Pelkään kuollakseni tulevani raskaaksi.
Söin vielä vuosi sitten E-pillereitä, mutta lopetin ne vain kolmen kuukauden käytön jälkeen, koska en voinut hyvin. Lihoin niiden aikana yli 7 kg ja tunsin itseni jatkuvasti ärtyneeksi.
Viimeisen yli puolen vuoden aikana ainoana ehkäisykeinona on ollut keskeytetty yhdyntä.
En tiedä, onko missään sanottu, kuinka suuri riski siinä on tulla raskaaksi. Tietääkö kukaan?
Olen harkinnut selibaattiin ryhtymistä. En tiedä, onko olemassa sellaista ehkäisykeinoa, jonka tuntisin turvalliseksi ja miellyttäväksi.
Söin vielä vuosi sitten E-pillereitä, mutta lopetin ne vain kolmen kuukauden käytön jälkeen, koska en voinut hyvin. Lihoin niiden aikana yli 7 kg ja tunsin itseni jatkuvasti ärtyneeksi.
Viimeisen yli puolen vuoden aikana ainoana ehkäisykeinona on ollut keskeytetty yhdyntä.
En tiedä, onko missään sanottu, kuinka suuri riski siinä on tulla raskaaksi. Tietääkö kukaan?
Olen harkinnut selibaattiin ryhtymistä. En tiedä, onko olemassa sellaista ehkäisykeinoa, jonka tuntisin turvalliseksi ja miellyttäväksi.
Vastaukset 19
Vanhimmat
mä söin e-pillereitä parisen vuotta sitten, vuoden ajan. mäkin lihoin, olin tosi pahalla päällä kokoajan jne...
lopetin sitten ja käytin kumia...
mutta kun aloin seurustelemaan vakituisesti, käytettiin keskeytettyä yhdyntää, eli mies ei laskenu sisään lasteja.
en tullut koskaan raskaaksi mutta sitten pelko oli liian suuri ja menin gynelle.
kerroin hänelle ongelmista e-pillereiden kans ja hän määräsi mulle minipillerit.
olikohan se niin et minipilsuista puuttuu se estrogeeni-hormooni joka just aiheuttaa näitä ongelmia.
nyt syöny niitä parisen kuukautta. ensin vuodin verta pari viikkoa putkeen mutta nyt loppunu kokonaan, ja se on niiden tarkoituski, ehkäistä ja samalla se et loppuu menkat kokonaan siksi aikaa kun syö pillereitä.
mitään sivuoireita en ole huomannu, paino pysyny samana, en oo normaalia kiukkusempi jne...
menkkakipujakaan ei ole kun ei ole kuukautisiakaan.
suosittelen kyl jutteleen gynen kans minipillereistä.
Vaikka olenkin mies niin oon kyllä kuulut kaikkia juttuja naisten pillereistä. Pillereitähän on vaikka miten paljon erilaisia. Eli vaihda pillerit toiseen merkiin tms. niin varmaan homma muuttuu. Exäni alkoi joskus itkemään ihan ilman syytä (tyyliin tiskatessaan astioita) koska söi hänelle sopimattomia pillereitä. No vaihto autto ja tunnetaso pysy normaalina. :)
En halua ruveta seksivalistajaksi, mutta mitä vikaa on kortsussa? Aika varma kapistus, mut tietty jos oot vakkarisuhteessa niin ei varmaan tarvitse pelätä ainakaan mitään tauteja. Toi keskeytetty on tietty yksi tapa mutta kerro rehellisesti - nautiko seksistä ja miten on kumppanisi laita? Hoidatteko homman loppuun jollain muulla tavalla?
Elän avoliitossa. Kondomit ovat aika epäkäytännöllisiä ja ennen kaikkea kalliita.
Keskeytetty yhdyntä kelpaisi muuten ehkäisykeinoksi, mutta olen kuullut, että se on varsin epävarma keino. En halua tulla raskaaksi, joten seksikään ei ole kovin nautinnollista, kun joutuu elämään kuukaudesta toiseen epävarmuudessa ja pelossa :(
Jos pillerit ei sovi sulle niin mikset laitattas kierukkaa. Mulla on ollut kohta vuoden hormonikierukka ja on huoleton ja helppo ehkäisykeino. Ei tarvitse muistaa syödä pillereitä eikä ole enää edes kuukautisia. Vakkarisuhteessa tosi hyvä ja laitetaan myös synnyttämättömille naisille. Puhupa gynekologisi kanssa myös tästä vaihtoehdosta. Suosittelen!!Keskeytetty yhdyntä on erittäin huono ehkäisykeino!! Tulet raskaaksi ennenpitkää jos jatkat. Se on varma!
