Karl-Heinz Frieser, historioitsija:
" Jos Puolan sotaretkeä analysoi tarkasti, käsitettä "salamasota" ei tiukasti ottaen pitäisi vielä käyttää. Ensinnäkin mottitaistelut johtuivat maantieteestä. Saarrostus usealta sivustalta oli tavallaan maantieteen sanelemaa. Toiseksi muutamia salamasodan tyypillisiä aselajeja, esim laskuvarjojoukkoja, pidettiin vielä tietoisesti vain varalla. Ja mitä tulee panssariaseeseen, sitä käytettiin alhaisella taktisella tasolla divisioonan puitteissa, mutta varsinaista panssariarmeijaa ei vielä ollut."
" Jos Puolan sotaretkeä analysoi tarkasti, käsitettä "salamasota" ei tiukasti ottaen pitäisi vielä käyttää. Ensinnäkin mottitaistelut johtuivat maantieteestä. Saarrostus usealta sivustalta oli tavallaan maantieteen sanelemaa. Toiseksi muutamia salamasodan tyypillisiä aselajeja, esim laskuvarjojoukkoja, pidettiin vielä tietoisesti vain varalla. Ja mitä tulee panssariaseeseen, sitä käytettiin alhaisella taktisella tasolla divisioonan puitteissa, mutta varsinaista panssariarmeijaa ei vielä ollut."
Vastaukset 17
Vanhimmat
Niin se vain oli. Salamasota syntyi käsitteenä Puolan retkellä.
Kun edetään 30-50 km päivässä ja miljoonan miehen armeija tuhotaan kahdessa viikossa, niin salamasotaa se on. Jos ei ihan moitteetonta, niin kuitenkin.
Ilmavoimat avasivat tietä, panssarit rynnistivät syviin murtoihin ja vihollinen tuhottiin nopein sotaliikkein.
#Ja mitä tulee panssariaseeseen, sitä käytettiin alhaisella taktisella tasolla divisioonan puitteissa, mutta varsinaista panssariarmeijaa ei vielä ollut." #
Divisioona ei ole mikään alhainen taktinen taso, vaan yhtymä eli operatiivinen taso.Oli Kleistin ja Guderianin armeijakunnat, jotka oli moottoroitu ja panssaroitu.
Panssariryhmät syntyivat Ranskassa --40 ja panssariarmeijoiksi ne nimettiin syksyllä -41.
Puola kukistui alle kuukaudessa ja lähes kolme miljoonaa puolalaista jäi Wehrmachtin ja Puna-Armeijan vangiksi.
Puolan armeija oli asiallisesti lyöty kahdessa viikossa. Noin miljoonasta miehestä puna-armeija vangitsi 2 00 000. Reilu 100 000 pakeni ja pääsi myöhemmin länteen ensin Ranskan ja sitten brittien joukkoihin.
Puolan nopea sortuminen, taisin olla yllätys jopa Saksalle.
Saksan yleisesikunnan aika konservatiivisilla ylimmillä upseereilla ei ollut edes Ranskan sotaretkellä mitään yleistä salamasotasuunnitelmaa vaan Guderian, Mansteinin henkisesti häntä tukiessa omavaltaisesti paineli kohti Kanaalin rannikkoa Sedanin läpimurron jälkeen. Se taas miksi Hitler pysäytti mahtikäskyllä Guderianin etenemisen aivan Dunkirkin edustalla johtui siitä että hän halusi pikemminkin pysäyttää kenraalit, ei niinkään panssareita. Hitler halusi tavallaan nitistää omavaltaiset kenraalit. Kenraaleista suurin osa vastusti alunperin Guderianin tapaista sodankäyntia mutta menestyksen hetkellä hyppäsivät tämän siivelle. He vastustivat jopa koko Ranskan soraretkeä alunperin.
Salamasotateesi syntyi koska Saksalle ei juuri muuta jäänyt. Ranska ja sen liittolaiset olivat tosiasiassa teoriassa Saksaa vahvempia.
No mutta siltipä sitä jäi kuitenkin se kaksi miljoonaa ranskalaista sotavangiksi.
Saksan armeija ei suinkaan ollut niin vahva v1939-42 kuin mitä luultiin. Paradoksaalisesti se oli tosiasiassa vahvempi vuosina 1943-44 mutta viholliset (eteenkin Britannia ja USA) vahvistuivat sitä nopeammin. Puna-armeija paradoksaalisesti oli miehistön laadun suhteen v.1944 heikompi kuin se oli 1941. Mutta sen liikkuvuus parani radikaalisti eteenkin lend leasen ansiosta.
On hyvä myös muistaa ettei musikoita säästetty, niitä riitti hyökkäyksiin enemmän kuin sakut ehtivät tappamaan.
