Laajakaista Viitasaarelle!

Tulevaisuusko?

Lainaus Digi Today lehdestä

Valtion laajakaistahanke saa kritiikkiä: iskee palveluihin
Kuva: © Tim Wimborne / Reuters

12.12.2014 09:09 Onko Laajakaista kaikille 2015 -hanke susi?
Kuusamo hankki 4g-tukiasemia kaapelin sijaan.

Hallituksen vuonna 2008 tekemä päätös laajakaistan tuomisesta lähes kaikille ei saa yleistä hyväksyntää kaikilta kunnilta. Ensi vuoden lopussa päättyy määräaika, jonka sisällä yli 99 prosenttia väestöstä olisi saatava enimmillään kahden kilometrin päähän 100 megabitin kuituverkosta.

Suurin osa kunnista on toteuttanut hankkeen vetämällä kaapelia. Tämä tekee kunnasta osittain myös internet-operaattorin. Kuntien osuus hankkeen kustannuksista on kunnan taloudesta riippuen 8, 22 tai 33 prosenttia.

Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen väittää sen myös köyhdyttävän sähköisiä palveluita. Kuusamon kaupunki on osallistunut pilottihankkeeseen, jossa kaapelin sijaan kunnan alueella rakennetaan laajaa 4g-peittoa.

– Jos olisimme lähteneet vetämään kaapelia, meillä olisi nyt 15 miljoonaa velkaa eikä yhtään palvelua. Palvelut ovat nyt verkossa nopeammin, koska painopiste on palveluissa eikä tekniikassa, Halonen sanoi puhuessaan toimittajille torstaina Kuusamossa.

Kuusamon tietohallintojohtaja Pekka Kantolan mukaan kaupunki on ottanut tänä vuonna käyttöön kotihoitoa tukevan videoyhteyspalvelun sekä astman hoidossa käytettävän etämittauspalvelun.

http://www.digitoday.fi/data/2014/12/12/valtion-laajakaistahanke-saa-kritiikkia-iskee-palveluihin/201417135/66

71

553

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Yksi kaikkien puoles

      Kuusamon malli on esimerkillinen. Tutustukaa !!

    • En hyväksy

      Kotiseudun Sanomat kirjoitti 10.12.2014 Pihtiputaan takaavan lainaa Kuuskaista vetoiselle Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle 3 315 000 valokuituverkon rakentamiseen.

      Ennakoidulla todella vähäisellä tilaajamäärillä on täysin varmaa, että Pihtiputaan kunta joutuu sen maksamaa verovaroista. Verojen kokoamiseen osallistuu kaikki verolliset, käytti tai ei valokuitua.

      Lisäksi uutisessa kerrottiin, että Pihtiputaan kunnanhallitus valitsi maankaivajaksi Kuuskaistan Palvelut Oy:n vaikka he laskuttavat metrihintana oninkertaisen hinnan kuin muualla Suomessa muut yhtiöt ta Pihtiputaan paikelliset kaivajat.

      Mikä järki tuossakin nyt on. Edustavatko hallituksen jäsenet Pihtiputaan kuntalaisia vai Kuuskaistaa?

      Eikö muuten Kepun vaalikassaan kertyisi riittävästi rahaa?

    • muurikkaan mies

      Hulluus on iskenyt Pihtiputaan päättäjiin...voi voi.
      Tulevaa verohelvettiä voi vain kauhulla odottaa.

      • Keiteleen lokari

        No niin

        Nyt minulla on kännykässä koko metsänhoito suunnitelma karttoineen, taulukoineen ja palveluineen päivieen.

        Ja hienosti pelittää.

        Olen käyttänyt sitä ennen läppärillä mokkula yhteydellä

      • tauno1
        Keiteleen lokari kirjoitti:

        No niin

        Nyt minulla on kännykässä koko metsänhoito suunnitelma karttoineen, taulukoineen ja palveluineen päivieen.

        Ja hienosti pelittää.

        Olen käyttänyt sitä ennen läppärillä mokkula yhteydellä

        Pontikan keitossa pitää olla kuituyhteys, muutoin palaa pohjaan.

