Näin juuri uutisen: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014120218885079_uu.shtml
jonka vuoksi halusin ottaa aiheen esille ensimmäistä kertaa.
Itselleni on tehty ja ystävillekin raskauden keskeytyksiä. Syyt eivät ole se pointti nyt, mutta kerrottakoon sekin että ne ovat olleet erittäin painavia. Syinä ovat olleet, kun näistä on puhuttu, se että seurauksena olisi ollut äidin tai lapsen tai jopa molempien vaikea vammautuminen ja jopa kuolema. Ehkäisy on ollut kunnossa joka kerta.
Tämä tiedoksi keskeytyksien vastustajille, joidenka vastauksia/kirjoituksia en kyllä lue...koska ne mitä aikoinaan lukenut olivat lähes poikkeuksetta sellaisten kommentteja jotka eivät ymmärrä elävästä elämästä näiden asioiden tiimoilta juurikaan mitään.
Korkean harhaisen mielikuvituksen omaavia ihmisiä jotka luulevat täällä jokaisen elämän ja tilanteiden sekä mahdollisuuksien olevan samanlaisia tai lähelle samanlaisia.
Mutta itse asiaan...
Niin minä kuin kohtalotoverini ollaan jouduttu melkoiseen pyöritykseen raskauden keskeytyksen vuoksi ja nyt näitä kalliisti terapialla on hoidetaan. Kuka tekisi kansalaisaloitteen tästä tärkeästä asiasta ettei synnytyslaitokset ole abortteja varten?
En voi käsittää miksi kätilöt/synnytyslääkärit tekevät keskeytyksiä vasten tahtoaan. Näissä paikoissahan on se henki että autetaan ihmisiä elämään. On siis ymmärrettävää ettei heillä osallakaan ole lainkaan ymmärrystä, vaikka kuinka kriteerit puoltaa sitä että muuta vaihtoehtoa ei ole.
On kohtuutonta ja edesvastuutonta, että tämäkin asia pitää hyssytellä ja laiminlyödä.
Tiedän, että meitä kaltoinkohdeltuja on paljon. Miksi muuten olisin naisten kanssa keskustellessani törmännyt niin usein samoihin kokemuksiin.
Ja ne kokemukset on olleet sitä että...on naurettu päin naamaa (ilman huumoria) vaikka tilanne on järkyttävä. On syyllistetty. Kaikintavoin ala-arvoista kohtelua, joka tuntuu olevan näissä paikoissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus. On jotenkin valmiiksi oikeutus arvioida henkilö murhaajaksi.
Pahimman laatuista kiusaamista ja kun näiden ihmisten armoilla olet siinä kun kyse on niinkin vaikeasta tilanteesta kuin vammautumisesta on osattava pysyä tyynenä vaikka henkilökunta ei välitäkkään käyttäytyä. On pakko ottaa se ryöpytys ja pelko vastaan. Koko aika hämmennys, että saanko apua vaiko en. Se, että voisit itse vaikuttaa itseäsi koskeviin asioihin ei ole mahdollista koska et ole heidän silmissään juurikaan mitään muuta kuin se "murhaaja". Paheksunta alkaa heti kun synnytyslaitokselle astuu ja kun henkilökunnalle selviää ettei olekaan "normaali" synnyttäjä.
Itsellä suuri pelko on, että jos joudun tuohon tilanteeseen uudelleen vaikka teen parhaani. Painajaisunia nään toistuvasti.
Alallani on työvoimapula, olen nyt kuntoutumassa koettelemuksista. Mietin myös siis näitä kansantaloudellisia vaikutuksia, onko meillä varaa tällaiseen terveydenhoitoon?
Hetki oli herkkä ja kova muutenkin, ei siihen olisi tarvittu lisänä tuota kaikenlaista syyllistämistä. Pahoittelen etten osaa kertoa mitä kokemus oli kaikessa karmeudessaan ja että tää kirjoitus nyt pomppii näin, johtuu siitä että olen ihan lukossa. En ole kunnossa.
Olen järkyttynyt, että jouduin taistelemaan apua saadakseni ja minua ei siltikään otettu vakavasti vaan sain naurua osakseni...
Jäin pelkotilaan ja minulta lähti luottamus terveydenhuoltoon. Pelkään, että jos sattuu jotain ei minua auteta. Pelkään elää ja saada rajua kaltoinkohtelua jatkossakin, koska se oli noin helppoa toteuttaa.
Synnytyslaitokset eivät nykyisellään ole kuitenkaan paikkoja joissa keskeytykset kuuluisi hoitaa ja tästä olisi pikaisesti tehtävä kansalaisaloite joka johtaisi muutokseen. Keskeytyksiä on senverran paljon, että niitä varten olisi mahdollista järjestää omat "kätilöt" ja "synnytys"lääkärit joilla olisi ymmärrys siihen mitä he tekevät työkseen.
jonka vuoksi halusin ottaa aiheen esille ensimmäistä kertaa.
