David herättää sieluansa kiittämään Herraa hänen hyväin tekoinsa edestä. II. Ylistää Jumalan laupiutta katuvaisten heikkoutta kohtaan. III. Kehoittaa enkeleitä ja kaikkia luontokappaleita myös Herraa kiittämään.
I. Kiitä Herraa, sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä!
2. Kiitä Herraa, sieluni, ja älä unohda, mitä hyvää hän minulle tehnyt on,
3. Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses;
4. Joka henkes päästää turmeluksesta, joka sinun kruunaa armolla* ja laupiudella;
5. Joka suus täyttää hyvyydellä, että sinun nuoruutes uudistetaan niinkuin kotkan.
6. Herra saattaa vanhurskauden ja tuomion kaikille, jotka vääryyttä kärsivät.
7. Hän on tiensä Mosekselle tiettäväksi tehnyt, Israelin lapsille tekonsa.
8. II. Laupias ja armollinen on Herra, kärsiväinen ja aivan hyvä.
9. Ei hän aina riitele, eikä vihastu ijankaikkisesti.
10. Ei hän synteimme perästä tee meille, eikä kosta meille pahain tekoimme jälkeen.
11. Sillä niin korkia kuin taivas on maasta, antaa hän armonsa lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät.
12. Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme.
13. Niinkuin isä* armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;
14. Sillä hän tietää, minkäkaltainen teko me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
15. Ihminen on eläissänsä niinkuin ruoho: hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla:
16. Kuin tuuli käy sen päällitse, niin ei hän enään kestä, eikä hänen siansa tunne häntä ensinkään.
17. Mutta Herran armo pysyy ijankaikkisesta ijankaikkiseen, hänen pelkääväistensä päälle, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsiin,
18. Niille, jotka hänen liittonsa pitävät, ja muistavat hänen käskyjänsä, tehdäksensä niitä.
19. III. Herra on valmistanut istuimensa taivaassa, ja hänen valtakuntansa hallitsee kaikkia.
20. Kiittäkäät Herraa, te hänen enkelinsä*, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä toimitatte, että hänen sanansa ääni kuultaisiin.
21. Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen sotaväkensä*, te hänen palveliansa, jotka teette hänen tahtonsa.
22. Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen työnsä, kaikissa hänen valtansa paikoissa: kiitä, sieluni, Herraa.
I. Kiitä Herraa, sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä!
2. Kiitä Herraa, sieluni, ja älä unohda, mitä hyvää hän minulle tehnyt on,
3. Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses;
4. Joka henkes päästää turmeluksesta, joka sinun kruunaa armolla* ja laupiudella;
5. Joka suus täyttää hyvyydellä, että sinun nuoruutes uudistetaan niinkuin kotkan.
6. Herra saattaa vanhurskauden ja tuomion kaikille, jotka vääryyttä kärsivät.
7. Hän on tiensä Mosekselle tiettäväksi tehnyt, Israelin lapsille tekonsa.
8. II. Laupias ja armollinen on Herra, kärsiväinen ja aivan hyvä.
9. Ei hän aina riitele, eikä vihastu ijankaikkisesti.
10. Ei hän synteimme perästä tee meille, eikä kosta meille pahain tekoimme jälkeen.
11. Sillä niin korkia kuin taivas on maasta, antaa hän armonsa lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät.
12. Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme.
13. Niinkuin isä* armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;
14. Sillä hän tietää, minkäkaltainen teko me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
15. Ihminen on eläissänsä niinkuin ruoho: hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla:
16. Kuin tuuli käy sen päällitse, niin ei hän enään kestä, eikä hänen siansa tunne häntä ensinkään.
17. Mutta Herran armo pysyy ijankaikkisesta ijankaikkiseen, hänen pelkääväistensä päälle, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsiin,
18. Niille, jotka hänen liittonsa pitävät, ja muistavat hänen käskyjänsä, tehdäksensä niitä.
19. III. Herra on valmistanut istuimensa taivaassa, ja hänen valtakuntansa hallitsee kaikkia.
20. Kiittäkäät Herraa, te hänen enkelinsä*, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä toimitatte, että hänen sanansa ääni kuultaisiin.
21. Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen sotaväkensä*, te hänen palveliansa, jotka teette hänen tahtonsa.
22. Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen työnsä, kaikissa hänen valtansa paikoissa: kiitä, sieluni, Herraa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
'Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme.'
. Niinkuin isä* armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;