Suomalaisella karmiva sairaus - "elämä helvettiä"

Jylhä kävi myös puhallustesteissä. Joka kerta kun hän puhalsi, suuhun nousi metallinen maku.

Ennen onnettomuutta Jylhä oli pyöräillyt sadan kilometrin lenkkejä työpäivän jälkeen. Nyt erinomaiset puhallusarvot olivat romahtaneet huonoiksi.

Syksyn edetessä oireita alkoi tulla lisää. Sairausloma pitkittyi.

Jatkotutkimusten yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, että Jylhän antama alkuperäinen virtsanäyte oli kadonnut työterveyshuollon pakastimesta. Näytettä ei koskaan analysoitu.

Työterveyslääkärin allekirjoittaman lausunnon mukaan maalijauheesta oli otettu näyte heti tapaturman jälkeen.

"Se on tarvittaessa täältä saatavissa käyttöön", lääkärin paperissa sanotaan.

Sekin näyte katosi.

Ajan mittaan kävi ilmi, että myös kaatopaikalla jätekuormasta otettu kuvamateriaali oli kadonnut.



Seuraavana talvena Jyrki Jylhä tuupertui järven jäälle. Herätessään hän oli sekava, ja pääsi vain vaivoin lämpimään. Ambulanssi vei miehen taas sairaalaan. Sillä kertaa tiedottomuusjakso kesti 12 tuntia. Syytä oireiluun ei löydetty, ja potilas lähetettiin takaisin kotiin.

Huono olo jatkui, eivätkä lääkärit keksineet, mistä se johtuu.

Kevään aikana Jylhä alkoi itse tutkia lääketieteellistä kirjallisuutta. Hän sai selville, että oireet sopivat elohopeamyrkytykseen. Jylhälle tuli mieleen, että jätteen lähettänyt yritys on valomainoksia valmistava yhtiö, jonka loisteputkissa on elohopeaa.

Syksyllä 2009 Jylhä kutsuttiin Työterveyslaitoksen tutkimuksiin. Siellä oli tarkoitus selvittää, onko mies työkuntoinen. Lääkärin loppulausunnossa todettiin, että tapaturmasta oli aiheutunut vain akuutteja oireita.

Jylhä nosti itse elohopeakysymyksen esiin. Verikokeen mukaan hänen elohopea-arvonsa olivat korkealla, mutta TTL:n lääkäri arveli, että elohopea on peräisin kalasta.

Jylhä todettiin fyysisesti terveeksi. Ainoa sairaus, mikä häntä vaivasi, oli luulosairaus.

"Vi-vi-viranomaisten mukaan olen kuvitellut koko jutun", Jylhä sanoo. Myöhemmin Tampereen kaupunki on perinyt Jyrki Jylhältä takaisin sairausloman ajalta maksettuja korvauksia. Tutkimuksista hänelle on jäänyt käteen hullun paperit. Ja työttömyyskorvaus, suunnilleen kolmasosa palkasta.



Syksyllä 2009 helsinkiläinen MDD Terveyspalvelut Oy otti Jylhän hiuksista elohopeanäytteen. Hiusnäytettä pidetään luotettavana, koska se kertoo elohopeakertymän pitkällä aikavälillä. Työterveyslaitoksen ottama verikoe kertoo vain yhden hetken tilanteen.

Uusi mittaustulos oli kolminkertainen Työterveyslaitoksen mittauksiin verrattuna.

Jylhän hiuksista löytyi 20-kertainen määrä elohopeaa normaaliarvoihin verrattuna. Hiusnäytteiden perusteella oli mahdollista laskea, että Jyrki Jylhä on saanut elimistöönsä myrkytystason ylittävän määrän elohopeaa.

Mutta miten todistaisi, että elohopea on peräisin tapaturmasta?

Silloin Jylhä muisti haalarit. Ne olivat yhä kaatopaikan pukukaapissa sairaalan avaamattomassa muovipussissa.

Hän vei itse haalarit laboratorioon, missä niistä leikattiin näytepaloja. Haalareista mitatut korkeat elohopeapitoisuudet vahvistavat epäilyn, että altistus on tapahtunut työpaikalla yhden viikon kuluessa.

Onnettomuus tapahtui torstaina. Maanantaina Jylhän haalarit olivat vielä puhtaat.

... kirjoitti:

Jylhä kävi myös puhallustesteissä. Joka kerta kun hän puhalsi, suuhun nousi metallinen maku.

Ennen onnettomuutta Jylhä oli pyöräillyt sadan kilometrin lenkkejä työpäivän jälkeen. Nyt erinomaiset puhallusarvot olivat romahtaneet huonoiksi.

Syksyn edetessä oireita alkoi tulla lisää. Sairausloma pitkittyi.

Jatkotutkimusten yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, että Jylhän antama alkuperäinen virtsanäyte oli kadonnut työterveyshuollon pakastimesta. Näytettä ei koskaan analysoitu.

Työterveyslääkärin allekirjoittaman lausunnon mukaan maalijauheesta oli otettu näyte heti tapaturman jälkeen.

"Se on tarvittaessa täältä saatavissa käyttöön", lääkärin paperissa sanotaan.

Sekin näyte katosi.

Ajan mittaan kävi ilmi, että myös kaatopaikalla jätekuormasta otettu kuvamateriaali oli kadonnut.