    • Tipu Topakka

      Sonera laittoi uutta vauhtia mobiilinettiin – 300 megan nopeudet

      Manu Pitkänen
      Luotu: 15.12.2014 22:52



      Teknologia

      Tämän vuoden alussa Nokia testasi 300 Mbps:n latausnopeuksia Elisan matkapuhelinverkossa ja kuukausi sitten DNA kertoi testaavansa samanlaisia nopeuksia muutamissa paikoissa Helsingissä.

      Sonera on nyt liittynyt joukkoon avaamalla 300 Mbps:n LTE-A-verkon Helsingin Oulunkylässä ja Roihupellossa. Soneran mukaan kyseessä "on Pohjoismaiden ensimmäinen kaupallinen carrier aggregation -tekniikkaa hyödyntävä LTE-A-toteutus". Nopeampien yhteyksien hyödyntämiseen tarvitaan LTE Cateogry 6 -tason puhelin, kuten Samsungin Galaxy Alpha tai Note 4. Soneran liittymävalikoimassa korkein yhteysnopeus on yrityskäyttöön tarkoitetuissa Sonera Sopiva Pro –liittymässä ja Aito 4G Max -liittymässä.

      ”Ehdimme vielä tänä vuonna tuoda uudet nopeudet noin kymmenelle tukiasemalle eri puolilla Etelä-Suomea. Suomessa on otettu 4G nopeasti käyttöön, joten uskomme nopeamman verkon ilahduttavan asiakkaitamme nyt kun uusimmat puhelimet ja reitittimet tukevat korkeampia nopeuksia”, sanoo Soneran teknologiajohtaja Kalev Reiljan.

      Muut asiasanat:
      DNA, Elisa, 4G, Sonera

      http://www.uusisuomi.fi/teknologia/75497-sonera-laittoi-uutta-vauhtia-mobiilinettiin-300-megan-nopeudet

      • kuitua, kuitua
      • Kohti mitalisijaa
        kuitua, kuitua kirjoitti:

        Viitasaarella oli kaikista Suomen kunnista 40. eniten velkaa per asukas vuonna 2011. (lähde: http://yle.fi/uutiset/katso_osuutesi_oman_kunnan_velasta/6185142)

        Aika hyvä sijoitus tuo 40:s, maamme kuntien velkaisuuskilpailussa, euroa/ asukas? Vuosi vuodelta sijoituksemme paranee entisestään! Ellei meillä olisi ollut Keskisuomen valolta saamiamme miljoonia, nii olisimmeko kenties kirkkaaasti keulilla? Kyllä tällaisesta sijoituksesta pitäisi palkita kaupunkimme luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Varsinaisia tuhlaaja poikia ja -tyttöjä!

    • kestävä kehitys

      Uuraisilla ja Saarijärvellä ritti asiantuntemusta ja malttia tehdä laajakaistasta sellainen päätös, joka tuo parhaat edut, aina uusimman teknologian ja talouden sekä kunnalle, että asiakkaille. He antoivat pitkät "siipiveikoille" ja "asiattomille rahastajille" ulos.

      "Yhteisverkolla nopea 4G myös syrjäkylille

      Kansainvälisestikin harvinainen operaattoreiden yhteishanke varmistaa laadukkaan mobiiliverkon ripeän rakentamisen. Tuloksena on nopea ja tehokas verkko myös sinne, minne se ei ole aiemmin ulottunut.
      23.12.2014 06:19

      DNA ja TeliaSonera päättivät elokuussa yhdistää voimat Itä- ja Pohjois-Suomen matkaviestinverkon rakentamisessa. Yhteinen sävel löytyi, kun uusien 4G-taajuuksien myöntämisen jälkeen operaattorit olivat joka tapauksessa rakentamassa uutta verkkoa.
      Puolet Suomen pinta-alasta kattavalla alueella asuu vain 15 prosenttia väestöstä, joten kalliiden verkkoinvestointien jakaminen on järkevää. Hyödyt näkyvät myös asiakkaille, lupaa DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen.

      "Mobiilidatan käyttö kasvaa räjähdysmäisesti myös jatkossa. Toisaalta käyttö on luonteeltaan liikkuvaa ja asiakkaiden odotukset sen mukaiset, olipa kyse yritystoiminnasta tai vapaa-ajan vietosta. Tätä yhtälöä lähdimme ratkaisemaan: halusimme nopealla aikataululla nopeat ja tasalaatuiset palvelut koko maahan.”

