Vuosittain 6.12 kollektiivisessa valhessa

Joulukuun kuudentena 2014 monet suomalaiset eivät näe mitään juhlan aihetta, vaikka virallinen Suomi liputtaa ja tanssii presidentin linnassa itsenäisyyspäivää.

Pääkirjoitus, vieraskynässä: Antti Pesonen
http://ipu.fi
4.12.2014, Verkkomedia.org

Suomen pitää itsenäistyä uudelleen
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=1&id=12350
Käsitteet pitää määritellä, jotta voitaisiin käsittää mistä puhutaan. Valtion itsenäisyys on yleensä määritelty siten, että itsenäisellä valtiolla on muista valtioista riippumaton lainsäädäntövalta, omaan lainsäädäntöön nojaava itsenäinen tuomioistuinlaitos ja oma ulkopolitiikka.

EU-Suomella ei ole mitään noista itsenäisen valtion tunnusmerkeistä. EU:n lait ovat jäsenmaiden lakien yläpuolella, EU:n tuomioistuimen päätökset ovat jäsenmaiden tuomioistuinten päätösten yläpuolella ja Suomi on sidottu EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.

Mitä ihmettä siis juhlitaan 6.12.?

Jos juhlitaan menetetyn itsenäisyyden saamista ja sen puolustamista, sanottakoon niin. Jos taas juhlitaan jotakin uuden merkityksen itsenäisyyttä, sanottakoon sekin. Eräs EU:n valtaan ihastunut vaikuttaja määritteli taannoin, että ”Tämän päivän itsenäisyys on kasvavaa riippuvuutta muista”. Noin ollen siis mitä vähemmän mistään voidaan päättää, sitä itsenäisempiä ollaan.

Olematonta itsenäisyyttä juhlitaan siksi, että todellisuus on vallanpitäjien kannalta liian karu tunnustettavaksi. EU-Suomessa toteutuu käytännössä ajatus ”Mistä ei voi puhua, siitä täytyy vaieta”.

Itsenäisyyden puuttumisesta ei voi puhua, koska maamme perustuslain mukaan Suomi on edelleen itsenäinen valtio. Toiseksi asiasta ei voi puhua, koska itsenäisyyden poisluovuttamisesta ei ole tehty mitään asianmukaista päätöstä. On vaiettava, koska jo yritys liittää Suomi toisen valtion osaksi on valtiopetos.

Kaikkia voi huijata jonkin aikaa ja joitakin kaiken aikaa, mutta ei kaikkia kaiken aikaa. Suomen itsenäisyyden menetys paljastuu suomalaisille ehkä hitaasti mutta varmasti. Samalla kasvaa vaatimus valtiollisesta ja yhteiskunnallisesta täyskäännöksestä.

Suomen itsenäisyys pitää palauttaa maamme turvallisuuden, kansanvallan ja hyvinvoinnin perustaksi. Tämä tarkoittaa suunnitelmallista irtautumista eurosta ja EU-jäsenyydestä. EU:sta eroaminen tapahtuu eduskunnan enemmistön päätöksellä.

Muutoksen toteutus on kansalaisten käsissä. Merkittävintä mitä tulevissa eduskuntavaaleissa voi tapahtua on se, että eduskuntaan nousee puolue, joka vaatii itsenäisyyden palauttamista ja perustelee vaatimuksensa. IPU on tähän työhön valmis.

Meneillään on itsenäisyystaistelu, joka pitää käydä vaaliuurnilla. Itsenäisyystaistelun erityinen piirre on siinä, että sitä ei hävitä, vaan se jatkuu kunnes se on voitettu.



Pääkirjoituksen kirjoittaja Antti Pesonen on Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja ja Verkkomedian dvokoima blogisti.

Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesonen piti puheen Helsingissä Kiasman aukiolla 6.12. järjestetyssä Suomen itsenäisyyden palauttamisen puolesta järjestetyssä mielenosoituksessa mm. seuraavalla tavalla.

Toimitus: Tiedote, IPU
6.12.2014, Verkkomedia.org

Kun vääryydestä tulee oikeutta, tulee vastarinnasta velvollisuus - IPU:n Antti Pesonen
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=12369
Monet suomalaiset ovat hengessä kanssamme, kun vaadimme Suomen menetetyn itsenäisyyden palauttamista.