Seuraavana talvena Jyrki Jylhä tuupertui järven jäälle. Herätessään hän oli sekava, ja pääsi vain vaivoin lämpimään. Ambulanssi vei miehen taas sairaalaan. Sillä kertaa tiedottomuusjakso kesti 12 tuntia. Syytä oireiluun ei löydetty, ja potilas lähetettiin takaisin kotiin.

Huono olo jatkui, eivätkä lääkärit keksineet, mistä se johtuu.

Kevään aikana Jylhä alkoi itse tutkia lääketieteellistä kirjallisuutta. Hän sai selville, että oireet sopivat elohopeamyrkytykseen. Jylhälle tuli mieleen, että jätteen lähettänyt yritys on valomainoksia valmistava yhtiö, jonka loisteputkissa on elohopeaa.

Syksyllä 2009 Jylhä kutsuttiin Työterveyslaitoksen tutkimuksiin. Siellä oli tarkoitus selvittää, onko mies työkuntoinen. Lääkärin loppulausunnossa todettiin, että tapaturmasta oli aiheutunut vain akuutteja oireita.

Jylhä nosti itse elohopeakysymyksen esiin. Verikokeen mukaan hänen elohopea-arvonsa olivat korkealla, mutta TTL:n lääkäri arveli, että elohopea on peräisin kalasta.

Jylhä todettiin fyysisesti terveeksi. Ainoa sairaus, mikä häntä vaivasi, oli luulosairaus.

"Vi-vi-viranomaisten mukaan olen kuvitellut koko jutun", Jylhä sanoo. Myöhemmin Tampereen kaupunki on perinyt Jyrki Jylhältä takaisin sairausloman ajalta maksettuja korvauksia. Tutkimuksista hänelle on jäänyt käteen hullun paperit. Ja työttömyyskorvaus, suunnilleen kolmasosa palkasta.



Syksyllä 2009 helsinkiläinen MDD Terveyspalvelut Oy otti Jylhän hiuksista elohopeanäytteen. Hiusnäytettä pidetään luotettavana, koska se kertoo elohopeakertymän pitkällä aikavälillä. Työterveyslaitoksen ottama verikoe kertoo vain yhden hetken tilanteen.

Uusi mittaustulos oli kolminkertainen Työterveyslaitoksen mittauksiin verrattuna.

Jylhän hiuksista löytyi 20-kertainen määrä elohopeaa normaaliarvoihin verrattuna. Hiusnäytteiden perusteella oli mahdollista laskea, että Jyrki Jylhä on saanut elimistöönsä myrkytystason ylittävän määrän elohopeaa.

Mutta miten todistaisi, että elohopea on peräisin tapaturmasta?

Silloin Jylhä muisti haalarit. Ne olivat yhä kaatopaikan pukukaapissa sairaalan avaamattomassa muovipussissa.

Hän vei itse haalarit laboratorioon, missä niistä leikattiin näytepaloja. Haalareista mitatut korkeat elohopeapitoisuudet vahvistavat epäilyn, että altistus on tapahtunut työpaikalla yhden viikon kuluessa.

Onnettomuus tapahtui torstaina. Maanantaina Jylhän haalarit olivat vielä puhtaat.

Lue lisää

Mitä Tarastenjärvelle tuotujen tynnyreiden sisällä oli? Se ei ehkä selviä koskaan.

Tapaturman jälkeen kaatopaikan työntekijät yrittivät itse ottaa jätteestä näytteen, mutta Tarastenjärven työnjohto esti hankkeen. Vasta kun onnettomuudesta oli kulunut melkein vuosi, poliisi heräsi tutkimaan tapahtumia. Kahden viikon kaivamisen jälkeen osa tynnyreistä löytyi.

Nyt poliisi on käynnistänyt esitutkinnan ympäristörikoksesta.

Poliisin lausuntoa odotellessa on luotettava papereihin. Ja niitä Jyrki Jylhällä riittää. Hän on oppinut kantamaan punaista mappia mukanaan joka paikkaan. Kolmen vuoden aikana sairaudesta on tullut kokopäivätyö.

Jylhä istahtaa tuvan pöydän ääreen ja selaa papereita tottuneesti, kunnes löytää etsimänsä.

"Tässä on jäljennökset asiakirjoista, jotka ta-ta-Tammerneon faksasi sairaalaan onnettomuuspäivänä."

Tietojen mukaan Jylhä altistui kuudelle eri jauhemaalille.

Kokonaan toinen juttu on, mitä aineita ne sisälsivät. Jokaisessa maalissa käytetään eri ainesosia. Tammerneonin faksaamista papereista on poistettu koodit, jotka kertovat, mistä maaleista on kyse.

Tuskin Jylhää auttaisi, vaikka se tieto hänelle annettaisiin. Ei kukaan - ei maalin valmistaja, lääkäri, Kemikaalivirasto tai edes aineen tutkinut kemisti suostu paljastamaan pulverimaalin kemiallista koostumusta.

Maaliresepti on tarkoin varjeltu liikesalaisuus. Suomessa potilasturvalaki määrää, että potilaan on saatava kaikki omaan terveyteensä liittyvä tieto. Jyrki Jylhän tapauksessa laki ei ole toteutunut. Hän ei vieläkään tiedä, mille aineille hän on altistunut.

