Minua alkaa kyllästyttämään tämä ainainen Väinö Linnan hypettäminen ja kehuminen. Kaikenlaistet (eteenkin vasemmistolaiset) kulttuuripersoonat käyvät ikävystyttävää keskustelua jo melko puhkikulutetuista Linnan teoksista. Niiden kriittiseen arvioon on yltänyt vain muutama kulttuuripersoona. Linnan kirjojen asenteellisuus ja maailmankuva viittaa pikemminkin suomettuneisuuteen ja Linnan antipatioihin "herroja kohtaan". Linna tavallaan mielistelee "kansan syviä rivejä" herravihallaan. Se ei oikein vaikuta enää uskottovalta.
Sitäpaitsi Linnan kirjojen asenteellisuus esim. vuoden 1944 tapahtumista (täysin epärealistinen kuva JR 8:n taisteluista ) sekä Täällä Pohjantähden Alla-kirjan vulkaaninen kuva luokkaristiriidoista ja eteenkin vääristelevästä kuvasta liittyen torppareihin (joista suuri osa jopa täysin vapaaehtoisesti taisteli valkoisten puolella) sekä suoranainen parodiointi Lapuanliikkeestä (Pentti Rautajärvi) ovat vinouttaneet suomalaisten kuvaa sisällisodasta ja 1920- ja 1930-luvun Suomesta.
Linnan asenteellisuuden takia suuri osa suomalaisista näkee esim. sisällisodan niin alkeellisella tavalla että se olisi ollut lähinnä vain sitä että valkoiset tappoivat punaisia. That's it. Todellisuudessa Suomessa yleinen mielipide kääntyi militantteja punaisia vastaan ja että sisällisota syntyi lähinnä Leninin bolshveekkien yllättäminä. "Tilaisuus teki punaisista varkaita", kuten mm. professori Timo Vihavainen on todennut.
Sitäpaitsi Linnan kirjojen asenteellisuus esim. vuoden 1944 tapahtumista (täysin epärealistinen kuva JR 8:n taisteluista ) sekä Täällä Pohjantähden Alla-kirjan vulkaaninen kuva luokkaristiriidoista ja eteenkin vääristelevästä kuvasta liittyen torppareihin (joista suuri osa jopa täysin vapaaehtoisesti taisteli valkoisten puolella) sekä suoranainen parodiointi Lapuanliikkeestä (Pentti Rautajärvi) ovat vinouttaneet suomalaisten kuvaa sisällisodasta ja 1920- ja 1930-luvun Suomesta.
Linnan asenteellisuuden takia suuri osa suomalaisista näkee esim. sisällisodan niin alkeellisella tavalla että se olisi ollut lähinnä vain sitä että valkoiset tappoivat punaisia. That's it. Todellisuudessa Suomessa yleinen mielipide kääntyi militantteja punaisia vastaan ja että sisällisota syntyi lähinnä Leninin bolshveekkien yllättäminä. "Tilaisuus teki punaisista varkaita", kuten mm. professori Timo Vihavainen on todennut.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuo on totta mikä liittyy kesään 1944 ja jalkaväkirykmenttiin 8:n. Se kärsi todellisuudessa rykmenteistä KOLMANNEKSI PIENIMMÄT TAPPIOT ja pääsi muutenkin suhteellisen vähällä. Linnan kirja sekä eteenkin siitä tehty Mollbergin typerä elokuvaversio antaa täysin virheellisen kuvan tuosta kesästä. Yleensäkin Laatokan Karjalassa noin puolella supistetut suomalaisjoukot täysin suunnitellusta vetäytyivät porrastetuin taisteluin U-linjalla jossa ne löivät hyökkääjän melko perusteellisesti. Ilomantsissa suomalaiset motittivat kaksi puna-armeijan divisioonaa ja tuhosivat niistä täysin toisen ja aiheuttivat toiselle mittavat tappiot kaapaten kaiken raskaan kaluston itselleen.
Linna itse ei edes osallistunut kesän 1944 taisteluihin joten hän veti kirjan loppuosan ns. hatusta ja laittoi rintamakavereiden kertomuksia. Omituista on myös se että kirjassa kuvataan kahden sotilaan teloitukset vuodelta 1941. Ne nimittäin olivat koko rintaman ainoat rintamasotilaiden teloitukset tuossa vaiheessa (Pekurinen ei oikeistaan ollut muuta kuin sivari, ei sotilas).
