Kataisen kaveri Himanen sai 700 000 euroa kun teki tulevaisuusraportin Suomesta.
Eikö politiikkojen olisi jo aika lukea se raportti niin lakkaisi se päätön päättämättömyys ja ryntäily epämääräisten uudistuspäätösten kanssa.
Milloin Himas-raportti alkaa maksamaan itseään takaisin? Ei kai korkeasti kunnioitettu herra Katainen tyhjästä maksanu, veronmaksajien rahoja? Ei kai moista tyhjästä maksajaa olisi Brysseliin valittu päättämään mm. koko euroopan työllisyysasioista?
Eikö politiikkojen olisi jo aika lukea se raportti niin lakkaisi se päätön päättämättömyys ja ryntäily epämääräisten uudistuspäätösten kanssa.
Milloin Himas-raportti alkaa maksamaan itseään takaisin? Ei kai korkeasti kunnioitettu herra Katainen tyhjästä maksanu, veronmaksajien rahoja? Ei kai moista tyhjästä maksajaa olisi Brysseliin valittu päättämään mm. koko euroopan työllisyysasioista?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Himasraportti on jo loppuunkäytetty.
Nyt virkamiehet on joutuneet palaamaan vessapaperin käyttöön takaisin.
Ja olihan se vähän harkeaa tekoa hanurin pyyhintäänkin,johon se ainoastaan kelpasi.
Eivätköhän ne tulokset ole jo näkyneet noissa jetset-baareissa, missä Pekka liihottaa.
Himasen raportti on niin paksu dokumentti ettei puoluejohdot muutaman sivun luettuaan enää muista mitä alkusivuilla oli sanottu.
Tämän vuoksi mitään ei voida toteuttaa kun ei muisteta mitä raportissa oli sanottu.
Aiouttujen tehävien järjestyksestä ei päästä yhteisymmärrykseen kun ei muisteta mitä kaikkea oli raportissa vaadittu tehtäväksi.
Lopuksi kävi niin, että raportin sisältö ehti vanheta ennekuin mitään päästiin edes aloittamaan. Nyt on UUDEN raportin aika.
Näin tätä Suomea hallitaan, paksuja dokumentteja tehdää mutta sitten mihinkään muuhun aika eikä tarmo riitä. Rahatkin valuu dokumenttien valmistajille ja painatukseen ja sitten ei enää ole varoja minkään toteutukseen.
Valtionvarainministeriö huolehtii sittä, että dokumenttien tekoon riittää kyllä rahaa mutta ei enää niiden sisältöjen toteutukseen.
Katainen tilasi. tuon Himas-raportin itselleen (ja puolueelleen). Hoki noita Himasen teesejä siellä EU-komissaarikuulemistilaisuudessakin, ja perillehän tuo pas**puhe meni täydellisesti. Himasen tuelvaisuusraporin tekemisessä oli myös ulkomaalaisia(USA, Saksa,Ranska,Englanti), joten ehkä ne teesit olivat siksi tuttuja monelle EU-parlamentaarikollekin.
http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf
Kuolinvuoteen
näkökulma
tuo
lopuksi
myös
kahden
muun
tässä
käsitellyn
lähestymistavan
rajoituksen
esiin.
Myös
vapaus
on
yksinään
riittämätön
päämäärä
(mukaan
lukien
merkityksessä
capability,
toimintamahdollisuudet).
Tällaisen
elämän
päätteeksi,
kun
kuolinvuoteella
kysytään
“Miten
elämä
meni?”,
vastaus
on:
“Ihan
hyvin,
mulla
oli
elämässä
hyvät
vapaudet.
Ihan
hyvin,
mulla
oli
elämässä
paljon
toimintamahdollisuuksia.”
Vastauksessa
tulee
jälleen
myös
näkyviin
se,
kuinka
lopulta
tällainen
vapaus
ilman
myös
sen
mukana
tulevia
vastuita
toisia
kohtaan
jää
ailosoaisesti
riittämättömäksi.
Vastauksesta
nimittäin
hahmottuu
kuva,
jossa
ihminen
elää
ikään
kuin
vapaassa
suhteessa
elämän
kanssa.
Eli
kärjistäen:
Henkilö
ikään
kuin
ehdottaa
Elämälle
vapaan
suhteen
aloittamista
ja
täsmentää
vielä
että
se
mitä
tämä
tarkoittaa
on:
Minä
saan
harrastaa
seksiä
kenen
kanssa
tahansa,
mutta
sinun
on
oltava
uskollinen!
Minulla
on
vapauksia,
sinulla
on
velvollisuuksia.
Metaforana
tästä
hahmottuu
kuva
elämästä
tuotteena,
josta
ihminen
tekee
kuluttajavalituksen,
jos
tuote
‘rikkoo
lupauksia’.
(Sama
riittämättömyys
päämääränä
koskee
oikeudenmukaisuutta
yllä
kuvatussa
merkityksessä
yhtäläiset
mahdollisuudet,
mikä
tekee
siitä
kuolinvuoteella
vastaamisen
näkökulmasta
saman
tilanteen.)
Sen
sijaan
jos
voi
vastata
kuolinvuoteellaan
kysymykseen
“Miten
elämä
meni?”
todeten:
“Elin
arvokkaan
elämän.
I
lived
a
digniaied
/
worthy
/
valuable
life”,
niin
sitä
voi
pitää
sekä
eettisesti
että
elämänailosoaisesti
kokonaisena
vastauksena.
Silloin
ihminen
on
elänyt
elämän,
jossa
ovat
toteutuneet
mahdollisimman
täydesti
elämän,
oikeudenmukaisuuden
ja
vapauden
eettiset
arvot
sekä
hyvinvoinnin
(onnellisuuden),
kukoistuksen
(onnistumisen)
ja
merkityksellisyyden
(tarkoituksen)
elämän-‐ailosoaiset
päämäärät
–
välittämisen,
luovuuden
ja
elämän
kunnioittamisen
kulttuurissa,
jotka
ovat
yhteiskunnallisesti
kestävän
kasvun
mallin
eli
kestävän
hyvinvoinnin,
Tuo sivulta 130.
http://www.listamedia.w2.fi/