Tuli tuossa mieleen kun vuosi taakseppäin olin kertausharjoituksissa ja käynnistelin Venäläistä maastoautoa UAZ niin en saanut romua käyntiin kun akku oli tyhjentynyt. No ei siinä mitään ongelmia vaan otettiin KÄYNNISTYSKAMPI JA VEIVATTIIN KÄYNTIIN.
Laajemmin ideaa voisi toteuttaa seuraavasti: Okei onhan se kiva ku autossa on akku joka kestää mutta miten olisikin vietäri käynnistys tai kampikäynnistys tai mitä parasta akku joka latautuu ajon aikana mutta on niin pieni ,että auto täytyisi muutamaa tuntia pitemmän paussin jälkeen kammesta uudelleen käynnistää.
Tällä säästettäisiin huomattavasti sillä akku ei ole ilmainen vehje ja normaalissakin autossa saattaa talvella akku tyhjentyä. Jos akku tehtäisiin nykytrendin vastaisesti pienemmäksi ja manuaaliseen käynnistykseen satsattaisiin tulisi huomattavia säästöjä puhumattakaan käytettyjen akkujen ympäristöhaitoista tai niiden valmistamisesta johtuvista ympäristöhaitoista.
Laajemmin ideaa voisi toteuttaa seuraavasti: Okei onhan se kiva ku autossa on akku joka kestää mutta miten olisikin vietäri käynnistys tai kampikäynnistys tai mitä parasta akku joka latautuu ajon aikana mutta on niin pieni ,että auto täytyisi muutamaa tuntia pitemmän paussin jälkeen kammesta uudelleen käynnistää.
Tällä säästettäisiin huomattavasti sillä akku ei ole ilmainen vehje ja normaalissakin autossa saattaa talvella akku tyhjentyä. Jos akku tehtäisiin nykytrendin vastaisesti pienemmäksi ja manuaaliseen käynnistykseen satsattaisiin tulisi huomattavia säästöjä puhumattakaan käytettyjen akkujen ympäristöhaitoista tai niiden valmistamisesta johtuvista ympäristöhaitoista.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tekevät periaatteeltaan hyviä ydinvoimaloita, ja varsin hyviä muita vempaimia ydinvoimalakäyttöön nykyään. Hintakin on usein lyömättömän kilpailukykyinen, sikäläisen verotuksen takia.
Tuli tässä mieleen broidini analyysi venäläisestä valmistuksesta.
Velimies oli aikoinaan intissä ilmatorjuntaa harjoittamassa. Oli sveitsiläisiä ja venäläisiä it-tykkejä.
Sveitsiläiset olivat vimpan päälle, kaikki oli käkikellomaan standardien mukaista, puleerattua ja huipputeknologista.
Venäläiset olivat semmosta "Made In U.S.S.R" -tyyliä, rosoista ja rouheaa, vois kai sanoo että maanläheistä tuotantoa.
Broidi sano, et jos sen pitäis valita niin ottas se kuiteskii ne russkilaiset. Ne sveitsiläiset kun oli niin hienoja, että jos haavanlehti sattu putkelle väärin päin asettuun, saatto tulla hankaluuksia. Mutta vennäänmaan rohjot ne vaan paukkasiva, vaikka olis lapiollisen soraa putkensuusta lapannu.
Tuli tämä vaan mieleen, kun tuosta liikuttavasta kammesta luin. Puhutaan itämaamme laadusta sitten mitä tahansa, niin on niissä tekeleissä usein just semmottisii ihme oivalluksii, joilla kama saadaan futaan silloin kun hianommat tekeleet hyytyy...
Siihenkin voi vaikka kaataa hiekkaa päälle, ja hyvin pelaa. Yksinkertaisen nerokas koneisto. Sen oppii helposti purkamaan ja kokoamaan silmät peitettyinäkin - kuten intissä tehtiin.
Olen itsekkin ilmatorjunnan kasvatti.
Sergei toimii tosiaan missä vain ja sylkee 34 murkulaa sekunnissa tosin vain kolmen kilometrin korkeudelle. Oerliconin modernisoitu versio toimii MELKEIN missä vain (ei paukkupakkasilla eikä jos putkissa on roinaa) mutta kantaa viiteen kilsaan.
Oerlicon osuu 95% todennäköisyydellä ja veivisergei 2% todennäköisyydellä.
Venäläinen Ilmatorjunta konekivääri NKV kantaa 1,5 km ja osuu jotain 1/500 laukausta. Mutta ilmatorjunnalla ei yleensä osutakkaan vaan lähinnä tuotetaan hyökkääjälle liian suuri riski tulla ammutuksi alas.