Terveys- ja ympäristöviranomaiset puolustavat salailulinjaansa vetoamalla EU-direktiivin raja-arvoihin. Niissä on määritelty, että jauhemaalissa saa olla 0,1 prosenttiyksikköä elohopeaa. Aine on turvallista, jos sitä käytetään tavanomaisessa tarkoituksessa.

Jylhän tapauksessa käyttö oli kuitenkin kaukana tavanomaisesta.

Jauhemaalia oli jätekuormassa lähes yhdeksän tonnia. Periaatteessa se on voinut sisältää vaikka ämpärillisen elohopeaa.



Tammerneonin pääkonttorin aulassa on täytetty mustakarhu. Hallituksen puheenjohtaja Markku Koskenniemi asettuu voitonmerkin viereen ja hymyilee kameralle. Innokas metsämies lämpenee silminnähden kuvaillessaan seikkailuaan Kalliovuorilla.

Ensimmäinen laaki osui karhua lantion yläpuolelle ja katkaisi selkärangan. Eläin jatkoi matkaansa etukäpälillä haroen, niin että rapa roiskui. Koskenniemi joutui ampumaan vielä viisi kertaa, ennen kuin kontio sai kuolettavan osuman.

Koskenniemi on värikäs yrittäjäpersoona, joka kiipeili 70-luvulla talojen seinillä kiinnittämässä itse tekemiään neon-valoja. Vuosien myötä Tammerneonista on kasvanut iso peluri, joka toimittaa valomainoksia muun muassa norjalaiselle öljyjätti Statoilille.

Tampereella Koskenniemi on vaikutusvaltainen mies. Miljonääri, joka on aateloitu teollisuusneuvoksen arvonimellä. Vaikutusvallasta kertoo sekin, että Tammerneonin hallituksessa istuu entinen Keran toimitusjohtaja Erkki Moisander.

Viime vuosina Koskenniemi on jättäytynyt sivuun käytännön toimista. Toimitusjohtajan vastuu on nyt vävypoika Harri Salmisella.

Tammerneon käyttää vuodessa noin 25 tonnia pulverimaalia.

Pulverimaalijätettä syntyy joka vuosi noin kymmenen tonnia. Se hävitetään Ekokemin ongelmajätelaitoksella Riihimäellä.

Tarastenjärvestä luovuttiin vuonna 2009, vuosi tapaturman jälkeen. Nettisivuillaan Tammerneon kertoo ympäristöarvoistaan näin:

"Yrittäjäneuvos Markku Koskenniemi on aina arvostanut luontoa ja kantanut vastuuta ympäristöstä. Olemme vaalineet luontoa säästäviä, kestäviä periaatteita jo yli 40 vuoden ajan."

Tammerneonin johtajat pahoittelevat Jyrki Jylhän kohtaloa.

"Se on tragedia ja äärimmäisen vakava asia. Käydään faktat läpi meidän omaltakin puolelta", Harri Salminen lupaa.

Hän korostaa kuitenkin, ettei Tammerneon ole syyllistynyt laittomaan toimintaan.

"Tammerneonin vastuu tässä asiassa on, että tavara haettiin meidän pyynnöstä ja vietiin kaatopaikalle. Meillä oli sen jätteen hautaamiseen lupa."

Kun Tammerneonin kaltainen yritys vie jätteitä kaatopaikalle, se tarvitsee toiminnalleen luvan. Käytännössä jätteet analysoidaan laboratoriossa, minkä jälkeen kemisti antaa asiantuntijalausuntonsa. Tammerneon sai sellaisen lausunnon PirkanmaanYmpäristökeskuksen laboratoriolta vuonna 2006.

Sairaalaan faksattujen papereiden perusteella osa maaleista sisälsi aineita, joiden kaatopaikkakelpoisuutta ei ollut todettu. Jätekuormassa oli myös sellaisen valmistajan maalia, jota luvassa ei ole mainittu.

Harri Salmisen mukaan se ei ole oleellista.

"Sillä, kuka se pulverimaalin valmistaja on, ei ole minun käsitykseni mukaan merkitystä. Se on samaa tavaraa."

... kirjoitti:

Mitä Tarastenjärvelle tuotujen tynnyreiden sisällä oli? Se ei ehkä selviä koskaan.

Tapaturman jälkeen kaatopaikan työntekijät yrittivät itse ottaa jätteestä näytteen, mutta Tarastenjärven työnjohto esti hankkeen. Vasta kun onnettomuudesta oli kulunut melkein vuosi, poliisi heräsi tutkimaan tapahtumia. Kahden viikon kaivamisen jälkeen osa tynnyreistä löytyi.

Nyt poliisi on käynnistänyt esitutkinnan ympäristörikoksesta.

Poliisin lausuntoa odotellessa on luotettava papereihin. Ja niitä Jyrki Jylhällä riittää. Hän on oppinut kantamaan punaista mappia mukanaan joka paikkaan. Kolmen vuoden aikana sairaudesta on tullut kokopäivätyö.

Jylhä istahtaa tuvan pöydän ääreen ja selaa papereita tottuneesti, kunnes löytää etsimänsä.

"Tässä on jäljennökset asiakirjoista, jotka ta-ta-Tammerneon faksasi sairaalaan onnettomuuspäivänä."

Tietojen mukaan Jylhä altistui kuudelle eri jauhemaalille.

