tahi muuten viisaille:
Tuota noin, kun ihmisellä kerta kuuluu olevan kuolematon sielu, niin miksi meillä on ollenkaan tätä tilapäistä kehoa?
Miksi emme elele aina vain pelkkänä sieluna?
Tuota noin, kun ihmisellä kerta kuuluu olevan kuolematon sielu, niin miksi meillä on ollenkaan tätä tilapäistä kehoa?
Miksi emme elele aina vain pelkkänä sieluna?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Jaa, en tiedä siitä sitten olenko itse viisas, mutta yritän jotain kirjoittaa.
Voimme usein vain ihmetellä, että miten ja miksi maailma on luotu. Ja voimme myös iloita kaikesta tästä luomakunnasta, jonka Jumala on luonut. Kaikkea emme ymmärrä miksi asiat on tehty niinkuin on. Voimme vain olla iloiset siitä, että luomakunta on niin ihmeellinen, ja voimme kunnioittaa Jumalaa siitä että maailma on olemassa, että maailma on sellainen kuin on.
Kannattaa lukea luomiskertomus. 1.Moos. ->
1.Moos.:
1:1 Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
Ei esim. maailman luomiseen mitään sen "kummempaa" liity. "Vain" Jumalan päätös luoda maailma.
1:26 Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat."
1:27 Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
1:31 Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.
...
Sananl. 8:31
Sananl:
8:1 Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?
8:22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
8:23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
8:24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
8:25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
8:26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
8:27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
8:28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
8:29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
8:30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
8:31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.
8:32 Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni!
Meillä tulee olemaan keho myös "uusissa maissa" ja "uusissa taivaissa", eli kun kaikki luodaan uusiksi. Emme siis tule olemaan "pelkkiä sieluja" tms.. Kun Kristuskin nousi ylös, niin Hänelläkin oli ylösnousemusruumis. Raamatussa on kirjoitettu, että Hän tapasi ihmisiä ja söi normaalisti myös ylösnousemusruumiissaan.
Hän on esikoinen ylösnousseista. Me tulemme saamaan ylösnousemusruumiit kuten Jeesuksellakin on.
Luuk 24:43: "Ja hän otti ja söi heidän nähtensä. "
Luuk 24:
24:36 Mutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"
24:37 Niin heidät valtasi säikähdys ja pelko, ja he luulivat näkevänsä hengen.
24:38 Mutta hän sanoi heille: "Miksi olette hämmästyneet, ja miksi nousee sellaisia ajatuksia teidän sydämeenne?
24:39 Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan."
24:40 Ja tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa.
24:41 Mutta kun he eivät vielä uskoneet, ilon tähden, vaan ihmettelivät, sanoi hän heille: "Onko teillä täällä jotakin syötävää?"
24:42 Niin he antoivat hänelle palasen paistettua kalaa.
24:43 Ja hän otti ja söi heidän nähtensä.
24:44 Ja hän sanoi heille: "Tätä tarkoittivat minun sanani, kun minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne, että kaiken pitää käymän toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa."
24:45 Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset.
1. Kor.
15:51 Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
15:52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.
15:53 Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.
Lopuksi vielä ylösnousemusruumiista yhdestä luennosta, jos tällainen kiinnostaa.
http://www.sley.fi/luennot/Raamattu/UT/1Kor/15PH.htm
Mutta millainen tuo ylösnousemusruumis on? Paavali ei voi vastata meille suoraan, hän antaa vain muutaman esikuvan. Ennen kaikkea kuva viljanjyvästä ja viljakasvista on puhutteleva. Jyvässä ja kasvissa on tietty samankaltaisuus, jatkuvuus -eihän kaurasta tule ohraa - mutta niissä on myös tietty ero - eihän maahan pantu jyvä kasvata vain uusia jyviä, vaan myös korren ja lehdet.
Ylösnousemusruumiimme laita on samoin: siinä on tietty jatkuvuus - Jumala herättää yksilöitä, todella eläneitä persoonia, jotka ovat tunnistettavissa - mutta siinä on myös eroja maalliseen ruumiiseen nähden; eroja, joista emme tarkasti tiedä, mitä ne ovat.