Kun aikoinaan olin hankkimassa E-pillereitä, lääkäri ehdotti minulle kierukkaa. Tyrmäsin ajatuksen heti. Pelkkä ajatus tuntui jo heti vastenmieliseltä.
Onneksi lääkäri ymmärsi. Sanoi, että se on ihan yksilöllistä, millainen ehkäisykeino ketäkin miellyttää.
Olen edelleen sitä mieltä, että selibaatti olisi paras ehkäisykeino. Tiedän, ettei mieheni ole siitä innoissaan. Tulee sellainen olo, että minun täytyy harrastaa seksiä vain miellyttääkseni häntä. Seksi ei ole minulle tärkeä asia. Voisin elää varsin hyvin ilman sitäkin.
Kuulostat aika asiakaverilta!=) Mukavaa.
Kondomeissa ei muuten tosiaan ole mitään vikaa,kunhan niiden kanssa vaan oppii toimimaan.
Meillä hommat sujuu kumin kanssa ainakin niin,ettei sitä edes huomaa.Myös asettaminen sujuu sekunnissa,joten fiilis ei ehdi kärsiä siitäkään.Itselleni ei hormoniehkäisy sovi ollenkaan,joten kondomilla mennään.Miestä ei myöskään haittaa,ja taitavakin on.Kondomi on myös tosi luotettava,ja jos rikki sattuu menemään,sen huomaa heti,ja voipi hakea apteekista jälkkäriehkäisy,jos ei raskautta halua.Kondomit kunniaan! =)=)
Miehen näkökulmasta.
Ensinnäkin seksistä nauttiminen ja siinä vapautuminen ei onnistu millään, jos jatkuvasti joutuu pelkäämään raskautta tms. Pelkotilat vievät kyllä hohdon seksistä, olipa pelko mihin tahansa liittyvää.
Jos me miehet ajattelisimme, että mitä kaikkea nainen voi joutua kokemaan löytääkseen siedettävän ehkäisyn, niin kyllä voisimme mihinä myös ajatella tinkivämme pikkusen omasta mukavuudenhalusta käyttämällä kondomia myös vakisuhteessa. Miehen tulisi ajatella varsin vakavasti myös naista ja kyllä vapautuneesta seksistä kondomin kanssa nauttii paljon enemmän kuin naisen peljon siivittämästä seksistä ilman kondomia. Ne miehet, jotka sanovat naiselle "hoida ehkäisy kuntoon" ja kieltäytyvät käyttämästä itse kondomia, ovat täysin itsekkäitä tyyppejä.
Keskeytetty yhdyntä ei todellakaan ole varma konsti. Se voi joillakin toimia läpi elämän, kun taas toisilla kosahtaa melkein välittömästi. Miehet kun ovat erilaisia ja tehotippoja meistä jokainen tipottelee eri tavalla. Jokainen tehotippa sisältää myös siittiöitä, joten pelkän orgasmipurkauksen heittäminen sivuun ei takaa, etteikö siittiöitä ole jo emättimessä odottelemassa kyytiä.
Turvallisen ja miellyttävän ehkäisykeinon löytäminen vaatii kyllä aikaa ja kärsivällisyyttä, niin naiselta kuin mieheltäkin. Ehkäisy on todellakin yhteinen asia, eikä vain naisen velvollisuus.
Hienoa, että maailmassa on vielä olemassa näin vastuuntuntoisia miehiä :)
Olen monta kertaa kysynyt mieheltäni, onko meidän seksissä kyse vain hänen miellyttämisestään. Olen monta kertaa kyseenalaistanut keskeytetyn yhdynnän epävarmuuden. Kaikista raivostuttavin vastaus mieheltäni on yleensä se, että kun kerran en ole tullut reilussa puolessa vuodessa raskaaksi, tuskin tulen tälläkään kertaa. Olemme olleet jo pitkään sillä asenteella. Olen ollut kokoajan peloissani, mutta olen yrittänyt kestää. Nyt minun mittani tuli vain yhtäkkiä täyteen.