"Saksan yleisesikunnan aika konservatiivisilla ylimmillä upseereilla ei ollut edes Ranskan sotaretkellä mitään yleistä salamasotasuunnitelmaa vaan Guderian, Mansteinin henkisesti häntä tukiessa omavaltaisesti paineli kohti Kanaalin rannikkoa Sedanin läpimurron jälkeen. "
Melko vanhoillisiahan kenraalien pääosa oli. Voimassa oleva OKH:ssa laadittu sotasuunnitelma oli kuitenkin puhdasta salamasotaa. Eli halkaistaan liittoutuneiden rintama ja painellaan saman tien Kanaalille. Ja hyvin meni. Mannstein oli tässä vaiheessa kotiseudulla kouluttamassa reservijoukkoja.
"Se taas miksi Hitler pysäytti mahtikäskyllä Guderianin etenemisen aivan Dunkirkin edustalla johtui siitä että hän halusi pikemminkin pysäyttää kenraalit, ei niinkään panssareita"
Hyökkäys meni liian hyvin. Sitä Hitler säikähti. Hän pelkäsi vastahyökkäystä, joka sammui alkuunsa. Sitten hän väitti panssarien uppoavan Flanderin liejuun. Oli kuitenkin kesä ja kuivaa. Lopulta hän totesi Luftwaffen tuhoavan britit.
"Salamasotateesi syntyi koska Saksalle ei juuri muuta jäänyt. Ranska ja sen liittolaiset olivat tosiasiassa teoriassa Saksaa vahvempia."
Saksa tiesi häviävänsä edellisen suursodan kaltaisen sodan. Sen sijaan nähtiin olevan mahdollista lyödä vastustajat yksi kerrallaan nopeilla sotaretkillä, joihin ei ollut vastalääkettä.
Salamasota-käsite sinänsä syntyi Saksan propagandasta Puolan sotaretkellä.
No mutta kuitenkin ne kukisti puolet Eurooppaa ja melkein Englannin ja Neuvostoliiton.
Olen kuullut, että Saksa antautui ehdoitta. Esim. Suomi ei antautunut vaan teki rauhan määrätyillä ehdoilla. Että sellainen sotavoitto Saksalla.
Pienimuotoinen salamasota oli Puna-Armeijan kesäkuussa 1944 tekemä Viipurin valloitus 10 päivää varsinaisen hyökkäyksen alkamisesta. Suomalaisilta jäi Viipuri pääosin evakioimatta kun ei uskottu että näin voisi käydä.
Etenemisnopeus oli 10 km päivässä, kun se salamasodassa on 30-50 km.
Kyllä Viipurista huomattavan paljon tavaraa evakuoitiin, mutta ongelmana oli kuljetuskaluston vähyys.
Oli kuitenkin monta kertaa nopeampi kuin sodan alussa sama matka toiseen suuntaan. Se ei ainakaan ollut 'salamasotaa'.
matka tosin Moskovan rauhan rajalta asti tehtiin paljon vauhdikkaammin. Päivittäin edettiin noin 20 km. EIKÄ PYSÄHDYTTY TORJUNTAAN, VAAN KÄSKYSTÄ.
Se oli salamasotaa suomalaisittain. Vankejakin saatiin ainakin kymmenkertaisesti. Puna-armeija ei kesällä -44 kyennyt mihinkään Porlammin motin veroiseen.
Jatkosota alkoi kesäkuussa 1941. Hyökkäys Kannaksella pysähtyi syyskuun puolivälissä. Onkohan se jonain päivänä edennyt 20 km? Minä päivänä ja missä paikassa? Jos joku tietää niin kertokoon.
Jatkosodan alkaessa Suomen armeija oli puolustusryhmityksessä. Hyökkäysoperaatiot alkoivat vähitellen heinäkuun aikana pohjoisesta alkaen.
Viimeisenä hyökkäsi Suomenlahden rannalla ollut IV AK 21.8.1941. Se saavutti vanhan rajan 31.8. 1941 eli kymmenessä päivässä. Sen edellä puna-armeija vetäytyi ensin 50 km Säkkijärveltä Viipuriin ja sitten 90 km Viipurista Terijoelle eli 140 km kymmenessä päivässä. Koska edellämainitut matkat on mitattu linnuntietä pitkin ja eteneminen ei tapahtunut joka päivä samalla nopeudella, niin joinakin päivinä eteneminen on ollut selvästi yli tuon keskimääräisen 14 km. Ainakin elokuun 23. päivä 8. D eteni yli 20 km, kun se tuona päivänä sekä ylitti Viipurinlahden että katkaisi Viipurin-Leningradin valtatien.