Neuvostoliitolle viime sotien tuloksena luovutetussa osassa Karjalaa sijaitsee Salmi-niminen pitäjä. Erikoista tässä suomen kielelle tavallisessa paikannimessä on se, että sitä taivutetaan "Salmissa" "Salmiin"- muodossa. Salmihan muuten taivutetaan kirjakielen mukaan "salmessa" ja vastaavan kaavan mukaan näitä saman tyyppisiä sanoja kuten lampi, kampi, lempi jne.
Mutta sitten on ainakin Ylä-Savon Vieremällä kylän, ja naapurikunnassa maastokohdan nimenä sellainen kuin Salahmi. Se taas taivutetaan, kuten tämä Karjalan Salmi eli Salahmin, Salahmissa, Salahmilla jne. Niinpä tuli mieleen, että onkohan tällä edellä mainitulla Salmi- pitäjän nimellä ollut alun perin jokin muu, Salahmin tapaan tuntematon merkitys, kuin se kapeaa vesialuetta tarkoittava?
Kapea vesi taivutettuna
7
355
Vastaukset
Eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että paikallisessa murteessa on käytössä taivutus salmi : salmin ja tätä on käytetty myös erisnimen taivutuksessa. Vrt. http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1877
- Taivuttelija
"Eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että paikallisessa murteessa on käytössä taivutus salmi : salmin..."
Tämä on yksi looginen selitys.
Se vain on kummallista, että miten tämä murteinen muoto tässä Salmin tapauksessa saanut jäädä elämään myös kirjakielisessä tekstissä. En ainakaan muista, että tällaista poikkeusta olisi muiden paikkakuntien kohdalla noudatettu. - toinen, ensi alkuun
Taivuttelija kirjoitti:
"Eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että paikallisessa murteessa on käytössä taivutus salmi : salmin..."
Tämä on yksi looginen selitys.
Se vain on kummallista, että miten tämä murteinen muoto tässä Salmin tapauksessa saanut jäädä elämään myös kirjakielisessä tekstissä. En ainakaan muista, että tällaista poikkeusta olisi muiden paikkakuntien kohdalla noudatettu.Luovutetussa Karjalassa oli myös Vahvialassa kylä tai taajama nimeltä Nurmi. Ymmärtääkseni tämäkin taipuu iillisenä - Nurmissa, Nurmin.
- paikalla vallitseva
toinen, ensi alkuun kirjoitti:
Luovutetussa Karjalassa oli myös Vahvialassa kylä tai taajama nimeltä Nurmi. Ymmärtääkseni tämäkin taipuu iillisenä - Nurmissa, Nurmin.
Nyky-Suomessa tällainen kuin Kangaslampi - Kangaslammilla, Rusko - Ruskolla.
Nämä eivät kyllä ollekaan -salmi-päätteisiä, totta.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
Jossakin Kotuksen sivuilla se sanottiinkin, että paikannimissä noudatetaan paikkakunnalla muotoutunutta tapaa...
Menetystä Karjalasta ja nimistä:
http://www.kotus.fi/nimisto/nimistonhuolto/ohjeita_ja_suosituksia/tyhja_sivu/luovutetun_karjalan_kunnannimet - mikä merkitys.
Taivuttelija kirjoitti:
"Eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että paikallisessa murteessa on käytössä taivutus salmi : salmin..."
Tämä on yksi looginen selitys.
Se vain on kummallista, että miten tämä murteinen muoto tässä Salmin tapauksessa saanut jäädä elämään myös kirjakielisessä tekstissä. En ainakaan muista, että tällaista poikkeusta olisi muiden paikkakuntien kohdalla noudatettu.Entäpä se, että aikoinaan suomen kielen sijasta virkakieli oli ruotsi... Salmis.
- Kainuusta minäkin
Salmi – Salahmi – Salami?
Ylä-Kainuun suurin kunta on kirjasuomeksi Suomussalmi, paikallisten kielellä Suomussalami. Voisi tarkoittaa niinkin eksoottista herkkua kuin kalojen perkuutähteistä valmistettua kestomakkaraa.
Eikös muuten muuan kovaluinen ykköskaava-autojen kilvanajaja -Heikki olekin sieltä päin kotoisin?
Onhan noita vaihtelevia taivutuksia maantieteen ulkopuolellakin. Saman sanan taivutusmuodot saattavat tunnetusti vaihdella eri merkitysten mukaan:
vuori – vuoren / vuorin
laki – lain / laen
viini – viinin / viinen
kuori – kuoren / kuorin
jne.
Vuori? Teräsvuori? Teräsvaari? Suomussalmen apupapille syntyi 1865 poikalapsi, joka sai kasteessa nimen Carl Johan. Pojasta tuli sittemmin lainoppinut, joka nousi aivan yhteiskunnan laelle. Suomalaiset tunsivat ensimmäisen presidenttinsä etunimillä Kaarlo Juho. Mies ehti kokea vielä Helsingin olympialaisetkin – K. J. Ståhlberg kuoli 87-vuotiaana syksyllä 1952.- le langage
Samoja sanojako? Taitavat olla ennemminkin homonyymejä nämä…
vuori – vuoren / vuorin
laki – lain / laen
viini – viinin / viinen
kuori – kuoren / kuorin
Noissa esimerkeissä ovat kyseessä aivan eri sanat:
vuori – vuoren (luonnonpaikka) / vuori - vuorin (takin vuori)
laki – lain (laki lakikirjassa) / laki - laen (esim. kukkulan laki)
viini – viinin (alkoholijuoma) / viini - viinen (nuolikotelo)
kuori – kuoren (hedelmän kuori) / kuori - kuorin (kirkon osa)
samoin kuin esim. kuusi - kuusen (havupuu) / kuusi - kuuden (lukusana)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jens Ihlen (ex Kukka) poika todistaa oikeudessa
10:49 "Välit ovat olemattomat" Minkälainen isäsi ja sinun välinen suhde on tällä hetkellä? "Minulla ei ole minkäännäkö2659965K-kaupassa on mukava käydä, kun ei tarvitse katsella köyhiä
vasemmistolaisia, joista monet myös varastavat. Mielellään maksaa vähän enemmän tuotteista K-kaupassa, jotka ovat paljon1925684Suomeen ei kuulu ihmiset jotka ei halua kätellä toisia ihmisiä, koska tämä on vääräuskoinen
Nainen joka ei halunnut kätellä Stubbia on selvästi ääripään muslimi, eli sitä sakkia josta niitä ongelmia koituu. Ulos1675264PS:n Purra teki -JÄTTI-VELAT
* * PS:n Purra teki -JÄTTI-VELAT - ! ja jätti MaksuHuolet -Kansan Maksettavaksi -! *754901Vain vasemmistolaiset rakennemuutokset pelastavat Suomen
Kansaa on ankeutettu viimeiset 30+ vuotta porvarillisella minäminä-talouspolitiikalla, jossa tavalliselta kansalta on ot73183Persut huutaa taas: "kato! muslimi!"
Persut on lyhyessä ajassa ajaneet läpi kaksi työntekijöiden oikeuksien heikennystä, joita se on aiemmin vastustanut. Pe02540- 2122469
Nainen, sanotaan että totuus tekee kipeää
Ehkä mutta se voi olla myös se kaikkein kamalin asia kohdata. Kuplassa on turvallista, kun tietää vähemmän on helpompi.122289Valtio lopettaa pienituloisten perheiden kylpylälomien tukemisen
Pienituloiset suomalaiset ovat voineet vuosikymmenten ajan hakea tuettuja lomia terveydellisin, sosiaalisin ja taloudell3542032- 221798