Hitaan hoidon seuraukset järkyttävät - blogi vaatii muutosta!!
Älä sairastu vakavasti Suomessa -blogi kerää tarinoita suomalaisten kokemista hoitovirheistä.
Alkuvuodesta he keskustelivat sairauskokemuksistaan vertaistukipalstalla, jolloin he saivat idean perustaa Älä sairastu vakavasti Suomessa -blogin, jonka tehtävä on jakaa ja dokumentoida tarinoita hoitovirheistä. Huhtikuun jälkeen blogiin on kirjoittanut noin 30 kohtalon toveria, jotka ovat ottaneet ylläpitäjiin yhteyttä vertaistukiryhmien kautta.
Tavoitteena julkisuusmyrsky
Blogin tavoitteena on Suomen terveydenhuollon epäkohtien esiintuominen ja muutospaineen luominen.
- Yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi korjata huonosti toimiva terveydenhoitojärjestelmä, jotta estettävissä oleviin työkyvyttömyystapauksiin tartuttaisiin ennen kuin tilanne on jo menetetty. Myös tuoreet sote-uudistusta varten tehdyt tutkimukset puoltavat ajatustamme, Tättäläinen toteaa.
- Terveydenhuollon resurssien tuhlailu on järjetöntä, ja tuntuu, ettei meillä ole yhteistä hoitosuunnitelmaa. Potilaita pompotellaan ilman kokonaisuuden kuvaa, Halme toteaa.
Blogin ylläpitäjiä huolestuttaa vakuutusjärjestelmän suuri hylkyprosentti. Heidän mielestä järjestelmästä puuttuu vuorovaikutus.
- Meillä on täysin toimimaton vakuutusjärjestelmä, joka on hyvinvointivaltiomme häpeäpilkku. Vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmät eivät kestä päivänvaloa ja ne pitäisi hallitusti ja suunnitelmallisesti purkaa. Työttömyyskortistossa on turhaan 70 000 ihmistä, jotka kuuluisivat työkyvyttömyyseläkkeelle, Tättäläinen toteaa.
Halmen ja Tättäläisen mielestä sote-uudistuksen suunta on hyvä, mutta he eivät usko sen tuovan nykyisenlaisena merkittävää parannusta. Blogi julkaisee kesän lopussa oman ohjelmansa Suomen terveydenhuollon ongelmien korjaamiseksi.
- Suurin ongelma on, etteivät järjestelmä ja sen resurssit anna lääkäreille tilaa toimia oikein, mutta myös ajoittain lääkärit eivät myönnä ammattitaidottomuuttaan, Halme toteaa.
Ensimmäisen kontaktin tärkeys
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan Suomessa kuolee hoitovirheiden vuoksi 700-1700 potilasta vuodessa.
THL:n palvelujärjestelmän kehittämisen ja ohjaus -yksikön päällikkö ja lääkäri Jukka Kärkkäinen painottaa, että ensimmäisen kontakti potilaan ja yleislääkärin välillä on tärkeä. Kärkkäisen mukaan potilaan antama yksityiskohtainen tieto ja yleislääkärin ammattitaito ovat oleellisessa osassa jatkotutkimuksiin pääsyssä.
Kärkkäisen mukaan hoitovirheitä tapahtuu muun muassa lääkitysvirheiden, puutteellisten hoitoprosessien ja tiedonkulun ongelmien vuoksi. Yleisin hoitovahinko sairaalassa on infektio. Kärkkäinen arvioi, että huono potilasturvallisuus maksaa yli miljardi euroa vuodessa.
Käykö sairaalle Suomessa kalpaten? Blogi paljastaa karmivia tapauksia
Tutustu blogiin: http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle
http://www.iltalehti.fi/terveys/2014070218456664_tr.shtml
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288709409508.html
Älä sairastu vakavasti Suomessa -blogi kerää tarinoita suomalaisten kokemista hoitovirheistä.
Alkuvuodesta he keskustelivat sairauskokemuksistaan vertaistukipalstalla, jolloin he saivat idean perustaa Älä sairastu vakavasti Suomessa -blogin, jonka tehtävä on jakaa ja dokumentoida tarinoita hoitovirheistä. Huhtikuun jälkeen blogiin on kirjoittanut noin 30 kohtalon toveria, jotka ovat ottaneet ylläpitäjiin yhteyttä vertaistukiryhmien kautta.
Tavoitteena julkisuusmyrsky
Blogin tavoitteena on Suomen terveydenhuollon epäkohtien esiintuominen ja muutospaineen luominen.
- Yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi korjata huonosti toimiva terveydenhoitojärjestelmä, jotta estettävissä oleviin työkyvyttömyystapauksiin tartuttaisiin ennen kuin tilanne on jo menetetty. Myös tuoreet sote-uudistusta varten tehdyt tutkimukset puoltavat ajatustamme, Tättäläinen toteaa.
- Terveydenhuollon resurssien tuhlailu on järjetöntä, ja tuntuu, ettei meillä ole yhteistä hoitosuunnitelmaa. Potilaita pompotellaan ilman kokonaisuuden kuvaa, Halme toteaa.
Blogin ylläpitäjiä huolestuttaa vakuutusjärjestelmän suuri hylkyprosentti. Heidän mielestä järjestelmästä puuttuu vuorovaikutus.
- Meillä on täysin toimimaton vakuutusjärjestelmä, joka on hyvinvointivaltiomme häpeäpilkku. Vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmät eivät kestä päivänvaloa ja ne pitäisi hallitusti ja suunnitelmallisesti purkaa. Työttömyyskortistossa on turhaan 70 000 ihmistä, jotka kuuluisivat työkyvyttömyyseläkkeelle, Tättäläinen toteaa.
Halmen ja Tättäläisen mielestä sote-uudistuksen suunta on hyvä, mutta he eivät usko sen tuovan nykyisenlaisena merkittävää parannusta. Blogi julkaisee kesän lopussa oman ohjelmansa Suomen terveydenhuollon ongelmien korjaamiseksi.
- Suurin ongelma on, etteivät järjestelmä ja sen resurssit anna lääkäreille tilaa toimia oikein, mutta myös ajoittain lääkärit eivät myönnä ammattitaidottomuuttaan, Halme toteaa.
Ensimmäisen kontaktin tärkeys
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan Suomessa kuolee hoitovirheiden vuoksi 700-1700 potilasta vuodessa.
THL:n palvelujärjestelmän kehittämisen ja ohjaus -yksikön päällikkö ja lääkäri Jukka Kärkkäinen painottaa, että ensimmäisen kontakti potilaan ja yleislääkärin välillä on tärkeä. Kärkkäisen mukaan potilaan antama yksityiskohtainen tieto ja yleislääkärin ammattitaito ovat oleellisessa osassa jatkotutkimuksiin pääsyssä.
Kärkkäisen mukaan hoitovirheitä tapahtuu muun muassa lääkitysvirheiden, puutteellisten hoitoprosessien ja tiedonkulun ongelmien vuoksi. Yleisin hoitovahinko sairaalassa on infektio. Kärkkäinen arvioi, että huono potilasturvallisuus maksaa yli miljardi euroa vuodessa.
Käykö sairaalle Suomessa kalpaten? Blogi paljastaa karmivia tapauksia
Tutustu blogiin: http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle
http://www.iltalehti.fi/terveys/2014070218456664_tr.shtml
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288709409508.html
Vastaukset 6
Vanhimmat
On ymmärrettävää ja luontevaa haluta hyvää terveydenhoitopalvelua. Siihen myös tulee ehdottomasti pyrkiä. Suomessa terveydenhoito on maailmanlaajuisesti ajatellen varsin hyvää, joskaan ei täydellistä - kuten ei missään.
Ajatus potilaasta oman terveytensä parhaana tuntijana on kaunis ajatus, mutta pahasti pielessä. Jokainen on yksilö ja yksilöt ovat erilaisia. Niinpä eri ihmiset tulkitsevat eri asiat eri tavoin, jolloin lienee selvää, että jokainen ei tosiaankaan ole oman terveytensä paras asiantuntija.
Nykyään potilailla on usein vahvoja ennakkokäsityksiä siitä, mikä heitä vaivaa. Jos he eivät saa kuvittelemaansa vaivaan hoitoa tai sitä koskevia tutkimuksia, he ovat sitä mieltä että lääkärit, hoitajat ja terveydenhuolto ovat väärässä - ei aina, mutta ylivoimaisesti useimmiten näissä tapauksissa he ovat itse väärässä.
Kaikille ei voi määrätä kaikkia tutkimuksia. Jos jokaisesta potilaasta tutkittaisiin kaikki mahdolliset vaihtoehdot, vain pieni osa ihmisistä ehtisi koskaan tutkimuksiin ja saisi milloinkaan hoitoa vaivaansa.
