Luultavasti luterilaisista seurakunnista erottaisiin vielä moninkertaisesti enemmän, jos luterilaisessa "kirkossa" tehtäisiin opillinen muutos, jonka tarkoituksena olisi luopua Lutherin opista kokonaan ja perustaa seurakuntien toiminta Kirkon opille, eli haluttaisiin yllättäen muuttaa luterilaisuus kristinuskoksi!
Olen aivan varma, että luterilaiset uskovaiset eivät hyväksyisi kristinuskoa, koska he eivät ole siihen missään tottuneet! Jokainen edes jotenkin liikkumaan pystyvä kiikuttaisi eropaperinsa perille vaikka konttaamalla, jos ei muuten onnistuisi. Uskovaiset olisivat kauhuissaan, sillä he miettisivät mitä kaikkea kauheaa tästä vielä seuraisikaan!
Kristinuskoon ei ole muutenkaan luotettu, siksi ihan kaiken on pitänyt olla luterilaista, mautonta, hajutonta, tuoksutonta, mitään sanomatonta, mutta kuitenkin niin puhdasta Lutherin oppia, jonka Luther itse on suunnitellut nimenomaan meille suomalaisugrilaisille kansoille vähäpätöiseksi uskonnoksi, joka jotenkin vähän vain muistuttaa kristinuskoa, mutta ei siis missään tapauksessa ole sitä!
Olen aivan varma, että luterilaiset uskovaiset eivät hyväksyisi kristinuskoa, koska he eivät ole siihen missään tottuneet! Jokainen edes jotenkin liikkumaan pystyvä kiikuttaisi eropaperinsa perille vaikka konttaamalla, jos ei muuten onnistuisi. Uskovaiset olisivat kauhuissaan, sillä he miettisivät mitä kaikkea kauheaa tästä vielä seuraisikaan!
Kristinuskoon ei ole muutenkaan luotettu, siksi ihan kaiken on pitänyt olla luterilaista, mautonta, hajutonta, tuoksutonta, mitään sanomatonta, mutta kuitenkin niin puhdasta Lutherin oppia, jonka Luther itse on suunnitellut nimenomaan meille suomalaisugrilaisille kansoille vähäpätöiseksi uskonnoksi, joka jotenkin vähän vain muistuttaa kristinuskoa, mutta ei siis missään tapauksessa ole sitä!
Vastaukset 14
Vanhimmat
No perusteleppa.
Ota 10 räikeintä kotaa missä oppi poikkeaa Raamatun linjasta eikä mitään ympäripyöreitä vihjailuja.
Aluksi korjaan kirjoitusvirheet. perusteleppa > pitää olla > perustelepa
kotaa > pitää olla > kohtaa
Niin, jos todellakin olette sitä mieltä, että luterilaisuus on oikea kirkko, silloin teidän olisi tuotava esille kaikki todisteet siitä, että syytteet harhaopista ovat perusteettomat! Varmuuden vuoksi huomautan vielä, että kristinusko eli siis Kirkko noudattaa Raamatun lisäksi rukouselämässään mukana kulkevaa opillista perinnettä, joka on kaikista lahkouskonnoista karsittu pois. Eikä tätä perinnettä voi enää jatkaa, jos se on kerran päässyt katkeamaan.
Eihän luterilaisuus poikkea Raamatun opeista eikä avauksen tekijä minusta sellaista väittänytkään. Päinvastoin Luther nimenomaan korosti Raamatun opillista merkitystä ja kritisoi katolista kirkkoa siitä, ettei pannut Raamatulle kovin suurta painoarvoa eikä kehottanut ihmisiä edes lukemaan sitä. Katolaisuudessahan paavi ja papit välittävät kansalle sen mitä Jumala tahtoo ja heillä on eräänlainen monopoli tulkita Raamattua. Paaviahan pidetään jopa Jumalan maanpäällisenä edustajana.
