Parikymmentä vuotta sitten tullisopimuksista luovuttiin ja siirryttiin vapaakauppaan. Se poisti tullit, kotimarkkinayritysten rajasuojan. Sitä ennen oli vapautettu pääomien vapaa liikkuminen, josta seurasi massiivinen pääomavirta. Suomalaiset pääomat vietiin pois maasta ja korvattiin ulkomaisilla pääomilla, omistuksella. Samaan aikaan myös ulkomaisten suuryritysten ylituotannon tuonti lisääntyi, tuonti kaksinkertaistui. Se hävitti maasta yli 50 000 yritystä ja lukuisat pikkukapitalistit menettivät omaisuutensa. Syntyi pysyvä jättityöttömyys, kestävyysvaje.
Nyt työn tarve vähenee koko ajan, sillä kilpailukyky vaatii yhä suurempaa tuottavuutta pienemmillä henkilökuluilla. Mutta kaukana Euroopasta, pohjolan periferiassa se ei vielä takaa riittäviä voittoja. Siksi kilpailukyvyn nimissä valtiolta vaaditaan milloin mitäkin. Näkyvimpiä vaatimuksista ovat veronalennukset, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä yritysten kilpailukyvyn kanssa.
Vain sellaiset verohelpotukset, jotka alentavat yritysten tuotantokustannuksia, vaikuttavat kilpailukykyyn. Muut yritysverojen kevennykset eivät siihen vaikuta, kun yritysten vero peritään voitoista joten helpotukset lisäävät vain yritysten, kapitalistien voittoja. Yritysten veronalennukset ovat erottamaton osa kapitalismin tulonjakoa. Tästä johtuen vain Kela-maksun poistaminen on vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn vuosittain noin 800 miljoonalla eurolla.
Ilman heidän rajatonta ahneutta ja röyhkeyttä julkisella taloudella ei olisi hätäpäivää. Valtion ja kuntien taloudet olisivat vähintään tasapainossa, eikä menoleikkauksista olisi puhettakaan.
Kilpailukyky ja kestävyysvaje ovat termejä, joiden sisältöä ei näytä kukaan tuntevan ja poliitikot kaikkein huonoimmin. Siksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johdolla termejä on käytetty menestyksekkäästi suurpääoman verohelpotusten toteuttamisessa.
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on kehitetty järjestelmä, jolla julkiselta taloudelta yrityksille ja suuria pääomia omistaville tehdään vuosittain 10 miljardin euron tulonsiirto. Sitä nimitetään kestävyysvajeeksi, jonka maksavat eläkeläiset ja tavalliset palkkatyöläiset.
http://kaikontturi.blogspot.fi/
Nyt työn tarve vähenee koko ajan, sillä kilpailukyky vaatii yhä suurempaa tuottavuutta pienemmillä henkilökuluilla. Mutta kaukana Euroopasta, pohjolan periferiassa se ei vielä takaa riittäviä voittoja. Siksi kilpailukyvyn nimissä valtiolta vaaditaan milloin mitäkin. Näkyvimpiä vaatimuksista ovat veronalennukset, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä yritysten kilpailukyvyn kanssa.
Vain sellaiset verohelpotukset, jotka alentavat yritysten tuotantokustannuksia, vaikuttavat kilpailukykyyn. Muut yritysverojen kevennykset eivät siihen vaikuta, kun yritysten vero peritään voitoista joten helpotukset lisäävät vain yritysten, kapitalistien voittoja. Yritysten veronalennukset ovat erottamaton osa kapitalismin tulonjakoa. Tästä johtuen vain Kela-maksun poistaminen on vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn vuosittain noin 800 miljoonalla eurolla.
Ilman heidän rajatonta ahneutta ja röyhkeyttä julkisella taloudella ei olisi hätäpäivää. Valtion ja kuntien taloudet olisivat vähintään tasapainossa, eikä menoleikkauksista olisi puhettakaan.
Kilpailukyky ja kestävyysvaje ovat termejä, joiden sisältöä ei näytä kukaan tuntevan ja poliitikot kaikkein huonoimmin. Siksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johdolla termejä on käytetty menestyksekkäästi suurpääoman verohelpotusten toteuttamisessa.
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on kehitetty järjestelmä, jolla julkiselta taloudelta yrityksille ja suuria pääomia omistaville tehdään vuosittain 10 miljardin euron tulonsiirto. Sitä nimitetään kestävyysvajeeksi, jonka maksavat eläkeläiset ja tavalliset palkkatyöläiset.
http://kaikontturi.blogspot.fi/
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163581-kestavyysvaje-totta-vain-selitysten-osalta
Meillä on valtaisa kestävyysvaje. Se ei suinkaan koske ikärakennetta, työttömyyttä, velkoja, työuria tai muitakaan esiin nostettuja asioita. Se koskee koko järjestelmää, jonka selitykset kärsivät kestävyysvajeesta.
Kansanomaisesti ilmaistuna kyse on siis valehtelemisesta. Ilmaisu ei ole poliittisesti riittävän korrekti, joten sen käyttö on erikseen eduskunnassa kielletty. Keskitytään siis positiivisessa hengessä faktoihin, joista kestävyysvaje johtuu. Kestävyysvajeen totuusarvot ovat siten kenen tahansa arvioitavissa.
Vapaakauppasopimukset ovat neoliberaalin talouskoulukunnan lempilapsia, joiden avulla suuryritykset ovat saanet lähivuosikymmenet näyttää tehokkaan rahankeruun esimerkkiä muille, tehottomina pidetyille yhteiskuntarakenteille.
http://yle.fi/uutiset/ex-perussuomalaisia_itsenaisyyspuolueen_ehdokkaiksi_lapissa/7655880
tsenäisyyspuolueen ehdokkaaksi on nimetty myös Akseli Erkkilä Kittilästä. Erkkilä jatkaa edelleen Kittilän perussuomalaisten valtuustoryhmässä, vaikka on eronnut puolueesta.
Akseli Erkkilä on myös Siniristi-yhdistyksen puheenjohtaja. Erkkilä kertoi lokakuussa Yle Lapille, että yhdistys aikoo rekisteröityä puolueeksi, mutta ei ehdi saada tarpeeksi kannattajakortteja ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.
Paakin ja Erkkilän lisäksi itsenäisyyspuolueen ehdokkaita Lapissa ovat Roland Berg Keminmaasta, Esa Pokka Pelkosenniemeltä, Jukka Sipola Keminmaasta ja Matti Nevalainen Kemistä.
Ehdokkaista päätti itsenäisyyspuolueen Lapin piiri.