Kokonaan toinen juttu on, mitä aineita ne sisälsivät. Jokaisessa maalissa käytetään eri ainesosia. Tammerneonin faksaamista papereista on poistettu koodit, jotka kertovat, mistä maaleista on kyse.

Tuskin Jylhää auttaisi, vaikka se tieto hänelle annettaisiin. Ei kukaan - ei maalin valmistaja, lääkäri, Kemikaalivirasto tai edes aineen tutkinut kemisti suostu paljastamaan pulverimaalin kemiallista koostumusta.

Maaliresepti on tarkoin varjeltu liikesalaisuus. Suomessa potilasturvalaki määrää, että potilaan on saatava kaikki omaan terveyteensä liittyvä tieto. Jyrki Jylhän tapauksessa laki ei ole toteutunut. Hän ei vieläkään tiedä, mille aineille hän on altistunut.

Terveys- ja ympäristöviranomaiset puolustavat salailulinjaansa vetoamalla EU-direktiivin raja-arvoihin. Niissä on määritelty, että jauhemaalissa saa olla 0,1 prosenttiyksikköä elohopeaa. Aine on turvallista, jos sitä käytetään tavanomaisessa tarkoituksessa.

Jylhän tapauksessa käyttö oli kuitenkin kaukana tavanomaisesta.

Jauhemaalia oli jätekuormassa lähes yhdeksän tonnia. Periaatteessa se on voinut sisältää vaikka ämpärillisen elohopeaa.



Tammerneonin pääkonttorin aulassa on täytetty mustakarhu. Hallituksen puheenjohtaja Markku Koskenniemi asettuu voitonmerkin viereen ja hymyilee kameralle. Innokas metsämies lämpenee silminnähden kuvaillessaan seikkailuaan Kalliovuorilla.

Ensimmäinen laaki osui karhua lantion yläpuolelle ja katkaisi selkärangan. Eläin jatkoi matkaansa etukäpälillä haroen, niin että rapa roiskui. Koskenniemi joutui ampumaan vielä viisi kertaa, ennen kuin kontio sai kuolettavan osuman.

Koskenniemi on värikäs yrittäjäpersoona, joka kiipeili 70-luvulla talojen seinillä kiinnittämässä itse tekemiään neon-valoja. Vuosien myötä Tammerneonista on kasvanut iso peluri, joka toimittaa valomainoksia muun muassa norjalaiselle öljyjätti Statoilille.

Tampereella Koskenniemi on vaikutusvaltainen mies. Miljonääri, joka on aateloitu teollisuusneuvoksen arvonimellä. Vaikutusvallasta kertoo sekin, että Tammerneonin hallituksessa istuu entinen Keran toimitusjohtaja Erkki Moisander.

Viime vuosina Koskenniemi on jättäytynyt sivuun käytännön toimista. Toimitusjohtajan vastuu on nyt vävypoika Harri Salmisella.

Tammerneon käyttää vuodessa noin 25 tonnia pulverimaalia.

Pulverimaalijätettä syntyy joka vuosi noin kymmenen tonnia. Se hävitetään Ekokemin ongelmajätelaitoksella Riihimäellä.

Tarastenjärvestä luovuttiin vuonna 2009, vuosi tapaturman jälkeen. Nettisivuillaan Tammerneon kertoo ympäristöarvoistaan näin:

"Yrittäjäneuvos Markku Koskenniemi on aina arvostanut luontoa ja kantanut vastuuta ympäristöstä. Olemme vaalineet luontoa säästäviä, kestäviä periaatteita jo yli 40 vuoden ajan."

Tammerneonin johtajat pahoittelevat Jyrki Jylhän kohtaloa.

"Se on tragedia ja äärimmäisen vakava asia. Käydään faktat läpi meidän omaltakin puolelta", Harri Salminen lupaa.

Hän korostaa kuitenkin, ettei Tammerneon ole syyllistynyt laittomaan toimintaan.

"Tammerneonin vastuu tässä asiassa on, että tavara haettiin meidän pyynnöstä ja vietiin kaatopaikalle. Meillä oli sen jätteen hautaamiseen lupa."

Kun Tammerneonin kaltainen yritys vie jätteitä kaatopaikalle, se tarvitsee toiminnalleen luvan. Käytännössä jätteet analysoidaan laboratoriossa, minkä jälkeen kemisti antaa asiantuntijalausuntonsa. Tammerneon sai sellaisen lausunnon PirkanmaanYmpäristökeskuksen laboratoriolta vuonna 2006.

Sairaalaan faksattujen papereiden perusteella osa maaleista sisälsi aineita, joiden kaatopaikkakelpoisuutta ei ollut todettu. Jätekuormassa oli myös sellaisen valmistajan maalia, jota luvassa ei ole mainittu.

Harri Salmisen mukaan se ei ole oleellista.

"Sillä, kuka se pulverimaalin valmistaja on, ei ole minun käsitykseni mukaan merkitystä. Se on samaa tavaraa."

Lue lisää

Maalivalmistajien mukaan Salmisen väite ei pidä paikkansa. Maalin koostumus vaihtelee värin ja muiden ominaisuuksien mukaan.

Joka tapauksessa Salminen kiistää, että jätekuorman joukossa olisi ollut elohopeaa.