On sanottu, että Suomessa itsenäisyys, demokratia ja puolueettomuus kuuluvat yhteen. Jos yksi niistä menetetään, menetetään kaikki. Näin on käynyt, eikä hyvältä näytä. Nyt elämme EU-Suomessa, joka on luopunut itsenäisyydestään, jossa demokratia on muuttunut näennäisdemokratiaksi ja jossa puolueettomuuspolitiikka on heitetty ikkunasta ulos.

EU-Suomessa ovat ylimpinä EU:n lait ja EU:n tuomioistuimen päätökset. Myös ulkopolitiikka on alistettu EU:n vallan alle. Näin Suomi ei täytä itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Kaikkea tätä sanotaan yhteistyöksi, vaikka kyse on alistussuhteesta. Suomi on taloudellisen ja poliittisen riiston kohteena.

Olemme täällä, koska meneillään on itsenäisyystaistelu. Vaikka on kyse todella taistelusta, on se käytävä ilman väkivaltaa, puheiden, kirjoitusten ja äänestämisen avulla.

Meneillään olevassa itsenäisyystaistelussa on kyse mainitun riiston lopettamisesta. Suomi tarvitsee turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kansanvallan perustaksi valtiollisen itsenäisyyden. Tämä tarkoittaa sitä, että on suunnitelmallisesti erottava eurosta ja EU:sta. Sotilaallinen liittoutuminen EU:n ja Naton kautta on torjuttava. Suomen turvallisuuspolitiikan perustaksi tarvitaan itsenäisyyttä ja puolueettomuuspolitiikkaa.

Tämä kaikki on yksinkertaista. Kyse ei ole monimutkaisista asioista. Mutta usein yksinkertaisin on vaikeinta. Vaikeus itsenäisyyden palauttamisessa on silmien avaamisessa. Siinä, että nähdään valhe jossa elämme.

Tänään EU-Suomi liputtaa olematonta itsenäisyyttä ja tanssii presidentinlinnassa. Suurta valhetta kaikki tuo! Mutta usein valhe on suloinen ja kaunis. Niin kuin sadussa keisarin uusista vaatteista. On ikävää nähdä keisari ilman vaatteita. Tosiasioiden tunnustaminen on kuitenkin edelleen viisauden alku.

Jos ja kun tulevissa eduskuntavaaleissa eduskuntaan nousee Suomen itsenäisyyden palauttamista vaativa Itsenäisyyspuolue, voin luvata, että sen jälkeen itsenäisyyskysymystä ei enää voida vaieta Suomen valtamediassa. Kun hätä on suuri, on IPU lähellä.

Joulukuun kuudentena voimme tuntea kiitollisuutta niitä aiempia sukupolvia kohtaan, jotka rakensivat Suomea ja turvasivat sen itsenäisyyttä. Voimme imeä tuosta työstä voimaa omaan työhömme Suomen uuden itsenäisyyden, aidon kansanvallan ja kaikkia koskevan hyvinvoinnin rakentamiseksi.

97 vuotta sitten annettiin Suomessa itsenäisyysjulistus. Suomi on nyt ollut EU:n vallan alla kohta 20 vuotta liikaa. On aika julistaa, että taistelu Suomen itsenäisyyden palauttamisen puolesta jatkuu niin kauan kunnes se on voitettu!



Antti Pesonen 6.12.2014 Kiasman edustalla järjestetyssä mielenosoituksessa.



Lue myös:
Suomen pitää itsenäistyä uudelleen

EU-jäsenyys ja euro - laittomia
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=12283
18.11.2014 tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun eduskunta hyväksyi Suomen liittämisen EU:n jäseneksi. On mielenkiintoista, ettei tasavuosia juhlittu mitenkään. Lieneekö syynä se, että EU-Suomen tila ja tulevaisuuden näkymät eivät anna juhlan aihetta? Vaiko se, että eduskunnan EU-päätös tehtiin tavalla, jota ei haluta muistella?

Uutisblogi: Antti Pesonen
24.11.2014, Verkkomedia.org



EU-jäsenyys ja euro - laittomia

EU-jäsenyys muutti Suomen valtiollista asemaa ja teki maamme perustuslain ytimestä kuolleen kirjaimen. Suomen perustuslain ytimenä on valtiosääntö.

