Arvostettu sotahistorioitsija eversti Sampo Ahto nosti äskettäin Seinäjoen aseleposeminaarissa pääteeman ohella pintaan aika tavalla hätkähdyttäviä näkemyksiä Suomen kansainvälisestä asemasta tämän päivän kriisien maailmassa (Ilkka. 7.9.2014). Ahto myönsi itsekin poikkeavansa ajatusten valtavirrasta. Hän arvioi Yhdysvaltojen olevan Venäjää agressiivisempi osapuoli, kun Yhdysvalloilla on Venäjän ympärilla 720 tukikohaa ja se tuntee itsensä siksi piiritetyksi. Ahto kaipasi Suomeen vahvempaa ja järjellä toimivaa johtajuutta sekä päätteli Suomessa asioita hoidettavan huonommin kuin aselevon 1944 solmimisen aikoihin 70 vuotta sitten. Maan ulkopoliittinen johto presidentti Niinistö poislukien vain hymyilee ja tarkastelee kriisejä pintatasolla. Everstin mielestä Suomen tulee pysyä erillään idän ja lännen erimielisyyksistä sekä pitää oma puolustus kunnossa kun nyt on liian vähän tavaraa miesten varustamiseen.
Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen luki Ahtoakin kovemmat madonluvut (Kainuun Sanomat 31.12.2014) ehdottaessaan Suomen ja Venäjän välistä sotilassopimusta. Vihavainen pitää EU:ta epäonnistuneena vätyksenä, josta ei ole Venäjä-suhteissa juuri mihinkään, ja sen vuoksi kahdenväliset Suomen ja Venäjän sopimukset eivät olisi hullumpia. Sopimuksilla Suomi voisi myös välttyä Venäjän lapsikiistojen kaltaisilta propagandahyökkäyksiltä. Professori vastustaa Nato-jäsenyyttä, kun se johtaisi välittömästi Venäjän vastareaktioon, ja muistutti kenraali Makarovin Nato-varoittelusta Helsingissä 2012. Se oli professorin mukaan viestittänyt Venäjän halua vähentää sotavoimia rajan molemmin puolin ja lataa vielä täyslaidallisesti: ”Hysteerinen hohkaaminen Venäjän uhasta ja krampinomainen turvaaminen sotilaalliseen liittoutumiseen on älyllisesti helppohintaista käytöstä, joka sopii vanhoille änkyröille ja iltapäivälehdille, mutta ei vastuunalaisille päättäjille”. Vihavainen muistuttaa Paasikiven aikoinaan pilkanneen oikeusajattelua, koska Kreml ei ole mikään käräjätupa, ja haluaisi Suomen poliittisen johdon seuraavan Paasikiven ajattelua. Suomi on tehnyt virheitäkin myöntäessään venäläisille sinisilmäisesti kaksoiskansalaisuuksia ja hyväksyessään yksipuoliset maanostosopimukset.
Professori Vihvainen on hyvinkin oikeassa mollatessaan EU:n turvallisuuspoliittista merkitysä. Suomalaiset kokevat oman turvallisuutensa toisin kuin vaikkapa portugalilaiset ja irlantilaiset. Keskustan tulee nostaa koeteltu ja tuloksellinen Paasikiven-Kekkosen turvallisuuspoliittinen linja eduskuntavaalien keskeiseksi teemaksi, kun Suomen geostrateginen asema on toisenlaisista mielikuvista huolimatta tismalleen sama mitä se oli Paasikiven, Kekkosen ja Koiviston presidenttikausilla.
Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen luki Ahtoakin kovemmat madonluvut (Kainuun Sanomat 31.12.2014) ehdottaessaan Suomen ja Venäjän välistä sotilassopimusta. Vihavainen pitää EU:ta epäonnistuneena vätyksenä, josta ei ole Venäjä-suhteissa juuri mihinkään, ja sen vuoksi kahdenväliset Suomen ja Venäjän sopimukset eivät olisi hullumpia. Sopimuksilla Suomi voisi myös välttyä Venäjän lapsikiistojen kaltaisilta propagandahyökkäyksiltä. Professori vastustaa Nato-jäsenyyttä, kun se johtaisi välittömästi Venäjän vastareaktioon, ja muistutti kenraali Makarovin Nato-varoittelusta Helsingissä 2012. Se oli professorin mukaan viestittänyt Venäjän halua vähentää sotavoimia rajan molemmin puolin ja lataa vielä täyslaidallisesti: ”Hysteerinen hohkaaminen Venäjän uhasta ja krampinomainen turvaaminen sotilaalliseen liittoutumiseen on älyllisesti helppohintaista käytöstä, joka sopii vanhoille änkyröille ja iltapäivälehdille, mutta ei vastuunalaisille päättäjille”. Vihavainen muistuttaa Paasikiven aikoinaan pilkanneen oikeusajattelua, koska Kreml ei ole mikään käräjätupa, ja haluaisi Suomen poliittisen johdon seuraavan Paasikiven ajattelua. Suomi on tehnyt virheitäkin myöntäessään venäläisille sinisilmäisesti kaksoiskansalaisuuksia ja hyväksyessään yksipuoliset maanostosopimukset.
Professori Vihvainen on hyvinkin oikeassa mollatessaan EU:n turvallisuuspoliittista merkitysä. Suomalaiset kokevat oman turvallisuutensa toisin kuin vaikkapa portugalilaiset ja irlantilaiset. Keskustan tulee nostaa koeteltu ja tuloksellinen Paasikiven-Kekkosen turvallisuuspoliittinen linja eduskuntavaalien keskeiseksi teemaksi, kun Suomen geostrateginen asema on toisenlaisista mielikuvista huolimatta tismalleen sama mitä se oli Paasikiven, Kekkosen ja Koiviston presidenttikausilla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.