http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74928-nyt-tuli-kovaa-puhetta-suomesta-proteiinipitoisuus-25-35-halvempi-kuin-soijapapu#.VH3B7Yv7mhw.facebook
Nyt tuli kovaa puhetta Suomesta: ”Proteiinipitoisuus 25–35 %, halvempi kuin soijapapu, parempi kuin.
Kotimaa
Halvempaa kuin herne tai soijapapu, kaksi kertaa niin proteiinipitoista kuin vehnä, täynnä vitamiineja – ja nyt soveltuvaa sekä gluteenittoman leivän että pastan valmistamiseen.
Valtion teknologian tutkimuskeskus VTT ei säästele sanojaan tiedottaessaan uusista elintarvikesovelluksista, joita laitoksen tutkijat ovat kehitelleet kotimaiselle härkäpavulle. Proteiinikasvi härkäpapua ei ole perinteisesti käytetty leivonnassa ”tuotannon ja aistinvaraisten ominaisuuksien” kannalta hankalien yhdisteiden vuoksi, mutta VTT kertoo nyt ratkaisseensa nämä ongelmat bioprosessoinnilla.
– Ravinto- ja proteiinipitoinen härkäpapu on ruokapöydässä aliarvostettu harvinaisuus ja päätyy nyt pääasiassa rehuksi. VTT kehitti mekaanisen fraktioinnin ja bioprosessoinnin yhdistävän menetelmän, joka mahdollistaa härkäpavun käytön elintarvikkeiden ainesosana. Tuloksena on muun muassa maistuva, ravinteikas ja proteiinipitoinen leipä, joka valmistetaan 70-prosenttisesta härkäpapujauhosta. VTT:n menetelmin voidaan valmistaa myös 100-prosenttista härkäpapupastaa, laitos tiedottaa.
VTT listaa tiedotteessaan uusien sovellusten ja härkäpavun ominaisuuksia. Lista on vakuuttava. Laitoksen mukaan ”härkäpapuleipä on aistittavilta ominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja väriltään parempaa kuin esimerkiksi maissi-, riisi- ja soijajauhoista valmistetut tuotteet” ja härkäpapupasta puolestaan ”aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan tavallisen durum-vehnästä valmistetun pastan kaltaisia”.
– Härkäpapu on erinomainen proteiinin lähde ja on siksi hyvä korvike lihalle. Sen proteiinipitoisuus on jopa 25–35 prosenttia, mikä on kaksi kertaa suurempi kuin vehnällä. Härkäpapu sisältää runsaasti terveyden kannalta tärkeitä vitamiineja, mineraaleja, ravintokuitua sekä bioaktiivisia yhdisteitä, lista jatkuu.
Kaiken lisäksi härkäpavun markkinahinnat ovat selkeästi alhaisemmat kuin herneen ja soijapavun. Suomessa viljely on rehukäytön vuoksi melko vähäistä, mutta ”viljelyn arvioidaan kuitenkin lisääntyvän poliittisen ohjauksen ja ilmastonmuutoksen myötä”. VTT ei tiedotteessaan ota kantaa kehittämiensä sovellusten mahdolliseen kaupalliseen käyttöön.
Mielenkiintoinen linkkitieto. ....
Nyt tuli kovaa puhetta Suomesta: ”Proteiinipitoisuus 25–35 %, halvempi kuin soijapapu, parempi kuin.
Kotimaa
Halvempaa kuin herne tai soijapapu, kaksi kertaa niin proteiinipitoista kuin vehnä, täynnä vitamiineja – ja nyt soveltuvaa sekä gluteenittoman leivän että pastan valmistamiseen.
Valtion teknologian tutkimuskeskus VTT ei säästele sanojaan tiedottaessaan uusista elintarvikesovelluksista, joita laitoksen tutkijat ovat kehitelleet kotimaiselle härkäpavulle. Proteiinikasvi härkäpapua ei ole perinteisesti käytetty leivonnassa ”tuotannon ja aistinvaraisten ominaisuuksien” kannalta hankalien yhdisteiden vuoksi, mutta VTT kertoo nyt ratkaisseensa nämä ongelmat bioprosessoinnilla.
