Syntyykö tänä päivänä uusia olentoja jotka ovat uusia lajeja?
Enkä tarkoita mitään viiruksia tai bakteereja vaan esim. kissan, koiran tai aasin kokoisia joita tavallinenkin tallaaja voisi nähdä ilman mikroskooppia.
Fiksu kreatonisti sanoi toisaalla että "
Toiseksi, koska Raamatusta ilmenee että Jumala on luonut ihmisten jälkeen tai ihmisiä ennen muitakin ihmisrotuja,".
Missä kohtaa raamatussa tuollaista ilmenee?
Enkä tarkoita mitään viiruksia tai bakteereja vaan esim. kissan, koiran tai aasin kokoisia joita tavallinenkin tallaaja voisi nähdä ilman mikroskooppia.
Fiksu kreatonisti sanoi toisaalla että "
Toiseksi, koska Raamatusta ilmenee että Jumala on luonut ihmisten jälkeen tai ihmisiä ennen muitakin ihmisrotuja,".
Missä kohtaa raamatussa tuollaista ilmenee?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tässä nyt muutama esimerkki:
http://examples.yourdictionary.com/examples-of-macroevolution.html
Tuossa jutussa virheellisesti puhutaan makroevoluutiosta, vaikka sellaista ei ole olemassa (on vain pelkkä evoluutio), mutta olkoon nyt tämän kerran.
Ongelmana lienee se, että karkeasti sanoen mitä isompi olio sen pitempi evoluutio (tämä ei nyt ihan pidä paikkaansa, mutta yksinkertaisuuden vuoksi voitaneen sanoa näin). Juuri mikään eläinlaji ei ehdi yhden ihmisen elämän aikana kehittyä niin paljon, että syntyisi uusi laji. Tämä on toki harmillista, mutta oikeastaan juuri sitä mihin evoluutio perustuu: pieniin muutoksiin pitkien ajanjaksojen aikana. Ilman pitkää aikaa evoluutio ei toimisi.
Fiksun kreationistin sanomisiin en kommentoi.
"Syntyykö tänä päivänä uusia olentoja jotka ovat uusia lajeja?
Enkä tarkoita mitään viiruksia tai bakteereja vaan esim. kissan, koiran tai aasin kokoisia joita tavallinenkin tallaaja voisi nähdä ilman mikroskooppia."
Kissan tai aasin kokoisen ja suht. pitkäikäisen nisäkkään lajiutuminen kahdeksi, tai kehittyminen uudeksi lajiksi kestää sen verran kauan, että tavallinen tallaaja ehtii kuukahtaa odotellessa ja tallajan poika, pojanpoika ja pojanpojanpoikakin ehtivät kuukahtaa sillä välin. On eläinlajeja, joiden kohdalla näyttää olevan lajiutuminen käynnissä, mutta ei tiedetä, mihin se prosessi lopulta johtaa.
Niin. Toisin sanoen, evousko on silkkaa tolloa uskontoa, vailla mitään todisteita ja taikka perusteita.
Miksi valehtelet. Tuhannet evoluutiotutkijat ympäri maapallon ovat kanssasi täysin eri mieltä. Heidän mielestään todisteet evoluutiosta ovat aukottomat.
Mikä on sinun kompetenssisi ottaa asiaan kantaa? Montako evoluutiobiologian kurssia takana ja missä yliopistossa?
"On eläinlajeja, joiden kohdalla näyttää olevan lajiutuminen käynnissä"
Mielenkiinnosta että mitä tällaisia lajeja on? Ja missäpäin maailmaa?
(Kiitos, ei enkun kielisiä vastauksia kun en osaa kieliä)
Tuoltahan niitä löytyy kohdasta "Esimerkkejä uusien eläinlajien synnystä" joitakin ihan suomeksi ja englanniksi löytyisi muitakin esimerkkejä, ainakin yhden liskon tiedän, jolla muistaakseni toinen haara muni ja hautoi munansa ja toinen haara synnytti eläviä poikasia. elikkä oli jakautumassa kahdeksi lajiksi. En jaksa googlata.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluution_todisteet
Unohdin linkittää, sori.
Esimerkiksi pingviinit ovat muuttumassa linnuista vesieläimiski. Samaten hylkeet, merileijonat, mursut ovat palaamassa takaisin mereen. Merikilpikonna on lajiutunut maakilpikonnasta ja käy enää munimassa maissa. Liito-orava on kehittymässä oravasta lentäväksi nisäkkääksi ja lajiutuneita kotoperäisiä kalalajeja löytyy esimerkiksi Baikaljärvestä useita.
Mutta kuten edellä on todettu, muutokset ovat isojen eläinten kohdalla aivan liian hitaita, että kirjoitettu historia riittäisi siihen.
Kreationistien baraminit ovat kyllä ehtineet rappeutua useiksikin eri lajeiksi sen jälkeen kun Nooa karautti arkkinsa kiville. Niistä välimuodosita ei vaan ole ainuttakaan fossiilia.
Tässä kuitenkin vastaansanomaton linkki baraminien olemassaolosta :-)
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CCAQFjAA&url=http://fi.niilopedia.org/wiki/Baramini&ei=FC9yVIWzLIuxygOrloGABQ&usg=AFQjCNEM2ycKmiCeZtpddVB7CHWxi22JFA&bvm=bv.80185997,d.bGQ&cad=rja
xxxxx Esimerkiksi pingviinit ovat muuttumassa linnuista vesieläimiski. Samaten hylkeet, merileijonat, mursut ovat palaamassa takaisin mereen. Merikilpikonna on lajiutunut maakilpikonnasta ja käy enää munimassa maissa. Liito-orava on kehittymässä oravasta lentäväksi nisäkkääksi ja lajiutuneita kotoperäisiä kalalajeja löytyy esimerkiksi Baikaljärvestä useita xxxxx
Jos kerran muutokset ovat niin hitaita, ettei ihmisen historian aikana niitä voida havaita, niin mistä voit silloin tietää, että yllä luettelemisien lajien kohdalla on käynnissä kehitys toiseksi lajiksi?
