Asunto Helsingin keskustassa. Asuntolainaa vielä reilusti jäljellä, ja asunto luonnollisesti lainan vakuutena. Mietin, mitä tapahtuu, jos sattuisin kuolemaan kesken kaiken. Pankkihan saa silloin asunnon haltuunsa, ja tietenkin myy sen saadakseen rahansa pois. Mutta pankilla ei varmaankaan ole kiinnostusta myydä asuntoa markkinahintaan, koska velasta yli jäävä osuus ei pankkia hyödytä.
Onko jollakulla kokemusta / tietoa tällaisista tapauksista? Haluaisin, että perilliselleni jäisi jokin perintökin! Se oli ideana, kun asunnon ostin. Sitooko pankkeja minkäänlaiset säädökset siitä, millaiseen hintaan asunnon saa myydä? Vai voiko käydä niin, että asunto meneekin ehkä jollekin "sopivalle" taholle jäljellä olevan velan määrää vastaavalla summalla, ja perilliseni jää kuin nalli kalliolle?
Onko jollakulla kokemusta / tietoa tällaisista tapauksista? Haluaisin, että perilliselleni jäisi jokin perintökin! Se oli ideana, kun asunnon ostin. Sitooko pankkeja minkäänlaiset säädökset siitä, millaiseen hintaan asunnon saa myydä? Vai voiko käydä niin, että asunto meneekin ehkä jollekin "sopivalle" taholle jäljellä olevan velan määrää vastaavalla summalla, ja perilliseni jää kuin nalli kalliolle?
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Pankkihan saa silloin asunnon haltuunsa, ja tietenkin myy sen saadakseen rahansa pois."
Miten niin tietenkin? Tuo koko väite on täysin järjetön. Ei se pankki mitään haltuunsa saa. Asunto on sinun kuolinpesäsi omaisuutta ja kuolinpesän osakkaita ovat sinun perillisesi. He sitten sopivat pankin kanssa mitä tehdään. Todennäköisesti he myyvät asunnon, maksavat asuntolainasi pois ja jakavat loput keskenään. Jos asunnon myyntiin menee useampi kuukausi niin perillisten pitää tietysti keskustella pankin kanssa siitä miten asuntolainan lyhennykset hoidetaan siinä välissä. Jos sinulla on säästöjä, niin niistä. Jos ei, niin joku perillisistä voi maksaa ja saa sitten rahansa takaisin kun perintö jaetaan.
Muistaakseni lainaehdoissa lukee (ainakin mun asuntolainan) että laina raukeaa mikäli lainanottaja kuolee,mutta ehkä katsotaan että kuolinpesä on niinkuin fyysisen henkilön jatkenoin juriidisesti. No tuskinpa pankki heti lähtee realisoimaan asuntoa jos vain kuolinpesä hoitaa lainanlyhennykset.
Sitten voisit myö sottaa henkivakuutuksen jossa korvaus kuoleman varalta kattaisi lainasumman tai ainakin osan siitä. Näin perikunta ei ainakaan heti joudu myymään asuntoa.
Oma kokemus vuosituhannen vaihteen molemmin puolin.
Ei välttämättä päde tänä päivänä.
Jatkui entisin ehdoin vuosien (yli 10v) ajan, marginaali saattoi muistaakseni vähän muuttua kun kk-erää yhden kerran muutettiin.
Niin kauan kuin kuolinpesä hoitaa lainaerien maksun ajallaan, mitään sen kummempaa ei tapahdu. Pankilla ei ole intressiä eikä oikeuttakaan irtisanoa lainaa, kun sillä ilmeisesti on edelleen riittävä vakuus eli ne asunnon osakekirjat.
Jos kuolinpesä haluaa maksaa loppuvelan kerralla ennenaikaisesti ja sitä varten myydä asunnon, pitää kipaista pankkiin. Kun ne osakekirjat ovat pankin hallussa panttina, myynti ei onnistu ilman pankin myötävaikutusta.
Täydennyksenä vielä tuohon yllä olevaan, että onhan vielä kolmaskin vaihtoehto: kuolinpesä jättää lainaerät maksamatta, jolloin pankki puolestaan irtisanoo lainan ja ryhtyy realisoimaan vakuutta. Kauppakaaressa on pantin myymisestä tarkempia säännöksiä, joista yksi on: "Panttia myytäessä on otettava huomioon myös pantin omistajan etu."
Mitä tuo sitten käytännössä milloinkin merkitsee, ei aina ole ihan itsestään selvää. Mutta ihan törkyalihintaan pankki ei nyt kuitenkaan saa asuntoa myydä.
Ap:n olisikin - varmuuden vuoksi - syytä valistaa perillisiään, että hoitavat kaupan tarvittaessa itse eivätkä jätä sitä pankin pakkorealisoinnin varaan.
Tietenkin kuolinpesä voi maksaa loppuvelan kerralla ja sitten vasta alkaa myydä asuntoa. Silloin ei pankin lupia myymiseen tarvita, ainoastaan osakekirjat pitää hakea. Normaaleja asuntolainojahan saa aina maksaa etuajassa, pankin määräämä erä on ainoastaan minimierä, ei maksimi.