Hei
Kiinnostaa tietää muiden kokemuksia hybrideistä ja nimenomaan pitkiltä ajomatkoilta...
Itellä on työmatka yhteen suuntaan n.140km ja hommasin itelleni juuri Opel Amperan. Vaihdossa lähti -09 mallinen V70 D5 ja yllätyksekseni olen huomannut et polttoainekustannukset on aika reilusti pudonnut. Vaikkakin joka puolella väitetään, ettei hybridistä ole hyötyä maantieajossa (jota mulla on 3/4 osaa jokapäiväisestä matkastani)...
Kiinnostaa tietää muiden kokemuksia hybrideistä ja nimenomaan pitkiltä ajomatkoilta...
Itellä on työmatka yhteen suuntaan n.140km ja hommasin itelleni juuri Opel Amperan. Vaihdossa lähti -09 mallinen V70 D5 ja yllätyksekseni olen huomannut et polttoainekustannukset on aika reilusti pudonnut. Vaikkakin joka puolella väitetään, ettei hybridistä ole hyötyä maantieajossa (jota mulla on 3/4 osaa jokapäiväisestä matkastani)...
Vastaukset 42
Vanhimmat
Moottoritienopeuksilla hyöty hybrideillä alkaa olla vähissä, maantienopeuksilla menee vielä vähällä kun pystyy alamäet rullaamaan eli kehittämään virtaa akuille.
Amperalla lisäksi ajelet ensimmäiset 50-70km. ilman bensan tippaa.
Kannattaa muuten viileillä keleillä ensimmäiset 5-10 km. ajaa "pito" tilassa niin ei mene akkutehoa lämmitykseen.
Siis tuo pitotila kylmälläkelillä alkuun vain mikäli ajomatka on pidempi kun akulla pääsee.
prius 2010 ja kulutus 110 km tunnissa kulutus alle 5l täpärästi.
Maantieajo liikenteen seassa joka paikassa vähän yli tikkarin aina kun mahdollista ja reilusti alle viiden. Itse asiassa viitonen on pitkän matkan kaikkien ajojen keskiarvo. Eli juurikin tuo maantieajo on turbodieselin aluetta.
Pätkäajossa ja taajamassa hybridi on edukseen.
Honda Insight nastarenkailla. Maantieajossa 80 kmh pienemmillä teillä 4.8 litraa. Moottoritiellä talvirajoituksella 5.2 litraa. Sähkömoottori avustaa myös tällä nopeudella ylämäissä.
Insight myös niitä halvimpia hankkia joten pääomakulut (suurimmat kulut) pysyvät kohtuullisina. Alle 15000€ saa vähän ajettuja. Myös ajoneuvovero, huollot ja vakuutukset ovat niitä pienimpiä. Luotettavuus aivan parhaimmistoa, mutta 10-vuoden jälkeen ruoste syö nuo kuten kaikki muutkin Japanissa valmistetut.
Suojauta alusta 5 vuoden jälkeen niin eipä ruostu...
Onko tuo 4.8 hitaassa maantieajossa vähän vai paljon? Noilla lukemilla kulkee suurempikin malmikasa ja ainakin yhtä ripeästi.
Isompien kiukaiden osastolta tilastoa: GS450h vm. 2009 eli sitä vanhempaa koria tuntuu hörppivän maantieajossa vajaat kahdeksan litraa. Vaikka tämä ei ole paha 345hp autolle niin toisaalta se on aika linjassa normaalien samankokoisten 3,5L V6-bensa-autojen kanssa.
Kyllä se vaan on että suurimmat polttoaineen säästöt hybridillä syntyy kaupunki- ja taajama-ajossa. Mutta toki esim. Priukset on erittäin hyviä kulutuksen osalta myös motarilla kiitos pienen ilmanvastuksen.
Mutta pitää vielä todeta että hybridiä en enää sähköttömään vaihda, on niin hemmetin rentouttavaa ryömiä ruuhkassa hiljaisesti portaattoman sähkövedon viedssä :)
Portaattomiltahan nykyajan parhaat automaatit (ei omani) tuntuvatkin, mutta ruuhkassa dieselin jatkuva start/stop sykli ei todellakaan ole kovin elegantti tapa edetä. Ison Leksan liikkeellelähtö on aavemaisen tyylikäs ja auton luonteeseen hyvin sopiva.
Ostin 2009 vuoden Priuksen työautoksi. Tällä viikolla Tre-Savonlinna-Tre 750km meni keskikulutuksella 4,8l/100km. Pääasiassa satasen nopeutta ja 80 km motarilla. Lahden ja Mikkelin läpi ajo vähensi keskinopeutta, joka oli 87km/h. Minusta ihan riittävän pieni kulutus, varsinkin kun vanha työautoni 1,6 hdi kulutti ka. 5,0l dieseliä samalla matkalla.
