Omassa työssään työllistyvä

"Päätoimisesti omassa työssään työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, kun työnhakijan esittämän selvityksen perusteella tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa tai työllistymistä pidetään sivutoimisena."

Eli riittääkö siis OMA selvitys?

Mitään muita todisteita siitä että oma työ työllistää vain sivutoimisesti EI tarvita?

Onko kukaan omassa työssään työllistyvä onnistunut saamaan soviteltua?

Millainen työ ylipäätään on "omaa työtä"?

Tuo on tosiaan epäkohdista suurimpia, että työvoimatoimisto ei suostu antamaan etukäteen faktoja, joihin he myöhemmin päätöksensä perustavat. Eli he jättävät aina itselleen sen sianreiän, josta he saavat pullautettua sen karenssin tai katkaistua tuet kokonaan.

Minulle on suullisesti sanottu, että jonkinlainen pienimuotoinen oma työ voi olla heidän mielestään hyväksyttävää, jos sen tekemiseen ei vaadita yrittäjäeläkemaksuja. Millä perusteilla ne sitten vaaditaan ja kuka ne vaatii? Toiminimeä ei tarvitse perustaa oitis, mutta siitäkään en ole löytänyt selkeää informaatiota. Kuka määrittelee ja millä perusteilla, millaista työtä voi harrastaa ilman, että rekisteröityy ja alkaa maksaa pakollista yrittäjäeläkemaksua (jota on kiva maksaa, jos se vie tulot miinukselle!). Työkkäri myös sanoo arvioivansa sitä, voiko työtä tehdessään ottaa vastaan kokoaikatyön (joita nyt on pilvin pimein avoinne, vitsi vitsi). Tämä kuulostaa loogiselta, mutta onko se ansa? Kertovatko he sitten, kun ensimmäistä kertaa olet ilmoittanut hankkineesi jonkun kympin, että ovat iloisia, että olet perustanut yrityksen, ja että et ole enää oikeutettu työttömyystukeen.

Kai tämän tarkoituksena on passivoida aktiivisia kansalaisia. Muuta syytä en sille löydä. Vaikuttaa siltä, että kaikki tämän hallituksen toimet keskittyvät Suomen ajamiseen alas. Valmistelevatko he maata alennusmyyntiin jollekin ulkomaiselle pankille?

Yirtetään ottaa selvää tästä asiasta ja kerrotaan täällä, jos tietoa löytyy. Varmaan tuhannet meistä tosiaan tekisivät pientä hommaa itselleen, jos työkkäri ja yrittäjäeläkelaitos ja verotoimisto sen sallisivat.

aktivinisti kirjoitti:

Tuo on tosiaan epäkohdista suurimpia, että työvoimatoimisto ei suostu antamaan etukäteen faktoja, joihin he myöhemmin päätöksensä perustavat. Eli he jättävät aina itselleen sen sianreiän, josta he saavat pullautettua sen karenssin tai katkaistua tuet kokonaan.

Minulle on suullisesti sanottu, että jonkinlainen pienimuotoinen oma työ voi olla heidän mielestään hyväksyttävää, jos sen tekemiseen ei vaadita yrittäjäeläkemaksuja. Millä perusteilla ne sitten vaaditaan ja kuka ne vaatii? Toiminimeä ei tarvitse perustaa oitis, mutta siitäkään en ole löytänyt selkeää informaatiota. Kuka määrittelee ja millä perusteilla, millaista työtä voi harrastaa ilman, että rekisteröityy ja alkaa maksaa pakollista yrittäjäeläkemaksua (jota on kiva maksaa, jos se vie tulot miinukselle!). Työkkäri myös sanoo arvioivansa sitä, voiko työtä tehdessään ottaa vastaan kokoaikatyön (joita nyt on pilvin pimein avoinne, vitsi vitsi). Tämä kuulostaa loogiselta, mutta onko se ansa? Kertovatko he sitten, kun ensimmäistä kertaa olet ilmoittanut hankkineesi jonkun kympin, että ovat iloisia, että olet perustanut yrityksen, ja että et ole enää oikeutettu työttömyystukeen.

Kai tämän tarkoituksena on passivoida aktiivisia kansalaisia. Muuta syytä en sille löydä. Vaikuttaa siltä, että kaikki tämän hallituksen toimet keskittyvät Suomen ajamiseen alas. Valmistelevatko he maata alennusmyyntiin jollekin ulkomaiselle pankille?

Yirtetään ottaa selvää tästä asiasta ja kerrotaan täällä, jos tietoa löytyy. Varmaan tuhannet meistä tosiaan tekisivät pientä hommaa itselleen, jos työkkäri ja yrittäjäeläkelaitos ja verotoimisto sen sallisivat.

Lue lisää

> Millä perusteilla ne sitten vaaditaan ja kuka ne vaatii? <

YELliä pitää maksaa jos teet niin paljon töitä että kun sä palkkaisit jonkun muun tekeen sen, sen palkka olisi yli 7430,59 e/vuosi.

Hulluinta on että vaikka sä joudut maksaan sitä pakollista (veroluonteista) YEL-maksua, niin sen minimi EI hyödytä yhtään mitään, koska ensivuonna vasta 12 325,55 euroa vuodessa kerryttää ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja yli 14.861,18 oikeuttaa edes osa-aikaeläkkeeseen.

Se 1 600 e/vuosi mitä on pakko maksaa YELiin EI siis hyödytä pienyrittäjää lainkaan!

Pienyrittäjän vuosi MENOT (hinnat alv0%) :
- yel maksu noin 1 600e (minimi)
- vastuuvakuutukset 500 e
- autovakuutukset 500 e
- ajoneuvon muut kulut (renkaat) 400e/vuosi
- bensa/diesel kulut 2000 e/vuosi
- tilitoimisto maksut 1000e
- netti, gsm, puhelin 800e
- liiketilan vuokrakulut 300e/kk x 12kk = 3 600e
- liiketilan sähkö ja vesi 50e/kk x 12kk = 600 e
- yrittäjän oma nettopalkka 1000e/kk x 12kk = 12 000e/vuosi
- palkasta otettava ennakonpidätys 3 000e/vuosi (arvio)
- toimistotatvikkeet, postikulut, jäsenmaksut, koulutus...yms... 1000 e/vuosi
___________________________
yhteensä 27 000 euroa
ostot, tarvikkeet mitä tarvitset tuotteisiin ?
3 000 euroa kassan pohjalle voittoa

Joten noin 30 000euroa /vuodessa sulla pitäis olla myytävissä tavaroissa/palveluissa katetta, että homma toimii....

Eli ei ihan jokainen pysty alkaa yrittään ilman alkupääomaa.

Lainaa ei köyhä saa eikä kukaan sijota köyhän yritykseen.

aktivinisti kirjoitti:

Tuo on tosiaan epäkohdista suurimpia, että työvoimatoimisto ei suostu antamaan etukäteen faktoja, joihin he myöhemmin päätöksensä perustavat. Eli he jättävät aina itselleen sen sianreiän, josta he saavat pullautettua sen karenssin tai katkaistua tuet kokonaan.