      Leinosen mukaan molemmat operaattorit voivat palvella asiakkaitaan paremmin yhteisessä verkossa. Tehokkuushyödyt näkyvät käyttäjille verkon parempana laatuna, nopeampina yhteyksinä ja nopeampana rakentamisena. Operaattoreiden tuotannollinen yhteistyö kattaa verkon perusinfrastruktuurin, mutta kaupallisessa mielessä kilpailu asiakkaista vain kovenee.

      Ainutlaatuinen yhteisyritys

      Yhteisverkko on Suomessa ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke. Erityiseksi sen tekee laaja maantieteellinen alue sekä se, ettei Itä- ja Pohjois-Suomeen jää operaattoreiden omia päällekkäisiä verkkoja.

      "Valtioneuvoston hyväksyttyä toimilupamuutokset yhteisrakentaminen on sallittu kaikkien radiotekniikoitten osalta. Toisin sanoen rakennamme kokonaan uuden verkon niin 2G-, 3G- kuin 4G-tekniikoilla. Verkko ja palvelut paranevat, oli asiakkaan käytössä viimeisin älypuhelin tai vuosia vanha gsm-kapula", Suomen Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen sanoo.
      Aiemmin DNA:n tuotantojohtajana työskennellyt Jokinen on valmistellut verkkoa elokuusta lähtien. Jokisen mukaan konkreettiseen rakentamisvaiheeseen, ensimmäisten tukiasemien asennuksiin, päästäneen huhtikuussa 2015. Peruskapasiteetin rakentaminen jatkuu pitkälle seuraavaan vuoteen.
      "Verkkohan ei ole koskaan valmis, vaan siihen tulee koko ajan parannuksia. Koko Suomi on katettu vuoden 2016 lopussa", Jokinen lupaa.

      Enemmän ja nopeammin

      Yhteisverkon kivijalka on uusin mahdollinen tukiasematekniikka. Se parantaa palvelun laatua kaikille asiakkaille. Lisäksi tukiasemapaikkoja tulee enemmän kuin yksittäisillä operaattoreilla on tähän asti ollut. Kun tähän ynnätään DNA:n ja Soneran hallitsemien radiotaajuuksien yhteiskäyttö, verkon peitto ja tiedonsiirron nopeus ovat ennennäkemättömiä.
      4G:n teoreettinen maksiminopeus 150 Mbit/s tulee aidosti kaikkien ulottuville myös haja-asutusalueilla.

      "Osa hyödyistä näkyy verkon nopeampana rakentamistahtina ja tasalaatuisena palveluna ympäri Suomen. On kansallisen edun kannalta tärkeää, että luomme koko maahan modernia ja tehokasta digitaalista infrastruktuuria", DNA:n Jukka Leinonen muistuttaa.

      Yhteisverkko palvelee samalla myös laajakaista kaikille -tavoitetta. "Syrjäseuduilla ei olla valmiita maksamaan tuhansia euroja kiinteistä kuituyhteyksistä. Erittäin kustannustehokas ja nopea mobiiliyhteys luo kilpailukykyä ja alueellista tasa-arvoa – ILMAN YHTEISKUNNAN TUKIA."

      Tämä artikkeli on yhteistyökumppanin sisältöä."

      http://www.taloussanomat.fi/dna/2014/12/23/yhteisverkolla-nopea-4g-myos-syrjakylille/201417547/325

      • pekkarointia

        Lukeekaapa tarkkaan Taloussanomien uutinen ja miettikää samalla, miksi se julkaistiin jouluaaton aattona. Vastaan itse retooriseen kysymykseeni: virastot ovat visusti kiinni juhlapyhinä ja suurin tunnekuohu jää juhlapyhien vuoksi pienenmäksi.

        Lehti jätti häveliäästi mainitsematta, että kyseessä on ollut Suomen mittakaavassa kaikkien aikojen vedätys.

        Vanhasen hallitus rustasi Pekkarisen ja Kepun ideoimana tukivedätyksen, "laajakaista kaikille", jolle ei vertaa löydy. Kokoomuksen Suvi Linden saatiin höynäytettyä tuolloin mukaan.