Omia kokemuksia maantieajosta auris hybridillä kun alle 100 km/h ajellaan kulutus on alle 5 litraa sadalle, nopeuden ollessa alle 90 km/h kulutus pyörii noin 4,5 litraa sadalle. Hybridi menee vähällä maantieajossakin ja kaupunkissa tietysti tosi edukkaasti jos niin halutaan. Kyllä portaaton e-CVT-vaihteisto sähkömoottoreineen on hyvä paketti. Noin 28 000 km takana ja alle 5 litraa sadalle keskikulutus.
Muutama päivä sitten ajelin Auris Hybridillä noin 100km Hämeenlinna - Espoo moottoritietä, keskivauhdilla 80km/h ja kulutus oli 4,1l/100km.
Aikavälillä 10/2014...4/2015 kulutus on ollut 4,6l/100km. Kokonaismatka on noin 3500km, joka koostuu kahdesta mökkimatkasta 1400km ja loput kaupunkiajoa.
No selvisähän sekin kuka tukkii moottpritiet. Jessus, rekatkin ajaa kovempaa
Vaikka ajaisi Helsinki - Tampere välin moottoritien osuuden koko matkan 120 lasissa ja Hämeenlinnat ja muut hitaammat alueet rajoitusen mukaan, niin koko matkan keskinopeus jää silti alle reilusti 100 km/h, koska alkupään kaupunkipyörittelyn keskinopeus jää niin pieneksi. Tuollainen 80 keskinopeus on itse asiassa varsin hyvä kokonaistulos ja kertoo siitä, että reitillä on ollut paljon moottoritietä. Yleensä keskinopeudet pyörii jossain 60-70 tienoilla. Kaupungissa jäädään alle 40 km/h.
Ajotietokoneen näyttämä itselläni syyskuu-huhtikuu oli 4,3 litraa sadalle noin 14 000 km matkalta kun nollasin tässä kuussa. Nyt merkkasin viimeisen tankkauksen nettiin ajalta10.01.2014-01.05.2015 kulutus tältä ajalta 4,66 litraa sadalle ja kokonaismatka 29 579 km. Tänään kotiin tullessani 10 km kaupunki 30 km maantie niin ajotietokoneen näyttämä 3,8 sadalle...näillä keleillä menee edukkaasti. Taidanpa lopettaa tankkaus merkkaukset nyt omalta kohdaltani kokonaan.
Allee viiden menee yli satasen nopeuksilla
tulla kertomaan nollan arvoinen kommenttinsa tähänkin keskusteluun.
palstan trollipojan tyyli ollut alusta alkaen. Vielä kun jutuistaan löytäisi edes jotain asiallista mutta lienee turha toivo.
ON se ihan asiallista palauttaa hypetysmiehet maanpinnalle. Herkästi ruvetaan vertaamaan kulutuksia tavallinen auto (usein hypetysmiehen ex auto), millä ajetaan moottoritiellä 120 lasissa vs. hypetystossu, millä kontataan 90 mittarissa.
Aika paljon tavallisenkin auton kulutus tippuu, jos ruvetaan ajamaan hypettäjien tyylillä eli max. 90 mittarinopeudella ja liikennevaloista lähdetään kuin purkka tukasta.
Mikään ei ole niin helppoa kuin itsensä kusettaminen ja hypettäjät näkyvät tehneen tästä oikein taiteenlajin.
Vaan jos ei lähdetä liikkeelle ihan kaupungin keskustasta ts. jää ne neljänkympin konttaamiset ja liikennevaloissa seisomiset pois, niin silloin pääsee jo maantieajossakin jopa 75-85 keskinopeuksiin (riippuen siitä, osuuko matkan varrelle kuinka paljon 100 -rajoitusalueita) ja moottoritiellä voi päästä jopa 105-110 lukemiin. Mutta silloin ei matkan varrella saa olla ainuttakaan tietyömaata eikä juuri lainkaan muuta liikennettä (etenkään niitä sankareita, jotka ajaa oikeaa kaistaa 110 ja hidastavat rekkaa ohittaessaan 90 vauhtiin, kun se rekka jänskättää niin).
Puhtaassa maantieajossa 70 pintaan jäävä keskinopeus kertoo jo siitä, että ajetaan tasakaasu-uskovaisten tyylillä / tiiliskivi polkimen alla = annetaan auton vauhdin hidastua reilusti ylämäessä.
Keskinopeus riippuu tietenkin liikenteestä ja reitistä, mutta kyllä valtateillä selvästi yli 80 km/h keskinopeus on kohtuullisen normaali, vaikka ajaisi varmasti sakotusrajan alapuolella jatkuvasti.
Koira älähti yllä ihan höpöjä. Taloudellinen kiihdytys ei ole purkkaa tukassa, vaikka moni niin kuvitteleekin.