Minulle on suullisesti sanottu, että jonkinlainen pienimuotoinen oma työ voi olla heidän mielestään hyväksyttävää, jos sen tekemiseen ei vaadita yrittäjäeläkemaksuja. Millä perusteilla ne sitten vaaditaan ja kuka ne vaatii? Toiminimeä ei tarvitse perustaa oitis, mutta siitäkään en ole löytänyt selkeää informaatiota. Kuka määrittelee ja millä perusteilla, millaista työtä voi harrastaa ilman, että rekisteröityy ja alkaa maksaa pakollista yrittäjäeläkemaksua (jota on kiva maksaa, jos se vie tulot miinukselle!). Työkkäri myös sanoo arvioivansa sitä, voiko työtä tehdessään ottaa vastaan kokoaikatyön (joita nyt on pilvin pimein avoinne, vitsi vitsi). Tämä kuulostaa loogiselta, mutta onko se ansa? Kertovatko he sitten, kun ensimmäistä kertaa olet ilmoittanut hankkineesi jonkun kympin, että ovat iloisia, että olet perustanut yrityksen, ja että et ole enää oikeutettu työttömyystukeen.

Kai tämän tarkoituksena on passivoida aktiivisia kansalaisia. Muuta syytä en sille löydä. Vaikuttaa siltä, että kaikki tämän hallituksen toimet keskittyvät Suomen ajamiseen alas. Valmistelevatko he maata alennusmyyntiin jollekin ulkomaiselle pankille?

Yirtetään ottaa selvää tästä asiasta ja kerrotaan täällä, jos tietoa löytyy. Varmaan tuhannet meistä tosiaan tekisivät pientä hommaa itselleen, jos työkkäri ja yrittäjäeläkelaitos ja verotoimisto sen sallisivat.

Lue lisää

Omaa työtä koskevia juttuja poimin työkkärin antamasta infolapusta. En ole vielä verrannut tekstiä työttömyysturvalakiin (1 luku 6 § ja 2 luku 5-8 §). Joskushan työkkärillä on omia sääntöjään, jotka HEIDÄN mielestään menevät lain yli. Joku voisi testata sen oikeudessa, jotta saataisiin ennakkotapauksia.

Yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä (voiko yksi henkilö muodostaa 'yhteisön'?), jossa hänellä tai hänen perheenjäsenellään on määräysvalta.

Yrittäjän työttömyysturvan selvittämiseen tarvittavia tietoja
(He haluavat nämä tiedot, mutta eivät halua kertoa etukäteen, miten kukin kohta vaikuttaa - vai käyttävätkö he silkkaa mutua.)
(esim. taiteilija, toimittaja, kirjailija, muusikko, omaishoitaja, urheilija)
- selvitys toiminnan luonteesta ja työllistävyydestä
- todistus saadun apurahan luonteesta ja kestosta
- selvitys työhuoneesta/työskentelytiloista
- selvitys toimeksiantajista ja tilauksista
- selvitys YEL/MYEL-vakuutuksen piiriin kuulumisesta.

Aloittavien yritysten perusneuvonta: Yritys-Suomi-puhelinpalvelu 0295 020 500.
www.yrityssuomi.fi

Oman työn tekemisen yrittämisellä on riskinsä. Yksi riskeistä on se, että sinut yritetään tuupata starttirahalle. Ottakaa ihmeessä selvää, mitä starttirahaan kuuluu - voihan se joillekin sopia. Minä en nyt muista, mikä siinä kiikasti, mutta sen muistan, että minä en sitä hae. Pitiköhän siinä anoa pankista lisää lainaa muiden velkojensa jatkeeksi? Sitten, kun sitä ei tietysti saa, sinut voidaan ehkä määritellä 'omasta syystäsi' jättäneen yrittämisen aloittamatta, ja siitähän voi lyödä karenssilla. Vielä pahempi, jos pankki olisi niin ilkeä, että antaisi lisää velkaa. Millä ne kaikki maksaa?

Olen kysellyt verotoimistosta pienimuotoisen oman työn tekemisestä. He kuuntelivat kuin eivät olisi koskaan kuulleetkaan mitään niin hullua, ja ehdottivat, että kysyn työkkäristä. Työkkärissä puhuin kasvokkain heidän 'yrityspalveluosastonsa' kanssa, ja sain lypsettyä muutaman sanan, mutta ne olivat sanoja, jotka olin jo lukenut mollin sivuilta, starttirahasta. Myöhemmin kysyin uudestaan työkkäristä. Ei osattu sanoa, mutta annettiin nuo ylläolevat infot. En ole vielä saanut koottua ajatuksiani soittaakseni. Soittaminen ei mielestäni ole hyvä tapa hoitaa tällainen asia. Pitäisi voida löytää selkeä viittaus tiettyyn lainkohtaan, jonka voi sitten itse lukea, jotta tietää niin oikeutensa kuin rajoituksetkin. Puhelinpalvelussa annetut neuvot eivät sido heitä mihinkään, ja niitä on vaikeampi äänittääkin, eli niiden kerkitys lienee vähäinen. Jos saa tarkan tiedon, mikä kohta ja missä laissa tätä asiaa käsittelee, se voi olla arvokas tieto. Työttömyysturvalakia voi itsekin plarata, jos jaksaa. Auttaa varmaan ainakin unettomuuteen, huoh.

aktinivisti kirjoitti:

Omaa työtä koskevia juttuja poimin työkkärin antamasta infolapusta. En ole vielä verrannut tekstiä työttömyysturvalakiin (1 luku 6 § ja 2 luku 5-8 §). Joskushan työkkärillä on omia sääntöjään, jotka HEIDÄN mielestään menevät lain yli. Joku voisi testata sen oikeudessa, jotta saataisiin ennakkotapauksia.

Yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä (voiko yksi henkilö muodostaa 'yhteisön'?), jossa hänellä tai hänen perheenjäsenellään on määräysvalta.

Yrittäjän työttömyysturvan selvittämiseen tarvittavia tietoja
(He haluavat nämä tiedot, mutta eivät halua kertoa etukäteen, miten kukin kohta vaikuttaa - vai käyttävätkö he silkkaa mutua.)
(esim. taiteilija, toimittaja, kirjailija, muusikko, omaishoitaja, urheilija)
- selvitys toiminnan luonteesta ja työllistävyydestä
- todistus saadun apurahan luonteesta ja kestosta
- selvitys työhuoneesta/työskentelytiloista
- selvitys toimeksiantajista ja tilauksista
- selvitys YEL/MYEL-vakuutuksen piiriin kuulumisesta.

