Vain tiukka sensuuri ja sotapropaganda esti laajalle leviämästä tietoa että jo marraskuussa 1965 USA kärsi huomattavan sotilaallisen tappion Vietnamissa Ia Drangin taistelussa kun kokonainen USA:n taistelupataljoona kokolailla tuhoutui.
" Word spread quickly that a battalion of Americans had been massacred in the Ia Drang Valley, but reporters were told there was no ambush"
"NOPEASTI LEVISI VIESTI ETTÄ AMERIKKALAINEN PATALJOONA ON TEURASTETTU IA DRANGIN LAAKSOSSA MUTTA TOIMITTAJILLE KERROTTIIN ETTEI SIELLÄ OLLUT VÄIJYTYSTÄ".
Vaan olihan siellä 1. Ratsuväkidivisioona pataljoona (helikoptereilla kuljetettavat joukot) joutuivat pohjoisvietnamilaisen rykmenttin telomaksi.
Koko USA:n sodankäynnille ominaista oli juuri joukkue- ja komppanitasolla käytävät taistelut joissa usein kokonainen joukkue tapettiin tai eliminoitiin. Taktiikka oli typerä sillä se perustui siihen että tuollainen joukkue tai komppania pantiin tavallaan syötiksi. Näin ollen vietnamilaisille sisseille ja pohjoisvietnamilaisille paikallisilla johtajille jätetiin mahdollisuus punnita mahdollisuuksia: teenkö väijytyksen ja pysynkö piilossa. Jos tilanne vaikutti lupaavalta he yleensä tekivät rajun muutamia minuutteja kestävän iskun ja sitten vetäytyivät nopeasti hyvin naamioituihin tukikohtiin.
Hyvin suuri osa amerikkalaisista joukoista ei koskaan edes ehtinyt reakoida mitenkään näihin iskuihin. Taisteluista noin 80% oli sellaisia että amerikkalaiset joutuivat sissien tai pohjoisvietnamilaisten väijytykseen.
HUOMAUTUS: älkää ikinään luottako esim. wikipedian tietoihin eri taisteluissa annetuista ilmoituksista sissien ja pohjoisvietnamilaisten tappioista. Ne perustuivat näet erittäin vahvasti liioiteltuihin amerikkalaisiin arvioihin vihollisen tappioista. Useimmat luotettavat tutkimukset ovat arvioineet liioitteluiden olleen luokkaa 70-80% vihollisen tappioista.
http://www.historynet.com/ia-drang-where-battlefield-losses-convinced-ho-giap-and-mcnamara-the-u-s-could-never-win.htm
" Word spread quickly that a battalion of Americans had been massacred in the Ia Drang Valley, but reporters were told there was no ambush"
"NOPEASTI LEVISI VIESTI ETTÄ AMERIKKALAINEN PATALJOONA ON TEURASTETTU IA DRANGIN LAAKSOSSA MUTTA TOIMITTAJILLE KERROTTIIN ETTEI SIELLÄ OLLUT VÄIJYTYSTÄ".
Vaan olihan siellä 1. Ratsuväkidivisioona pataljoona (helikoptereilla kuljetettavat joukot) joutuivat pohjoisvietnamilaisen rykmenttin telomaksi.
Koko USA:n sodankäynnille ominaista oli juuri joukkue- ja komppanitasolla käytävät taistelut joissa usein kokonainen joukkue tapettiin tai eliminoitiin. Taktiikka oli typerä sillä se perustui siihen että tuollainen joukkue tai komppania pantiin tavallaan syötiksi. Näin ollen vietnamilaisille sisseille ja pohjoisvietnamilaisille paikallisilla johtajille jätetiin mahdollisuus punnita mahdollisuuksia: teenkö väijytyksen ja pysynkö piilossa. Jos tilanne vaikutti lupaavalta he yleensä tekivät rajun muutamia minuutteja kestävän iskun ja sitten vetäytyivät nopeasti hyvin naamioituihin tukikohtiin.
Hyvin suuri osa amerikkalaisista joukoista ei koskaan edes ehtinyt reakoida mitenkään näihin iskuihin. Taisteluista noin 80% oli sellaisia että amerikkalaiset joutuivat sissien tai pohjoisvietnamilaisten väijytykseen.
HUOMAUTUS: älkää ikinään luottako esim. wikipedian tietoihin eri taisteluissa annetuista ilmoituksista sissien ja pohjoisvietnamilaisten tappioista. Ne perustuivat näet erittäin vahvasti liioiteltuihin amerikkalaisiin arvioihin vihollisen tappioista. Useimmat luotettavat tutkimukset ovat arvioineet liioitteluiden olleen luokkaa 70-80% vihollisen tappioista.
http://www.historynet.com/ia-drang-where-battlefield-losses-convinced-ho-giap-and-mcnamara-the-u-s-could-never-win.htm
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kaikki ne amerikkalaisten väitteet "miljoonasta kuolleesta vihollisesta" on osoitettu hölynpölyksi. Itseasiassa sodassa kuoli yhteensä demografiseen tutkimukseen perustuen v 1965-75 arviolta 886 000- 1 050 000 vietnamilaista joko siviiliä ja sotilashenkilöä. Siviilien osuudeksi arvioitiin yli 350 000 ja osapuoliin kuuluneita sotilashenkilöitä loput. Koska Saigonin hallinnon puolesta taistelleita laskettiin Saigonin tilastojen mukaan 220 000, ei vastapuolen voittajien tappiot ole olleet juuri 420 000 suuremmat. Heistäkin merkittävä osa taiteihin ja sairauksiin. Jokseenkin varmasti heistä useampi kuoli Saigonin joukkoja kuin amerikkalaisia vastaan sotiessa.