> Taloudellinen kiihdytys ei ole purkkaa tukassa, vaikka moni niin kuvitteleekin.
Taloudellista on ajaa hitaammin. Hissuttelijoilla esim. 0-60 km/h kiihdytys ottaa minuutin verran (matkassa puoli kilometriä) ja moottoritielle liityttäessä tarvitaan 2 km vauhdin nostoon 60->90. Rupeaa jo puremaan keskinopeuteenkin tällainen ja alempi keskinopeus = pienempi ilmanvastus = pienempi kulutus.
Toki vain tiettyyn rajaan asti. Nopeuden tippuessa alle 45..50 kääntyy kulutus uudelleen nousuun. Siksi nämä penninvenyttäjät ajaakin 45-50 km/h myös 30 ja 40 -rajoitusalueilla. Kuten myös 50 ja 60 ja joskus jopa 70 rajoituksilla. Säännöistä viis, kunhan bensaa säästyy!
Teoriassa ehkä, mutta ei taida kaksi kilometriäkään vielä riittää, niin käsittämättömän varovaiseen kiihdytykseen, mitä oikean kiihdytyksen voittaminen kulutuksessa vaatisi? Pienempi ilmanvastus toki vähentää kulutusta, mutta kiihdytyksen polttoainetalouden kyllä ratkaisee se, miten moottoria käytetään ja millä vaihteella.
Taloudellisin ajotapa on tietenkin tasakaasulla auton kulutusoptimin nopeudella. Mutta jos vauhtia halutaan lisää, on pakko hyväksyä kulutuksen nousu. Ja nyt tuleekin sitten helppo kysymys, johon häkellyttävän moni vastaa väärin: jos tasanopeuden talous uhrataan kiihdytykselle, niin kumpi kiihdytys tuhlaa enemmän: moottorin käyttäminen pitkään huonon hyötysuhteen alueella, vai hetkellisesti hyvän hyötysuhteen alueella?
Ei pitäisi olla vaikea vastata. Nyt vain pitää etsiä oman moottorin kuormituksen, syötön ja käyntinopeuden sweet spot, joka ei yleensä ole ihan hissuttelua tai purkkaa tukassa (suhteessa auton kykyihin tietenkin, eikä suhteessa sekuntikelloon, johon kaikki värkit suhtautuvat eri tavoin).
Liityn seuraari väärällä tavalla omiensa lisäksi muiden pennejä venyttävien seuraan. Useimmiten nämä nimittäin itsekkäästi KULUTTAVAT muiden polttoainetta joko pumppujalkana ajaen tai liian hitaasti kiihdyttäen silloin kun sen aika on. Hitaasti ajaminen on oma valinta, johon on oikeus, mutta se valinta tehdään vain omasta puolesta ja annetaan nopeampien mennä ohi.
Korjaus: liityn seuraasi väärällä ajotavalla omiensa lisäksi muiden pennejä ja hermoja POLTTAVIEN paheksuntaan. Ajaa itse niin hitaasti kuin katsoo tarpeelliseksi, mutta antaa nopeampien mennä!
Kohta vuoden ollut auris ajossa. 4.6-5.3 ollut kulutus. (kesä/ talvi) 79000km. Ei mitään vikaa vielä.
Hybridi Auris Helsinki/moottoritie ajoa noin 50/50 % ja kulutus alle 5 ltr/100 km automaattivaihteet ja muut mukavuudet, suosittelen eikä farkku ole mikään pieni auto;-)
Ei siinä ole vaihteistoa.
Tilattu on uusin auris hybrid premium.2kk odotus edessä.
Lexus CT:llä (Auris-pohjainen hybridi) maantieajossa menee ajotietokoneen mukaan 4.8-5.1 litraa /100 km näin kesäkeleissä, ja tankkausten perusteella todellinen pari desiä korkeampi. Auto on hiljainen, ohitukset ovat helppoja ja muutenkin mukava pitkillä matkoilla, mutta penkki ei vain täysin sovi itselleni.
Muutama päivä sitten ajelin Auris hybridillä moottoritietä Lahti - Helsinki, rekkojen perässä, keskinopeudella 80 km/h, kulutuksen ollessa 3,7 l/100km.
Tankkauksista laskettu kulutus ympäri vuoden reipastahtisessa seka-ajossa keskikokoinen dieselauto 4,9 l / 100 km, jossa on mukana myös lähes jokapäiväinen Webaston käyttö talviaikaan 20 min ennen kutakin lähtöä. Kaukosäätimellä oleva Webasto sitä paitsi on nimenomaan mukavuusvaruste eikä mikään dieselin pakko, koska kyllä dieselissäkin tarkenee. Ajotietokoneen mukaan keskinopeus noin 60 km/h, kulutus seka-ajossa noin 4,8 l / 100 km ja pitkillä maantiematkoilla 4,0 l / 100 km tai allekin. Uskomukseni on, että tuossa autossa ajotietokone näyttää 0,2 l / 100 km vähemmän kuin tankkauksista laskettu kulutus, jossa ei ole virhelähteenä kuin matkamittarin mahdollinen virhe.