Aloittavien yritysten perusneuvonta: Yritys-Suomi-puhelinpalvelu 0295 020 500.
www.yrityssuomi.fi

Oman työn tekemisen yrittämisellä on riskinsä. Yksi riskeistä on se, että sinut yritetään tuupata starttirahalle. Ottakaa ihmeessä selvää, mitä starttirahaan kuuluu - voihan se joillekin sopia. Minä en nyt muista, mikä siinä kiikasti, mutta sen muistan, että minä en sitä hae. Pitiköhän siinä anoa pankista lisää lainaa muiden velkojensa jatkeeksi? Sitten, kun sitä ei tietysti saa, sinut voidaan ehkä määritellä 'omasta syystäsi' jättäneen yrittämisen aloittamatta, ja siitähän voi lyödä karenssilla. Vielä pahempi, jos pankki olisi niin ilkeä, että antaisi lisää velkaa. Millä ne kaikki maksaa?

Olen kysellyt verotoimistosta pienimuotoisen oman työn tekemisestä. He kuuntelivat kuin eivät olisi koskaan kuulleetkaan mitään niin hullua, ja ehdottivat, että kysyn työkkäristä. Työkkärissä puhuin kasvokkain heidän 'yrityspalveluosastonsa' kanssa, ja sain lypsettyä muutaman sanan, mutta ne olivat sanoja, jotka olin jo lukenut mollin sivuilta, starttirahasta. Myöhemmin kysyin uudestaan työkkäristä. Ei osattu sanoa, mutta annettiin nuo ylläolevat infot. En ole vielä saanut koottua ajatuksiani soittaakseni. Soittaminen ei mielestäni ole hyvä tapa hoitaa tällainen asia. Pitäisi voida löytää selkeä viittaus tiettyyn lainkohtaan, jonka voi sitten itse lukea, jotta tietää niin oikeutensa kuin rajoituksetkin. Puhelinpalvelussa annetut neuvot eivät sido heitä mihinkään, ja niitä on vaikeampi äänittääkin, eli niiden kerkitys lienee vähäinen. Jos saa tarkan tiedon, mikä kohta ja missä laissa tätä asiaa käsittelee, se voi olla arvokas tieto. Työttömyysturvalakia voi itsekin plarata, jos jaksaa. Auttaa varmaan ainakin unettomuuteen, huoh.

Lue lisää

http://www.yrityssuomi.fi/lomake?docid=7705&kieli=fi

Starttirahahakemuslomake.

aktivinisti kirjoitti:

Tuo on tosiaan epäkohdista suurimpia, että työvoimatoimisto ei suostu antamaan etukäteen faktoja, joihin he myöhemmin päätöksensä perustavat. Eli he jättävät aina itselleen sen sianreiän, josta he saavat pullautettua sen karenssin tai katkaistua tuet kokonaan.

Minulle on suullisesti sanottu, että jonkinlainen pienimuotoinen oma työ voi olla heidän mielestään hyväksyttävää, jos sen tekemiseen ei vaadita yrittäjäeläkemaksuja. Millä perusteilla ne sitten vaaditaan ja kuka ne vaatii? Toiminimeä ei tarvitse perustaa oitis, mutta siitäkään en ole löytänyt selkeää informaatiota. Kuka määrittelee ja millä perusteilla, millaista työtä voi harrastaa ilman, että rekisteröityy ja alkaa maksaa pakollista yrittäjäeläkemaksua (jota on kiva maksaa, jos se vie tulot miinukselle!). Työkkäri myös sanoo arvioivansa sitä, voiko työtä tehdessään ottaa vastaan kokoaikatyön (joita nyt on pilvin pimein avoinne, vitsi vitsi). Tämä kuulostaa loogiselta, mutta onko se ansa? Kertovatko he sitten, kun ensimmäistä kertaa olet ilmoittanut hankkineesi jonkun kympin, että ovat iloisia, että olet perustanut yrityksen, ja että et ole enää oikeutettu työttömyystukeen.

Kai tämän tarkoituksena on passivoida aktiivisia kansalaisia. Muuta syytä en sille löydä. Vaikuttaa siltä, että kaikki tämän hallituksen toimet keskittyvät Suomen ajamiseen alas. Valmistelevatko he maata alennusmyyntiin jollekin ulkomaiselle pankille?

Yirtetään ottaa selvää tästä asiasta ja kerrotaan täällä, jos tietoa löytyy. Varmaan tuhannet meistä tosiaan tekisivät pientä hommaa itselleen, jos työkkäri ja yrittäjäeläkelaitos ja verotoimisto sen sallisivat.

Lue lisää

> jonkinlainen pienimuotoinen oma työ voi olla heidän mielestään hyväksyttävää, jos sen tekemiseen ei vaadita yrittäjäeläkemaksuja. <

Yrittäjätoiminta pitää vakuuttaa, jos yrittäjän työpanoksen arvo on yli 7430,59 e/vuosi

n. 619,21 e/kk brutto! päivässä 28,80 e/pv 4 h 7,20 e/h

Eli todella vähän saa tunteja tehdä jos meinaa saada sen läpi sivutoimisena.

Ja miten sen todistat kuinka vähän tai paljon tunteja teet?

Tuskin se riittää että väittää tekevänsä vain pari tuntia viikossa vaikka oikeesti tekeekin 24/7?

Jos työtön vaikka tekis niitä mölkkypelejä itse ja sitten möis niitä omaan piikkiin "kuntoutuakseen ja aktvioituakseen" niin sallisiko työkkärin sossu ja typin ämmät muka sen?!

Tuskin. mutta kun teet sitä samaa orjatyöpajalla ja kartutat niitten varallisuutta se on ihan ok.

Mitä ihmeen sossun logiikkaa tää tällänen on?!

Mikä on TE-keskus?

Niinhän tuossa toisessa ketjussa kerrottiin jo aikaisemmin:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/13989180/uusi-tyottomyysturvalaki-2016

Eli jos teet tunninkin laskutettavaa työtä esim. laskutusosuuskunnan kautta niin sinut katsotaan yrittäjäksi ja menetät kaikki tuet?

Pelkkä yrittäjyys-status ei vielä kaada työttömyysturvan saamista jos katsotaan sivutoimiseksi yrittäjäksi. Näinhän se nykyäänkin on eli yrittäjäkin voi saada soviteltua aivan kuten omaa työtä tekeväkin. Se mikä määrittää onko sivutoiminen vai päätoiminen yrittäjä riippu työmäärästä. Työttömyysturvalaissa kun sanotaan, että henkilö joka on valmis ottamaan vastaan kokoaikaista palkkatyötä voi saada työttömyyspäivärahaa. Siis yrittäjätoiminta ei saa olla tälle esteenä. Tarkoittaa minun mielestäni sitä, että joka päivä voi tehdä muutaman tunnin töitä yrityksessään menettämättä kokonaan päivärahaa ja statuksen muuttumista päätoimiseksi yrittäjyydeksi. Tarkemmat tiedot tietää vain te-toimiston virkailijat. Siis ne jotka niitä yrittäjyyslausuntoja laatii.

> Laki antaa ESIMERKKINÄ sen, että on vaikka kokopäiväpalkkatyössä ollessaan harjoittanut yritystään samalla, vähintään 10kk, ennen palkkatyöstä työttömäksi jäämistään. <

No nyt se on sentään lyhentynyt 6 kuukauteen.

