Elämän eri kriisit tietysti pysäyttää, mutta minun on myönnettävä, että hyvän ystäväni uskovaisuus on ollut minulle jonkin asteinen kriisi, siitä asti, kun siitä sain kuulla..
Kun en itse ole uskovainen niin, uskonnolliset sanonnat hämmentää, ei seksiä ennen avioliittoa tuntuu oudolle ja ennen kaikkea se ettei siitä voi puhua, vaikka se on luonnollinen osa elämää. Mutta ei tietysti tällä ystävälläni...
Siinä tuleekin raja vastaan, kun ei voi hyvän ystävän kanssa puhua yleensäkään seksistä ja jakaa ajatuksia, ne ihmiset on erikseen....rajaa tulee vastaan siinäkin, kun pitäisi ymmärtää asioita, jotka ei kerta kaikkiaan mahdu omaan järkeen ja ajatusmaailmaan..
Sitten vielä sellaista ystävää, jolla mieli ailahtelee...joka aina silloin tällöin haluaa vetäytyä omaan kuoreensa viiikoiksikin ja joka ei tällöin vastaa yht. ottoihin...joka saattaa jättää baariin yksin jos juttelen jonkun miehen kanssa...ja ystävän jonka täytyy näpäyttää minua välittömästi, jos mulla menee paremmin...
Olen tässä miettinytkin, etenkin nyt kun olen huomannut, että toi lista kasvaa hetki hetkeltä..en voi jatkaa tätä kovin pitkään, vaikka kuulostaa kylmältä ja hylkäämiseltä erilaisuuden vuoksi.
Niin vaikka sanotaan, että vastakohdat täydentää toisiaan, niin liika erilaisuus voi myös tuhota. Rajansa kaikella, myös ymmärryksellä.
Kun en itse ole uskovainen niin, uskonnolliset sanonnat hämmentää, ei seksiä ennen avioliittoa tuntuu oudolle ja ennen kaikkea se ettei siitä voi puhua, vaikka se on luonnollinen osa elämää. Mutta ei tietysti tällä ystävälläni...
Siinä tuleekin raja vastaan, kun ei voi hyvän ystävän kanssa puhua yleensäkään seksistä ja jakaa ajatuksia, ne ihmiset on erikseen....rajaa tulee vastaan siinäkin, kun pitäisi ymmärtää asioita, jotka ei kerta kaikkiaan mahdu omaan järkeen ja ajatusmaailmaan..
Sitten vielä sellaista ystävää, jolla mieli ailahtelee...joka aina silloin tällöin haluaa vetäytyä omaan kuoreensa viiikoiksikin ja joka ei tällöin vastaa yht. ottoihin...joka saattaa jättää baariin yksin jos juttelen jonkun miehen kanssa...ja ystävän jonka täytyy näpäyttää minua välittömästi, jos mulla menee paremmin...
Olen tässä miettinytkin, etenkin nyt kun olen huomannut, että toi lista kasvaa hetki hetkeltä..en voi jatkaa tätä kovin pitkään, vaikka kuulostaa kylmältä ja hylkäämiseltä erilaisuuden vuoksi.
Niin vaikka sanotaan, että vastakohdat täydentää toisiaan, niin liika erilaisuus voi myös tuhota. Rajansa kaikella, myös ymmärryksellä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
...sitä on jumalattoman vaikea käsittää.
Tyypillistä uskovaisen syyllistämis-määkymistä.
Mä-äää-ää-ääääähhhhhh!!!!!
Mitä donitsissa on sisällä?
Tyypillistä uskovaisen syyllistämis-määkymistä.
Mä-äää-ää-ääääähhhhhh!!!!
Minulla oli yläasteen ajan uskovainen ystävä ja itse olen ns todella pakana(ystäväni äiti jopa luuli minua saatananpalvojaksi)..
Nooh hyvinhän se ystävyys kesti yläaste ajan mutta sitten kun mentiin toiseen kouluun, olimme kyllä vieläkin samalla luokalla..Ystäväni lopetti minulle puhumisen ja vaihtoi seuraa uskovaisten seuraan..Siksi olenkin monesti kysellyt että ovatko uskovaiset sittenkään niin hyviä ihmisiä kun antavat ihmisten luulla..Että eipä se ystävyys kauaa tahdo kestää uskovien kanssa varsinkaan jos joka päivä tapailee..
En yhtään ihmettele jos, Heikäläiset antavat nyt samalla mitalla.
Krisitityt kärsivät siksi että, se on hyödyllistä.
Mailmanhistorian suurin, Jeesus oli Kristitty
Mailman nerokkaimmat ja älykkäimmät ihmiset, ovat Kristittyjä. Vieläpä tiedemiehet ovat Kristittyjä
Kaikki jotka ovat menestyneet ovat kristittyjä.
Heille yhteistä on kärsimys.
Krititty elää luonnonlakien mukaan, eli vahvemman lain.
Mistä he saavat voimansa?
Olen nähnyt pienen hennon naisen rauhoittavan raivohullun juopon, pelkällä henkisellä rohkeudellaan.
Tavallinen ei "uskis" nimittäisi häntä hulluksi.
Mistä johtuu uskovaisten murskaava ylivoima?
Saisinpa edes ripauksen tuota voimaa tänne pohjanperälle, VOI!
On selvää, että uskovan ajatusmaailma ja arvot poikkeavat muista. Minusta tuossa ei ole mitään outoa. Minusta on myös luonnollista, että jos alat seurustella baarissa miehen kanssa, ystäväsi saattaa tuntea tilanteessa itsensä ulkopuoliseksi "kolmanneksi pyöräksi".
Ainakin minulla on ei-uskovia kavereita, eikä ole mitään ongelmia. Sinun on vain nyt sitten mietittävä, hyväksytkö hänet vai et. Jos olet ateisti, se voi tietysti olla vaikeaa.
Säälien tuli mieleeni ystäväsi jota vihaat, ota puukkosi pos hänen selästään, hän ei ole sitä ansainnut.