Jos verrataan kulutuksia, pitäisi katsoa ympäri vuoden, jotta myös talviaika tulee mukaan. Dieselmoottori sitäpaitsi on aika tunteeton ulkolämpötilalle eikä kulutus nouse talvella niin kuin bensakoneissa, joissa nykyisissäkin on huomattava automaattiryyppy.
Hybridi on hyvä silloin kun on paljon jarrutuksia, joissa akkuja ladataan. Niitä ei Suomen maanteiden alamäissä juuri ole vaan rullauksellakin ilmanvastus pitää vauhdin aisoissa. Latauskelpoisia jarrutuksia on paljon esimerkiksi kaupunkilinja-autoilla, joissa hybridin tuottama polttoaineen säästö voi olla huomattava. Henkilöautopuolella hybridisointi on ollut paljon polttoainetta kuluttavien bensa-autojen tekohengitystä tai luksusautopuolella dieselautojen kiihtyvyyden parantamista nykyistäkin paremmaksi.
Jäätävän hyvin ajettu tuo ison auton viitosen alittava keskiarvo, etenkin webaston kanssa. Respect sinulle!
Vaikka diesel ei paljon pakkasesta piittaa, lämmitysvastukset ja automaatti, if any, nostavat kylmäkäynnistyksen kulutusta melko rankasti, mikä näkyy etenkin pätkäajossa.
Ei ison auton, vaan keskikokoisen.
Huomioikaa myös dieselmiehet sen että dieselin hyötysuhde on noin 30% parempi kuin bensiinimottorissa, joten dieselin kuuluukin maantieajossa kuluttaa vähemmän kun voitettava vastus on ilmanvastus ja vierinvastus ja se on molemmilla suurin piirtein sama (vastaavankokoisessa autossa).
Joo, ajotietokoneen mukaan... Heitto on 0.5-1L verrattuna todellisiin lukemiin - kannattaa laskea se oikea kulutus tankkausten mukaan ja matkamittari ei aiheuta kuin maksimissaan prosentin virheen lukuihin..
Aijoo, puhuttiin näköjään tietämättömyyskoneen lukemista, joka tosiaan vähän himmentää suorituksen arvoa.
Varmaan Prius/Auris -kokoluokan uudet dieselit menevät jo melkein alle neljällä litralla maantiellä. Sellaisia ei vaan ole enää kiinnostusta ostaa, kun yhden hiukkassuodattimen vaihdon on jo saanut aikoinaan maksaa, ja lähes kaikissa euro6-dieseleissä on sen lisäksi ureasyöttö ja SCR-katalysaattori. Saa olla lompakossa paksuutta, kun noita pönttöjä pakoputkistoon uusii..
Jos ajaa reilusti alle 20.000 vuodessa, ei dieselissä ole mitään järkeä. Dieselien arvonpudotus on isompi kuin halutaan puhua. Veron lisäksi webasto syö myös akun vaihtoon 2 v välein. Jos haluaa yhdistelmän automaatti bensa, niin hybridi on lisäksi mukava ajaa.
Ampera on mukava peli. Jokaisista liikennevaloista lähdetään niin että polttomoottori nössöt jäävät huulipyöreänä ihmettelemään miten se on jo tuolla, motarilla ajetaan vasemman puoleisen kaistan mukaan ja hissuttelut on jätetty Leaf kuskeille. Vaimostakin on kiva härnätä Amperalla noita polttomoottorietanoita.
Suurin ongelma näiden sähköautojen yleistymisessä on niitä ostavat hissuttelevat kuskit ja oikeiden liikenne-esikuvien puute. Onneksi meidän perheessä ei Amperalla hissutella vaan mennään hissuttelijoista ohi.
Ja koko homman kruunaa 2 l/100km polttoainekulutus.
Tämä kiinnostaa. Kuinka pitkään pääset pelkällä sähköllä kesäkelissä? Entäs talvella?
70-80km kesällä, talvella 40-50km. Jos motaria painaa 140kmh niin patteri loppuu jo tuossa 50km kohdalla. Pidempää lenkkiä voi generaattorin avulla ajella n. 450-500km ennen tankkausta.
"joka puolella väitetään, ettei hybridistä ole hyötyä maantieajossa"
Et paljoa ole suomi24:ää ainakaan lukenut, sehän on se legenda "kulutus on maantie ajossakin pienempi,koska kone onoptimoitu isommille nopeuksilla"