Mutta ongelmana on tuon 6 kkn lisäksi se että se KOKOpäiväinen työ EI saa olla mitenkään siihen sivutoimisesti tehtävään yrittäjyyteen liittyvää!

Moni ei muista tätä sääntöä.

Jopa adressissa esitetään virheellisesti että muka riittäisi että on jossain työssä 6 kk samaan aikaan kun olet yrittäjä.

http://www.adressit.com/itsensa_tyollistavien_tyottomyysturvaa_ei_saa_heikentaa

"työttömyysturvaa saa, jos voi todistaa yrittäjänä työskentelyn olevan sivutoimista. Freelancer voisi todistaa olevansa sivutoiminen yrittäjä ja saada oikeuden työttömyysturvaan solmimalla vähintään kuuden kuukauden mittaisen työsuhteen. "

Jos tuo freelancer on vaikkapa mainosalan ammattilainen joka myy osaamistaan sivutoimisena, niin se 6 kkn kokopäiväinen työ EI saa olla mainosalalta vaan jotain ihan täysin muuta mikä ei mitenkään liity siihen yrittäjyyteen.

Muuten työkkäri ei hyväksy edes sitä puolen vuoden työtä todisteeksi yrittäjyyden sivutoimisuudesta.

Tästä pitääkin saada selvemmät ohjeet nyt tuon uuden lain myötä. Lisäksi olkaa tietoisia ja ottakaa selvää myös siitä, että jos jommalla kummalla vanhemmista on yritys jossa työskentelee osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti niin ne KAIKKI samassa taloudessa asuvat ovatkin sitten helisemässä jos sattuvat tarvitsemaan työttömyyspäivärahaa jossain vaiheessa. Alkaa rumba samassa taloudessa työllistymisestä yritystoiminnassa. Eli vaikkapa se 19 vuotias lapsi valmistuttuaan lukiosta menee työkkäriin ilmoittautumaan ja saa selvityksen vanhemman yritystoiminnasta. Todennäköisesti ei tule saamaan työttömyyspäivärahaa niin kauan kuin asustaa vanhempiensa luona vaikkei mitään yrityksessä tekisikään.

Erittäin hyviä pohdintoja. Samoista syistä en itsekään ole uskaltanyt yrittää, koska lait ja varsinkin niiden soveltaminen on työkkärissä, Kelassa, verottajalla ja muilla mm. YEL laitoksilla niin kieroja.

Vaikka Kela suostuisi maksamaan työttömyystukea soviteltuna, niin työkkäri voi katsoa sinut silti kokopäiväiseksi yrittäjäksi, jolloin Kelalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin katkaista kaikki tukesi.

Vaikka verottaja selkeästi sanoo että alle 10.000 euroa vuodessa liikevaihdolla on harrastelija eikä mikään yrittäjä, voi YEL-vakuutuksen joutua ottamaan jälkikäteen mainitsemastasi syystä (paljonko olisit joutunut maksamaan palkkaa, jos olisit palkannut jonkun toisen tekemään tuon työn puolestasi).

Verottaja ja YELvakuutusyhtiöt ajavat eniten yrittäjiä konkurssiin.

Perustulo ratkaisisi kaikki nämä ongelmat!

Voisit ihan rauhassa toimia mikroyrittäjänä kun tietäisit että jokatapauksessa saat edes sen perustulon.

Turha siis syyttää työttömiä työtä vieroksuviksi. Syyttäkää tätä passivoivaa systeemiä joka ESTÄÄ työnteon!

Omassa työssä työllistymistä ei ole lainkaan määritelty lainsäädännössä.

Työttömyysturvajärjestelmässä pidetään yrittäjänä henkilöä, joka päätointaan varten on yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukaisesti velvollinen ottamaan lakien mukaisen YEL-vakuutuksen.

Yrittäjällä tarkoitetaan yrittäjän eläkelain mukaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa.

Yrittäjän eläkelain mukainen vakuuttamisvelvollisuus alkaa, kun toiminnasta saatu tulo on vuodessa vähintään 7 502,14 euroa (2015).

Vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle jää muun muassa alle 18-vuotiaan harjoittama yritystoiminta, sekä yrittäjän toiminta, joka ei ole jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään neljää kuukautta.

Jos henkilö ei täytä edellä mainittuja vakuuttamiseen liittyviä edellytyksiä, häntä ei pidetä yrittäjänä vakuuttamisvelvollisuuden perusteella.

Tämä määritelmä on nyt siis muuttumassa siten ettei työttömyysturvajärjestelmässä katsota enää yrittäjäksi vain ne joiden työtulo vuodessa ylittää tuon 7500 euroa, (jolloin on pakko ottaa YEL) vaan ihan KAIKKI, jotka eivät ole työ tai virkasuhteessa, eli kaikki entiset omassa työssä työllistyvät.

Yksityisellä elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan henkilöä, josta yleiskielessä käytetään esimerkiksi nimitystä ammatinharjoittaja tai liikkeenharjoittaja taikka jolla on toimintaansa varten toiminimi.

Keskeistä on, että kyse on luonnollisen henkilön omissa nimissään harjoittamasta elinkeinotoiminnasta.

Vain osalla yksityisistä elinkeinonharjoittajista on velvollisuus ottaa yrittäjän eläkelain mukainen vakuutus ja heitä pidetään tällä perusteella työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjinä.

Niitä joilla ei ole velvollisuutta ottaa YELliä (eli vuosityötulo on alle 7500 e/v) ei ole periaatteessa pidetty työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjinä, eli heillä olisi voinut olla oikeus palkansaajan työttömyysturvaan, koska he ovat voineet olla ns. sivutoimisia yrittäjiä.

Mutta koska nämä ovat rekisteröityneet ennakkoperintä- tai arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja saaneet Y-tunnuksen, työttömyysturvajärjestelmässä heitä on käytännössä pidetty kuitenkin yrittäjinä.

Työttömyysturvalain soveltamiskäytännössä yksityistä elinkeinonharjoittajaa on voitu pitää yrittäjänä sillä perusteella, että hän on ilmoittautunut Verohallinnon rekistereihin ja saanut Y-tunnuksen.

Henkilön katsotaan työllistyvän yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle.

Ongelmana onkin ollut miten työttömyystukea hakeva todistaa ettei hänen sivutoimiseen yritykseen käyttämänsä työmäärä ole niin suuri etteikö se estäisi kokopäivätyötä.

Työkkärin täysin mielivaltaiset päätökset siitä että saman arvoiset sivutoimiset yritykset on toisissa tapauksissa katsottu päätoimiseksi yrittäjyydeksi kun taas toisille sivutoimisiksi.

Tämä asettaa kansalaiset epätasavertaiseen asemaan, mikä on laissa kielletyä.

Juuri tämän työttömyysvakuutusmaksun takia myös työttömyysturvalain yrittäjä määritelmää halutaan muuttaa.