Sama koskee kaikkia sotia ja samasta syystä mm. Suomen arviot neukkutappioista kesällä 1944 ovat täyttä tuubaa.
Paitsi että Venäjällä on tutkittu 2000-luvulla maailmansodan tappiot ja todettu ne suuremmiksi kuin aiemmat arviot. Suomen sotilasjohto arvioi talvisodan neuvostotappioiksi 200 000 kuollutta. Venäjällä laskelmat (huom, ei arviot) ovat kohonneet ja lähestyvät suomalaista arviota(viimeisin lukema vähintäin 168 000)
USA:lla oli silloin asevelvollisuus armeija, miehistö vastoin omaa tahtoaan pakotettu sotaan, ei sellaiselta joukolta voi odottaa tehokasta toimintaa, porukka lusii vain heille määrättyä aikaa asepalveluksessa. Tämä pitäisi olla ketjun aloittaneenkin tiedossa.
Asevelvollisia voidaan käyttää vain toista samanlaista joukkoa vastaan, sissejä ja ammattilaisia vastaan he ovat aina heikoilla.
Ei pidä paikkaansa että ammattiarmeija on tae paremmasta taistelumoraalista. Pikemminkin päinvastoin. Kautta historian ovat juuri ammattiarmeijat osoittautuneet epäluotettavimmiksi. Tämä on osoittautunut myös Irakissa missä myös hajoamista ja sodanvastaisuutta on ollut havaittavissa. Lisäksi ammattiarmeijat kootaan huolestuttavan usein yhteiskunnan pohjasakasta. Lisäksi verisen sodan pitkittyminen laskee värväytymisastetta.
Vietnamin sota ei ollut koskaan amerikkalaisille voitettavissa. On naurettavaa selitellä fiaskoa edes väitteillä "toisen käden ollessa sidottuna selän taakse". Ydinasetta lukuunottamatta kaikki keinot oli käytössä.
Yksi asia on usein unohdettu: USA:lla oli maksimissaan sittenkin vain 70 000 varsinaista taistelijaa. Heistäkin vain 40 000 voitiin maksimissaan asettaa taisteluun jonka luonne yllätti amerikkalaiset sotilasjohtajat housut kintuissa.
Väitätkö, että vastentahtoisesti ja ilman pääsykokeita ja testejä valittu tekee työnsä (sotii) tehokkaammin, kuin ammattilainen, joka on itse hakeutunut tehtävään ja on läpäissyt vaativat fyysiset ja henkiset testit?
Jenkeissä ammattisotilaaksi valituilla on keskimäärin korkeampi älykkyysosamäärä ja parempi kunto testien mukaan, kuin tavallisella kansalaisella.
Miten määritellään pohjasakka, ainakin kamppailulajeissa parhaimmin motivoitunut ja taistelutahtoisin henkilö on yleensä sellainen, jolla on enemmän voitettavaa, kuin hävittävää riskinotossa. Köyhemmistä oloista lähtöisin oleva lahjakas ihminen ei aina ole pohjasakkaa, heille palkka-armeija tarjoaa mahdollisuuden nousuun yhteiskunnassa. Sellainen jolla elämä on vaurasta ja nautinnollista, tuskin sotilaana yrittää muuta, kuin varjella terveyttä ja henkeään,.
Sen jälkeen, kun USA siirtyi palkka-armeijaan, on voittot otettu lähes näytöstyyliin, suuri Irakin asevelvollisuusarmeijakin lyötiin muutamassa viikossa.
"Sen jälkeen, kun USA siirtyi palkka-armeijaan,"
Vietnamin sodan alkuvuosina siellä soti nimenomaan ainoastaan jenkkien ammattisotilaita, mm. juuri tuossa Ia Drangin taistelussa. Kyseessä siis regular army.
Myöhemmässä vaiheessa otettiin sitten käyttöön asevelvolliset draft-järjestelmällä.
ammattisotilaita.Ettei menis ihan amerikkalais väritetyksi Kansa Taisteli ssagak-
si teidän jutut,pyydän saada huomauttaa että Viet Namin sodan alkuvuosina siellä tais-
teli ainoastaan Ranskan ja Viet Namin joukot keskenään Ranskan entisessä siirtomaassa johon Viet Nam,Laos ja Kambodza kuuluivat.
Sodankäynnin ehdoton perussääntö on:
Sotaan lähdettäessä on ajateltava myös se miten sodan voi voittaa.
Jos tätä ei olla varmistettu ei kannata lähteä sotatoimiin. Sotaa jossa hävitään ei ole viisasta aloittaa.
Mutta historian kuluessa ei tätä pääsääntöä olla aina muistettu.Monet ylipäälliköt ja komentajat ovat tämän yksinkertaisesti unohtaneet.
Kyllä se vaan niin on, että vaihtoehtoina on vain: voitto tai tappio.
Niin. Vietnamin osalta aivan ratkaisevaa oli se että Saigonin hallituksella ei ollut alkuunkaan väestön enemmistön varauksetonta tukea takanaan.Eisenhower itse arvioi että vapaissa vaaleissa 1950-luvulla Ho Tsi Minh olisi saanut 80% kannatuksen. Hänen kannatuksensa eräs kovin alue oli Mekongin suistoalue Saigonin lähellä.
Lisäksi termit "etelävietnamilainen" ja "pohjoisvietnamilainen" ovat harhaanjohtavia. Kyse oli samasta kansasta joka keinotekoisesti jaettiin 21 vuodeksi.
- usa ylimielisyys palkitiin vietnamissa.
sitten israkissa afganistanissa jne.
Ja haliburton ja goldman sachs kääri rahat.....
Usa moku oli vaan siellä se kärsijä.