Sen 1. pykälän mukaan Suomi on itsenäinen valtio (täysivaltainen tasavalta). 2. pykälän mukaan ylin valta (valtiovalta) Suomessa kuuluu kansalle (Suomen kansa = Suomessa asuvat Suomen kansalaiset).

EU-Suomi ei ole itsenäinen valtio, kun itsenäisyydellä tarkoitetaan sitä, että maalla on muista valtioista riippumaton lainsäädäntövalta, omaan lainsäädäntöön nojaava itsenäinen tuomioistuinlaitos ja oma ulkopolitiikka. EU:n lait ovat sen jäsenmaiden lakien yläpuolella. EU:n tuomioistuimen päätökset ovat jäsenmaiden tuomioistuinten päätösten yläpuolella. Suomi on sidottu EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.

Kun Suomea väitetään itsenäiseksi, on väittäjältä syytä kysyä, mitä hän itsenäisyydellä tarkoittaa.

Ylin valta EU-Suomessa ei kuulu Suomen kansalle, vaan EU:n elimille kaikissa niissä asioissa, jotka EU on ottanut päätettäväkseen

Hiljattain perustuslain 1. pykälään lisättiin lause ”Suomi on EU:n jäsen”. Näin tuotiin perustuslain sisälle sovittamaton ristiriita. EU-jäsenyys ja Suomen itsenäisyys eivät voi toteutua yhtä aikaa.

On huomionarvoista, että perustuslain muuttaminen yksillä valtiopäivillä, siis ilman, että kahden käsittelyn välillä pidetään uudet eduskuntavaalit, vaatii 5/6 enemmistön eduskunnassa. EU-jäsenyyden takia ei muutettu perustuslakia. Eduskunta hyväksyi v. 1994 EU-jäsenyyssopimuksen 2/3 enemmistöllä. Päätöstä edelsi pitkällinen perustuslakikikkailu, jolla päätös keskustajohtoisen Esko Ahon hallituksen ajamana vietiin läpi.

EU-jäsenyys on selkeästi ristiriidassa Suomen itsenäisyyden kanssa ja sen kanssa, että ylimmän vallan tulee voimassa olevan perustuslain mukaan kuulua Suomen kansalle.

Eduskunta liitti 18.11.1994 EU-päätökseen ponnen, siis toimintaohjeen sisältävän lausuman, jonka mukaan euron käyttöönotosta päätetään myöhemmin hallituksen erillisen lakiesityksen pohjalta. Tällaista hallituksen lakiesitystä ei ole koskaan tuotu eduskuntaan, mutta markka vaihdettiin silti euroksi. Mitä siis tapahtui?



Euro on Suomessa laiton valuutta

Vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen maahan perustettiin Paavo Lipposen (sdp) hallitus. Pääministeri Paavo Lipponen ja oikeusministeri Sauli Niinistö (kok) olivat keskeiset henkilöt markan hävittämisessä ja euroon siirtymisessä. Oikeusministeri Niinistö kertoi, että ”EU-jäsenyys teki perustuslakiin euron mentävän aukon”.

Lipponen ja Niinistö ajoivat läpi tulkinnan, että euron käyttöönotosta ja markasta luopumisesta päätettiin 18.11.1994 eduskunnassa samalla kun EU-jäsenyydestä. Tulkinta on hämmästyttävä, kun eduskunta tuolloin lisäsi EU-päätöksen em. ponnen, jossa juuri todetaan, että eurosta päätetään myöhemmin ja siitä pitää tuoda hallituksen erillinen esitys eduskuntaan!

Vuonna 1998 eduskunta sitten päätti yksinkertaisella (!) enemmistöllä hallituksen luottamuksesta äänestäessään, että euro otetaan käyttöön. Samalla hetkellä Suomen perustuslaissa oli lause ”Suomen rahayksikkö on markka”. Tuon perustuslain kohdan muuttaminen olisi vaatinut 5/6 enemmistön eduskunnassa. Nyt siis eduskunta enemmistöllään päätti, että markasta oli luovuttu jo 1994.

Vuonna 2000 otettiin käyttöön uusi perustuslaki. Siinä ei ole mitään mainintaa Suomessa käytettävästä rahasta.


jatkuu....

lopettakaa jo urpot