Ihminen ei ole auto tai tietokone. Mihinkään reikään ei voi työnkää johtoa, jonka kautta saisi luotettavaa tietoa siitä, mikä potilaan vaivat aiheuttaa. Aika usein varsinkin vanhemmilla potilailla, jotka muutenkin muodostavat valtaosan potilaista, on monenlaisia vaivoja ja ongelmia, joiden vaikutusten erottaminen toisistaan on hyvin vaikeaa varsinkin kun ilmaisut ovat, "niin, on tuota ollut" "en muista" "ehkä aiemminkin, ehkä ei" "ehkä otin, ehkä en" "sattui aiemminkin, ehkä nyt enemmän" "olen yleensä ottanut määrätyt lääkkeet", "ehkä olen tavallista väsyneempi" jne.
Hoitoon taas vaikuttaa ongelman lisäksi myös se, voidaanko kyseistä hoitoa potilaan tilan, kunnon, lääkityksen tai muiden syiden takia antaa. Esimerkiksi samalla potilaalla voi olla verenohennuslääkitys, joka estää kuolemanvaarallisia veritulppia, toisaalta hänellä voi olla myös verenvuotoa ohuen veren takia - hoida toista, pahennat toista - molemmat voivat olla kohtalokkaita.
Kaikkien etu on, että ongelmiin puututaan ja tilannetta parannetaan. Pitää kuitenkin muistaa se tosiasia, että muissa maissa hoidossa olleita suomalaisia potilaita tulee Suomeen, jotta heidän hoidossaan siellä tehtyjä virheitä voidaan alkaa korjaamaan.
Terveydenhuollon osalta Suomi on kokonaisuutta tarkastellen aika hyvä maa.
Uskallan olla toista mieltä. Koko ajan systeemiä romutetaan (se kuuluisa rakenneuudistus) ihmisiä priorisoidaan. Perusterveydenhuollon lääkärit ovat tietämättömiä tai työhönsä puutuneita. Näin kun toimitaan siinä sairaus kuin sairaus kroonistuu pahenee samalla hoito kallistuu.
Syy miksi ihmiset hakevat tietoa verkosta on yksinkertaisesti se ettei sitä saa sieltä mistä sitä pitäisi saada.
Terveyskeskuksissa ja sairaalan ensiavussa on opiskelijalääkäreitä.
Ei voi valita eikä valittaa, kun muita ei ole.
Olen nyt 3 kertaa ollut vakavien oireiden takia lääkärissä.
Vaivat pahenee.
Syy lääkäripulaan on ettei Suomessa kouluteta riittävästi-lääkäri määräävät tämän monopolin.
Ei kukaan halua mennä vakavan sairauden ollessa kyseessä ammattitaidottomalle tai ulkomaalaiselle lääkärille.
Rikkaat saavat hyvää hoitoa yksityispuolella, ja tämä hoito toteutetaan meidän verorahoilla maksamissa sairaaloissa! jonne ei kunnalliselta puolelta pääse tutkimuksiin.
Tutkimuksiin pääseminen voi kestää 2 kuukautta , sairaus pahenee,potilaan elämän laatu heikko. Yksityispuolella pääsee samana päivänä tutkimukseen.
lääkäripulaa. Liian suuri osa lääkäreistä vain työskentelee tehtävissä, joissa hoidetaan vähemmän potilaita, esim. yksityisellä hoidetaan huomattavasti vähemmän potilaita kuin julkisella, mutta silti n. 1/4 lääkäriresursseista työskentelee koko tai osapäiväisesti yksityisellä.
Ja syy miksi nuoret päivystävät on selvä. Koska he ovat nuoria. Harva 50 v. lääkäri enää jaksaa valvoa öitä töitä tehden. Ihan sama homma se on kaikilla aloilla veteraanit haluavat helpompiin hommiin ja jättävät v'ttumaisemmat hommat nuoremmille.
Ei ole mitään "opiskelijalääkäreitä", he ovat viittä vaille valmiita, heiltä puuttuu vain erikoistuminen. Minun hampaani hoiti viime kesänä kunnallisella "kesälääkäri" ja ikinä ei kukaan ole niin tarkkaa ja hyvää työtä tehnyt hampaitteni kanssa.
Onkohan Suomessa todellakin, todellinen lääkäripula?
Vielä -60 luvulla lääkäreitä oli n. 6000 ja silloinkin tultiin toimeen. Nyt lääkäreitä on yli 20000, taitaa olla lähes nelinkertainen määrä tuohon määrään verrattuna, ja valitetaan lääkäripulaa.
Olisikohan aihe miettiä ja tutkia muitakin mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja tähän tilanteeseen?