        Ainoa vastaava vertailukohde saattaisi olla ns. "paskalaki", jossa on identtisiä piirteitä tähän laajakaistavouhotukseen.

        Sekin oli tietysti Kepuvetoinen viritelmä, jota ajoi Paula Lehtomäki, Venäjän ylin ystävä ja ymmärtäjä.

        Tähän laajakaista huijaukseen oli tarkoitus tuhlata yli 500 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Eu:ltakin onnistuttiin kähveltämään 5,4 miljoonaa tänne Keski-Suomeen, mutta nämä rahat maksettiin kaikessa hiljaisuudessa takaisin syksyn lisäbudjetin rahoilla. Hyvä suoritus sinänsä oppositiopuolueelta.

        Viestintäviraston ja Ely-keskuksen virkamiehet ovat olleet hyvänä apuna tässä kusetuksessa.
        Näissä virastoissa pitää olla tarkat tiedot siitä, mitä kaapeleita isänmaan povessa kulkee ja kenelle ne kuuluvat. Niiden tulee myös arvioida, ovatko hankkeet tukikelpoisia vai ei.
        Näyttääpi siltä, että kulloinkin vallassa oleva hallitus sanelee virkamiehille, mitä saa tehdä tai olla tekemättä. Jälkeenpäin kyllä selitellään ja sysätään vastuu yksittäisen kunnan kopioita ottaneelle kanslistille, jos entiset merkit paikkansa pitävät.

        Yhteydet veronmaksajille saadaan näköjään ilman yhteiskunnan tukea ja aivan markkinavetoisesti niinkuin pitääkin.
        Eu totesi jo ajat sitten, ettei Suomen kaltainen maa voi saada perusinfraan kuuluvaan tietoliikenneverkon rakentamiseen unionin tukea. Verkkojen rakennus on kaupallisten toimijoiden tehtävä ja sen pitää toteutua markkinavetoisesti. Suomen kaltaisen valtion on itse pystyttävä verkkonsa rakentamaan

        Saarijärveltäkin Sampon jutun mukaan kaapeleita on "yllättäen" löytynyt enemmän ja vähemmän.

        Mitähän ajattelevat ne kunnat, jotka houkuteltiin 30 vuoden velkavankeuteen holdingyhtiömalliin? Mikä on tämä Kuuskaista, jota paapotaan veronmaksajien rahoilla? Mihin Telog-Oteran on rahat kanavoinut? Mikä järki on kaivaa kuituja kuitujen viereen?

        Luulisi myös liittymänsä etukäteen maksaneita veronmaksajia pikkuisen harmittavan.
        Toivottavasti muistatte huijarinne äänestyskopissa piirtäessänne numeroa eduskuntavaaleissa.

        Olis vähintäänkini kohtuullista, jos 5000 huijatuksi tullutta etumaksunsa maksanutta ihmistä ja yhteisöä nostaisivat joukkokanteen niitä tahoja vastaan, jotka tämän sopan ovat keittäneet ja vaatisivat tekijät myös rikosoikeudelliseen vastuuseen virkarikoksista.

        Suomen kansantalous ei kerta kaikkiaan kestä tällaista asioiden hoitoa.

        Hävetkää "sopan keittäjät" , jos osaatte.

      • naapurista
        pekkarointia kirjoitti:

        Lukeekaapa tarkkaan Taloussanomien uutinen ja miettikää samalla, miksi se julkaistiin jouluaaton aattona. Vastaan itse retooriseen kysymykseeni: virastot ovat visusti kiinni juhlapyhinä ja suurin tunnekuohu jää juhlapyhien vuoksi pienenmäksi.

        Lehti jätti häveliäästi mainitsematta, että kyseessä on ollut Suomen mittakaavassa kaikkien aikojen vedätys.

        Vanhasen hallitus rustasi Pekkarisen ja Kepun ideoimana tukivedätyksen, "laajakaista kaikille", jolle ei vertaa löydy. Kokoomuksen Suvi Linden saatiin höynäytettyä tuolloin mukaan.

        Ainoa vastaava vertailukohde saattaisi olla ns. "paskalaki", jossa on identtisiä piirteitä tähän laajakaistavouhotukseen.

        Sekin oli tietysti Kepuvetoinen viritelmä, jota ajoi Paula Lehtomäki, Venäjän ylin ystävä ja ymmärtäjä.

