Kuinka vanha on Venäjä?

Venäjä on noin 900 vuotta vanha, jotkut laskee että yli tuhat vuotias.
Kiovan-rus on se emämaa, josta laskeminen lähtee liikkeelle.

öööö öööö ööö

Venäjä on jos lasketaa Speriassa olleet Nearandialaiset asukkaat noin 100,000 vuotta,

vanhempi.
Tosi on. Siellä oli natzejakin.

Ei ole kauan ollut.

Tanska on valtiona vanhempi.

-- siis olikse niin että kiova rus ,novgorod, venäjä , n-liitto , venäjä

Eikö se venäläisten oppikirjojen mukaan alkanut lokakuun seitsemäntenä vuonna 1952.

Iivana Julmasta se Moskovan herruus alkoi.

Venäjän valtio täyttää 23 vuotta 25.12.2014.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_hajoaminen

Eikun ihan totta. Perustettu vuonna 1991.

Se, että paikallisen vallanpitäjät rakentavat sekavaa ideologiaa tsarismin ja kommunismin muistoista, rippeistä ja symboliikasta, ei muuta mitään.

Perustettu vuonna 1991. Ja projekti on pahasti kesken vielä.

Mro mites äijjäl menee taidat olla jo vanhempi ku millon kirjotit ton

Putin puhuu 1000-vuotisesta Venäjästä. Oikeasti Venäjän valtiosta voidaan puhua vasta Iivana Julman (1547- 84) ajoista alkaen. 1000-500 vuotta sitten Venäjää vallitsivat turkkilaiset ja mongolivaltiot, ja pohjoisessa suomensukuiset kansat. Lisäksi varjagien valtiot Novgorodissa ja Kiovassa. Ja vielä Liettua. Tätä ei muuksi muuta se, että Vladimir (Novgorodin prinssi, Kiovan hallitsija, ja Putinin kaima) valitsi hienoimmat kirkonmenot ja otti ortodoksikasteen 998.
Toki Venäjän historiaa voisi sitten venyttää pidemmällekin, eli vuoteen 862, jolloin varjagi Rurik perusti Novgorodin valtion, joka kattoi lopulta koko pohjoisen Venäjän ja kesti 600 vuotta 1478 saakka.

Neuvostoliitto ei ole Venäjä, eikä Neuvostoliittoa edeltäneet nimet. Venäjä syntyi Neuvostoliiton luhistuttua v. 1991. Se siitä historia tiedoista heille, jotka yrittävät muuta väittää.

Venäjällä valtio ehkä määritellään hieman poikkeavasti tai toisin kuin länsimaissa. Venäjä on ruskii mir, venäläinen maailma. Eli se on rajoiltaan liikkuva. Se koskee venäläistä syntyperää olevia ihmisiä riippumatta siitä, missä he asuvat. Venäläisyys on enemmän kulttuuria kun valtiota. Sen mukaan Venäjä voi tarpeen mukaan alistaa muitakin kansoja alaisuutensa, vaikka he eivät olisi venäläisiä. Venäläisyyteen liittyy siten jonkinlaista ajatusta imperialismin ja kolonialismin hyväksyttävyydestä. Venäläisyyteenkin kuuluu jonkinlainen ajatus paremmuudesta suhteessa muihin kansoihin. Ortodoksinen uskonto ruokkii jopa ajatusta valitusta kansasta, oikeasta uskosta ja siitä, että Venäjä on pidättäytynyt länsimaisesta moraalittomuudesta.

Venäläisyys on staattista, sinfonista harmoniaa etsivä. Se taas perustuu maantieseen. Venäjä on pitkään elänyt maataloudesta ja luonnonvarojen hyödyntämisestä, paikallaan pysymiseen ja muuttumattomuuteen, kun taas länsimainen porvarillinen ajattelu nojaa kekseliäisyyteen, kehittämiseen ja individualismiin sekä dynaamisuuteen. Venäläisyys on kollektiivista eli ihminen on valtiota ja yhteistä kulttuuria varten, kun taas länsimaissa asia nähdään jokseenkin päinvastoin. Ehkä tämän kollektiivisuuden perinteen vuoksi sosialismi realisoitui juuri Venäjällä eikä jossain länsimaassa. Kollektiivisuuden voimaa ei pidä kuitenkaan vähätellä. Sen tajuaa, kun istahtaa vähän aikaa seuraamaan muurahaisten puuhastelua kekonsa ympärillä. Mutta ajattelumallit eroavat jyrkästi toisistaan ja molemmat ajatustavat voivat tuottaa hyviäkin tuloksia, mikä osin johtuu maantieteen rajoituksista. Merelliset kansat käyvät kauppaa, kun taas merettömät kansat viljlevät staattisesti maata vuodesta toiseen. Venäjä on tässä mielessä meretön kansa, jolla ei ole mahdollisuuksiaan dynaamisuuten kuin länsimaisilla merellisillä kansoilla, joilla se on taas elinehto. Taloudellisesti länsimaat ovat ylivertaistia tilanteessa, joissa luonnonvarat kärsivät inflaation. Ja niinhän Venäjälle on käymässä, kun fossiiliset polttoaineet ovat tiensä päässä.

Venäjä on tästä näkökulmasta yhtä vanha kuin Venäjän kansa. Suomi syntyi valtiona 6.12.1917, mutta suomalaisuus on paljon vanhempaa perua. Venäjällä venäläisyys on tämän ajattelutavan mukaan paljon enemmän kuin Venäjän valtio. Valtiollistuminenhan on historiassa paljon vanhempaa perua kuin johonkin kansaan kuuluminen. Me olemme vaan tottuneet nykyään ajattelemaan asiaa valtiotasolla. Venäjä pitää esim. Ukrainaa kokonaisuudessaan tai ainakin suurelta osin osana venäläistä maailmaa. He eivät korosta valtiollisia rajoja, vaan kansalliskulttuurista yhtenäisyyttä, yhteistä uskontoa ja historiaa sekä valta- ja turvallisuuspoliittiisia etupiirejä. Venäläisten mielestä länsi on ulottanut lonkeronsa liian syvälle venäläiseen maailmaan ja he käyvät nyt puolustussotaa sitä vastaan. Sen minkä me näemme hyökkäyssodaksi, venäläiset voivat nähdä puolustussodaksi.

Ajattelua ehkä selventää venäläisten suhde Ukrainaan ja Suomeen. Molemmat ovat aikansa kuuluneet osana Venäjään. Ukraina on kuulunut siihen sen vuoksi, että se on koettu osana venäläistä maailmaa, siis kulttuurisesti. Suomi taas on kuulunut imperialismin ja turvallisuuspolitiikan takia. Suomi on ennen kaikkea ollut puskurivaltio länttä vastaan, kun taas Ukraina on ollut osa Venäjää, Jos Ukraina kuuluisi tiiviisti Venäjään, Puola ja muut Ukrainan rajanaapurit saisivat olla tosi huolissaan, koska niiden asema muuttuisi Suomen ja Baltian maiden kaltaiseksi puskurivaltioksi.