Työttömyysvakuutusmaksujen soveltamisalan määrittelyn yhteydessä ehdotetaan myös täsmennettäväksi työttömyysturvalaissa olevan yrittäjämääritelmää.

Kun nykyisen määritelmän mukaan yrittäjänä pidetään henkilöä, joka on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain YEL-vakuutuksen, jättää määritelmä ulkopuolelle ne yrittäjät, jotka eläkelaissa olevien rajoitusten vuoksi eivät ole velvollisia ottamaan eläkevakuutusta.

Tällaisen yrittäjän toimintaa arvioidaan siis omassa työssä työllistymisenä.

Toiminnasta saatavan tulon määrä vaikuttaa siten siihen, onko yksityinen elinkeinonharjoittaja yrittäjä vai katsotaanko hänen työllistyvän omassa työssään (työtulo alle 7500e/v).

Yrittäjämääritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että työttömyysturvalaissa yrittäjänä pidettäisiin henkilöä, jota pidetään yrittäjänä yrittäjän eläkelaissa. (Eli KAIKKI ansiotyö jota tehdään olematta työ- tai virkatoimisuhteessa.)

Muutos selkeyttäisi henkilön asemaa työttömyysturvajärjestelmässä, kun omassa työssä työllistymisenä arvioitaisiin jatkossa lähinnä sellaista työtä, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa. (Mitä työtä ei tehdä ansiotarkoituksessa?)

Samalla myös tilanteet, joissa esimerkiksi yritystoiminnasta saatava tulo vaikuttaa henkilön asemaan työttömyysturvajärjestelmässä, poistuisivat.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan katsottaisiin lopettaneen yritystoiminnan, kun hän on 1) luopunut mahdollisesta eläkevakuutuksesta.

2) Lisäksi edellytettäisiin, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt.

Työttömyysetuuden saamisen edellytykset pysyisivät toiminnan kokonaan lopettamisen osalta käytännössä ennallaan niiden yksityisten elinkeinonharjoittajien kohdalla, joiden toimintaa on nykyisin arvioitu omassa työssä työllistymisenä, mutta joita pidettäisiin yrittäjinä työttömyysturvalain yrittäjämääritelmän muuttamisen jälkeen.

Lisäksi näille henkilöille voisi nykyisestä poiketen syntyä oikeus työttömyysetuuteen myös esimerkiksi sillä perusteella, että heitä pidettäisiin palkansaajaan rinnastettavina yrittäjinä ja päätoimisesti työllistänyt toimeksianto päättyy.

Jos yksityisen elinkeinonharjoittajan tekemää työtä on arvioitu nykyisin yritystoimintaa koskevien säännösten perusteella, etuuden saamisen edellytyksenä ei näiden henkilöiden kohdalla enää jatkossa olisi, että toiminnan päättymisestä on ilmoitettu Verohallinnon rekistereihin. (Eli se hyöty tästä muutoksesta olisi että saisi edelleen kuulua mm. ennakonperintärekisteriin?)

Tavoitteena on madaltaa kynnystä uusien työtilaisuuksien etsimiseen ja vastaanottamiseen.

Oletettavasti SUURIN osa yritystoimintaa harjoittavista henkilöistä olisi jatkossa työttömyysturvajärjestelmässä YRITTÄJIÄ joko sillä perusteella, että heillä on velvollisuus ottaa yrittäjän eläkelain mukainen vakuutus tai sillä perusteella, että he tekevät ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa.

Joidenkin henkilöiden kohdalla työ- ja elinkeinotoimisto saattaisi joutua ratkaisemaan muulla kuin yrittäjän eläkelain mukaisen vakuutus perusteella, onko henkilöä pidettävä yrittäjän eläkelaissa tarkoitettuna yrittäjänä.

Osa yrittäjäaseman ratkaisemisesta voidaan lisäksi hoitaa teknisesti kehittämällä työnhakijoille tehtäviä sähköisiä yritystoimintaa koskevia selvityspyyntöjä.

Hallituksen esityksen katsottiin selkeyttävän yrittäjien asemaa työttömyysturvajärjestelmässä.

Lausunnoissa ehdotettiin lisäparannuksia yrittäjien asemaan.

Nämä ehdotukset koskivat yrittäjän perheenjäsenen asemaa ja yrityksen myyntivoiton vaikutus työttömyysetuuteen.

Ehdotuksia ei ole otettu huomioon tässä esityksessä, vaan ne tulevat arvioitaviksi myöhempien lainmuutosten yhteydessä.

Työttömyysturvalain mukaisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettaviin etuuksiin, joten vakuutusperiaatteen mukaisesti heiltä ei myöskään perittäisi vakuutusmaksuja.

Nykyisen voimassa olevan lain mukaan määräävää on ollut velvollisuus ottaa yrittäjän eläkelain mukainen vakuutus, jolloin yrittäjäasemassa oleva on periaatteessa voinut olla velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusmaksuja.

Voimassa olevasta laista poiketen yritystoiminnan päätoimisuuden arvioinnilla ei enää olisi merkitystä työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutta arvioitaessa.

Esimerkiksi jatkossa maksuvelvollisuus olisi sivutoimisella työntekijällä, vaikka hän olisi omassa päätoimessaan yrittäjän eläkelain 3 §:ssä tarkoitettu yrittäjä.

Eli jos päätoiminen yrittäjä tekisi satunnaisesti palkkatyötä, häneltäkin perittäisiin palkanmaksajan työttömyysvakuutusmaksu (1,15 % 2016).

Työttömyysvakuutusmaksut nousevat ensivuonna. Tänä vuonna ne olivat 1,45 %, josta työntekijä maksoi 0,65% ja työnantaja 0,80%.

Ensivuonna ne ovat yhteensä 2,15 %, josta työntekijä maksaa siis tuon 1,15 % ja työnantaja vain 1%. Työntekijälläkin jää entistä vähemmän käteen.

MaksutNousee kirjoitti:

Työttömyysturvalain mukaisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettaviin etuuksiin, joten vakuutusperiaatteen mukaisesti heiltä ei myöskään perittäisi vakuutusmaksuja.

Nykyisen voimassa olevan lain mukaan määräävää on ollut velvollisuus ottaa yrittäjän eläkelain mukainen vakuutus, jolloin yrittäjäasemassa oleva on periaatteessa voinut olla velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusmaksuja.

Voimassa olevasta laista poiketen yritystoiminnan päätoimisuuden arvioinnilla ei enää olisi merkitystä työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutta arvioitaessa.

Esimerkiksi jatkossa maksuvelvollisuus olisi sivutoimisella työntekijällä, vaikka hän olisi omassa päätoimessaan yrittäjän eläkelain 3 §:ssä tarkoitettu yrittäjä.

Eli jos päätoiminen yrittäjä tekisi satunnaisesti palkkatyötä, häneltäkin perittäisiin palkanmaksajan työttömyysvakuutusmaksu (1,15 % 2016).