        Tähän laajakaista huijaukseen oli tarkoitus tuhlata yli 500 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Eu:ltakin onnistuttiin kähveltämään 5,4 miljoonaa tänne Keski-Suomeen, mutta nämä rahat maksettiin kaikessa hiljaisuudessa takaisin syksyn lisäbudjetin rahoilla. Hyvä suoritus sinänsä oppositiopuolueelta.

        Viestintäviraston ja Ely-keskuksen virkamiehet ovat olleet hyvänä apuna tässä kusetuksessa.
        Näissä virastoissa pitää olla tarkat tiedot siitä, mitä kaapeleita isänmaan povessa kulkee ja kenelle ne kuuluvat. Niiden tulee myös arvioida, ovatko hankkeet tukikelpoisia vai ei.
        Näyttääpi siltä, että kulloinkin vallassa oleva hallitus sanelee virkamiehille, mitä saa tehdä tai olla tekemättä. Jälkeenpäin kyllä selitellään ja sysätään vastuu yksittäisen kunnan kopioita ottaneelle kanslistille, jos entiset merkit paikkansa pitävät.

        Yhteydet veronmaksajille saadaan näköjään ilman yhteiskunnan tukea ja aivan markkinavetoisesti niinkuin pitääkin.
        Eu totesi jo ajat sitten, ettei Suomen kaltainen maa voi saada perusinfraan kuuluvaan tietoliikenneverkon rakentamiseen unionin tukea. Verkkojen rakennus on kaupallisten toimijoiden tehtävä ja sen pitää toteutua markkinavetoisesti. Suomen kaltaisen valtion on itse pystyttävä verkkonsa rakentamaan

        Saarijärveltäkin Sampon jutun mukaan kaapeleita on "yllättäen" löytynyt enemmän ja vähemmän.

        Mitähän ajattelevat ne kunnat, jotka houkuteltiin 30 vuoden velkavankeuteen holdingyhtiömalliin? Mikä on tämä Kuuskaista, jota paapotaan veronmaksajien rahoilla? Mihin Telog-Oteran on rahat kanavoinut? Mikä järki on kaivaa kuituja kuitujen viereen?

        Luulisi myös liittymänsä etukäteen maksaneita veronmaksajia pikkuisen harmittavan.
        Toivottavasti muistatte huijarinne äänestyskopissa piirtäessänne numeroa eduskuntavaaleissa.

        Olis vähintäänkini kohtuullista, jos 5000 huijatuksi tullutta etumaksunsa maksanutta ihmistä ja yhteisöä nostaisivat joukkokanteen niitä tahoja vastaan, jotka tämän sopan ovat keittäneet ja vaatisivat tekijät myös rikosoikeudelliseen vastuuseen virkarikoksista.

        Suomen kansantalous ei kerta kaikkiaan kestä tällaista asioiden hoitoa.

        Hävetkää "sopan keittäjät" , jos osaatte.

        Kysymykseen " Miten tältä kuuskaistalta peritään yhtään mitään. "

        Vastauksen löytää aloittajan linkistä, jonka olen poiminut ja jota lainaan:

        TÄSSÄ VASTAUS:
        "" 1) Verkko-osuuskunta Kuuskaistan nyt omistamat ja jo rakennetut verkot siirretään Verkko-osuuskunnalta Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle (”Valokuituverkot Oy”). Valokuituverkot Oy toimii verkko-operaattorina, joka myös rakentaa tulevat verkot. Siirto tapahtuu liiketoimintakauppana.

        2) Keski-Suomen kunnat perustavat yhdessä alla kuvatuin osuuksin kuntien kokonaan (100 %) omistaman Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (”Verkkoholding Oy”);

        3) Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (”Verkkoholding Oy”) tulee Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (”Valokuituverkot Oy”) pääomistajaksi 90 %:n omistusosuudella. Loput 10 % Valokuituverkot Oy:n omistuksesta tulee osuuskunnan omistaman Kuuskaistan Palvelut Oy:n omistukseen. Valokuituverkot Oy on voittoa tavoitteleva yhtiö ja tähtää kannattavaan liiketoimintaan.

