Luterilaisia seurakuntia lukuun ottamatta kaikissa muissa messiaanisissa ryhmissä on käytössä ainoastaan aikuiskaste upottamalla. Luterilaistenkin suorittamista kasteista suurin osa on aikuiskasteita. Useimmiten kaste tapahtuu joko Jordan virrassa tai meressä (joskus myös kastealtaissa). Kastekäsitys ja käytäntö noudattelee pitkälti helluntalaista ja babtistista oppia. Aina kaste ei kuitenkaan ole ainoa tie seurakunnan jäsenyyteen. Seurakuntien jäsenluettelossa voi olla myös kastamattomia. Suurin osa seurakunnista ei kasta jäseniään ennen kahdeksattatoista ikävuotta. Yleensä kastetta edeltää kastekoulu, jonka pituus ja sisältö vaihtelee suuresti seurakunnittain. Kaste tapahtumana on seurakunnan juhla ja siinä on yleensä läsnä iso joukko todistajia.
5.4.2. Ehtoollinen
Suurin osa seurakunnista viettää ehtoollista kerran kuukaudessa. Loput viettävät ehtoollista joko joka sapatti tai kahdesti kuussa. Joissakin tapauksissa ei ole säännöllistä aikaa yhteiselle ehtoolliselle vaan seurakunnan pastori päättää, milloin seurakunta on "valmis" vastaanottamaan ehtoollista. Kaksi seurakuntaa jakaa ehtoollista vain kerran vuodessa juutalaisen pääsiäisen yhteydessä. Ainoastaan kolmella luterilaisella seurakunnalla on käytössään erillinen ehtoollisliturgia. Usko Jeesukseen mainitaan useimmissa yhtenä ehtona ehtoollisen vastaanottamiselle. Suurella osaa messiaanisista seurakunnista kaste ei ole edellytys ehtoolliselle pääsylle vaikka sitä odotetaankin. Luterilaisten lisäksi vain kaksi muuta seurakuntaa pitää ehtoollista sakramenttina.
Ehtoollisella käytetään makeaa punaista viiniä ja leipänä useimmiten juutalaisen pääsiäisen aikana syötävää matza-leipää. Paimenen lisäksi yksi seurakunnan vanhimmista on yleensä avustamassa ehtoollisen jaossa.
5.4.2. Ehtoollinen
Suurin osa seurakunnista viettää ehtoollista kerran kuukaudessa. Loput viettävät ehtoollista joko joka sapatti tai kahdesti kuussa. Joissakin tapauksissa ei ole säännöllistä aikaa yhteiselle ehtoolliselle vaan seurakunnan pastori päättää, milloin seurakunta on "valmis" vastaanottamaan ehtoollista. Kaksi seurakuntaa jakaa ehtoollista vain kerran vuodessa juutalaisen pääsiäisen yhteydessä. Ainoastaan kolmella luterilaisella seurakunnalla on käytössään erillinen ehtoollisliturgia. Usko Jeesukseen mainitaan useimmissa yhtenä ehtona ehtoollisen vastaanottamiselle. Suurella osaa messiaanisista seurakunnista kaste ei ole edellytys ehtoolliselle pääsylle vaikka sitä odotetaankin. Luterilaisten lisäksi vain kaksi muuta seurakuntaa pitää ehtoollista sakramenttina.
Ehtoollisella käytetään makeaa punaista viiniä ja leipänä useimmiten juutalaisen pääsiäisen aikana syötävää matza-leipää. Paimenen lisäksi yksi seurakunnan vanhimmista on yleensä avustamassa ehtoollisen jaossa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.