"Neonputkien valmistus lopetettiin meillä vuonna 2001. Loisteputkissa on elohopeaa, mutta se kerätään tarkasti omaan paikkaansa ja lähetetään Riihimäelle."

"Meiltä elohopea ei voi olla peräisin!" Koskenniemi huudahtaa.

"Tuntuu aivan mahdottomalta tällaiset epäilyt, että me olisimme saastuttaneet kaatopaikan. Ei missään tapauksessa voi heittää tällaisia väitteitä ilman näyttöä. Me haluamme tietää, kuka on muninut ja miten!"

Markku Koskenniemi vakuuttaa, että tämä on ensimmäinen kerta kun hän on kuullut koko asiasta. Poliisi ei ole ollut yhteydessä Tammerneoniin ympäristörikosasiassa.

Suomessa kaatopaikkojen ja jätekuljetusten toimintaa valvovat ELY-keskukset.

Pirkanmaan ELY-keskus sai tiedon tapaturmasta heti.

"Oli ollut pölyämistä, ja se oli hoidettu palokunnan toimesta. Todettiin, että kaatopaikka on toiminut luvan mukaisesti", valvontapäällikkö Tuija Sievi-Korte sanoo.

Hän myöntää suoraan, ettei tiedä, mitä Tarastenjärvellä tapahtui.

"Vain Tammerneon tietää, mitä sinne vietiin. Sitä en osaa sanoa, oliko se sitä, mitä he ovat ilmoittaneet."

Oikeastaan Sievi-Korte ei tiedä ihan tarkasti sitäkään, mitä jätettä Tammerneonilla oli lupa viedä kaatopaikalle. Eikä valvontapäällikkö ole kuullut papereista, jotka Tammerneon faksasi sairaalaan onnettomuuspäivänä.

"Me olemme saaneet kaatopaikan pitäjältä selvityksen. He sanoivat, ettei heidän tietääkseen lastissa ollut mitään luvatonta."

Te ette siis selvittäneet asiaa sen enempää?

"Niin. Se oli siinä sitten. Pitää luottaa yrityksiin. Ei niitä ensimmäiseksi ruveta epäilemään."

Ei edes tapaturmatilanteessa, kun kaatopaikkatyöntekijä on sairastunut?

"Me ei voida sitä jälkikäteen tutkia."

ELY-keskus ei ottanut onnettomuuspaikalta jätenäytettä. Sievi-Kortteen mukaan valvovalla viranomaisella ei ole sellaiseen resursseja.

"Kaikki perustuu ilmoituksiin ja papereihin."



Jo papereiden perusteella ELY-keskus olisi voinut huomata, että kaikki ei mennyt sovitulla tavalla. Ohjeiden mukaan jauhemaalijäte on kuljetettava suljetuissa astioissa. Pölyämistä on vältettävä, sillä pöly on vaarallista hengitettynä.

Vaikka näin ei toimittu, kaatopaikka toimi valvovan viranomaisen mukaan oikein.

Entä mikä on ELY-keskuksen rooli nyt, kun poliisi on käynnistänyt esitutkinnan ympäristörikoksesta?

"En tiedä. Poliisi ei ole kuullut meitä", Tuija Sievi-Korte sanoo.

Seura-lehden saamien tietojen mukaan poliisi on kuitenkin ollut suoraan yhteydessä Sievi-Kortteeseen Tarastenjärven ympäristörikosasiassa.

Yksi tapaturmaan liittyvä oikeuden päätös on jo valmistunut. Vuosi sitten Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Tarastenjärven kaatopaikan työnjohtajan sakkoihin työsuojelurikkeestä. Asia on nyt hovioikeuden käsittelyssä.

... kirjoitti:

Maalivalmistajien mukaan Salmisen väite ei pidä paikkansa. Maalin koostumus vaihtelee värin ja muiden ominaisuuksien mukaan.

Joka tapauksessa Salminen kiistää, että jätekuorman joukossa olisi ollut elohopeaa.

"Neonputkien valmistus lopetettiin meillä vuonna 2001. Loisteputkissa on elohopeaa, mutta se kerätään tarkasti omaan paikkaansa ja lähetetään Riihimäelle."

"Meiltä elohopea ei voi olla peräisin!" Koskenniemi huudahtaa.

"Tuntuu aivan mahdottomalta tällaiset epäilyt, että me olisimme saastuttaneet kaatopaikan. Ei missään tapauksessa voi heittää tällaisia väitteitä ilman näyttöä. Me haluamme tietää, kuka on muninut ja miten!"

Markku Koskenniemi vakuuttaa, että tämä on ensimmäinen kerta kun hän on kuullut koko asiasta. Poliisi ei ole ollut yhteydessä Tammerneoniin ympäristörikosasiassa.

Suomessa kaatopaikkojen ja jätekuljetusten toimintaa valvovat ELY-keskukset.

Pirkanmaan ELY-keskus sai tiedon tapaturmasta heti.

"Oli ollut pölyämistä, ja se oli hoidettu palokunnan toimesta. Todettiin, että kaatopaikka on toiminut luvan mukaisesti", valvontapäällikkö Tuija Sievi-Korte sanoo.

Hän myöntää suoraan, ettei tiedä, mitä Tarastenjärvellä tapahtui.

"Vain Tammerneon tietää, mitä sinne vietiin. Sitä en osaa sanoa, oliko se sitä, mitä he ovat ilmoittaneet."