Voimme ajatella myös niin, että tämä ruumis on tarkoitettu, suunniteltu, luotu tätä elämää varten. Kun tämä elämä on ohi, ruumiinkin aika on ohi. Tulevaa elämä varten Jumala on luonut toisenlaiset ruumiit.
Vähän ennen kuolemaansa Jeesus sanoi: "Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon." (Joh 12:24)
Paavali yhtyy Jeesuksen esittämään kuvaan. Ensimmäinen ihminen (ruumis) on maallinen; sen me olemme saaneet "perintönä" ensimmäiseltä Aadamilta. Toinen ihminen (ruumis) on taivaallinen; sen me saamme Jeesuksen sovitustyön ja ylösnousemuksen perusteella (jae 48). Ylösnoussut Jeesus oli ensimmäinen ylösnousemusruumis (vertaa Joh 20:11-18), meidän ylösnousemusruumiimme tulevat olemaan samankaltaisia kuin Jeesuksen ylösnousemusruumis (jakeet 48-49).
ruumis pulpahti esiin. En itse ole uskovainen , mutta olen huomannut, että moni kristitty tyytyy nykyään uskomaan pelkkään kuolemattomaan sieluun.
Raamattua antaa ainakin sen vastauksen, että Jumala halusi luoda itsestään kuvan, ja siksi ihmisellä on ruumis.
Sinänsä hassua tuo Raamatun sielu-käsitys. Sen mukaan ihmisen sielu on ihmisen veressä.
Esimerkiksi noiden vanhojen tuhansien vuosien takaisten juutalaisten uskomusten mukaan naisen paha sielu valuu naisesta ulos kerran kuussa, jolloin nainen on saastunut, koska hänen sielunsa ssastaisuus tulee hänestä ulos (kuukautisverenä siis).
Ne uskovat, jotka ottavat Raamatun kirjaimellisesti, eivtä voi esimerkiksi verta veuodattaa (kieltäytyvät asepalveluksesta), koska verta vuodattamalla vuodatettaan sielua ulos ihmisestä.
Samasta syystä, ne jotka uskovat Raamattua kirjaimellisesti, eivät voi hyväksyä lääketieteellisiä leikkauksia tai muita lääketieteellisiä toimenpiteitä, jos niissä tehdään viiltoja tms. mikä vuodattaisi verta.
Luterilaiset eivät usko niin kirjaimellisesti Raamattuun ja emme usko, että sielu olisi veressä. Siksi voimme opetella vuodattamaan toisten verta (asepalvelus) ja voimme hyväksyä esim. lääketieteelliset leikkaukset.
Emme myöskään enää usko sitä, että naisen saastainen sielu valuu kerran kuukaudessa hänestä ulos, vaan tiedämme nykyään lääketieteellisen tiedon perusteella, mitä on kuukautiset ja mistä kuukautisveri tulee.
Me luemme onneksi niin valikoidusti Raamattua emmekä enää usko tuhansia vuosia vanhoihin juutalaisiin uskomuksiin :)
Raamattua sanotaan, että sielu olisi veressä?
Vastaan teille kaikille sielusta muutaman sanasen
, sielu on elävän olennon elinnesteet, yksinkertaisesti. Kasveillakin on sielu, kasvien elinnesteet vastaavat olentojen elinnesteitä. Ja se mitä raamattu sanoo, on sen sanomaa.
Älkää syökö toisen sielua, eli verta, sanoo ikiaikainen sana joka pysyy vuodesta vuoteen.
1. Moos. 9:4
Älkää vain syökö lihaa, jossa sen sielu, sen veri, vielä on.
3. Moos. 17:11
Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen; sillä veri tuottaa sovituksen, koska sielu on siinä.
3. Moos. 17:14
Sillä kaiken lihan sielu on sen veri, jossa sen sielu on; sentähden minä sanon israelilaisille: Älkää syökö minkään lihan verta. Sillä kaiken lihan sielu on sen veri; jokainen, joka sitä syö, hävitettäköön.