Seksiin liittyy jo niin paljon negatiivisia tuntemuksia, etten halua enää harrastaa sitä. Kaikki intohimo on haihtunut ja tilalle on tullut olo, että olen vain ruumis, josta mieheni saa mielihyvää.
Ehdotin miehelleni, että hankin uudelleen E-pillereitä, vaikka tiedän, että lihoan ja voin niistä huonosti. Siihen hän onneksi kommentoi, että kondomit voisi olla parempi vaihtoehto.
Minulla on myös todettu keskivaikea-vakava masennus. Uskon, että sekin on osallisena mielihyvän ja halujen katoamisessa.
olen elänyt 9 vuotta vaimoni kanssa. Josta hän on käyttänyt vuoden verran pillereitä. Keskusteltuamme pillereistä vaimo kertoi ettei tykännyt pillereistä, jolloin yhteisellä päätöksellä sovimme jatkossa käyttävämme kumia. kuten edellinen kirjoittaja kertoi ei seksistä nauti jos on raskaaksi tulemisen pelkoa - pitää paikkaansa, voi olla miehelle erittäin stressaavaa... Pyri keskustelemaan miehesi kanssa ja kertomaan omia mielipiteitä ja kuutele miehesi ajatukset asiasta avoimuus ennenkaikkea...
Olen puhunut mieheni kanssa lähes päivittäin raskaaksi tulemisen pelostani. Kyllä hän ymmärtää sen, mutta siitä huolimatta sama meininki jatkuu.
Minusta tuntuu, ettei hän osaa ottaa minua tarpeeksi hyvin huomioon. En jaksa enää puhua, enkä huomautella siitä. Hyvä esimerkki on se, että olemme olleet jo yli puolitoista vuotta yhdessä, enkä ole vielä kertaakaan saanut orgasmia. En ole huomannut, että hän olisi edes yrittänyt. En tunne, että meidän seksi olisi yhteispeliä. Nykyään enää mieheni haluaa sitä, ja minun täytyy miellyttää.
http://www.sexaktuellt.com/_preventiv/pdf/fin_prev.pdf
Tuon mukaan 20% tulee vuoden aikana raskaaksi, jotka käyttävät keskeytettyä yhdyntää ehkäisymenetelmänä. Muuten 80-90%.
mulle heräsi kysymys kun luin sun viestiäs...eli haluaako miehesi sitten lasta vai mitä? eikö hän sitten ollenkaan ajattele raskauden mahdollisuutta? Ja jos niin oletteko keskustelleet asiasta, mitä sitten jos tärppää...jos todellakin pelkäät KUOLLAKSESI raskautta ni luulisi että teet jotakin asialle ettei tarvitsisi pelätä. Aikuiset ihmiset osaavat kyllä hoitaa ehkäisyn jos eivät halua lapsia. Ei millään pahalla mutta ihan tosi kyllä pitäisi jokin ratkaisu löytyä jos et lasta todellakaan halua.
Minulle on ollut koko elämäni ajan itsestäänselvyys, etten hanki koskaan lapsia. Olen joutunut kyseenalaistamaan päätökseni vasta viime aikoina, kun mieheni ilmoitti, että hän haluaisi omia lapsia jossain vaiheessa elämäänsä. Siksi pelkään niin paljon raskaaksi tulemista.
Syy siihen, miksi en ole jo aiemmin laittanut ehkäisyasioita kuntoon, on minun masennukseni. Tämä voi kuullostaa selittelyltä, mutta jokainen, joka on joskus elämässään kokenut vakavan masennuksen, tietää mistä puhun.
Pidän jo sitä saavutuksena, että saan niin paljon itsestäni irti, että käyn läheisessä ruokakaupassa. Puhumattakaan, että varaisin ajan kaupungin toisella laidalla olevalle terveysasemalle ja kävisin ottamassa selvää eri ehkäisykeinoista. Asia on käynyt mielessäni monta kertaa, mutta kun sitä on aina niin helppo vain siirtää eteenpäin.
Joskus, kun pelkään raskautta, ja olen vielä kaiken lisäksi masentunut, menen vain peiton alle, suljen silmäni ja haluan unohtaa itseni ja tämän maailman olemassaolon.
