"Asioiden pelkistäminen ja itsensä korostaminen vaikkapa pelkän uskon voimalla on säälittävää. Ihmiset eivät kestä elämänsä lyhyyttä, kun oman minuuden pitäisi olla ikuinen ja tärkeä. Kuitenkin tämä maailma ja maailmankaikkeus on niin iso ja niin kummallinen, niin ihmeellinen, niin täynnä mahdollisuuksia ja asioita, joita emme vielä tiedä mutta voisimme tietää, että meidän pitäisi olla kiitollisia, kun voimme olla todistamassa edes osaa siitä.
Marco Hietala, tänään ilmestynyt Tähdet ja Avaruus. En lisää mitään "idolini" lausahduksiin jos nyt idoliksi voi varsinaisesti sanoa, "fanituskulttuuri" kun on ollut aina vieras mutta arvostan ihmisiä jotka valitsevat oman tiensä sitä kulkien.
Marco Hietala, tänään ilmestynyt Tähdet ja Avaruus. En lisää mitään "idolini" lausahduksiin jos nyt idoliksi voi varsinaisesti sanoa, "fanituskulttuuri" kun on ollut aina vieras mutta arvostan ihmisiä jotka valitsevat oman tiensä sitä kulkien.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hyvin sanottu. Juuri tuon kaltaisen asenteen takia itsekin harrastan tieteen historiaa ja seurailen tiedettä, minkä kykenen.
Sitä ollaan URSA:n jäseniä? Sama lehti pömpsähti minunkin postiluulustani. En ole ehtinyt vielä lukea.
Toisessa polvessa, isäni oli aktiivijäsen, jäsen toki vieläkin ja omasi avaimet tähtitorniin johon oli kotoamme matkaa noin 300 metriä.
Siihen aikaan jäsenlehtikin oli sellainen ohut nide, jossakin A4:n ja A5:n välissä kooltaan. Jokunen mustavalkokuva saattoi joskus olla :D Olikohan nimikin ytimekkäästi URSA.
""Asioiden pelkistäminen ja itsensä korostaminen vaikkapa pelkän uskon voimalla on säälittävää. Ihmiset eivät kestä elämänsä lyhyyttä, kun oman minuuden pitäisi olla ikuinen ja tärkeä. Kuitenkin tämä maailma ja maailmankaikkeus on niin iso ja niin kummallinen, niin ihmeellinen, niin täynnä mahdollisuuksia ja asioita, joita emme vielä tiedä mutta voisimme tietää, että meidän pitäisi olla kiitollisia, kun voimme olla todistamassa edes osaa siitä."
Tuota voisi pitää suuren luokan itsensä korostamisena.
Millä perusteella? Minusta päinvastoin.
Kannattaa aina muistaa, että se oman elämän sisältö ja pituus kestää korkeintaan sen tietoisuuden ajan. Kun se tietoisuus loppuu, loppuu myöskin murhe sen kestosta.