Työttömyysvakuutusmaksut nousevat ensivuonna. Tänä vuonna ne olivat 1,45 %, josta työntekijä maksoi 0,65% ja työnantaja 0,80%.

Ensivuonna ne ovat yhteensä 2,15 %, josta työntekijä maksaa siis tuon 1,15 % ja työnantaja vain 1%. Työntekijälläkin jää entistä vähemmän käteen.

Lue lisää

Työttömyyspäivärahan saamisen ehtona olevaan työssäoloehtoon luetaan vain sellainen aika, joka henkilö on ollut vakuutuksenalaisen työssä.

Toisin sanoen edellytyksenä on, että työstä maksetaan työttömyysvakuutusmaksut.

Eli edelleenkään sivutoimisena yrittäjänä tehty työ ei kerryttäisi työssäoloehtoa, kuten omassa työssä työllistyminenkään ei kerryttänyt.

Työttömyysetuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset

Yritystoiminnan lopettaminen pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin yksityisen elinkeinonharjoittajan oikeudesta työttömyysetuuteen työn päätyttyä.

1) Jos henkilöllä on ollut yrittäjän eläkelain mukainen YEL- vakuutus, työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi vakuutuksesta luopumista.

2) Lisäksi edellytettäisiin, että taloudellinen ja tuotannollinen toiminta on kokonaan päättynyt.

Työttömyysetuudella ei edelleenkään olisi tarkoitus korvata yrittäjäriskin piiriin kuuluvaa yritystoiminnasta saatavan tulon vähäisyyttä tai tulojen puuttumista.

Mikä tarkoittaa ettei voisi esim. kuukauden välein ilmottaa lopettaneensa yrityksen ja sitten taas alottaa? Vai onko siinä mitään rajaa kuinka tieheästi yrittäjyyden voi alottaa ja lopettaa?

PätkäYrittäjä kirjoitti:

Työttömyysetuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset

Yritystoiminnan lopettaminen pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin yksityisen elinkeinonharjoittajan oikeudesta työttömyysetuuteen työn päätyttyä.

1) Jos henkilöllä on ollut yrittäjän eläkelain mukainen YEL- vakuutus, työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi vakuutuksesta luopumista.

2) Lisäksi edellytettäisiin, että taloudellinen ja tuotannollinen toiminta on kokonaan päättynyt.

Työttömyysetuudella ei edelleenkään olisi tarkoitus korvata yrittäjäriskin piiriin kuuluvaa yritystoiminnasta saatavan tulon vähäisyyttä tai tulojen puuttumista.

Mikä tarkoittaa ettei voisi esim. kuukauden välein ilmottaa lopettaneensa yrityksen ja sitten taas alottaa? Vai onko siinä mitään rajaa kuinka tieheästi yrittäjyyden voi alottaa ja lopettaa?

Lue lisää

Isoillakin yrityksillä menee huonosti, kun nykyinen talousjärjestelmä ja politiikka on luotu takaamaan sen. Kun omaa työtä tekevä tarvitsee taloudellista apua, hänen ainut riskinsä on, että työkkäri määrittelee, että hän osaa elää ilman tulojakin. Minä voisin tehdä työtä, jonka tiedän tuovan minulle hiukan tuloja ja tiedän, ettei riittävästi koko elämiseen. Työkkärin tulkintojen ja jo ennestään huonon lain mukaan ainut vaihtoehtoni on jäädä kokoaikaiseksi työnhakijaksi.

'Yrittäjän riski' toden totta!

gfhgjgjjhk kirjoitti:

Isoillakin yrityksillä menee huonosti, kun nykyinen talousjärjestelmä ja politiikka on luotu takaamaan sen. Kun omaa työtä tekevä tarvitsee taloudellista apua, hänen ainut riskinsä on, että työkkäri määrittelee, että hän osaa elää ilman tulojakin. Minä voisin tehdä työtä, jonka tiedän tuovan minulle hiukan tuloja ja tiedän, ettei riittävästi koko elämiseen. Työkkärin tulkintojen ja jo ennestään huonon lain mukaan ainut vaihtoehtoni on jäädä kokoaikaiseksi työnhakijaksi.

'Yrittäjän riski' toden totta!

Lue lisää

Perustulo korjaisi tämänkin ongelman.

Perustulon myötä voisit huoletta tehdä lisähommia, oli ne sitten palkkatyötä tai pienyrittäjyyttä.

Jollei jossain kuussa olisi töitä, tietäisit että saisit ainakin sen perustulon.

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto kertoi että "Suomen Journalistiliitto toi esille valiokuntakuulemisessa sellaisen esimerkin, että itsensä työllistävä toimittaja oli tehnyt kuukaudessa vain kolmen tunnin ajan toimittajan työtä ja oli kuitenkin tullut tulkituksi päätoimiseksi yrittäjäksi.

Tällaisia tapauksia on valitettavasti hyvin paljon, ja tästä syystä freelancerit usein eivät uskalla, jos ovat ansiosidonnaisella, ilmoittautua työttömäksi, koska pelkäävät menettävänsä työttömyysturvan.

Olette puhuneet paljon siitä, että Suomessa voitaisiin sosiaaliturvaa kehittää siihen suuntaan, että ihminen uskaltaisi siirtyä pelotta palkkatyöstä yrittäjyyteen ja päinvastoin ja sosiaaliturva seuraisi liukuvasti perässä. Mitä hallitus on tekemässä, jotta voitaisiin näin toimia?

Meillähän itsensä työllistävien määrä jatkuvasti kasvaa, kun yritykset sanovat irti henkilöitä ja sitten palkkaavat nämä samat ihmiset toimeksiantosuhteessa takaisin.

Olisi kuitenkin suotavaa, että meillä olisi semmoinen sosiaaliturva, joka kannustaisi työntekoon eikä päinvastoin."

Suurin ongelma on juuri tuo työkkäreiden täysin mielivaltainen tulkinta.

Epäreiluinta on että toinen voi saada työttömyystukea koska hänet on katsottu sivutoimiseksi, mutta toinen ei saa, vaikka tilanne on samankaltainen.

ToinenSaaToinenEI kirjoitti:

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto kertoi että "Suomen Journalistiliitto toi esille valiokuntakuulemisessa sellaisen esimerkin, että itsensä työllistävä toimittaja oli tehnyt kuukaudessa vain kolmen tunnin ajan toimittajan työtä ja oli kuitenkin tullut tulkituksi päätoimiseksi yrittäjäksi.

Tällaisia tapauksia on valitettavasti hyvin paljon, ja tästä syystä freelancerit usein eivät uskalla, jos ovat ansiosidonnaisella, ilmoittautua työttömäksi, koska pelkäävät menettävänsä työttömyysturvan.

Olette puhuneet paljon siitä, että Suomessa voitaisiin sosiaaliturvaa kehittää siihen suuntaan, että ihminen uskaltaisi siirtyä pelotta palkkatyöstä yrittäjyyteen ja päinvastoin ja sosiaaliturva seuraisi liukuvasti perässä. Mitä hallitus on tekemässä, jotta voitaisiin näin toimia?

Meillähän itsensä työllistävien määrä jatkuvasti kasvaa, kun yritykset sanovat irti henkilöitä ja sitten palkkaavat nämä samat ihmiset toimeksiantosuhteessa takaisin.

Olisi kuitenkin suotavaa, että meillä olisi semmoinen sosiaaliturva, joka kannustaisi työntekoon eikä päinvastoin."

Suurin ongelma on juuri tuo työkkäreiden täysin mielivaltainen tulkinta.

Epäreiluinta on että toinen voi saada työttömyystukea koska hänet on katsottu sivutoimiseksi, mutta toinen ei saa, vaikka tilanne on samankaltainen.

Lue lisää

Tuo on juuri se ongelma yleensäkin tässä sivutoimisessa toiminnassa. Tuo tosin ei voi pitää paikkaansa, että jos on ansiosidonnaisella niin nimenomaan täytyy ilmoittautua työttömäksi muutenhan sitä ei työttömyysturvaa ei saa.

Mutta siis itse ongelmaan. En tiedä miten siellä te-toimistossa noita arvioita tehdään siitä pää- ja sivutoimisuudesta. Tuo esittämäsi esimerkki muutaman tunnin työstä kuukaudessa mutta tulkittu päätoimiseksi työskentelyksi tuntuu erikoiselta. Voisiko olla niin, että on katsottu pidemmältä ajalta toimintaa ja ehkä työtunteja ollut muuna aikana paljonkin paitsi sen yhden kuukauden aikana vain ne muutama tuntia. Ylipäätään kuitenkin tuo että ne työt ovat hyvin hajanaisia ja voivat vaihdella hyvinkin radikaalisti eri kuukausina on juuri se ongelma. Miten sitä tulkintaa tehdään? Freelancerit ja erilaiset taiteilijat joilla koko toiminta on ailahtelevaa eikä kuten yrittäjillä kun saavat sen jalan oven väliin ja tietyn kanta-asiakasjoukon pärjäävät edes jotenkin. Uusi laki taitaa kyllä entisestään tuoda epävarmuutta näille ammattiryhmille.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntyläkin myöntää että "Tämä on erittäin oleellinen kysymys, ja tosiaan nyt tässä kun tämän teidän antamanne mietinnön valiokunnasta luin vastalauseineen kaikkineen ja sieltä nämä asiat, niin tosiaan te olitte nostaneet erinomaisen hyviä epäkohtia ja näitä asioita sieltä esiin, jotka ilman muuta täytyy tulevaisuudessa huomioida.

Annan kiitosta myöskin vastalauseesta, voisiko sanoa näin poikkeuksellisesti, koska siinä nousi esiin myöskin erittäin tärkeitä asioita siihen nähden, että mihin suuntaan meidän täytyy kyetä sosiaaliturvaa viemään, koska tämä teidän huolenaiheenne on täysin aiheellinen.

Nythän STM:ssä tehdään tätä sosiaaliturvajärjestelmän kokonaistarkastelua, ja aivan vilpittömästi sanon, että varmasti tulemme nämä asiat siellä huomioimaan."

Johon demareiden Timo Harakka toteaa "Tosiasia on, että tämä hallituksen esitys ei heikennä mutta ei parannakaan itsensä työllistävien asemaa.

Siltä osin ehkä toki parantaa, että mietinnön lausumassa velvoitetaan te-toimistoja ja työ- ja elinkeinoministeriötä saamaan aikaan nämä selkeät, oikeudenmukaiset ja yhdenmukaiset toimintatavat.

Itsensä työllistäjät ovat minulle läheisiä ihmisiä, ja siksi olen kärsinyt, kun tuhannet ovat olleet hädissään ja paniikissa, kun edustaja Alanko-Kahiluoto on blogissaan sanonut: "Esitys heikentää huomattavasti itsensä työllistäjien toimeentulon edellytyksiä ja uhkaa jättää freelancereina toimivat työttömyysturvan ulkopuolelle."

Tämän väärän todistuksen ansiosta tuhannet ihmiset ovat hädissään ottaneet yhteyttä, he ovat huolissaan omasta tulevaisuudestaan ja toimeentulostaan.

Tällainen on vastuutonta politikointia.

Kysyn kuitenkin siis ministeri Lindströmiltä tai Mäntylältä: voidaanko laissa määritellä selkeästi, mitä on päätoiminen ja mitä on sivutoiminen yrittäjyys?"

DemaritkinKannattaa kirjoitti:

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntyläkin myöntää että "Tämä on erittäin oleellinen kysymys, ja tosiaan nyt tässä kun tämän teidän antamanne mietinnön valiokunnasta luin vastalauseineen kaikkineen ja sieltä nämä asiat, niin tosiaan te olitte nostaneet erinomaisen hyviä epäkohtia ja näitä asioita sieltä esiin, jotka ilman muuta täytyy tulevaisuudessa huomioida.

Annan kiitosta myöskin vastalauseesta, voisiko sanoa näin poikkeuksellisesti, koska siinä nousi esiin myöskin erittäin tärkeitä asioita siihen nähden, että mihin suuntaan meidän täytyy kyetä sosiaaliturvaa viemään, koska tämä teidän huolenaiheenne on täysin aiheellinen.

Nythän STM:ssä tehdään tätä sosiaaliturvajärjestelmän kokonaistarkastelua, ja aivan vilpittömästi sanon, että varmasti tulemme nämä asiat siellä huomioimaan."

Johon demareiden Timo Harakka toteaa "Tosiasia on, että tämä hallituksen esitys ei heikennä mutta ei parannakaan itsensä työllistävien asemaa.

Siltä osin ehkä toki parantaa, että mietinnön lausumassa velvoitetaan te-toimistoja ja työ- ja elinkeinoministeriötä saamaan aikaan nämä selkeät, oikeudenmukaiset ja yhdenmukaiset toimintatavat.

Itsensä työllistäjät ovat minulle läheisiä ihmisiä, ja siksi olen kärsinyt, kun tuhannet ovat olleet hädissään ja paniikissa, kun edustaja Alanko-Kahiluoto on blogissaan sanonut: "Esitys heikentää huomattavasti itsensä työllistäjien toimeentulon edellytyksiä ja uhkaa jättää freelancereina toimivat työttömyysturvan ulkopuolelle."

Tämän väärän todistuksen ansiosta tuhannet ihmiset ovat hädissään ottaneet yhteyttä, he ovat huolissaan omasta tulevaisuudestaan ja toimeentulostaan.

Tällainen on vastuutonta politikointia.

Kysyn kuitenkin siis ministeri Lindströmiltä tai Mäntylältä: voidaanko laissa määritellä selkeästi, mitä on päätoiminen ja mitä on sivutoiminen yrittäjyys?"

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä myöntää että "Tässä on nyt se ydinkysymys. Tämän hallituksen esityksen tarkoitus ja tavoite ei ollut ottaa kantaa nyt nimenomaan tähän pää- ja sivutoimisuuden käsitteiden ongelmallisuuteen, mutta viimeksi vuonna 2012 muistaakseni on käsitelty sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tätä...