Se mitä kristinusko sitten on, on hankalampi juttu. Siinä kohdin avaajan näkemys on minusta omituinen. Hän ilmeisesti perustaa kristillisyyden jonkinlaiseen kronologiaan, kun luterilaisuus on myöhempien aikojen vitsaus. Onhan katolilaisuudessa ja sitä edeltäneessä kristillisyydessä paljon sellaista, joka on vierasta luterilaisuudelle. On ehkä hyvä muistaa, että näitä Abrahan-peruisia uskontoja on usemapia, joista juutalaisuus, islam ja kristillisyys erityiuvät ja sitten kaikissa näissä kolmessa on vielä omia lahkojaan ja kaikelaista hihhulismia. Sen vuoksi on todella vaikea hahmottaa, mikä olisi jotenkin sitä alkuperäistä ja oikeaa.
Se että nykyajan luterilaisuudessa esiintyy yhä enemmän maallisia elementtejä, ei ole mitenkään outoa eikä ennenuulumatonta. Näin on aina ollut. Uskontoja on käyetty poliittisena valtakäsikassarana iät ajat ja uskonoppi on pitänyt yrittää sovittaa kulloisiinkin tarpeisiin sopivaksi. Tämä tapahtuu tulkitsemalla oppia omalla tavalla tai esim. unohtamalla aktiivisesti opin sellaisia sanomia, joita pidetään tarpeettomina tai opin politiikkaan jotenkin sopimattomina. Raamatusta löytyy nimittäin sellaisiakin juttuja, että jos niitä alkaisi kovaan ääneen huutamaan ja vaatimaan, niin huomaisi pian, että seurakunta on kadonnut alta.
Tietenkin luterilaisuudesta käsi katsottuna ihan kaikki kristinuskon piiriin kuuluvat asiat vaikuttavat omituisilta, oudoilta ja vierailta. Tarvitaanko elämässä siunausta ja mitä se yleensä tarkoittaa, pitääkö sittenkin lähimmäisiä kunnioittaa ja rakastaa vain sen takia että Kristus niin opetti ja se on myös inhimillistä, jne. Eiväthän luterilaiset ole tällaiseen tottuneet ainakaan Suomessa.
Veikkaan, että kyllä ne muummot konttaa ne eropaperinsa vielä sinne pappilaan kunhan tuota homoliittoaloitetta tässä loppuvuonna vielä käsittelevät. Ja eroasiaa edistää vielä piispojen ja pappien ympäripyöreät lausunnot siitä miten paljon hyvää kirkko tekee samalla unohtaen mainita, että eihän tämä asia oikesati mene Raamatun sanan mukaan vaan setan mielipiteen mukaan tässä mennään.
Miten niin se ei mene Raamatun sanan mukaan. Missä kohdin Raamatussa vastustetaan sukupuolineutraalia avioliittoa. Raamatussahan on kaiken kattava rakkauden sanoma, jonka mukaan jokaista lähimmäistä pitää rakastaa vähintään yhtä paljon kuin itseään. Kyllähän tuollaiseen sanomaan voi tukea vaikka minkälaiset vapaaehtoisuuteen perustuvat rakkausliitot.
Tässä monelta myös unohtuu se, että kansanedustuslaitos on päättänyt asiasta, ei kirkko. Avioliitto on ennen kaikkea maallis-juridinen käsite nykypäivän Suomessa. Sen mukaan tulevat tai poistuvat erilaiset liitännäisoikeudet ja -velvoitteet. Nyt ensikäsittelyssä päätetty asia tarkoittaa vasta sitä, että homopaprit voidaan tulevaisuudessa vihkiä siviiliavioliittoon. Kirkko päättää sitten omasta käytännöstään itse.
"Missä kohdin Raamatussa vastustetaan sukupuolineutraalia avioliittoa."
Ei voi olla totta, että et muka tiedä! Esim Matt 19:5 Jesuksen sanat " 'Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'?