– Ravinto- ja proteiinipitoinen härkäpapu on ruokapöydässä aliarvostettu harvinaisuus ja päätyy nyt pääasiassa rehuksi. VTT kehitti mekaanisen fraktioinnin ja bioprosessoinnin yhdistävän menetelmän, joka mahdollistaa härkäpavun käytön elintarvikkeiden ainesosana. Tuloksena on muun muassa maistuva, ravinteikas ja proteiinipitoinen leipä, joka valmistetaan 70-prosenttisesta härkäpapujauhosta. VTT:n menetelmin voidaan valmistaa myös 100-prosenttista härkäpapupastaa, laitos tiedottaa.
VTT listaa tiedotteessaan uusien sovellusten ja härkäpavun ominaisuuksia. Lista on vakuuttava. Laitoksen mukaan ”härkäpapuleipä on aistittavilta ominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja väriltään parempaa kuin esimerkiksi maissi-, riisi- ja soijajauhoista valmistetut tuotteet” ja härkäpapupasta puolestaan ”aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan tavallisen durum-vehnästä valmistetun pastan kaltaisia”.
– Härkäpapu on erinomainen proteiinin lähde ja on siksi hyvä korvike lihalle. Sen proteiinipitoisuus on jopa 25–35 prosenttia, mikä on kaksi kertaa suurempi kuin vehnällä. Härkäpapu sisältää runsaasti terveyden kannalta tärkeitä vitamiineja, mineraaleja, ravintokuitua sekä bioaktiivisia yhdisteitä, lista jatkuu.
Kaiken lisäksi härkäpavun markkinahinnat ovat selkeästi alhaisemmat kuin herneen ja soijapavun. Suomessa viljely on rehukäytön vuoksi melko vähäistä, mutta ”viljelyn arvioidaan kuitenkin lisääntyvän poliittisen ohjauksen ja ilmastonmuutoksen myötä”. VTT ei tiedotteessaan ota kantaa kehittämiensä sovellusten mahdolliseen kaupalliseen käyttöön.
Mielenkiintoinen linkkitieto. ....
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hep-
Joo- ihan kiva.
Soijapapujen proteeini pitoisuus on maksimissaan 28% luokkaa mitä on ilmoitettu ja muut pavut hiukan 10% yläpuolella.
Ihminen ei valtavia määriä proteiini tarvitse ja pieninä määrinä proteiinia on siellä täällä. Kuitenkin palkokasveissa eniten.
Minä viljelin härkäpapua runsaasti puutarhapalstallani joitakin vuosia sitten.
Tuore härkäpapu on mainio herkku paistinpannulla tuoreena, mutta sitä ei syö joka päivä jatkuvasti eli siihen kyllääntyy jatkuvassa käytössä.
Härkäpavun säilöntä "ei onnistu"- Härkäpapu voi kelvata rehuksi kuivattuna, mutta ruokaa en onnistunut kuivatusta härkäpavusta valmistamaan. Mautonta.
Ehkä jotkut jotakin onnistuvat.
Soijapapu on mainio ravintoarvoltaan mutta soijapavusta on hankalaa saada herkkua siitäkin. Olen ainoastaan yhden kerran syönyt sellaista kuohkeaa soijapavusta valmistettua uunipaistosta joka oli herkullista.
Mutta yhteen aikaan söin kaurapuuron kanssa 1 dl soijapapua joka päivä,
tulee tukevampi aamiainen. Kylmäpuristettua öljyä päälle ja on herkullinen annos ja tukeva. Soijapavun voi maustaa äkkiä sitruunamehulla ja sipulirenkailla (punasipuli on miedompi) Ripaus vaikka mustapippuriakin ja tilkka öljyä.
Mutta pavut ovat mainioita lisäkkeitä ja lisänä monissa ruoissa, ja jos valmistaa salaatin tapaisia mihin tulee mausteliemi.
Minä syön kotimaisia herneitä "paljon"
Teen painekattilassa maailman parhaan hernekeiton omalla speciaali-reseptillä, ja jo lapsena liotin herneitä vedessä pehmeiksi ja idättää voi.
Yst. t. Jari Laurila
keskustelija