Nyt en muista, jotta en anna väärää todistusta, mutta muistelen, että se oli vuonna 2012.

Silloin tosiaan siihen valiokunta ei ottanut minkäänlaista selkeää kannanottoa, mutta on ihan päivänselvä asia, että tämän päivän työmarkkinoilla ja tämän päivän työmarkkinoiden muutoksessa kyllä tähän on varmasti meidän löydettävä selkeät käsitteet, mitä on päätoimisuus ja mitä on sivutoiminen työn tekeminen, jotta me pystymme ihmisiä kannustamaan siihen työn vastaanottamiseen tilanteessa kuin tilanteessa."

Vassareiden Markus Mustajärvi manaa: "Työttömyysturvalain tulkinnat yrittäjän, poikkeusyrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenen osalta ovat sekavia ja usein hyvin epäoikeudenmukaisia, ja monet henkilöt kuitenkin ovat palkansaajien ja yrittäjän välitilassa.

Eikö kuitenkin olisi parempi, että henkilö voisi saada osan toimeentulostaan omasta toiminnastaan ja osan jostain muusta kuin että hänet pakotetaan kokonaan työttömäksi?

Tämä esitys vääjäämättä tulee johtamaan monen kohdalla mielivaltaan, sillä on aivan varmaa, että epäselvä lainsäädäntö johtaa äärimmäiseen tiukkaan viranomaistulkintaan, -määräykseen ja -ohjeeseen."

Työministeri Jari Lindström vakuuttaa että "Minun käsittääkseni tässä laissa muuttuu vain yksi asia ja sivutoimisen toiminnan arvioimisessa sovelletaan edelleen samaa pykälää kuin nyt.

Jos se toiminta on sivutoimista eikä olosuhteissa tapahdu mitään muutoksia, niin se on sivutoimista myös jatkossa ja henkilö voi nauttia soviteltua päivärahaa.

Työttömyysturva säilyy muutoksessa, eli työntekijän työttömyysturvalle ei tapahdu mitään.

Minä ymmärrän kyllä tämän, tämä on todella vaikea määritellä eksaktisti, kuka on sitten yrittäjä ja kuka on työntekijä, eli tämä on vaikeaa.

Me tarvitsemme sen takia hyvää ja perusteellista ohjeistusta, mutta onko olemassa täydellistä — siihen en tietenkään uskalla lähteä, että semmoista voin luvata.

Mutta parhaamme teemme ja ohjeistamme te-keskukset niin hyvin kuin ikinä voimme."

Kokoomuksen Sari Sarkomaa lohduttaa että "Me valiokunnassa kuulimme asiantuntijoita, esimerkiksi Journalistiliiton lakimies totesi, että tämä lakiesitys 94 ei muuta heidän freelancereidensa asemaa suuntaan eikä toiseen, päinvastoin, mitä esimerkiksi vihreät esittävät.

Mutta he toteavat, että kiitos sosiaali- ja terveysvaliokunnalle niistä lausumista, jotka teimme, ja todellakin edellytämme, että nyt ne te-keskusten ohjeet sellaiseen kuntoon, että ihmisten kohtelu on oikeudenmukaista ja tasapuolista.

Toivon vielä, että vastaava ministeri toteaa, että te olette lukeneet nämä lausumat jotka ovat muuten käsittelyssä tänä iltana ja lupaatte tehdä ne ohjeet.

Ja myös tuli vähän viestiä sinne hallitukselle, että katsoisitte vielä kerran sosiaaliturvaa, että kaikkien työllistyminen olisi kannattavaa. "

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä lupaa "että sosiaaliturva ilman muuta; STM:ssä tehdään koko aika töitä sen eteen, että me selkiytämme sen nimenomaan niin, että työn tekeminen ja sen vastaanottaminen on aina kannattavaa, on sitten freelancer tai mikä tahansa alan edustaja ja ammattilainen."

Samoin kun työministeri Jari Lindström vakuuttaa myös että "Kyllä, ohjeistus tapahtuu.

Kokoonnumme vaikka yhteisen lukulampun ja suurennuslasin kanssa katsomaan nämä lausunnot, ja sitten ohjeistetaan, ja tällä mennään eteenpäin."

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto silti epäilee "Kehotan teitä lukemaan asiantuntijalausunnot, jotka ovat julkisia ja eduskunnan sivuilla.

Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön sosiaaliturvaosasto antoi meidän valiokunnallemme lausunnon, joka oli hyvin kriittinen ja jossa todettiin, että tämä lakiesitys vaarantaa itsensä työllistävien taide- ja kulttuurialan työntekijöiden mahdollisuuden saada työttömyysturvaa.

Samalla linjalla olivat kaikki kulttuurijärjestöt, myös Suomen Journalistiliitto on antanut tämäntyyppisen lausunnon, samoin Opettajien työttömyyskassa, Yleinen työttömyyskassa ja niin edelleen näitä tahoja on hyvin paljon.

Kysyisin, otatteko nyt, kun ohjeistusta valmistellaan, siihen on enää kaksi viikkoa aikaa, järjestöt mukaan tekemään näitä ohjeistuksia?"

Johon työministeri Jari Lindström "Totean hyvin lyhyesti sen, minkä tässä totesin aiemminkin: tämä tarvitsee hyvää ohjeistusta. Suhtaudutaan tähän vakavasti, teidän lausuntonne luetaan, ja siitä lähdetään eteenpäin. Tämä asia on varmaan tällä selvä."

"Työministeri Jari Lindström vakuuttaa että "Minun käsittääkseni tässä laissa muuttuu vain yksi asia ja sivutoimisen toiminnan arvioimisessa sovelletaan edelleen samaa pykälää kuin nyt."

Jos työministerikään ei ole varma laistaan, kuka sitten sen lain rustasi ja kuka on se ylin auktoriteetti, joka sen sanamuodon päätti ja on vastuussa siitä, että kansalaisten toimeentulosta päättävät pikkuvirkailijat soveltavat sitä oikein, eli lain mukaan? Ja kuka päättää, onko uusi laki, 'oikein' tulkittunakaan, oikeudenmukainen? Jos se määrää suuren osan kansaa (esimerkiksi käsityöläiset) elämään ilman tuloja, se ei ole oikeudenmukainen laki.

Ei se ole pelkästään kulttuuriväki, käsityöläiset ja toimittajat, joita tämä koskee. Voisiko joku listata muita työntekijöitä, jotka myös ovat vaarassa menettää toimeentulonsa tässä?

Sitran avainalueen vetäjä Mikko Hyttinen huomauttaa että, itsensä työllistämisen helpottaminen voisi tuoda uusia työpaikkoja.

Itsensä työllistäjät ovat tällä hetkellä kannustinloukussa.

Järjestelmä ei kannusta kokeilemaan omia siipiä, koska toimeentulon menettämisen vaara on iso.

Perustulo kannustaisi ihmisiä yrittämään!