Sanotaanko sitten jossain kohtaa raamatussa, että
ihmisellä ON kuolematon sielu? Kertokaapa se kohta!
Vaikka ihmisen elinnesteissä (sielussa) onkin kaikki informaatio ihmisen rakentumisesta ja ihmisen kaikista rakenteista (perimä) ei se ihmisestä kuolematonta tee eikä ihmisen elinnnesteistäkään. Maaksi kaikki näkyvä maatuu
, lahoaa, hajoaa ja henki palajaa antajansa tykö.
Pitäisikö siellä, raamatussa olla sellaista joka ei missään nimessä ole totta reaalimaailmassa ja/tai tässäkin nykyisessä ajassa? Eli, asiaa joka ei vastaa todellisuutta miltään osin.
Minä nyt ymmärrän asian niin,kun ihminen kuolee,niin ruumis maatuu ja elämän henki, eli se
Jumalan antama elämän henkäys palaa Jumalan luo.
Mutta kuitenkaan emme leiju henkinä missään.
Niinkuin raamatusta voimme lukea:....."elävät tietävät että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään.Heillä ei enää ole palkkaa saatavana, ja heidän muistonsa on unohdettu.
Heidän rakkautensa ja vihansa ja kiihkonsa on mennyt,eikä heillä enää ole osaa missään, mikä tapahtuu auringon alla." Saarnaaja9:5,6
Tietääkseni raamatussa ei ole sanottu ,että ihmisellä olisi kuolematon sielu,mutta paholainen
kyllä jo paratiisissä sanoi:..."ette suinkaan kuole..."
Oppi sielun kuolemattomuudesta, joka ei suinkaan ole kristillinen vaan kreikkalainen ajatusmalli,
on ihmeellinen sekasikiö, joka yhä vain jatkaa olemassaoloaan esimerkiksi papiston suussa erityisesti hautajaisissa, siunauspuheissa.
Kreikkalainen ajattelutapa otettiin avuksi ensimmäisellä ja toisella kristillisellä vuosisadalla kun kirkko laajeni ja pyrittiin tätä kristinuskon peruskuviota avaamaan kreikkalaiselle maailmalle, siis ns. pakanoille.
Yritettiin ikään kuin heidän omalla kielellään ilmaista se kristillinen perususkomus, että Jumala n rakkaus on voittanut ja yhä voittaa kuoleman eli että Hän kerran herättää meidät kuolleista Kristuksen tähden.
Raamatun mukaan ihmisen sielu ei ole kuolematon.
Jumalan luoma ihminen kuolee ja muuttuu ihan kokonaan maaksi, multakasaksi... Mutta että Jumala on niin ihmeellinen, sanojen tuolla puolen oleva, että Hän pystyy tämän multakasan herättämään - samalla tavalla kuin hän kerran loi tyhjästä -
eloon ja vieläpä tunnistettavasti samaksi ihmiseksi.
Meidän rajallisten ihmisten on helppo tietysti kuvitella jokin kuolematon juttu, esimerkiksi juuri kuolematon sielu, joka on filosofian maailmasta tuttu käsite, että ikään kuin sen "ympärille" Jumala sitten jälleen rakentaisi uudenlaisen ihmisen, ylösnousemusruumiin.
Jumala ei tarvitse tällaista. Kyse oli vain alunperin kunnioitettavasta pyrkimyksestä voittaa uusia sieluja, kuolevaisia sieluja :), Kristukselle.
Kun pappi tai kuka tahansa kristitty puhuu sielun kuolemattomuudesta, on hänellä menneet puurot ja vellit pahasti sekaisin. Tietysti sillä on tosi helppo lohduttaa surevia omaisia.. että joku on jo siellä hyvässä paikassa, paremmassa paikassa, että hänellä on nyt hyvä olla.
Ei hän ole vielä missään muualla kuin siellä maassa maatumassa. Kuolleita ei ole vielä herätetty, koska me vasta odotamme Kristuksen toista tulemista.
