On taas aika muistuttaa..

On muuten ihan virallinen muslimin uskontunnustus netistä.
Siis on aivan oma jumalansa heillä.
Ei mitään tekemistä Kolmiyhteisen, Kaikkivaltiaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kanssa.

Jahve = Allah

[Profeetta Muham­mad:] ”Jos joku vaih­taa is­la­min us­konsa, tap­pakaa hänet.” (Sahih Buk­hari 9:84:57)

o8.1 Kun murrosiän saavuttanut täysijärkinen henkilö hylkää vapaaehtoisesti islamin, hän ansaitsee tulla tapetuksi. (Reliance of the Traveller, auktorisoitu shari’a-opas)

Profeettamme on käskenyt meitä taistele­maan kafireita vastaan, kun kykenemme sii­hen, ja hyök­käämään heitä vastaan hei­dän kotimaissaan ja antamaan heille kolme vaihtoehtoa en­nen kuin tun­keu­dumme heidän mai­hinsa: joko heistä on tul­tava muslimeja ja heidän on ol­tava kal­taisiamme jakaen oikeutemme ja vel­vol­lisuu­temme, tai heidän on maksettava ji­zyaa (ve­roa) ja tunnettava it­sensä alistu­neiksi, tai he taistelevat, jolloin hei­dän omai­suutensa, vai­monsa, lapsensa ja ko­tinsa tu­levat sallituiksi sotasaaliiksi musli­meille.
isla­missa ylpey­den ai­heeksi on määri­telty profeetta Mu­ham­mad, hänen Koraaniin kootut ”il­mestyksensä” ja hä­nen ”esi­kuvalli­nen” elämänsä eli sunna. Siinä missä häpäistyn kunnian palauttaminen kosta­malla on keskeinen osa hei­mo­kult­tuu­ria, islam määrittelee kostamisen peräti Allahin säätä­mäksi vel­vol­lisuu­deksi, ja muslimien ensisijai­sena tehtä­vänä on puolustaa pro­feetta Mu­ham­ma­din kunniaa. Siinä missä heimokult­tuurissa perheen- tai suvunpään velvolli­suutena on huolehtia siitä, että heidän vallassaan olevat yk­silöt noudattavat yhtei­sön traditi­oita, islamin yhteisölliseksi velvollisuu­deksi on määritelty jihad kaikkien muiden ih­misten alis­tamiseksi sha­ri’an määräyksiin, kuten Reliance of the Traveller (lataa pienempi 3 Mt:n siistitty versio), auktorisoitu shari’a-opas, määrittelee:

o9.0 Jihad tarkoittaa sotaa ei-muslimeja vastaan, ja se on etymologisesti johdettu sanasta mujahada, joka merkitsee sodankäyntiä uskonnon perustamiseksi…

o9.1 Jihad on yhteisöllinen velollisuus. Kun riittävä määrä ih­misiä suorittaa sitä me­nes­tyksek­käästi, toteuttaa sitä, se ei ole enää pakollista toisille (mis­tä todis­teena ovat pro­feetan sanat): ”Se, joka antaa varus­teita ji­hadia käy­vällä soti­laalle, on itse suoritta­nut jiha­dia”. Ja Al­lah Korkein on sanonut: ”Eivät taiste­lusta pois jää­vät usko­vaiset – paitsi ne, joilla on jokin vam­ma – ole saman­veroisia kuin ne, jotka kilvoit­televat Alla­hin tiellä omai­suutensa ja hen­kensä uhalla. Allah suosii omai­suutensa ja hen­kensä uhalla kil­voit­televia enem­män kuin taiste­luista pois jääviä. Hän on luvan­nut molem­mille parhaan palkkion, mutta kil­­voitte­leville Hän antaa suurem­man palkan kuin taiste­lusta pois jää­ville. (Koraani 4:95 – J. Hä­meen-Ant­tilan kään­nös)

Siinä missä hei­mo­kult­tuu­rissa kasvojen säilyttä­minen edel­lyttää tiettyä kak­si­naa­mai­suut­ta ja varsin ”jous­ta­vaa” suh­tautumista totuu­teen, is­la­mis­sa ”us­kot­to­mien” har­hauttami­sesta on muo­dos­tettu jihadia palveleva us­­kon­­nollinen dok­triini – taqiyya. Siinä missä hei­mo­­kult­tuu­rissa mies on per­­heen tai su­vun pää, islamis­sa miehen ylivalta-asema on Alla­hin sää­tämä ikui­­nen järjestys, ja Allah käskee Ko­raanissa (4:34) miestä lyömään ja kuritta­maan vaimo­aan, jos pelkää tämän ole­van uppinis­kainen. Nämä oli­vat vain muutamia esi­merkkejä.

Itsetunto-ongelmien pa­rissa rypeneen profeetta Muhammadin koko elämän johtavana teemana oli sosiaalisen tunnustuksen saavuttaminen nöy­ryyttä­vän häpäis­tyksi tu­le­mi­sen jälkeen ja häpäistyn kun­nian kostaminen murhauttamalla armot­tomasti kaik­ki häntä kriti­soineet (lue: Profeetan kosto). Kunnian ja hä­peän käsitteet ovat siis is­lamin ydintä, kuten myös yllä olevasta sheikki Al-Munajjidin fat­wasta käy selv­ästi ilmi, vaikka niitä ei mai­nittaisikaan erilaisia tekoja oikeutta­vana ja vel­voit­ta­vana perus­tee­na sha­ri’an oikeusläh­teissä. Mainittakoon, että Allahin monista epi­tee­teistä yksi on al-Mu’izz eli ”kun­­nial­liseksi ja arvok­kaaksi te­kijä” ja yksi on al-Mudhill eli ”häpäisijä, arvotto­maan ja alhaiseen asemaan saattaja”. Erityisesti kun islamia kuvataan sosio­logisena il­miönä, mikä on yksi alla olevan analyysin ta­voit­teista, sitä ei voi kuvata muutoin kuin häpäisynkosto­kult­tuurin ter­mein (lue: Hä­päi­syn­kosto­kult­tuu­reista).
Lähde: Islamin aikapommi. Mitä islam todella on.

Semmosta vaan.