        4) Verkko-omaisuuden hankinta valokuituverkkoyhtiöön ja yhtiön muut investoinnit rahoitetaan pääosin Kuntarahoitukselta saatavalla lainalla, jonka kunnat takaavat. Lainan ottaa Verkkoholding Oy, ja sen takaavat kunnat. "" omistuksensa mukaisessa suhteessa. Verkkoholding Oy siirtää varat Valokuituverkot Oy:n käyttöön verkko-omaisuuden hankkimiseksi ensisijaisesti oman pääoman ehtoisesti.

      • naapurista
        naapurista kirjoitti:

        Kysymykseen " Miten tältä kuuskaistalta peritään yhtään mitään. "

        Vastauksen löytää aloittajan linkistä, jonka olen poiminut ja jota lainaan:

        TÄSSÄ VASTAUS:
        "" 1) Verkko-osuuskunta Kuuskaistan nyt omistamat ja jo rakennetut verkot siirretään Verkko-osuuskunnalta Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle (”Valokuituverkot Oy”). Valokuituverkot Oy toimii verkko-operaattorina, joka myös rakentaa tulevat verkot. Siirto tapahtuu liiketoimintakauppana.

        2) Keski-Suomen kunnat perustavat yhdessä alla kuvatuin osuuksin kuntien kokonaan (100 %) omistaman Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (”Verkkoholding Oy”);

        3) Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (”Verkkoholding Oy”) tulee Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (”Valokuituverkot Oy”) pääomistajaksi 90 %:n omistusosuudella. Loput 10 % Valokuituverkot Oy:n omistuksesta tulee osuuskunnan omistaman Kuuskaistan Palvelut Oy:n omistukseen. Valokuituverkot Oy on voittoa tavoitteleva yhtiö ja tähtää kannattavaan liiketoimintaan.

        4) Verkko-omaisuuden hankinta valokuituverkkoyhtiöön ja yhtiön muut investoinnit rahoitetaan pääosin Kuntarahoitukselta saatavalla lainalla, jonka kunnat takaavat. Lainan ottaa Verkkoholding Oy, ja sen takaavat kunnat. "" omistuksensa mukaisessa suhteessa. Verkkoholding Oy siirtää varat Valokuituverkot Oy:n käyttöön verkko-omaisuuden hankkimiseksi ensisijaisesti oman pääoman ehtoisesti.

        Olipa kerran valtapuolue x, joka päätti laatia lain, joka koskisi tietenkin kaikkia veronmaksajia.
        Lain nimeksi valittiin "laajakaista kaikille".

        Huomatkaa sana "kaikille" riippumatta siitä, onko kuidusta hyötyä vai ei.

        Täkyksi ihmisille syötettiin EU:n ja valtion myöntämät avustusrahat sekä kuntien osuudet. Loput maksaisi operaattori itse (34%).Kuulostaa hyvältä vai mitä.

        Tarkemmin mietittynä jo tässä mallissa 2/3 osaa rahoituksesta on peräisin veronmaksajilta.

        Tähän lisätään vielä se, että saadakseen liittymän ihmisen pitää maksaa omasta pussistaan myös liittymämaksu ja kaistan käytöstä kuukausimaksu.

        Keski-Suomeen operaattoriksi "kilpailutettiin"täysin varaton osuuskunta Kuuskaista, jolla ei teoriassakaan ollut mahdollista saada omarahoitustaan vapailta markkinoilta. Sen vuoksi laadittiin näppärä suunnitelma, jonka mukaan kunnat(veronmaksajat) lahjoittavat Kuuskaistalle etumaksuina puuttuvat miljoonat (omarahoitusosuuden), vaikka eivät myöhemmin lähtisikään koko hankkeeseen

        Kuuskaista lisäksi virheellisesti markkinoi, että Finnvera on mukana osarahoittajana ja lainojen takaajana. Tällä tavalla kunnat saatiin mukaan kohtalokkaaseen hankkeeseen.

        Jyväskylän valtuuston videoitu kokous viimeistään paljasti "sylttytehtaan".

        Kokouksessa valtuuston pj. Pekkarinen tuli lipsauttaneeksi puheenvuorossaan, että hän on tiennyt koko ajan, ettei Finnvera voi lähteä takaamaan Kuuskaistan lainoja.

