Tämä tuli sensuroiduksi, joten tämä ansaitsee selvästi oman aloituksensa.
Silmämääräisesti näyttää siltä, että olemme ottaneet maahamme 15 000 orjapaimenta, joille ei tietenkään ole mitään tarvetta orjuuden kieltäneessä maassa. Sen sijaan olemme ottaneet yhtä surkeista oloista tulleita nepalilaisia vain noin 500, jotka ovat kaikki perustaneet omat ravintolat ympäri Suomea.
Säännöt ovat siis ilmiselvästi pettäneet, koska järkevämpää olisi ollut ottaa vaikka 30 000 nepalilaista ja järjestää orjaisännille pääsy johonkin orjuutta harjoittavaan muslimimaahan, jossa voisivat hyödyntää osaamistaan.
Näin olisimme voineet auttaa kaksinkertaista määrää hädänalaisia, Suomikin olisi vaurastunut, ruokakulttuurimme olisi rikastunut, tuskin ketään olisi raiskattu tai lyöty vihannekseksi pesarilla.
Kaikki tämä olisi siis saavutettu silmämääräisellä riskianalyysilla vs. umpisurkeilla säännöillä. Suomi, suomalaiset ja maailman hädänalaiset olisivat voittaneet. Rasismi ei olisi noussut, eikä olisi tullut jytkyä. Mutta kun nepalilaisilla ei ole niin isoa. Kai?
Mikähän tässäkin jokaisen silmillään näkemässä totuudessa nyppii sensuuriin? Tässähän sitäpaitsi ylistetään mamuja.
Entä mikä muuten on syynä nepalilaisten yritteliäisyyteen? Ovatko he kaikki kotimaassaan ravintoloitsijoita ja siksi heillä on osaamista alalle? Kokataanko Nepalissa enemmän kuin viitemaassa? Ei Suomessa ainakaan kukaan 20v sitten tiennyt mitään nepalilaisesta keittiöstä, joten ihan itse ovat lyöneet läpi kovalla työllä ja ruuan laadulla.
Disclaimerina vielä huomautan, että ei tietenkään ihan jokainen viite ole lahjakas orjapaimen, eikä jokainen nepalilainen ravintoloitsija, vaikka heikkomielinen voisi sellaisen johtopäätöksen tehdä.
Sen sijaan yksikään viite ei ole alkanut ravintoloitsijaksi, eikä tietääkseni yksikään nepalilainen Suomessa orjapaimeneksi.
Silmämääräisesti näyttää siltä, että olemme ottaneet maahamme 15 000 orjapaimenta, joille ei tietenkään ole mitään tarvetta orjuuden kieltäneessä maassa. Sen sijaan olemme ottaneet yhtä surkeista oloista tulleita nepalilaisia vain noin 500, jotka ovat kaikki perustaneet omat ravintolat ympäri Suomea.
Säännöt ovat siis ilmiselvästi pettäneet, koska järkevämpää olisi ollut ottaa vaikka 30 000 nepalilaista ja järjestää orjaisännille pääsy johonkin orjuutta harjoittavaan muslimimaahan, jossa voisivat hyödyntää osaamistaan.
Näin olisimme voineet auttaa kaksinkertaista määrää hädänalaisia, Suomikin olisi vaurastunut, ruokakulttuurimme olisi rikastunut, tuskin ketään olisi raiskattu tai lyöty vihannekseksi pesarilla.
Kaikki tämä olisi siis saavutettu silmämääräisellä riskianalyysilla vs. umpisurkeilla säännöillä. Suomi, suomalaiset ja maailman hädänalaiset olisivat voittaneet. Rasismi ei olisi noussut, eikä olisi tullut jytkyä. Mutta kun nepalilaisilla ei ole niin isoa. Kai?
Mikähän tässäkin jokaisen silmillään näkemässä totuudessa nyppii sensuuriin? Tässähän sitäpaitsi ylistetään mamuja.
Entä mikä muuten on syynä nepalilaisten yritteliäisyyteen? Ovatko he kaikki kotimaassaan ravintoloitsijoita ja siksi heillä on osaamista alalle? Kokataanko Nepalissa enemmän kuin viitemaassa? Ei Suomessa ainakaan kukaan 20v sitten tiennyt mitään nepalilaisesta keittiöstä, joten ihan itse ovat lyöneet läpi kovalla työllä ja ruuan laadulla.
Disclaimerina vielä huomautan, että ei tietenkään ihan jokainen viite ole lahjakas orjapaimen, eikä jokainen nepalilainen ravintoloitsija, vaikka heikkomielinen voisi sellaisen johtopäätöksen tehdä.
Sen sijaan yksikään viite ei ole alkanut ravintoloitsijaksi, eikä tietääkseni yksikään nepalilainen Suomessa orjapaimeneksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Älä kiusaa movea move suuttuu jos sitä viedään joka-asiassa 100000000000-0
"- He olivat ihastuttava, hiljainen ja uskonnollinen zimbabwelaisperhe. He eivät juoneet alkoholia eikä heistä ollut koskaan mitään vaivaa."
Onko näitä ihannekansalaisia tuotu paljonkin Suomeen ja olisiko heitä tuotava vielä lisää jämähtänyttä kulttuuriamme rikastamaan?
Lisää asiasta: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014120818905360_ul.shtml
Söikö ne negurit sen kakaransa vai .....?