Ja kuten olen aiemmissa viesteissänikin todennut, eläisin mielummin selibaatissa. Se olisi varmin keino estää raskaus. Tuntuisi oudolta hankkia ja maksaa ehkäisyvälineistä, kun niitä ei oikeasti edes haluaisi. Olo on kuin hyväksikäytetyllä.
no heippa taas! taas heräsi tuosta tilanteestasi kysymys..oletko kertonut miehellesi ettet halua lapsia? ja masennuksestasi? Kyllä teidän ihan totta kannattaisi käydä yhdessä läpi noita asioita. Mielestäni ne ovat kuitenkin aika isoja asioita yksin läpi käytäväksi. Varmasti helpottaisi sinuakin jos ouhuisit jollekkin tuosta masennuksesta jos et miehellesi ni jollekkin muulle, kenties ammattiauttajalle. Asioilla on tapana selvitä! =)
Tottakai mieheni tietää masennuksestani. Vaikka en olisi kertonutkaan siitä hänelle, kyllähän hän sen olisi huomannut käytöksestäni.
Olen käynyt juttelemassa psykologin kanssa. Olen kärsinyt jo noin 6 vuoden ajan keskivaikeasta - vakavasta masennuksesta. Terapiaa ei kuitenkaan jatkettu, koska en sitä itse halunnut. Siitä ei tuntunut olevan mitään hyötyä.
Moni ihminen on sanonut minulle kuultuaan menneisyydestäni, etten tule selviämään siitä yksin. Ehkä he ovat oikeassa, kun itsensä viiltelykään ei enää tunnu yhtään miltään.
Mieheni tietää myös päätöksestäni olla hankkimatta lapsia. Se minua huolestuttaakin. Tällä hetkellä asia tuntuu olevan hänelle vain pieni pettymys, mutta pelkään, miten hän suhtautuu siihen kymmenen vuoden kuluttua, kun hän on hieman yli kolmenkymmenen. Puhumattakaan, miltä hänestä tuntuu 70-vuotiaana, kun hän tietää, ettei tule koskaan saamaan lapsenlapsia.
Jos tosiaan tuntuu ettei ammattilaisen kanssa juttelu auta, ni eihän sitä ole sitten järkeä jatkaa. Suosittelen kokeilemaan kukkaterapiaa! Kuulostaa typerältä mutta toimii. Minulla ei ole omakohtaista kokemusta mutta lähipiirissä kyllä. Olet varmaan miettinyt mistä masennus johtuu...mutta kyllä se psykologin kanssa jutustelu kuulostaisi kaikkein järkevimmältä, ei siitä masennuksesta yksin selviä, varsinkin jos olet kärsinyt siitä noinkin kauan. Ja eihän sitä tiedä miten mielesi voi muuttua noitten lasten suhteen jos ensin pääset eroon tuosta masennuksesta. Voimia ja jaksamista sinulle!!! =)
Kiitos paljon :)
Se on ihan yksilöllistä. Toisten ihmisten masennukseen auttaa paremmin terapia, toisiin lääkitys. Minulle on usea lääkäri suositellut masennuslääkkeitä, mutta en ole vielä uskaltanut kokeilla niitä.
Jos minulla olisi voimia alkaa parantumaan, lääkitys olisi se ensisijainen vaihtoehto :)
toivon, että pikkuhiljaa jaksat alkaa parantelemaan itseäsi. Ja vielä sinulle VOIMAHALI =)
Moi,
Voin kokemuksesta sanoa että toimii. Mutta se vaatii mieheltä täydellistä kuria ja lisäksi sitä ettei vehkeet falskaa ts. spermaa ei valu vehkeestä ennen varsinaista siemensyöksyä.
Itse jouduin tällaiseen tilanteeseen, kun vaimoni lakkasi käyttämästä ehkäisypillereitä (söi monta vuotta) syystä että lapsensaanti (terve lapsi) olisi ollut heti riskialtista.
Keskeytetty yhdyntä vaatii mieheltä täydellistä itsensä hallintaa siis eräänlaista tantra-seksin hallintaa.
Tämä kausi kesti aikansa, en enää muista- ehkä puoli vuotta tai jotain. Jännittävää se oli, ehkä osin liiankin jännittävää, mutta ei tarvinnut käyttää kondomia, joka ei sovi mielestäni vakituisessa suhteessa ollenkaan jos haluaa nauttia seksistä täysin.
Itsehillintäharjoituksia!