        Seuraava valtuutettu kysyi Pekkariselta, miksi hän ei tietoaan ole aiemmin kertonut.
        Vastaus oli se, että hän ei kuulu valmistelutyöryhmään ja ettei kukaan ole häneltä asiaa kysynyt.

        Nimimerkille "laina-rahalla" olisi harras pyyntö.
        Voisitko selvittää, miten veronmaksajan rahat esittämässäsi mallissa pelastuvat?

        Yhtäkkiä arvioiden veronmaksaja lainaa yhtiöille lisää rahaa 30 vuodeksi. että saisi jo maksamansa rahat takaisin.

        On olemassa myös oikea mahdollisuus saada huijatut rahat takaisin, mutta se edellyttää rikosilmoituksen tekemistä.

        Tällä tavalla syyttäjä olisi velvollinen ajamaan korvauskanteen asianomistajien puolesta.

        Kunnilla on ns, isännänvastuu, mikä tarkoittaa sitä, että korvaukset maksetaan ensin kuntien varoista. Jos oikeus toteaa rikoksia tapahtuneen, kunnat voivat periä virkarikoksiin tuomituilta rahat takaisin korkoineen ja panna saatavat tarvittaessa ulosottoon.

        Osuuskunta Kuuskaistan rahaliikenne olisi myös välttämätöntä selvittää.

        Raha ei nimittäin katoa muuten kuin polttamalla setelit konkreettisesti.
        Yleensä se vain siirtyy paikkaan x.

      • naapurista
        naapurista kirjoitti:

        Olipa kerran valtapuolue x, joka päätti laatia lain, joka koskisi tietenkin kaikkia veronmaksajia.
        Lain nimeksi valittiin "laajakaista kaikille".

        Huomatkaa sana "kaikille" riippumatta siitä, onko kuidusta hyötyä vai ei.

        Täkyksi ihmisille syötettiin EU:n ja valtion myöntämät avustusrahat sekä kuntien osuudet. Loput maksaisi operaattori itse (34%).Kuulostaa hyvältä vai mitä.

        Tarkemmin mietittynä jo tässä mallissa 2/3 osaa rahoituksesta on peräisin veronmaksajilta.

        Tähän lisätään vielä se, että saadakseen liittymän ihmisen pitää maksaa omasta pussistaan myös liittymämaksu ja kaistan käytöstä kuukausimaksu.

        Keski-Suomeen operaattoriksi "kilpailutettiin"täysin varaton osuuskunta Kuuskaista, jolla ei teoriassakaan ollut mahdollista saada omarahoitustaan vapailta markkinoilta. Sen vuoksi laadittiin näppärä suunnitelma, jonka mukaan kunnat(veronmaksajat) lahjoittavat Kuuskaistalle etumaksuina puuttuvat miljoonat (omarahoitusosuuden), vaikka eivät myöhemmin lähtisikään koko hankkeeseen

        Kuuskaista lisäksi virheellisesti markkinoi, että Finnvera on mukana osarahoittajana ja lainojen takaajana. Tällä tavalla kunnat saatiin mukaan kohtalokkaaseen hankkeeseen.

        Jyväskylän valtuuston videoitu kokous viimeistään paljasti "sylttytehtaan".

        Kokouksessa valtuuston pj. Pekkarinen tuli lipsauttaneeksi puheenvuorossaan, että hän on tiennyt koko ajan, ettei Finnvera voi lähteä takaamaan Kuuskaistan lainoja.

        Seuraava valtuutettu kysyi Pekkariselta, miksi hän ei tietoaan ole aiemmin kertonut.
        Vastaus oli se, että hän ei kuulu valmistelutyöryhmään ja ettei kukaan ole häneltä asiaa kysynyt.

        Nimimerkille "laina-rahalla" olisi harras pyyntö.
        Voisitko selvittää, miten veronmaksajan rahat esittämässäsi mallissa pelastuvat?

        Yhtäkkiä arvioiden veronmaksaja lainaa yhtiöille lisää rahaa 30 vuodeksi. että saisi jo maksamansa rahat takaisin.

        On olemassa myös oikea mahdollisuus saada huijatut rahat takaisin, mutta se edellyttää rikosilmoituksen tekemistä.

        Tällä tavalla syyttäjä olisi velvollinen ajamaan korvauskanteen asianomistajien puolesta.