Tietysti "vainajan näkökulmasta" hän on "jo" "siellä", koska Jumalan todellisuudessa, siis tämän meidän rajallisen maailmamme tuolla puolen, ei ole enää aikaa eikä paikkaa. Siis hän, vainaja, ei tunne olevansa siellä maassa maatumassa sen kiven alla eikä hän tunne mitään muutakaan.
HÄNELLE, joka on nyt vailla aikaa ja paikkaa,
se raja kuolinhetken ja toisaalta kuolleista herättämisen välillä on olematon, koska siinä välissä ei ole aikaa eikä näin ollen tunnettakaan ajan kulumisesta...
Siks kun ihmisellä on myös ruumis. Juu.
Ihminen on kokonaisuus, jossa on henki, sielu ja ruumis. Meidät on "luotu" tällaisiksi.
Uskontunnustuksessa sanotaan, että uskomme: "ruumiin ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän".
Kokonainen ihminen on olemassa sen takia, että voimme rakastaa toisiamme ja pitää huolta tästä maailmasta.
vaikuttaa siltä, että sielun ei oikein uskota esiintyvän ilman ruumista, vaan kuolematon sielu vaatii seurakseen kuolemattoman ylösnousemusruumiin.
Tämän näkemyksen mukaan ihminen viettäisi nykyisessä ruumiissaan vain häviävän pienen ajan verrattuna siihen toisessa ruumiissa vietettyyn aikaan. Yhden ruumiin systeemi olisi selvästi taloudellisempi, joten nyt kuuluu kysyä, miksi meillä ei ole kaiken aikaa yhtä ja samaa ruumista?
nimittäin ajattelumassisi seuraava askel kyseenalaistaan sielun olemassaolon.
Sehän ei oikein passaa näitten ritittyjen tarinoihin. Tai siis kyllä niille passais vaikka naisella ei olis sielua mutta miehellä!
Ensiksi on ymmärrettävä, että jos ja kun kristinuskossa kerran oletetaan Jumalan olemassaolo,
niin on annettava Hänen olla Jumala.
Tarkoitan, että ihminen ei tiedä kaikkea Jumalan suunnitelmista, koska hän on ihminen eikä Jumala.
Ne, jotka haluavat olla oma jumalansa, toki luulevat voivansa siis tietää ja ymmärtää tarvittaessa vaikkapa kaiken tässä maailmankaikkeudessa, jos nyt ei yksilönä niin ainakin ihmisyhteisönä.
Mutta tähän kysymykseesi "kahdesta eri ruumiista" Raamattu osaltaan vastaa minulle riittävän hyvin.
En tiedä, riittääkö se sinulle.
Ihminen on kokonaisuus, joka luotiin ja joka meni pilalle lankeemuksessa. Uusi luominen on tavallaan se korjausliike siihen; siis se kerran tulevaisuudessa tapahtuvan Kristuksen takaisin tulemiseen ja viimeiseen tuomioon liittyvä tilanne, jossa nämä Paavalin (joka niin kuin jokainen Raamatun kirjoittaja tai kirjoittamisprosessissa mukana ollut henkilö oli jälleen ihminen, toki ihminen coram Deo eli Jumalan edessä, mutta ei siis itse Jumala) kuvaamat ylösnousemusruumiit heräävät elämään eli Jumala jälleen luo tyhjästä. Ei sen sielun ympärille.
En tiedä, mitä Jumala ajattelee taloudellisista näkökohdista tai paljon muustakaan, mutta Raamattua lukemalla voi oppia niistä asioista, mihin juutalaiset ja myös kristityt uskovat.
Olennaista Raamatussa ei ole koskaan miten joku asia tapahtui vaan miksi niin kävi. Tälle luomistyölle ei ole muuta selitystä alunperin kuin että Jumala tahtoi luoda. Ja siis luomakunta kokonaan luotiin ja lankesi ja luodaan uudelleen, täydelliseksi. Jumala ei tahtonut estää lankeemusta ehkä siksi, että Hän on rakkaus ja rakkaus ei pakota - toisin kuin sielunvihollinen,
joka ei rakkaudesta mitään tiedä.
Toivoisin minäkin, että Jumala itse vastaisi meille kaikkiin kysymyksiimme ja nimenomaan heti.