Mutta entäpä Ruotsalainen Bofors? se on jotain Oerliconin ja Sergein väliltä.
Kyllähän noita kampiviritelmiä on venäläisissä siviiliautoissakin ollut. Ladoissa moiselle kammelle on reikä ollut puskurin alla piilossa. Itse kampea ei ilmeisesti ole mukana tullut.
Kyllähän varsinkin Venäläiset sotilasvehkeet ovat olleet pitkään parempia, kuin länsimaiset. Nimenomaan sillä, että toimivat huonoissakin olosuhteissa.
USA:n rynnäkkökivääri menee jumiin hyvinkin helposti, kun taas venäläiset toimii, vaikka ne olis kaivettu hiekkaan ja sieltä pois. Jenkkien hävittäjätkin jäävät jalkoihin venäläisistä suorituskyvyssä, vaikka jenkeillä onkin siellä ohjaamossa miljoonia nippeleitä ja lentäjillä paineasut.
Ak sarjan aseet ovat hyviä tosin pari ongelmakohtaa niissäkin on.
Lippaan jousi on yleisin syy aseen toimintahäiriöihin jos jousi jäätyy kuten talvella helposti käy niin ase ei ammu.
Toinen on varsinkin venäläisten aseiden huono tarkkuus josta RK-62 ja RK95 on päästy jotenkuten eroon.
Teho on ok ja hinta maailmalla keskimäärin 20 euroa/kpl
Kyllä se 70-luvulla jo oli tarkka pyssy 300 m:n matkaltakin ammuttaessa.
Ampumaradalla on suojavallit niin sivuilla kuin takana ja edessäkin ne estävät tuulen vaikutuksen.
Tuuli voi heittää iskemiä metrillä jo 150 metrin matkalla sade puolestaan laskee iskemää 2 cm/150 metriä. Rk95 korjaa ongelman lisäämällä laatikon kanteen kiinnikkeet kiikaritähtäintä varten. Kiikaritähtäimeen kun voi laittaa ennakkoviivat.
Pystykorvalla osun 600 metristä saariosten roiskeläppäpitsaan Rk:lla en osuisi.
Mitään suojavalleja ollu Kajaanissa. Ei ainakaan muistaakseni. Puita oli vähän ympärillä.
Osumat oli 5 ammuksen yhteenlaskulla 46-50 aina. Mutta saattohan sillon olla aina tyyni päiväki ja ratakin tais olla 150 metrin(ei voi muistaa niin vanhoja).
"Pystykorvalla osun 600 metristä saariosten roiskeläppäpitsaan Rk:lla en osuisi."
Juu, rynkyllä on jo aika epätoivosta noin kauas ampua. Ammus tippuu jo niin paljon. KVKK:lla oon kuitenki ammuskellu puolenmiehen maaleja 700 metriin. Olivat tarkka-ampujan maaleja, mutta kun tarkka-ampujia ei ollut, niin ne määrättiin KVKK -miehille. Saihan sitä kyllä tähdätä 5-6 miehenmittaa yli maalitaulun, että niihin osu.
"Kyllähän noita kampiviritelmiä on venäläisissä siviiliautoissakin ollut. Ladoissa moiselle kammelle on reikä ollut puskurin alla piilossa. Itse kampea ei ilmeisesti ole mukana tullut."
kyllä tuli. Sama kampi mitä käytetään tunkissa.
turvallisia ydinvoimaloita ja ylivertaisia ydinaseita?
www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076154555890
Energy Density of Some Materials (KHW/kg)
Gasoline --------------> 14
Lead Acid Batteries ----> 0.04
Hydrostorage -----------> 0.3 (per meter3)
Flywheel, Steel --------> 0.05
Flywheel, Carbon Fiber -> 0.2
Flywheel, Fused Silica -> 0.9
Hydrogen ---------------> 38
Compress Air ------------> 2 (per meter3)
Ei sinänsä liity aiheeseen. Kiva taulukko kuitenkin. Konkilla päästään jo LAB:n ohi.
Luulisi että vieteriakku maksaa enemmän kuin tavallinen. Akun koko ei niinkään määräydy sen kapasiteetin mukaan vaan sen mukaan attä sen täytyy pystyä antamaan tarpeeksi tehoa käynnistykseen. Kehittymässä on yhdistelmä pieni akku-superkondensaattori. Kondensaattori pystyy antamaan paljon paremmin tehoa kuin akku ja se toimii aina vaan paremmin kylmänä. Jopa melkein kuollut akku voisi käynnistää auton konkan avulla.
Hyvä ratkaisu olisi pysäköidä auto aina mäen päälle. Silloin koko auton massa toimisi energiavarastona.