Ja mistään et löydä Raamatusta, että mies liittyköön toiseen mieheen tai nainen liittyköön toisen naiseen ja he tulevat yhdeksi lihaksi!
Päinvastoin tuollaisista liitoista sanotaan, että he eivät peri Jumalan valtakuntaa ja toisessa kohdassa , että ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittavat riettautta ja Jumala on heidät hyljännyt.
Nyt te ette näytä ollenkaan hallitsevan mitään logiikkaa. Jos jossakin kohdassa mainitaan koomasta ja riettauden harjoittamisesta, eihän se ole vielä mikään yleinen tuomio homoille ja lesboille, vaan tarkoittaa että riettautta ei saa harjoittaa, ei saa huorata, ei alistaa, ei saa tehdä pahaa toiselle, eikä olla uskoton aviopuolisolleenkaan.
Ja jos yhdessä kohdassa mainitaan miehen liittyneen vaimoonsa, jotta hän tulisi yhdeksi lihaksi, niin siitäkö te nyt vedätte johtopäätöksen, ettei nainen saisi rakastaa naista tai mies toista miestä?
Raamattu ei ole millään muotoa kirjoitettu mitenkään joko-tai -periaatteella sanatarkasti tulkittavaksi. Raamatun tekstit ovat hyvin moniselitteisiä, sillä Raamatun kirjoitustyyli on runollista kertovaa kirjallisuutta. Ei sitä edes ole tarkoitettu tulkittavaksi niin kuin protestantit tulkitsevat. Vain sielun vihollinen opettaa sellaista tulkintaa!
Kuten tässä jo toinen kirjoittaja ehti vastata, ei ole loogista ajatella niin, että jonkin asian puolustaminen tarkoittaisi automaattisesti jonkun toisen asian vastustamista. Äärimmäisyyksiin vietynä tällainen johtopäätösten tekeminen johtaisi siihen, että samaa sukupuolta olevat eivät saa olla missään tekemisissä toistensa kanssa. Se johtaa silloin helposti esim. sellaisiin syntisiin hellyydenosoituksiin, joita nähdään urheilupeleissä, kun on onnistuttu vaikkapa maalinteossa.
Taidat olla myös väärässä siinä, että Raamattu kertoisi yhtään mitään homojen välisistä liitoista. Raamatussa keskitytään tässä kohdin vain homoseksuaalisiin seksiakteihin ja niistäkin lähinnä miespuolisten välisiin. Esim. lesbojen rakkaussuhteen kieltoa ei liene missään kohdin.
Raamatun sanatarkka siteeraaminen johtaa suuriin vaikeuksiin, koska Raamatusta löytyy niin omituisia käskyjä, että luulen siinä menevän monellakin tosiuskovaisella pulla väärään kurkkuun, jos hän alkaa niitä Raamatun mukaisina puolustella.
"Luultavasti luterilaisista seurakunnista erottaisiin vielä moninkertaisesti enemmän, jos luterilaisessa "kirkossa" tehtäisiin opillinen muutos, jonka tarkoituksena olisi luopua Lutherin opista kokonaan ja perustaa seurakuntien toiminta Kirkon opille, eli haluttaisiin yllättäen muuttaa luterilaisuus kristinuskoksi!"
Olet oikeassa luterilaisuus ei ole koskaan ollut Puhdasta kristinoppia.
Enpä menisi sanomaan noin. Juuri luin hämmästyneenä eräällä keskustelupalstalla, miten joku kovinkin uskovaksi luulevani mies kertoi porukoistaan, jotka pohtivat, liittyvätkö sitten aikanaan katoliseen vai ortodoksiseen kirkkoon. Olen aina lullut tuon tyyppistä uskoon tullutta henkilöä sellaiseksi, joka ei luterilaisuutta vaihtaisi mihinkään, tai sitten siirtyisi vapaisiin suuntiin. Ihmettelin oikeastaan eniten, miksi heidän mielessään ei käynyt esim. Lähetyshiippakunta, joka olisi mielestäni sopivampi paikka. Sehän on jo kirkollinen rakenne ja jatkaa vanhaa luterilaisen kirkon työtä.
