Neuvostoliitolle viime sotien tuloksena luovutetussa osassa Karjalaa sijaitsee Salmi-niminen pitäjä. Erikoista tässä suomen kielelle tavallisessa paikannimessä on se, että sitä taivutetaan "Salmissa" "Salmiin"- muodossa. Salmihan muuten taivutetaan kirjakielen mukaan "salmessa" ja vastaavan kaavan mukaan näitä saman tyyppisiä sanoja kuten lampi, kampi, lempi jne.
Mutta sitten on ainakin Ylä-Savon Vieremällä kylän, ja naapurikunnassa maastokohdan nimenä sellainen kuin Salahmi. Se taas taivutetaan, kuten tämä Karjalan Salmi eli Salahmin, Salahmissa, Salahmilla jne. Niinpä tuli mieleen, että onkohan tällä edellä mainitulla Salmi- pitäjän nimellä ollut alun perin jokin muu, Salahmin tapaan tuntematon merkitys, kuin se kapeaa vesialuetta tarkoittava?
Mutta sitten on ainakin Ylä-Savon Vieremällä kylän, ja naapurikunnassa maastokohdan nimenä sellainen kuin Salahmi. Se taas taivutetaan, kuten tämä Karjalan Salmi eli Salahmin, Salahmissa, Salahmilla jne. Niinpä tuli mieleen, että onkohan tällä edellä mainitulla Salmi- pitäjän nimellä ollut alun perin jokin muu, Salahmin tapaan tuntematon merkitys, kuin se kapeaa vesialuetta tarkoittava?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että paikallisessa murteessa on käytössä taivutus salmi : salmin ja tätä on käytetty myös erisnimen taivutuksessa. Vrt. http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1877
"Eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että paikallisessa murteessa on käytössä taivutus salmi : salmin..."
Tämä on yksi looginen selitys.
Se vain on kummallista, että miten tämä murteinen muoto tässä Salmin tapauksessa saanut jäädä elämään myös kirjakielisessä tekstissä. En ainakaan muista, että tällaista poikkeusta olisi muiden paikkakuntien kohdalla noudatettu.
Luovutetussa Karjalassa oli myös Vahvialassa kylä tai taajama nimeltä Nurmi. Ymmärtääkseni tämäkin taipuu iillisenä - Nurmissa, Nurmin.
Nyky-Suomessa tällainen kuin Kangaslampi - Kangaslammilla, Rusko - Ruskolla.
Nämä eivät kyllä ollekaan -salmi-päätteisiä, totta.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
Jossakin Kotuksen sivuilla se sanottiinkin, että paikannimissä noudatetaan paikkakunnalla muotoutunutta tapaa...
Menetystä Karjalasta ja nimistä:
http://www.kotus.fi/nimisto/nimistonhuolto/ohjeita_ja_suosituksia/tyhja_sivu/luovutetun_karjalan_kunnannimet
Entäpä se, että aikoinaan suomen kielen sijasta virkakieli oli ruotsi... Salmis.
Salmi – Salahmi – Salami?
Ylä-Kainuun suurin kunta on kirjasuomeksi Suomussalmi, paikallisten kielellä Suomussalami. Voisi tarkoittaa niinkin eksoottista herkkua kuin kalojen perkuutähteistä valmistettua kestomakkaraa.
Eikös muuten muuan kovaluinen ykköskaava-autojen kilvanajaja -Heikki olekin sieltä päin kotoisin?
Onhan noita vaihtelevia taivutuksia maantieteen ulkopuolellakin. Saman sanan taivutusmuodot saattavat tunnetusti vaihdella eri merkitysten mukaan:
vuori – vuoren / vuorin
laki – lain / laen
viini – viinin / viinen
kuori – kuoren / kuorin
jne.
Vuori? Teräsvuori? Teräsvaari? Suomussalmen apupapille syntyi 1865 poikalapsi, joka sai kasteessa nimen Carl Johan. Pojasta tuli sittemmin lainoppinut, joka nousi aivan yhteiskunnan laelle. Suomalaiset tunsivat ensimmäisen presidenttinsä etunimillä Kaarlo Juho. Mies ehti kokea vielä Helsingin olympialaisetkin – K. J. Ståhlberg kuoli 87-vuotiaana syksyllä 1952.
Samoja sanojako? Taitavat olla ennemminkin homonyymejä nämä…
vuori – vuoren / vuorin
laki – lain / laen
viini – viinin / viinen
kuori – kuoren / kuorin
Noissa esimerkeissä ovat kyseessä aivan eri sanat:
vuori – vuoren (luonnonpaikka) / vuori - vuorin (takin vuori)
laki – lain (laki lakikirjassa) / laki - laen (esim. kukkulan laki)
viini – viinin (alkoholijuoma) / viini - viinen (nuolikotelo)
kuori – kuoren (hedelmän kuori) / kuori - kuorin (kirkon osa)
samoin kuin esim. kuusi - kuusen (havupuu) / kuusi - kuuden (lukusana)