Mikä uskomisessa tekee

"Uskonnollisiin arvoihin kuuluu toisten arvojen kunnioittaminen, tasa-arvoisuus, mielipiteen ilmaisun vapaus ja uskonnonvapaus, joka käsittää myös vapauden olla kuulumatta mihinkään uskonnolliseen järjestöön ja ilmaista mielipiteensä arvojensa pohjalta vapaasti, ilman ennakkosensuuria."

Hehheh. Kristillisissä maissa nuo arvot olivat täysin tuntemattomia 1700 vuotta yhtäjaksoisesti. Vasta kun kirkon ja kristinuskon verinen pakkovalta alkoi vähän hiipumaan ja tuli valistus, maallistuminen ja sekulääri yhteiskunta, nuo arvot vihdoin saatiin yhteiskuntaan - vaikka kristilliset piirit niitä kiivaasti vastustivatkin.

Kristinusko tuli Suomeen noin 1000 vuotta sitten. Ja jo 900 vuotta myöhemmin (vuonna 1923) tänne saatiin - pitkällisen taistelun jälkeen - uskonnonvapaus, eikä kaikkien ollut enää PAKKO kuulua kirkkoon ankaran rangaistuksen uhalla. Kuolemanrangaistus jumalanpilkasta poistettiin laeistamme vasta 120 vuotta sitten. Miksi se kesti 900 vuotta? Tasa-arvoahan kristinusko ei tunne vieläkään.

Missä olivat nuo kovasti mainostetut arvot, uskonnonvapaus ja sananvapaus 900 vuoden ajan? Miksi ne olivat täysin tuntemattomia kristillisessä valtiossa?

Ja tässä vähän malliksi asioita, joita luterilaisten kristittyjen suuri sankari, uljas uskonpuhdistaja Martti Luther kehotti kirjallisesti pamfletissaan tekemään anabaptisteille, eli väärin uskoville:

"Tuhansia uudestikastettuja tuomittiin kuolemaan julmilla tavoilla. Heitä kidutettiin eri tavoin, poltettiin roviolla, mestattiin, hirtettiin, hukutettiin ja haudattiin elävältä. Heiltä riistettiin lapset ja omaisuus. Myös heidän teologisia kirjoituksiaan tuhottiin polttorovioilla."

Siinäpä sitä kristillistä suvaitsevaisuutta uskonpuhdistajan näkökulmasta.

"Reformaation isät Martti Luther ja Philip Melanchthon antoivat arvovaltansa ja teologisen tukensa vainoille ja väkivallalle puheillaan ja kirjoituksillaan. Dokumentit osoittavat, että Luther ja Melanchthon antoivat useita jyrkkiä ja väkivallan sallivia lausuntoja uudestikastajista."

”Se että kapinamielisistä opin uskonkappaleista tulee rangaista miekalla, ei tarvitse lisätodisteita....Myös silloin, kun on kyse pelkästään hengellisestä opinkappaleesta kiinnipitämisestä, kuten vauvojen kastaminen, perisynti, ja tarpeeton erottautuminen, me päätämme, että itsepäiset lahkolaiset täytyy näissäkin tapauksissa tappaa.” - Martti Luther: Pamphlet 1536;

Uskonnonvapaus, sanavapaus, tasa-arvo ja toisten arvojen kunnioittaminen olivat täysin tuntemattomia käsitteitä kristillisessä maailmassa ainakin 1700 vuotta yhtäjaksoisesti, joten on vähintäänkin irvokasta valehtelua väittää niitä kristillisiksi arvoiksi.

Uskon kauneus kirjoitti:

"Uskonnollisiin arvoihin kuuluu toisten arvojen kunnioittaminen, tasa-arvoisuus, mielipiteen ilmaisun vapaus ja uskonnonvapaus, joka käsittää myös vapauden olla kuulumatta mihinkään uskonnolliseen järjestöön ja ilmaista mielipiteensä arvojensa pohjalta vapaasti, ilman ennakkosensuuria."

Hehheh. Kristillisissä maissa nuo arvot olivat täysin tuntemattomia 1700 vuotta yhtäjaksoisesti. Vasta kun kirkon ja kristinuskon verinen pakkovalta alkoi vähän hiipumaan ja tuli valistus, maallistuminen ja sekulääri yhteiskunta, nuo arvot vihdoin saatiin yhteiskuntaan - vaikka kristilliset piirit niitä kiivaasti vastustivatkin.

