täysin kuralla olevan taloustilanteen korjaamiseksi. Närpeksen tomaatinkerääjistä tulee nyt laittomien linnunmunien kerääjiä, niillä sitä tienaa ja närpeksen taloustilanne korjaantuu.
Ja kun närpeksen piti olla niin hyvinvoiva kunta että.....hehehheheheheeee
Ja kun närpeksen piti olla niin hyvinvoiva kunta että.....hehehheheheheeee
Vastaukset 6
Vanhimmat
Aijai miten tämä on mahdollista, eikö surut osaa hoitaa taloutta.
Sijainti 62°28′25″N, 021°20′15″EKoordinaatit: 62°28′25″N, 021°20′15″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan rannikkoseutu
Perustettu 1867
Kuntaliitokset Ylimarkku (1973)
Pirttikylä (1973, osa)
Pinta-ala ilman merialueita 985,43 km²
86:nneksi suurin 2014
Kokonaispinta-ala 2 334,15 km²
35:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 977,51 km²
– sisävesi 7,92 km²
– meri 1 348,72 km²
Väkiluku 9 369
110:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 9,58 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 13,7 %
– 15–64-v. 59,4 %
– yli 64-v. 26,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
– suomenkielisiä 5,8 %
– ruotsinkielisiä 85,5 %
– muut 8,7 %
Kunnallisvero 20,50 %
130:nneksi suurin 2014 [4]
Kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
2012-2016[5]
• RKP
• SDP
• KD
32
2
1
Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Närpiössä asui 30. syyskuuta 2014 9 369 asukasta.
Närpiön naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva.
Väestö
Närpiön kaupungin asukkaista 85,5 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,8 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 8,7 prosenttia Närpiö on Manner-Suomen suurin yksikielinen ruotsinkielinen kunta. Närpiön murre tunnetaan hankalana ymmärtää muille ruotsin puhujille. Suurin osa asukkaista on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen äänestäjiä: esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2008 RKP sai 92,0 % äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä. Kunnallisvaaleissa 2012 sosiaalidemokraatit saivat edustuksen Närpiön valtuustoon.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Närpiön väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
10 816
1985
10 720
1990
10 490
1995
10 234
2000
9 769
2005
9 463
2010
9 435
Lähde: Tilastokeskus.
Historia
Ensimmäiset maininnat Närpiöstä ovat vuodelta 1331. Keskiajalla Närpiön suurpitäjään kuuluivat nykyisen Närpiön lisäksi Siipyy, Lapväärtti, Tiukka, Ylimarkku, Pirttikylä, Korsnäs, Petolahti, Bergö, Teuva, Isojoki ja Karijoki, sekä nykyisen Kristiinankaupungin ja Kaskisten alueet.
Kunnallishallinto perustettiin Närpiöön vuonna 1867. Vuonna 1973 Ylimarkku, Pirttikylä ja osia Korsnäsin kunnasta liitettiin Närpiöön. Närpiöstä tuli kaupunki 1. tammikuuta 1993.
Närpiön nimestä
Nimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta Jurvasta virtaa Närvijoki, joka kulkee Närpiön puolella Närpiönjoki-nimisenä. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. Elias Lönnrotin sanakirjassa närvä ja närpä tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa Närvipää, jossa pää on "niemi". Lars Huldén on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä Närppi, Närppinen. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. Saulo Kepsu on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1850-luvulla julkaisemaan karttaan Närpiö käännettiin nimelle Nääräpää. Suomettaressa olleen artikkelin mukaan käännöstä pidettiin virheellisenä ja vastustajien mielestä paikkakuntaa kutsuttiin suomenkielellä nimellä Närpiö. Suomettaressa kirjoitettiin:
»Jo pari kolme wuotta on tämä Kirjallisuuden-Seuran toimittama kartta ollut yleisön kädessä, ja on sitä jo muistaakseni sanomalehdissä arwosteltu ja tutkisteltu, jotta siihen waiwaan ei kukaan enää tarwitse ruweta. Ja mitä tuo siitä paranisi, jos todeksi näytettäisiin, että esim. "Tammerkoski" on kosken nimi, mutta "Tampere" kaupungin, että "Raahe" on somempi nimi kuin "Praahe", ettei kukaan sano suomeksi "Laihila" kun "Laihia", eikä kukaan "Nääräpää" kun "Närpiö", että Merenkurkun ja Ahwenanmaan wälinen wesi on "Raumaanmeri", j.m. Kaikki nämä pienet wiat ja wirheet owat wähäpätöiset ylipäänsä, että niitä tuskin huomaamme mielihywältä, kun meillä nyt niin erinomaisen kelwollinen Suomen kartta on suomenkielellä.»
" Närpiön murre tunnetaan hankalana ymmärtää muille ruotsin puhujille."
Sitä se siskon nussiminen teettää!
Wikipedia: "Suomen kasvihuoneviljely on keskittynyt Närpiöön. Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä n. 1200 henkilöä". Närpiössä on vajaa 10000 asukasta. Kunnan talous on nähdäkseni kokonaan riippuvainen valtion tuesta, koska ilman valtion tukea ei kasvihuoneet pyörisi päivääkään.
Ei niistä ole muuhun kuin banjon soittoon.
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon ruotsin kieli työllistää suruja valtion ja kuntien virkoihin kaksikielisissä kunnissa. Jos Yleä käyttäisi mittarina niin ruotsinkielisten työllistyminen Suomessa ruotsin osaamisen ansiosta on erittäin varteen otettava tekijä. Meneekö yhteisestä kertymästä 20% surujen hyväksi?