Et tiedä sitä yhtään mistään. Kyse on vain keksitystä teoriasta, josta ei ole olemassa mitään todistetta.
Eihän koko lajiutumista ja lajien muodostumisen prosessia ole ymmärretty kuin reilu vuosisata, puhumattakaan tästä siitä ajasta jolloin lajiutuminenja evoluution käsittäminen on kuulunut yleissivistykseen, niin tällä aikajänteellä vaadittaisiin raamatullinen ihmeteko jotta täysin uusi uniikki laji syntyisi. Esimerkiksi lajit tupopavat olemaan satoja tuhansia vuosia, jolpa miljoonia vuosia keskenään lisääntymiskykyisiä huolimatta lajiutumisesta...
Mutta eipä se kiihkomielistä saarnamiestä haitanne millääälailla..
Todisteista voisi tehdä pitkän listan, elämän synnystä yleensä.
Luomis jutusta on huuhaa todisteita yllin kyllin
"Syntyykö tänä päivänä uusia olentoja jotka ovat uusia lajeja?"
Lajien syntymisellä ei ole evoluution kannalta mitään merkitystä. Uusia lajeja voi syntyä vaikka sukupolvien kuluessa; uusia lajiryhmiä eli baramiineja ei.
Yksi hyvä esimerkki mielestäni ovat koirat. Vaikka koiria on vuosituhansia jatkuneen jalostuksen seurauksena jalostettu vaikka miten erinäköisiä, ovat koirien perus luonteenpiirteet ja ominaisuudet silti kaikista nykylajeista nähtävissä. Ts koira on siis edelleenkin koira.
Sama on totta myös muidenkin eläinten, kuten vaikka esimerkiksi aasien, seeprojen ja hevosien kohdalla, tai erinäköisten lepakkolajien kohdalla. Ne ovat ihmismääritelmien mukaisesti, mutta kuuluvat silti saman baramiiniryhmän sisälle.
"
Toiseksi, koska Raamatusta ilmenee että Jumala on luonut ihmisten jälkeen tai ihmisiä ennen muitakin ihmisrotuja,".
1. moos 6:4
Ja jos koira synnyttäisi kissan, sinä sanoisit ettei se ole mitään evoluutiota, koska ei syntynyt mitään uutta lajia. Rukkaisit vain baramiinimääritelmää ja sanoisit kirkkain silmin koko ajan tienneesi, että kissat ja koirat ovat aina olleet saman baramiinilajin jälkeläisiä. :-D
Kiitän hyvistä vastauksista.
Yksi asia jäi kuitenkin vaivaamaan:
Tuossa linkissä oli seuraava maininta:
Havaijissa Oahun eläintarhasta karkasi vuonna 1916 vallabikengurupari. Niiden jälkeläisistä on syntynyt Havaijin nykyinen noin 100 yksilön vallabikanta
Eikö tuollaisessa yhden parin alulle pistämässä populaatiossa sitten esiintynyt sukusiitos ongelmia? Olen ollut siinä käsityksessä että ei ole terveellistä jatkaa sukua sukulaisen kanssa.
Varmasti ongelmia tulee pidemmässä juoksussa esiintymään. Luonnossa lajiutuminen tapahtuu yleensä paljon isommassa populaatiossa.
Tässä olisi vielä yksi vastaus lisää:
Evoluutiolajiutuminen tapahtuu yleensä lajin jakautumisella siten, että osa sen populaatiosta menettää lisääntymiskykynsä pääpopulaation kanssa, mutta on silti riittävän selviytymiskykyinen runsastuakseen ja välttääkseen sukupuuton. Koska tätä ilmiötä ei alkuvaiheissaan ole helppo havaita, lajiutuminen voi myös olla jo tapahtuneena pitkänkin aikaa ennenkuin ihminen sen näkee.
Suomen erityinen hyljelaji saimaannorppa on ilmeisesti lajiutunut jokin aika sitten erilleen itämerennorpasta samoin kuin myös laatokannorppa. Tiedossani ei ole, ovatko nuo kaksi suolattoman veden norppaa myös lajiutuneet eroon toisistaan vai vielä keskenään lisääntymiskykyiset. Paremmat alan osaajat kertokoot.
Saimaan norppa kiinnostaa koska tulee nähtyä joka kesä.
Pystyisikö lisäätymään laatokan norpan kanssa on tullu mieleen, tuntuisi mahdolliselta, siitä ei ole kuin 8000 v. Kun erkanivat.
Varsinainen nisäkkäiden valtakausi alkoi didosaurusten kuoltua 65 miljoonaa vuotta sitten. Siinä mielessä lajien erkaniminen on ollu huimaa noin vähässä ajassa. Nykyään ihminen on suurin este uusille lajeille.
Saimaannorppa on norpan alalaji. Luultavasti risteytyisi laatokannorpan ja norpan kanssa helposti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saimaannorppa
Luomisen kannalta uusilla lajinimityksillä ei ole koskaan mitään erityismerkitystä.
Sensijaan syntyperällä on se merkitys että se liittää jokaisen yksilön oman sukunsa jatkumoon.