Itse olen joskus ajatellut katolilaisia, mutta pohdin sitä, miten traditiomme ovat hieman erilaiset, ja kannattaako itse tunnustuskuntaa vaihtaa, sillä ihminen tottuu omaan traditioonsa. Voisi olla outoa aloittaa päivä Maria-rukouksella tai sitten hakea sopivaa pyhimystä tietyn asian rukoukseen. Ja tietenkin heille se on ihan traditiota. Mielestäni meillä saisi kyllä muistella pyhiä ja Mariaa, mutta tuossa muodossa kuin katolisessa, olisi ehkä vaikea totutella tuollaiseen traditioon. Tai sitten siihen, että vaikka meilläkin on rippi, sitä ei itse asiassa paljon käytetä ja jos jokin sunnuntaijumalanpalvelus paikan päällä jäisi väliin, pitäisi seuraavassa ripissä tunnustaa se. Ja toisaalta vielä luterilaisena on tottunut myös valvomaan kirkkonsa tilaa, joten ennen kuin pappien selibaatti päättyisi, olisi aina noloa selitellä ihmisille, mihin se sitten käytännössä on johtanut. (Meilläkin on lestadiolaiset, mutta eivät he ole varsinaisesti luterilaisia, vaan jostain syystä haluavat itse kuulua lut. kirkkoon, enkä ole heitä eläissäni edes tavannut koskaan.). Tavallaan siis vastuu jää liikaa papeille, osaisiko sellaiseenkaan tottua, katolisessa kirkossa. Luterilaisessa kirkossa kristitty on paljon enemmän vastuussa tilastaan jne. (Toisaalta meillä neuvotaan ja ohjataan ehkä hieman liian vähän, paimenet puuttuvat melkein täysin.)
Nämä kaikki vanhat kirkothan (kat., lut. ja ort.) ovat sinänsä hyviä, mutta tosiaan traditio mikä traditio. Mistä tiedän, ettei Jumala juuri laittanut minua luterilaiseen kirkkoon, koska tiesi, että tällä tavalla painotettuna ja opetettuna ymmärtäisin ilosanoman l. evankeliumin parhaiten? Mistä tiedän, että en tulkitsisi väärin katolista oppia ja yrittäisi tienata omaa pelastustani? Kaikki kunnia siis kaikille kirkoille, ei ole tarkoitus lähteä oppiriitoihin tai halveksimaan mitään.
Jeesuksen kerrotaan sanoneen, antakaa kuolleitten haudata
kuolleet,seuratkaa te minua. Raamattuun kirjaimellisesti
vetoavien olisi aika kieltää hautaaminen Raamatun vastaisena.
Jos miehen ja naisen on oltava "yhtenälihana",silloin on myös
kiellettävä avioerot, minkä Jumala on yhdistänyt älköön ihminen
erottako. Käräoikeudet toimivat Raamatun vastaisesti myöntämällä
avioeroja.
Ryhtykää änkyräuskoiset kiireenvilkkaa vaatimaan käräoikeuksilta
avioliittojen purkuoikeutta pois, miten voitte sallia tuollaista "syntiä"?
Hämmästyttävää, mutta onko teidän mielestänne luterilaisuus vanha kirkko? Sehän on keksitty vasta 500 vuotta sitten, miten se voi olla vanha? Toiseksi tällaisia Kirkosta eronneita liikkeitä kutsutaan aina lahkoiksi, jollainen luterilaisuuskin on aivan selvästi!
Luterilaisuus on kristinuskoa aidoimmillaan. Mitään epäkristilliseten uudestikastajalahkojen harhoja ei ole mukana.