Itselleni on tehty ja ystävillekin raskauden keskeytyksiä. Syyt eivät ole se pointti nyt, mutta kerrottakoon sekin että ne ovat olleet erittäin painavia. Syinä ovat olleet, kun näistä on puhuttu, se että seurauksena olisi ollut äidin tai lapsen tai jopa molempien vaikea vammautuminen ja jopa kuolema. Ehkäisy on ollut kunnossa joka kerta.
Tämä tiedoksi keskeytyksien vastustajille, joidenka vastauksia/kirjoituksia en kyllä lue...koska ne mitä aikoinaan lukenut olivat lähes poikkeuksetta sellaisten kommentteja jotka eivät ymmärrä elävästä elämästä näiden asioiden tiimoilta juurikaan mitään.
Korkean harhaisen mielikuvituksen omaavia ihmisiä jotka luulevat täällä jokaisen elämän ja tilanteiden sekä mahdollisuuksien olevan samanlaisia tai lähelle samanlaisia.
Mutta itse asiaan...
Niin minä kuin kohtalotoverini ollaan jouduttu melkoiseen pyöritykseen raskauden keskeytyksen vuoksi ja nyt näitä kalliisti terapialla on hoidetaan. Kuka tekisi kansalaisaloitteen tästä tärkeästä asiasta ettei synnytyslaitokset ole abortteja varten?
En voi käsittää miksi kätilöt/synnytyslääkärit tekevät keskeytyksiä vasten tahtoaan. Näissä paikoissahan on se henki että autetaan ihmisiä elämään. On siis ymmärrettävää ettei heillä osallakaan ole lainkaan ymmärrystä, vaikka kuinka kriteerit puoltaa sitä että muuta vaihtoehtoa ei ole.
On kohtuutonta ja edesvastuutonta, että tämäkin asia pitää hyssytellä ja laiminlyödä.
Tiedän, että meitä kaltoinkohdeltuja on paljon. Miksi muuten olisin naisten kanssa keskustellessani törmännyt niin usein samoihin kokemuksiin.
Ja ne kokemukset on olleet sitä että...on naurettu päin naamaa (ilman huumoria) vaikka tilanne on järkyttävä. On syyllistetty. Kaikintavoin ala-arvoista kohtelua, joka tuntuu olevan näissä paikoissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus. On jotenkin valmiiksi oikeutus arvioida henkilö murhaajaksi.
Pahimman laatuista kiusaamista ja kun näiden ihmisten armoilla olet siinä kun kyse on niinkin vaikeasta tilanteesta kuin vammautumisesta on osattava pysyä tyynenä vaikka henkilökunta ei välitäkkään käyttäytyä. On pakko ottaa se ryöpytys ja pelko vastaan. Koko aika hämmennys, että saanko apua vaiko en. Se, että voisit itse vaikuttaa itseäsi koskeviin asioihin ei ole mahdollista koska et ole heidän silmissään juurikaan mitään muuta kuin se "murhaaja". Paheksunta alkaa heti kun synnytyslaitokselle astuu ja kun henkilökunnalle selviää ettei olekaan "normaali" synnyttäjä.
Itsellä suuri pelko on, että jos joudun tuohon tilanteeseen uudelleen vaikka teen parhaani. Painajaisunia nään toistuvasti.
Alallani on työvoimapula, olen nyt kuntoutumassa koettelemuksista. Mietin myös siis näitä kansantaloudellisia vaikutuksia, onko meillä varaa tällaiseen terveydenhoitoon?
Hetki oli herkkä ja kova muutenkin, ei siihen olisi tarvittu lisänä tuota kaikenlaista syyllistämistä. Pahoittelen etten osaa kertoa mitä kokemus oli kaikessa karmeudessaan ja että tää kirjoitus nyt pomppii näin, johtuu siitä että olen ihan lukossa. En ole kunnossa.
Olen järkyttynyt, että jouduin taistelemaan apua saadakseni ja minua ei siltikään otettu vakavasti vaan sain naurua osakseni...
Jäin pelkotilaan ja minulta lähti luottamus terveydenhuoltoon. Pelkään, että jos sattuu jotain ei minua auteta. Pelkään elää ja saada rajua kaltoinkohtelua jatkossakin, koska se oli noin helppoa toteuttaa.
Synnytyslaitokset eivät nykyisellään ole kuitenkaan paikkoja joissa keskeytykset kuuluisi hoitaa ja tästä olisi pikaisesti tehtävä kansalaisaloite joka johtaisi muutokseen. Keskeytyksiä on senverran paljon, että niitä varten olisi mahdollista järjestää omat "kätilöt" ja "synnytys"lääkärit joilla olisi ymmärrys siihen mitä he tekevät työkseen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.