Oikeastaan Sievi-Korte ei tiedä ihan tarkasti sitäkään, mitä jätettä Tammerneonilla oli lupa viedä kaatopaikalle. Eikä valvontapäällikkö ole kuullut papereista, jotka Tammerneon faksasi sairaalaan onnettomuuspäivänä.

"Me olemme saaneet kaatopaikan pitäjältä selvityksen. He sanoivat, ettei heidän tietääkseen lastissa ollut mitään luvatonta."

Te ette siis selvittäneet asiaa sen enempää?

"Niin. Se oli siinä sitten. Pitää luottaa yrityksiin. Ei niitä ensimmäiseksi ruveta epäilemään."

Ei edes tapaturmatilanteessa, kun kaatopaikkatyöntekijä on sairastunut?

"Me ei voida sitä jälkikäteen tutkia."

ELY-keskus ei ottanut onnettomuuspaikalta jätenäytettä. Sievi-Kortteen mukaan valvovalla viranomaisella ei ole sellaiseen resursseja.

"Kaikki perustuu ilmoituksiin ja papereihin."



Jo papereiden perusteella ELY-keskus olisi voinut huomata, että kaikki ei mennyt sovitulla tavalla. Ohjeiden mukaan jauhemaalijäte on kuljetettava suljetuissa astioissa. Pölyämistä on vältettävä, sillä pöly on vaarallista hengitettynä.

Vaikka näin ei toimittu, kaatopaikka toimi valvovan viranomaisen mukaan oikein.

Entä mikä on ELY-keskuksen rooli nyt, kun poliisi on käynnistänyt esitutkinnan ympäristörikoksesta?

"En tiedä. Poliisi ei ole kuullut meitä", Tuija Sievi-Korte sanoo.

Seura-lehden saamien tietojen mukaan poliisi on kuitenkin ollut suoraan yhteydessä Sievi-Kortteeseen Tarastenjärven ympäristörikosasiassa.

Yksi tapaturmaan liittyvä oikeuden päätös on jo valmistunut. Vuosi sitten Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Tarastenjärven kaatopaikan työnjohtajan sakkoihin työsuojelurikkeestä. Asia on nyt hovioikeuden käsittelyssä.

Lue lisää

"Tämä ei ole mikään pikkujuttu!"

Osmo Hänninen kiihtyy.

Lääketieteen ja kirurgian tohtori, Itä-Suomen yliopiston fysiologian emeritusprofessori on perehtynyt Jyrki Jylhän tapaukseen huolellisesti potilaan omasta pyynnöstä. Hänninen on kirjoittanut aiheesta seikkaperäisen raportin. Hän pitää tapausta törkeänä.

"Miesparka on menettänyt terveytensä. Viranomaisen olisi pitänyt puuttua tähän. Jos tässä asiassa ongelmia on salattu, se vaatii kelkankääntöä Suomessa."

Hänninen kritisoi voimakkaasti valvovaa viranomaista, joka luottaa pelkkiin papereihin.

"Jos koko ketju pidetään salassa, ELY-keskus ei osaa tehdä mitään."

Huomautettavaa löytyy myös lääkäreiden toiminnasta.

"Jylhän tarina kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan valtavasta hoitovirheestä. Kaikissa ohjeissa sanottiin, että potilas on pestävä."

Kaikkein valitettavinta on kuitenkin se, että taudinmäärityksen tekeminen on viivästynyt vuositolkulla. Hännisen mukaan Jylhän oireet täyttävät kaikki kroonisen elohopeamyrkytyksen tuntomerkit.

"Myrkytys on yksiselitteisesti peräisin kaatopaikalle tuodusta jätteestä ja sen massiivisesta tunkeutumisesta tasauskoneen hyttiin", Hänninen kirjoittaa raportissaan.

Hänen laskujensa mukaan elohopealla kesti puoli vuotta, ennen kuin se löysi tiensä Jyrki Jylhän aivoihin. Se selittäisi, miksi hän tuupertui järven jäälle.

Osmo Hänninen naurahtaa Työterveyslaitoksen arviolle, jonka mukaan Jyrki Jylhän elimistössä oleva elohopea on peräisin kalasta.

"Lauseen kirjoittaja ei ole tullut ajatelleeksi, ettei ihminen voi ikinä syödä tällaista määrää kalaa."

Sellaisen lausunnon varaan Jyrki Jylhän hoito ja eläkepäätös on kuitenkin rakennettu.



Nyt taistelu on jatkunut yli kolme vuotta.

"Viranomaiset ovat syyllistyneet virkavelvollisuuden laiminlyöntiin. Siksi koko asia on haluttu vaieta, ja kaikki on kaadettu minun syliini", sairas mies itse uskoo.

Huolimattomuutta ja inhimillisiä erehdyksiä tarinassa ainakin on, enemmän kuin yhden ihmisen osaksi kuuluisi.

Tai kahden.

Myös Jyrki Jylhän avovaimo Eija Leppäsestä on mitattu korkeita elohopeapitoisuuksia. Koska Jylhää ei pesty sairaalassa, myrkky päätyi ilmeisesti Jylhän mukana kaatopaikalta kotiin. Käsi, joka silitti sairaan miehen hiuksia, haroikin myrkkyä.