Aika omituista oli myös se että kirjan ainoa nainen, lotta, kuvattiin täydeksi lutkaksi. Tuollainen asenteellisuus viittaa Linnan persoonallisuushäiriöön. Ja kun vielä laitetaan tuo Koskelan, kiljua juovan upseerin, nostaminen esikuvaksi (uskomaton epärealistisuus, tuollaisen upseerin riveistä puolet olisi lähtenyt käpykaartiin) niin kuva alkaa täydentyä.
Ihmettelen miksi Linna on nostettu tuollaiseksi ikoniksi. Molempien kirjojen vitsikkyyksin on kovin kulunutta sorttia. Elokuvana Tuntematon on aika puuduttava oli kyse sitten Laineen tai Molbergin stalinistisesta versiosta.
Lienee syytä muistuttaa sinulle, että Tuntematon sotilas ei ole mikään sotahistoriallinen tutkimus vaan nimensä mukaisesti romaani, fiktiivinen kertomus (vaikkakin historiassa tosiasiallisesti tapahtuneesta ajanjaksosta eli jatkosodasta) kaikkine proosakirjallisuuden ansioineen ja puutteineen.
Eikös sen Linnan väitetty olleen rintamalla vähän höppänän? Miksi se muuten siirrettiin kotirintamalle alokaskouluttajaksi eikä laitettu rintamalle edes kesällä 1944? Mistä kiikasti? Menikö siltä ihan kokonaan hermot?
Linna käytti toisten teoksia lähteenään mainitsematta niitä.
Juuse Tammisen Ikaalisten rintamalla sotatapahtumat
Pentinkulman kaartin Sikurin taisteluista oli suoraa
lainausta vain käännettynä punaisten näkökannalle.
Samasta kirjasta oli lainattu myös tositapahtuma kahden
veljeksen surmamisesta heidän pyrkiessään valkoisten
puolelle.
Täällä Pohjantähden alla trilogian ykkösosassa pärekaton tekeminen on Linnalta mennyt päin p--settä. Nimittäin ei 1880-luvulla tuolla tavalla kattoja tehty. Vähän sama jos hän olisi kuvannut heinien laittamisen seipäille (tuo tapa yleistyi vasta juuri ennen sotia).
Sitten se Kansan Uutisten vain minkä lehden tekemä juttu KUVAN KANSSA siitä mielenosoituksesta juuri ennen v. 1907 vaaleja - siihen aikaan ei lehdessä ollut valokuvia. Monia muitakin töppäilyjä Linnalla oli. Pahinta on se että hänen kirjassaan esim. upseerien ja sotamiesten diskursiot eivät muka olisi kohdanneet, ikään kuin rintamalla olisi ollut jonkinasteinen luokkataistelu (Koskelaa lukuunottamatta). Todellisuudessa joukkueenjohtajat, jopa komppanian päälliköt olivat huomattavasti enemmän sotilaiden parissa kuin Linna vääristelee.
Linnan maailmankuva on vähän samanlainen typerä luokkataisteluviritys kuin Erno Paasilinnalla ja Heikki Ylikankaalle - hyvin epäuskottava. Ja väärä.
Oikein! Pääasia on se, että Martin king Lutheria veisataan ja vanhoja tarinoita toistetaan niin että osa kansasta pimahtaa yhden eduskuntaäänestyksen takia.
Kyllä se vanha totuus taas nousee esiin, perskuta, pyrstötähdet ne on ennenkin kansanjoukot hullaanuttaneet. Niin nytkin.
Toki toivotaan, että ohitte pyyhkäisevät. Putinilassa viime keväänä yks tuli kylään. Sitä sanoivat meteroliitiksi tai sinne päin.
Eikös kaikkinainen joko-tai ajattelu joutaisi jo rumukoppaan dinosaurusten luiden sekaan?
Salettivarma että Linnan kirja on vääristänyt lähes kaikkien suomalaisten kuvan esim jatkosodasta. Esim Veijo Meri kertoi jopa veteraanien puheenparren muuttuneen Linnan kirjan julkaisun jälkeen. Tämä huvitti häntä.