Kristinusko tuli Suomeen noin 1000 vuotta sitten. Ja jo 900 vuotta myöhemmin (vuonna 1923) tänne saatiin - pitkällisen taistelun jälkeen - uskonnonvapaus, eikä kaikkien ollut enää PAKKO kuulua kirkkoon ankaran rangaistuksen uhalla. Kuolemanrangaistus jumalanpilkasta poistettiin laeistamme vasta 120 vuotta sitten. Miksi se kesti 900 vuotta? Tasa-arvoahan kristinusko ei tunne vieläkään.

Missä olivat nuo kovasti mainostetut arvot, uskonnonvapaus ja sananvapaus 900 vuoden ajan? Miksi ne olivat täysin tuntemattomia kristillisessä valtiossa?

Ja tässä vähän malliksi asioita, joita luterilaisten kristittyjen suuri sankari, uljas uskonpuhdistaja Martti Luther kehotti kirjallisesti pamfletissaan tekemään anabaptisteille, eli väärin uskoville:

"Tuhansia uudestikastettuja tuomittiin kuolemaan julmilla tavoilla. Heitä kidutettiin eri tavoin, poltettiin roviolla, mestattiin, hirtettiin, hukutettiin ja haudattiin elävältä. Heiltä riistettiin lapset ja omaisuus. Myös heidän teologisia kirjoituksiaan tuhottiin polttorovioilla."

Siinäpä sitä kristillistä suvaitsevaisuutta uskonpuhdistajan näkökulmasta.

"Reformaation isät Martti Luther ja Philip Melanchthon antoivat arvovaltansa ja teologisen tukensa vainoille ja väkivallalle puheillaan ja kirjoituksillaan. Dokumentit osoittavat, että Luther ja Melanchthon antoivat useita jyrkkiä ja väkivallan sallivia lausuntoja uudestikastajista."

”Se että kapinamielisistä opin uskonkappaleista tulee rangaista miekalla, ei tarvitse lisätodisteita....Myös silloin, kun on kyse pelkästään hengellisestä opinkappaleesta kiinnipitämisestä, kuten vauvojen kastaminen, perisynti, ja tarpeeton erottautuminen, me päätämme, että itsepäiset lahkolaiset täytyy näissäkin tapauksissa tappaa.” - Martti Luther: Pamphlet 1536;

Uskonnonvapaus, sanavapaus, tasa-arvo ja toisten arvojen kunnioittaminen olivat täysin tuntemattomia käsitteitä kristillisessä maailmassa ainakin 1700 vuotta yhtäjaksoisesti, joten on vähintäänkin irvokasta valehtelua väittää niitä kristillisiksi arvoiksi.

Miten muka näkyivät nuo kristilliset arvot silloin, kun kristityt valloittivat uusia maita Afrikassa ja Etelä- ja Pohjois-Amerikassa? Kunnioittivatko kristityt toisten arvoja ja toisten eli alkuperäiskansojen uskontoja? Eivät sitten pätkääkään.

Alkuasukas- ja intiaaniheimojen maat ryöstettiin, heimot orjuutettiin tai tapettiin sukupuuttoon, alkuperäiset kulttuurit ja uskonnot tuhottiin niin perusteellisesti kuin vain pystyttiin ja pakkokäännytys kristinuskoon kuolemanrangaistuksen uhalla oli normaali käytäntö.

Vuonna 1763 Pohjois-Amerikassa oleva englantilaisten joukkojen komentaja ehdotti isorokon tartuttamista intiaaneihin. Suunnitelma toteutettiin antamalla intiaaneille isorokon saastuttamia huopia lahjaksi, mikä lienee ensimmäinen kerta kun biologista asetta käytettiin järjestelmälliseen kansanmurhaan.

10 miljoonaa mustaa orjaa laivattiin Afrikasta raatamaan kristittyjen siirtomaaisäntien puuvilla- ja sokeriruokoplantaaseille Brasiliaan ja Jenkkeihin ja Karibian saarille, joiden alkuperäinen intiaaniväestö oli jo harmillisesti kuollut eli tapettu sukupuuttoon karmeassa orjatyössä. Tasa-arvo? Ihmisoikeudet? Täysin tuntemattomia käsitteitä kristityille.

Mutta annettiinhan kaikille Afrikasta laivatuille mustille sentään kristillinen pakkokaste, heidän omasta uskonnostaan tai toiveestaan mitään piittaamatta. Sillä kuten eräskin orjakauppaa puolustellut kristitty pappi totesi, niin "onhan mustan toki aina parempi kuolla kastettuna kristittyjä orjana uudessa maassa, kuin kirottuna pakanana Afrikan pimeydessä."

Pelkästään Kongossa Encyclopædia Britannica arvioi väestön vähentyneen 20–30 miljoonasta kahdeksaan miljoonaan kristittyjen hallintokaudella. Harras uskova kristitty kuningas Leopold II, Kongon vapaavaltion hallitsija, sanoi haastattelussa että "on meidän kristittyjen pyhä velvollisuus viedä kristinuskon valoa Afrikan pimeyteen" ja että "afrikkalaisten tulee tajuta että me kristityt tahdomme kaikille vain hyvää":

"Kongon vapaavaltion symboliksi muodostui ihmisiltä silvotut kädet. Jokaisen kylän piti nimittäin kompensoida kumikiintiöstään puuttuva osa ihmiskäsillä. Historia kertoo karmaisevista siirtomaaherroista, kuten belgialaisesta kenraalista, jolla oli tapana koristella talonsa ympäristö keppeihin kiinnitetyillä ihmispäillä ja -käsillä."

"Kristillisiin arvoihn perustuvat yhteiskunnat ovat kaikkein edistyksellisimmät yhteiskunnat maailmassa,"

Ja se edistys lähti todenteolla käyntiin valistuksen aikana, kun kirkon auktoriteetti asetettiin kyseenalaiseksi. Siihen asti kirkko oli jarruttanut kehitystä, joskin eurooppalaisen yliopistolaitoksen pohja on kieltämättä lähtenyt kirkon tarpeesta teologiseen koulutukseen. Tieteen ja vapauden edistämistä kirkko on jarruttanut.

Japani mielestäni kuuluu hyvinkin maailman edistyneimpiin maihin.

Uskon kauneus kirjoitti:

"Uskonnollisiin arvoihin kuuluu toisten arvojen kunnioittaminen, tasa-arvoisuus, mielipiteen ilmaisun vapaus ja uskonnonvapaus, joka käsittää myös vapauden olla kuulumatta mihinkään uskonnolliseen järjestöön ja ilmaista mielipiteensä arvojensa pohjalta vapaasti, ilman ennakkosensuuria."

Hehheh. Kristillisissä maissa nuo arvot olivat täysin tuntemattomia 1700 vuotta yhtäjaksoisesti. Vasta kun kirkon ja kristinuskon verinen pakkovalta alkoi vähän hiipumaan ja tuli valistus, maallistuminen ja sekulääri yhteiskunta, nuo arvot vihdoin saatiin yhteiskuntaan - vaikka kristilliset piirit niitä kiivaasti vastustivatkin.

Kristinusko tuli Suomeen noin 1000 vuotta sitten. Ja jo 900 vuotta myöhemmin (vuonna 1923) tänne saatiin - pitkällisen taistelun jälkeen - uskonnonvapaus, eikä kaikkien ollut enää PAKKO kuulua kirkkoon ankaran rangaistuksen uhalla. Kuolemanrangaistus jumalanpilkasta poistettiin laeistamme vasta 120 vuotta sitten. Miksi se kesti 900 vuotta? Tasa-arvoahan kristinusko ei tunne vieläkään.

Missä olivat nuo kovasti mainostetut arvot, uskonnonvapaus ja sananvapaus 900 vuoden ajan? Miksi ne olivat täysin tuntemattomia kristillisessä valtiossa?

Ja tässä vähän malliksi asioita, joita luterilaisten kristittyjen suuri sankari, uljas uskonpuhdistaja Martti Luther kehotti kirjallisesti pamfletissaan tekemään anabaptisteille, eli väärin uskoville:

"Tuhansia uudestikastettuja tuomittiin kuolemaan julmilla tavoilla. Heitä kidutettiin eri tavoin, poltettiin roviolla, mestattiin, hirtettiin, hukutettiin ja haudattiin elävältä. Heiltä riistettiin lapset ja omaisuus. Myös heidän teologisia kirjoituksiaan tuhottiin polttorovioilla."

Siinäpä sitä kristillistä suvaitsevaisuutta uskonpuhdistajan näkökulmasta.

"Reformaation isät Martti Luther ja Philip Melanchthon antoivat arvovaltansa ja teologisen tukensa vainoille ja väkivallalle puheillaan ja kirjoituksillaan. Dokumentit osoittavat, että Luther ja Melanchthon antoivat useita jyrkkiä ja väkivallan sallivia lausuntoja uudestikastajista."

”Se että kapinamielisistä opin uskonkappaleista tulee rangaista miekalla, ei tarvitse lisätodisteita....Myös silloin, kun on kyse pelkästään hengellisestä opinkappaleesta kiinnipitämisestä, kuten vauvojen kastaminen, perisynti, ja tarpeeton erottautuminen, me päätämme, että itsepäiset lahkolaiset täytyy näissäkin tapauksissa tappaa.” - Martti Luther: Pamphlet 1536;

Uskonnonvapaus, sanavapaus, tasa-arvo ja toisten arvojen kunnioittaminen olivat täysin tuntemattomia käsitteitä kristillisessä maailmassa ainakin 1700 vuotta yhtäjaksoisesti, joten on vähintäänkin irvokasta valehtelua väittää niitä kristillisiksi arvoiksi.

Ei mielellään sekoiteta ikäviä tosiasioita näihin kirjoituksiin, kun antavat turhan ikävän kuvan kristinuskosta.

20 19 nim. Googleta hyvinvointivaltio. Teollistuminen ja teollisuuden
koneellistuminen on aikaansaanut talouskasvun ja hyvinvoinnin.
Mutta jos kristinuskolla on markkina-arvo,eikun pakkaamaan laivoihin
ja edistämään vientiteollisuutta,ilman ulkomaankauppaa olisimme
kehitysmaa.
Oletko koskaan kuullut puhuttavan rikkaista teollisuusmaista?

tuotannosta kysymys? kirjoitti:

20 19 nim. Googleta hyvinvointivaltio. Teollistuminen ja teollisuuden
koneellistuminen on aikaansaanut talouskasvun ja hyvinvoinnin.
Mutta jos kristinuskolla on markkina-arvo,eikun pakkaamaan laivoihin
ja edistämään vientiteollisuutta,ilman ulkomaankauppaa olisimme
kehitysmaa.
Oletko koskaan kuullut puhuttavan rikkaista teollisuusmaista?

Tuon rikkauden on mahdollistanut tiede.

Tieteen edistymiselle oli ehtona uskonnon otteen höltyminen.

Esim. islamilaisessa maailmassa tätä ei tapahtunut ja se oli tuhoisaa
orastaneelle tieteelle.

Ensin tuli renessanssi, sitten valistus, sitten Darwin.

Joka vaiheessa papisto joutui löysäämään suitsiaan.

Koko Afrikan kaikkein kristityin valtio on muuten Ruanda. Noin 95 prosenttia maan väestöstä on kristittyjä, loput muslimeja sekä luonnonuskontojen harjoittajia, ateismi on käytännössä lähes olematonta.

Ja mistäs tämä kristittyjen afrikkalainen paratiisi onkaan niin tunnettu? Paratiisi josta ei löydy sitä ateismin moraalittomuutta? Varmaan rauhasta, rakkaudesta, hyvinvoinnista, suvaitsevaisuudesta ja hyvistä ihmisoikeuksista? Vai olisiko sittenkin miljoonan ihmisen kammottavasta kansanmurhasta? Teurastuksesta johon osallistuivat joukolla innolla niin papit kuin muutkin kirkonmiehet.

http://www.maailmankuvalehti.fi/node/3063

Suomen koko oikeushistorian ainoa ihminen joka on koskaan tuomittu joukkotuhonnasta eli kansanmurhasta on kristitty pappi.

http://yle.fi/uutiset/ruandalaispastorille_elinkautinen_joukkotuhonnasta/5100911