Eija Leppäsen elimistössä elohopean aiheuttamat vaivat alkoivat tuntua vuonna 2009. Oireista huolimatta hän on pystynyt jatkamaan työssä käymistä.

"Onhan tämä ollut rankkaa seurata terveydentilan muutoksia ja sitä paperisotaa, mitä Jyrki joutuu käymään. Ja kun aina tulee niitä takapakkeja", Eija Leppänen sanoo.

Onnettomuuden jälkeen pariskunnan elämä on mennyt uusiksi. Ruokavalion kanssa on oltava tarkkana. Pienikin altistus kemikaaleille aiheuttaa oireita. Yhteinen tanssiharrastus on ollut pakko lopettaa, koska Jylhän pää ei enää kestä pyörimistä.

Hän saa vieläkin tajuttomuuskohtauksia.

Vastoinkäymisistä huolimatta pariskunta on yrittänyt jatkaa elämäänsä. Välillä ajatukset on saatava pois ikävistä asioista.

"Pääsen lomalle, kun kävelen luonnossa tai menen tapaamaan lapsenlapsia", Jyrki Jylhä sanoo.

"Mutta se rupeaa pi-pi-pikkusen askarruttamaan, että kuinka kauan saa vielä olla täällä."

Terveyden lisäksi Jyrki Jylhä on menettänyt uskonsa viranomaisiin.

"Minusta ihmisten täytyisi tietää, kuinka heikoille he jäävät altistuessaan työperäisesti. Me olemme lainsuojattomia."

... kirjoitti:

"Tämä ei ole mikään pikkujuttu!"

Osmo Hänninen kiihtyy.

Lääketieteen ja kirurgian tohtori, Itä-Suomen yliopiston fysiologian emeritusprofessori on perehtynyt Jyrki Jylhän tapaukseen huolellisesti potilaan omasta pyynnöstä. Hänninen on kirjoittanut aiheesta seikkaperäisen raportin. Hän pitää tapausta törkeänä.

"Miesparka on menettänyt terveytensä. Viranomaisen olisi pitänyt puuttua tähän. Jos tässä asiassa ongelmia on salattu, se vaatii kelkankääntöä Suomessa."

Hänninen kritisoi voimakkaasti valvovaa viranomaista, joka luottaa pelkkiin papereihin.

"Jos koko ketju pidetään salassa, ELY-keskus ei osaa tehdä mitään."

Huomautettavaa löytyy myös lääkäreiden toiminnasta.

"Jylhän tarina kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan valtavasta hoitovirheestä. Kaikissa ohjeissa sanottiin, että potilas on pestävä."

Kaikkein valitettavinta on kuitenkin se, että taudinmäärityksen tekeminen on viivästynyt vuositolkulla. Hännisen mukaan Jylhän oireet täyttävät kaikki kroonisen elohopeamyrkytyksen tuntomerkit.

"Myrkytys on yksiselitteisesti peräisin kaatopaikalle tuodusta jätteestä ja sen massiivisesta tunkeutumisesta tasauskoneen hyttiin", Hänninen kirjoittaa raportissaan.

Hänen laskujensa mukaan elohopealla kesti puoli vuotta, ennen kuin se löysi tiensä Jyrki Jylhän aivoihin. Se selittäisi, miksi hän tuupertui järven jäälle.

Osmo Hänninen naurahtaa Työterveyslaitoksen arviolle, jonka mukaan Jyrki Jylhän elimistössä oleva elohopea on peräisin kalasta.

"Lauseen kirjoittaja ei ole tullut ajatelleeksi, ettei ihminen voi ikinä syödä tällaista määrää kalaa."

Sellaisen lausunnon varaan Jyrki Jylhän hoito ja eläkepäätös on kuitenkin rakennettu.



Nyt taistelu on jatkunut yli kolme vuotta.

"Viranomaiset ovat syyllistyneet virkavelvollisuuden laiminlyöntiin. Siksi koko asia on haluttu vaieta, ja kaikki on kaadettu minun syliini", sairas mies itse uskoo.

Huolimattomuutta ja inhimillisiä erehdyksiä tarinassa ainakin on, enemmän kuin yhden ihmisen osaksi kuuluisi.

Tai kahden.

Myös Jyrki Jylhän avovaimo Eija Leppäsestä on mitattu korkeita elohopeapitoisuuksia. Koska Jylhää ei pesty sairaalassa, myrkky päätyi ilmeisesti Jylhän mukana kaatopaikalta kotiin. Käsi, joka silitti sairaan miehen hiuksia, haroikin myrkkyä.

Eija Leppäsen elimistössä elohopean aiheuttamat vaivat alkoivat tuntua vuonna 2009. Oireista huolimatta hän on pystynyt jatkamaan työssä käymistä.

"Onhan tämä ollut rankkaa seurata terveydentilan muutoksia ja sitä paperisotaa, mitä Jyrki joutuu käymään. Ja kun aina tulee niitä takapakkeja", Eija Leppänen sanoo.

Onnettomuuden jälkeen pariskunnan elämä on mennyt uusiksi. Ruokavalion kanssa on oltava tarkkana. Pienikin altistus kemikaaleille aiheuttaa oireita. Yhteinen tanssiharrastus on ollut pakko lopettaa, koska Jylhän pää ei enää kestä pyörimistä.

Hän saa vieläkin tajuttomuuskohtauksia.