Mutta on tyydyttävä odottamaan sitä hetkeä, kun saamme nähdä hänet kasvoista kasvoihin. Minusta kyllä tuntuu, että sillä hetkellä ei taida enää olla yhtään mitään kysyttävää...
Voi kuule, tuo ajattelumalli naisesta eläimeen verrattavana omaisuutena ja epäihmisenä ei ole mitenkään kristillinen ajatus vaan ylipäätään inhimillisen kulttuurin kehityskulkuun liittyvä asia.
Nykyään ns. kristillisissä maissa naisen asema on huomattavasti parempi kuin pääosin muihin uskontokuntiin kuuluvien ihmisten muodostamissa maissa ja kansoissa.
Raamattu ja aikanaan myös (Huom!) Koraani olivat huomattavia huomattavia parannuksia naisen asemaan siinä yhteisössä, missä ne syntyivät ja levisivät. Lue nyt oikein, siis siinä yhteisössä missä ne syntyivät ja levisivät. Täytyyhän sinun Nasse tämä sentään tietää?!
Toki naisen asema on kirkossa ongelmallinen, islamista puhumattakaan, tänä päivänä. Tuolloin oli toisin.
Asioita auttaa kuitenkin laittamaan oikeaan järjestykseen se perusajatus, että ei ole olemassa kirkkoa (tai islamia) SINÄNSÄ. Kirkko olemme me ihmiset! Jos siis joku mättää kirkossa, se mättää nimenomaan meissä.
Kirkko työnantajana, kuten esimerkiksi naispappeuskysymykseen liittyen, on eri asia. Siinäkään kirkko työnantajana ei ole se fundamentalistinen vaan ne tavalliset seurakuntalaiset, jotka valitsevat vaaleilla ne kirkkoherrat ja seurakuntien luottamushenkilöt, jotka eivät suostu naisia papeiksi palkkaamaan.
Siis oikeastaan yksi iso mätäpaise kirkossa onkin meissä tavallisissa ihmisissä ja siinä, että ei voida puhua demokratiasta kun kaikista fundamentalistisimmat ihmiset yleensä ovat niitä, jotka äänestävät. Hiljaisen, maltillisen enemmistön ääni jää kuulumatta esimerkiksi juuri virkanimityksissä vain siksi, etteivät saaneet itseänsä liikkeelle edes vaalipäivänä, arjesta puhumattakaan.
Jos tarkoitit, että luotu täydellinen ihminen olisi ollut kuolematon, niin ajatus evoluution kehittämästä kuolemattomasta ihmisestä on kyllä aika raju. Sehän tarkoittaa, että olisi ollut alkuihmisvanhemmat, joiden ikä oli oletettavasti ihmisapinoiden luokkaa, ja heillä sitten yks kaks olisi kuolematon lapsi. Eikä paljon auttaisi, vaikka vanhempien elinikä olisi miljoona vuotta. Hyppäys kuolemattomuuteen on kuitenkin suuri.
Eihän se Jeesus UT:n mukaan puhunut sielun kuolemattomuudesta?
Hän puhui ruumiiden ylösnousemuksesta.
Jeesusksen kuoleman jälkeen uskovat alkoivat rakentaa oppeja ja rupesivat tulkitsemaan, että ruumiiden ylösnousemus tarkoittaisi sielun kuolemattomuutta. Sinänsä UT:n mukaan Jeesus itse ei anna tuollaiselle tulkinnalle mitään perustaa.
Niitä oppeja sielun kuolemattomuudesta on eri aikoina kristityt sitten korostaneet eri tavoin. Mut siitä on tullut uskoville niin kauhean tärkeää, että saisi kuvitella olevansa kuolematon.
Mitä ihmettä sitten ruumiiden ylösnousemus oikein tarkoittaa, niin siitäpä ei Raamattu anna mitään tietoa. Kaikki meidän oppimme siitä on vain meidän keksimiä oppeja, eikä sellaisia Raamatussa ole.
