Itselleni tuli lähes kolmekymmentä vuotta sitten uskonisäksi C.O. Rosenius. Silloin oli jälleen eräs elämäni syvistä ahdistuksen ja koettelemuksen ajoista. Tartuin vanhaan Roseniuksen kirjaan Elämän leipä. Koin määrätystä syystä, että juuri tämän kirjan äärellä löydän sen uskonelämän sävyn ja maun, johon haluan tietoisesti sitoutua. Etsimisen ja harhailun aika on nyt lopussa. Tarvitsen Roseniusta avukseni. Tarvitsen hänen sulattamaansa sanomaa Kristuksesta ja myös hänen valikoituja Luther-lainauksiaan. Koin, että tässä opetuksessa on se lepopaikka ja hengellinen koti, jota aina olen kaivannut ja etsinyt.
Näin jälkeen päin kyllä huomaan, etten ole jaksanut välillä paljoakaan lukea Elämän leipää. Mutta olen siitä lähtien tiennyt mistä löydän luotettavaa hengellistä opastusta. Kerta toisensa jälkeen olen erityisesti tarttunut kuitenkin Roseniuksen pieneen kirjaan Jumala on. Kaksi kirjaa olen lukenut rikki. Tuo kirja on ollut nimenomaan toistuvien kriisiaikojen lohduttaja.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/teemat3l.htm
Näin jälkeen päin kyllä huomaan, etten ole jaksanut välillä paljoakaan lukea Elämän leipää. Mutta olen siitä lähtien tiennyt mistä löydän luotettavaa hengellistä opastusta. Kerta toisensa jälkeen olen erityisesti tarttunut kuitenkin Roseniuksen pieneen kirjaan Jumala on. Kaksi kirjaa olen lukenut rikki. Tuo kirja on ollut nimenomaan toistuvien kriisiaikojen lohduttaja.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/teemat3l.htm
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.