Vastoinkäymisistä huolimatta pariskunta on yrittänyt jatkaa elämäänsä. Välillä ajatukset on saatava pois ikävistä asioista.

"Pääsen lomalle, kun kävelen luonnossa tai menen tapaamaan lapsenlapsia", Jyrki Jylhä sanoo.

"Mutta se rupeaa pi-pi-pikkusen askarruttamaan, että kuinka kauan saa vielä olla täällä."

Terveyden lisäksi Jyrki Jylhä on menettänyt uskonsa viranomaisiin.

"Minusta ihmisten täytyisi tietää, kuinka heikoille he jäävät altistuessaan työperäisesti. Me olemme lainsuojattomia."

Lue lisää

Herraseurueen metsästysreissusta tuomio - Yrittivät vaientaa silminnäkijät

Lapin käräjäoikeus on tuominnut tamperelaisen yrittäjäneuvoksen Markku Koskenniemen metsästysrikoksesta ja metson luvattomasta pyynnistä 3840 euron sakkoihin.
Markku Koskenniemi syyllistyi metsästysrikoksen.
Markku Koskenniemi syyllistyi metsästysrikoksen. (TOMI VUOKOLA / AL)
LUE MYÖS

Eläkeläisia epäillään rikoksesta: Metsästivät autosta

Metsästysrikoksesta tuomittu yrittäjäneuvos: "Valitettavasti todistajani kuoli"

Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi metsästyksessä käytetyn haulikon valtiolle menetetyksi. Koskenniemi määrättiin metsästyskieltoon vuodeksi ja viideksi kuukaudeksi.

Koskenniemi on tamperelaisen valomainoksia valmistavan Tammerneonin perustaja.

Tuomioon johtanut linnunpyynti sattui parisen vuotta sitten Rovaniemen Marrasjärvellä. Koskenniemi oli Lapin Kansan entisen päätoimittajan Heikki Tuomi-Nikulan metsästysvieraana. Metsästysseurueeseen kuuluivat muun muassa myös entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen ja autoliike Pörhön toimitusjohtaja, vakuutusyhtiö Fennian hallituksen varapuheenjohtaja ja Alkon hallituksen jäsen, kauppaneuvos Matti Pörhö.

Koskenniemi ampui metson tien yli ja auton takana seisten. Tapahtuman näki kaksi paikallista hirvenmetsästäjää. Koskenniemi oli tarjonnut silminnäkijöille 3 000 euroa, jotta poliisia ei kutsuta paikalle. Silminnäkijät eivät tähän suostuneet vaan asiasta ilmoitettiin poliisille.

Pörhöä syytettiin avunannosta metsästysrikokseen, mutta syyte jätettiin tutkimatta. Tuomi-Nikula ja Viinanen eivät olleet osallisena ampumisessa, eikä heitä epäilty rikoksesta.

onko näin että vapaamuurarit eivät tuomitse toisiaan oikeusistuimissa vaan pääsevät kuin koirat veräjästä?

outoa toimintaa kirjoitti:

onko näin että vapaamuurarit eivät tuomitse toisiaan oikeusistuimissa vaan pääsevät kuin koirat veräjästä?

Hei vapaamurarit ovat keskenään sopusointuisia ja ovat kohtelijaita toisillee ja tukevat vaikka miten toisiaa joka voidaan luokitella järjestäytyneeksi rikollisuudeksi.
Pissa näyte joka oli tallennnettu analysointia varten kun tiedettiin mille käyttöturvallisuus tiedotteille olin altistunut ja jätteestä oli näyte otettuna ne kaikki hävitettiin ja salattiin jo Taussissa.Kaikki toksitologiset tutkimukset kiellettiin työnanatajani toimesta.Työterveyshuollon johtava lääkäri S.Nikkari on vapaamuurari jonka toimesta ko näytteet ja todisteet hävitettiin.
Samoin kävi pollisien toimissa kaikki se todiste jossa oli Tammerneoin nimi poistettiin.
Poliisi jolla oli lääkärin ominaisuudet hävitti lääketieteeliset lausunnot jotka olivat asianosaiselle todisteita vakavasta työtapaturmasta.
Tamp kaup apulais pormestari joka teki tarkastuksen työtapaturman paikalla oli vapaamuurari joka työskentelee nykyisin elykeskuksella uskomatonta.

onhan se selvää että vapamuurarit ovat suomen selkäranka.

erikoinen lääkärin lausunto saanut elohopeaa kalasta niin paljon ettei kerkiä syömään koko elämänsä aikana?

Muovipaikkakin on vaarallinen.

9e päiväpalkkalaisille rapsahtaa karenssi heti??

heh... kirjoitti:

9e päiväpalkkalaisille rapsahtaa karenssi heti??

Sitten on käytävä pomolla syömässä.

sehän on vain nimimerkki eikä kannanotto??

heh... olen persuksesta ja haisen persukselle

Yksi vedenottamon lähellä sijaitseva suljettu kaatopaikka todettiin äskettäin puhtaaksi, vaikka sinne roudattiin vuosikymmeniä kovan luokan maaleja ja teollisuusjätteitä. Ilmeisesti se kiehui puhtaaksi jokavuotisissa tulipaloissa jo ennen sulkemista. Rankimmat krapularyypytkin lienee jo lähitienoilla nautittu, kun jäljellä on enää vettä.

Näin on.