Tämä kirjoitukseni ei oikeastaan ole kommenttia sinun kirjoitukseesi, tuli nyt vain tähän laitettua, kun kirjoituksesi oli näistä vipa. Sinänsä olen näkemystesi kanssa ihan samaa mieltä.
ovat oiva esimerkki siitä miten naisen asemaa pidetään "hyvänä"
Ei aina tartte mennä niin kauas, epäkohtia on täälläkin, niihin vain ei uskalleta puuttua.
yhdestä ruumiista ja yhdestä sielusta.
Jeesuksen ylösnousemusruumis on ilmeisesti ollut hänen vanha ruumiinsa korjailtuna, koskapa vanha ruumis oli hävinnyt haudasta.
Mutta miten sitten, jos ihmisen vanha ruumis on lahonnut kymmeniä tuhansia vuosia sitten ja joutunut uudelleen luonnon kiertokulkuun, niin voineeko sitä enää korjata kuntoon, osiakin kun puuttuu, vai pitääkö luoda kokonaan uusi ruumis?
tuossa alenpana. Olen nykyisin eri alalla.
Jo Aristoteles (ja myöhemmin pyhä Tuomas Akvinolainen) osasi sen kertoa: kaikella elävällä on elämän lähteenä juuri sielu, joka on (samalla) niiden substantiaalinen muoto (eli se, joka tekee kustakin oliosta sen, mikä se on).
Ihmisen sielu poikkeaa kaikista kasvi- ja eläinkunnan sieluista siinä, että se on kuolematon, koska siinä on aineellisesta todellisuudesta riippumaton ominaisuus, nimittäin ymmärryskyky.
Kuolemassa sielu kuolemattomana siis erkaantuu ruumiista (juuri tämä on kristillinen kuoleman määritelmä). Sen perustila on kuitenkin yhteys ruumiiseen, ja niinpä se kaihoaa ruumista aina viimeiseen päivään asti, jolloin tapahtuu ruumiiden ylösnousemus.
Tähän sellainen korjaus, että Arsitoteleen mukaan nainen ei ole sillä tavoin ihminen kuin mies. Miehellä on sielu, mutta naisella on ns. kasvisielu, joka on eri asia kuin ihmisen sielu.
Aristoteleen mukaan siis naisella ei ole sielua sillä tavoin kuin miehellä, eikä nainen ole ihminen kuten mies.
siinämäärin viisas, että kykenisin vastaamaan. Minä olen siirtynyt gynekologiaan. Toimin em. tehtävissä katolilaisuus palstalla. Näyttää nyt siltä, että lopultakin olen löytänyt oman alani.
Tervetuloa vaan vastaanotolle! Tutunkauppaa voin vaikka hieman tinkiä.
enkä tahdo masentaa sinua, mutta et tosiaankaan taida olla perillä epävarmojen päivien autuudesta.
Suosittelen sinulle paluuta teologiaan.
Tuo ammatinvaihto todella ilahduttaa ekumeenista ystävää! Kyllä onkin hyvä juttu! Vilpittömästi.
Kerrotaan toistakin juttua: Turkulainen gynekologi Mies Reenpää oli juhlissa. Kaikki kysyivät hänen suuren omaisuutensa alkuperää. M.R. vastasi: "Näillä sormilla kaivanut v***sta."
asioihin suhtautuminen lopultakaan ole Raamatun vastaista.
Itselleni joudun useinkin sanomaan, "älä ota itseäsi niin kirotun vakavasti". Arvelisin myös, ettei oma usko juurikaan taida parantua, vaikka kuinka paljon löytäisi virheitä lähimmäisensä uskosta. Ylettömän suuresta ja kiiltävästä sädekehästäkin on omat haittansa. Ei sitä vaan aina tahdo itse huomata.
Tervessi vaa Turust!
taas parhaani mukaan suhtautua kärsivällisesti siihen, ettei yksinkertaisiin ruumiiden lukua ja kuolemattomuuden kehittymistä koskeviin ihmettelyihini vastata.
En tarkoita sinua, mutta tälläkin palstalla muutamat luterilaiset ovat kehuskelleet oppineisuudellaan ja jopa älyllään. Kaipaan näytteitä niistä.