Viisi vuotta sairaana ja syytä ei löydy

Epätoivoinen kirjoitti:

Olen 20-vuotias nainen, olen käynyt viisi vuotta lääkärissä tiuhaa tahtia, mutta syytä oireiluuni ei kukaan löydä. Tarvitsen pahasti apua, sillä psyyke ei enää tätä kestä. Oireeni alkoivat tyhjästä, olen aina ollut todella urheilullinen, ei allergioita tai muita sairauksia. Polveni alkoivat kipeytyä ja lopulta en enää voinut kävel ajoittain ollenkaan, jouduin siis lopettamaan kaiken urheilun. Vatsani oli päivittäin todella kipeä ja sekaisin. Vatsa meni niin huonoksi, että aina kun kuukautiset alkoivat tai pari päivää ennen alkua kipuni olivat niin voimakkaat että tajuni lähti, en voinut liikkua ollenkaan. Jouduin sairaalaan melkein joka kerta kuukautisten aikana, ensimisellä kerralla olin 2 viikkoa osastolla saaden päivittäin kohtauksia. En itse muista siellä olostani paljoa sillä aina kun heräsin olin niin kovissa kivuissa, että lääkkeillä vaivuttivat uneen uudestaan. Syytä kivulle ei löytynyt ja naistentautien poli puolella käytyäni pari krt kuukaudessa ja useiden tähystysten jälkeen, päättivät laittaa kierukan kuukautisten lopettamiseksi. Tämä laitettiin nukutuksessa kipujen takia, heräsin nukutuksesta hulluun kipuun ja yritin pyytää apua hoitajalta joka ei uskonut minua. Pari tuntia myöhemmin heräsin kun lääkäri silitteli päätäni ja selitti että olin alkanut kipujeni takia hyperventiloimaan ja pyörryin. Kuulemma olin hengityslaitteissa ollut heräämiseen asti. Samaan aikaan vatsakipujen kanssa jalkani huononivat, annettiin kortisonipiikit molempiin polviin pahan tulehduksen takia, helpotti hetkeksi mutta kipu palasi viikkoa myöhemmin. Itse kun asiasta huomautin lääkäri näki, koko vasemman jalkani olevan virhe asennossa lantiosta nilkkaan asti. Sain tukipohjalliset. Polveni turpoilevat ja kipu on levossa todella voimakas, parinkin metrin kävely sattuu nilkkaan ja polviin, välillä lantioon. Kipu on vihlovaa ja terävää, tuntuu kuumotusta. Kesällä lähti ensimmäistä kertaa voimat jaloista. Olin sairaalassa viikon kävelykyvyttömänä. Syytä ei löytynyt, tunto ja voimat vain hiljalleen palasi takaisin itsestään. Voimat lähti uudestaan pari viikkoa sitten todella kivuliaan yön jälkeen. Sairaalasta häätivät pois seuraavana päivänä, sanoivat etteivät yksinkertaisesti osaa auttaa. Kävelykyky palautui parissa päivässä. En pysty hallita askeliani kunnolla, kompastelen koko ajan ja hävettää kävellä julkisilla paikoilla sillä tiedän näyttäväni oudolta. Yksityinen lääkäri huomasi ettei aineenvaihduntani toimi ja veri ei kierrä kunnolla. Sain dietin jossa söin pelkkää kalaa, pähkinöitä, hedelmiä, vihanneksia ja marjoja. Oloni paheni heti seuraavana päivänä niin pahaksi etten päässyt sängystäni ylös pariin päivään. Vatsani turposi palloksi ja kivut pitivät päivät unessa ja yöt hereillä. Kipulääkkeit eivät auta. Lopetin kalan syönnin, olo helpotti. Tällä hetkellä pahin vaivani on huimaus, epätodellinen olo, väsymys, kaksoiskuvat, näön sumeneminen. Minulla on valtava lista oireita, mutta syytä ei kukaan löydä. Käyn psykofysioterapiassa kerran viikossa. Jalkojen hieronta auttaa loppupäiväksi, olo seuraavana aamuna on taas kaamea. En pysty käydä koulua enkä töissä kipujeni takia, valmistuminen lukiossa on viivästynyt kaksi vuotta. Laitan kaikki oireeni listana, jos joku edes samaistuisi.

-voimakas vatsakipu
-virtsateiden kipu
-kipu vessassa käydessä
-virtsaamisen pidättely aiheuttaa muljahtelua ja kramppeja
-sydämen tykytys
-hengästyminen vähänkin sykkeen noustessa
-alaraajojen voimakas kipu
-varpaiden tunnottomuus
-kylmät kädet ja jalat (verenkierto häiriö?)
-alhainen verenpaine
-huimaus
-väsymys
-näön heikkeneminen
-kuivat silmät (kosteus nollassa)
-sekava olo, epätödellinen tunne kuin olisin humalassa tai unessa
-sykkeen noustessa enemmän> ohimokipu>vatsasekaisin>pääkipu>hyperventilointi>oksennus
-lihakset surkastuneet
-selkäkipu
-hartia ja niskakipu
-pahoinvointi
-vulvodynia
-nokkosrokko päivittäin
-ainainen jano

Lääkärit sanovat aina, etteivät uskalla koskea minuun, sillä mihin tahansa minua koskee minua sattuu. Reumalääkäri sanoi fibromyalgiasta, mutta yksityinen sanoi ettei tämä sitä ole. Minun piti päästä kipuklinikalle helsinkiin, mutta ilmoittivat etteivät ota minua vastaan. En jaksa enää kuunnella sitä etteivät lääkärit usko kipujani ja sanovat minun tarvitsevan vain psykiatrin apua, kävin vuoden eikä fyysiset oireet muuta kuin pahentuneet. Haluan vain että kipuni lähtevät pois jotta voin taas elää.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä