Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä niin se muuttaa oleellisesti Suomen turvallisuuspoliittista asetelmaa huonompaan. Käydäänpä läpi tätä skenaariota.
Asetelma
Skenaario – kutsukaamme sitä vaikka ”Tapaus keltaiseksi” – olisi siis seuraavanlainen: vaalien jälkeen Ruotsin poliittinen johto tekee nopean päätöksen Nato-jäsenyydestä. Suhteet ovat olleet hyvin tiiviitä jo kylmän sodan ajoilta, teknillinen yhteistyö on hyvää eivätkä Naton poliittiset vaatimukset ole mikään este. Jäsenyyshakemusta edesauttoi Venäjän nostattama epävarmuus sen toimissa Ukrainan tapauksessa; Ruotsille Nato-jäsenyys turvaisi parhaiten maanpuolustuksen ja Natolle Ruotsin jäsenyys vahvistaa Naton huoltovarmuutta ja asemaa Itämerellä. Ilmoitus yllätti Suomen johdon totaalisesti ja eduskuntavaalien lähestyessä Suomen omasta Nato-jäsenyydestä ei saatu järkevää keskustelua aikaan. Poliittisen tahdon puuttuessa Suomi jäi odottamaan liian kauan; vuonna 2016 Ruotsista tuli Naton 29. jäsenmaa ja Suomi jäi vakuuttelemaan itseään ketteryyden hyödyistä liittoumattomana valtiona.
Toteutuessaan tämä skenaario olisi kiistatta huono Suomelle; se kutakuinkin sulkisi Suomen Nato-jäsenyyden pitkäksi aikaan jos ei kokonaan pois. Natolla ei ole kovin monta luontevaa laajentumismaata enää jäljellä, joten Suomen olisi hankala löytää uusia tilanteita jossa jäsenyys olisikin ”ajankohtaista” – Ruotsi on kiistatta luontevin kumppani jäsenyyshaulle. Ilman hyvin vahvaa poliittista tahtoa jäsenyydelle ajankohtaisuutta tuskin syntyy, ja ilman sitä on hyvin vaikeaa nähdä, miten Suomen Nato-optio voi säilyä mitenkään uskottavana.
turvallisuuspoliittisesti Suomen jäisi hyvin yksinäiseksi. Turvallisuuspoliittinen vertaisryhmämme koostuisi retorisesti Itävallasta ja Irlannista, mutta käytännössä sellaisista Venäjän eurooppalaisista naapurimaista kuten Valko-Venäjästä, Ukrainasta, Moldovasta ja vähemmässä määrin Kaukasuksen ja Balkanin maista, joiden turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat myös häilyviä.
Ruotsi Natoon, mutta Suomi ei
http://ulkopolitist.fi/2014/03/25/ruotsi-natoon-mutta-suomi-ei/
Asetelma
Skenaario – kutsukaamme sitä vaikka ”Tapaus keltaiseksi” – olisi siis seuraavanlainen: vaalien jälkeen Ruotsin poliittinen johto tekee nopean päätöksen Nato-jäsenyydestä. Suhteet ovat olleet hyvin tiiviitä jo kylmän sodan ajoilta, teknillinen yhteistyö on hyvää eivätkä Naton poliittiset vaatimukset ole mikään este. Jäsenyyshakemusta edesauttoi Venäjän nostattama epävarmuus sen toimissa Ukrainan tapauksessa; Ruotsille Nato-jäsenyys turvaisi parhaiten maanpuolustuksen ja Natolle Ruotsin jäsenyys vahvistaa Naton huoltovarmuutta ja asemaa Itämerellä. Ilmoitus yllätti Suomen johdon totaalisesti ja eduskuntavaalien lähestyessä Suomen omasta Nato-jäsenyydestä ei saatu järkevää keskustelua aikaan. Poliittisen tahdon puuttuessa Suomi jäi odottamaan liian kauan; vuonna 2016 Ruotsista tuli Naton 29. jäsenmaa ja Suomi jäi vakuuttelemaan itseään ketteryyden hyödyistä liittoumattomana valtiona.
Toteutuessaan tämä skenaario olisi kiistatta huono Suomelle; se kutakuinkin sulkisi Suomen Nato-jäsenyyden pitkäksi aikaan jos ei kokonaan pois. Natolla ei ole kovin monta luontevaa laajentumismaata enää jäljellä, joten Suomen olisi hankala löytää uusia tilanteita jossa jäsenyys olisikin ”ajankohtaista” – Ruotsi on kiistatta luontevin kumppani jäsenyyshaulle. Ilman hyvin vahvaa poliittista tahtoa jäsenyydelle ajankohtaisuutta tuskin syntyy, ja ilman sitä on hyvin vaikeaa nähdä, miten Suomen Nato-optio voi säilyä mitenkään uskottavana.
turvallisuuspoliittisesti Suomen jäisi hyvin yksinäiseksi. Turvallisuuspoliittinen vertaisryhmämme koostuisi retorisesti Itävallasta ja Irlannista, mutta käytännössä sellaisista Venäjän eurooppalaisista naapurimaista kuten Valko-Venäjästä, Ukrainasta, Moldovasta ja vähemmässä määrin Kaukasuksen ja Balkanin maista, joiden turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat myös häilyviä.
Ruotsi Natoon, mutta Suomi ei
http://ulkopolitist.fi/2014/03/25/ruotsi-natoon-mutta-suomi-ei/
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nato-jäsenyyttä!
Mikäli se joskus hakee, niin se tapahtuu yhdessä Suomen kanssa.
Näin se on mutta ei olisi pahitteeksi että molemmat sitä hakisimme.
Viimeisen tiedon mukaan sekä Nato että Ruotsi ovat molemmat hakemassa Suomen jäsenyyttä.