        Kunnilla on ns, isännänvastuu, mikä tarkoittaa sitä, että korvaukset maksetaan ensin kuntien varoista. Jos oikeus toteaa rikoksia tapahtuneen, kunnat voivat periä virkarikoksiin tuomituilta rahat takaisin korkoineen ja panna saatavat tarvittaessa ulosottoon.

        Osuuskunta Kuuskaistan rahaliikenne olisi myös välttämätöntä selvittää.

        Raha ei nimittäin katoa muuten kuin polttamalla setelit konkreettisesti.
        Yleensä se vain siirtyy paikkaan x.

        Juuri näin. Koska Kuuskaistalla ei ollut omaa pääomaa, ennakkomaksuja on käytetty kaapeleiden upotukseen niin kuin rahat riittivät ja homma puhallettiin poikki. Karstulan kunnanjohtajan linkin esityslistasta kohta Riskit:
        Mukaan lähtevät kunnat lunastivat myös vanhat Kuuskaistan riskitkin itselleen ilman mukinoita. Siellähän on myös paljon muitakin asioita sarakkeessa riskit joita ei ole julkituotu. Liian matalaan kaivettuja kaapeleita ym.?

        Tässä
        Hankkeen riskit.

        Hankkeen selvitysryhmä kartoitti hankkeeseen liittyviä riskejä verkkotoiminnan ja omistajakuntien kannalta. Seuraavat riskit, joista tarkemmin liitteessä (liite 2), tunnistettiin erityisesti:

        A. Korkotaso kohoaa selvästi yli nyt laskelmassa käytettyjen korkotasojen.

        B. Liittymämyynti ei onnistu täydellisesti. Liittymämyyntiä voi vaikeuttaa mobiili-laajakaistayhteyksien onnistunut markkinointi.

        C. Liittymien keskipituus nousee suunniteltua pidemmäksi myynnin kohdistuessa ei-kaupalliselle alueelle, mistä seuraa arvaamattomia ylimääräisiä kuluja.

        D. Palveluyhtiöllä on korkeahko liiketoimintariski. Keski-Suomen verkon hinnoittelu ei johda taloudellisesti kannattavaan lopputulokseen. Kannattavan liiketoiminnan saavuttamiseksi yhtiön tulee hankkia myös muuta toimintaa ja muita asiakkaita.

        E. Liittymämaksuja joudutaan palauttamaan 1-vaiheen ulkopuolelta tilatuille liittyjille.

        F. Kunnanvaltuustojen päätösten lainvoimaisuus viivästyy. Hanke edellyttää kunnilta merkittäviä takauspäätöksiä. Jos takauspäätösten suhteen tulee vii-västyksiä, hankkeella varattujen EU-tukien saaminen vaarantuu. Jos useiden isojen kuntien hankkeet viivästyvät, syntyy merkittävä uhka koko yhtiön toi-minnalle.

      • naapurista
        naapurista kirjoitti:

        Juuri näin. Koska Kuuskaistalla ei ollut omaa pääomaa, ennakkomaksuja on käytetty kaapeleiden upotukseen niin kuin rahat riittivät ja homma puhallettiin poikki. Karstulan kunnanjohtajan linkin esityslistasta kohta Riskit:
        Mukaan lähtevät kunnat lunastivat myös vanhat Kuuskaistan riskitkin itselleen ilman mukinoita. Siellähän on myös paljon muitakin asioita sarakkeessa riskit joita ei ole julkituotu. Liian matalaan kaivettuja kaapeleita ym.?

        Tässä
        Hankkeen riskit.

        Hankkeen selvitysryhmä kartoitti hankkeeseen liittyviä riskejä verkkotoiminnan ja omistajakuntien kannalta. Seuraavat riskit, joista tarkemmin liitteessä (liite 2), tunnistettiin erityisesti:

        A. Korkotaso kohoaa selvästi yli nyt laskelmassa käytettyjen korkotasojen.

        B. Liittymämyynti ei onnistu täydellisesti. Liittymämyyntiä voi vaikeuttaa mobiili-laajakaistayhteyksien onnistunut markkinointi.

        C. Liittymien keskipituus nousee suunniteltua pidemmäksi myynnin kohdistuessa ei-kaupalliselle alueelle, mistä seuraa arvaamattomia ylimääräisiä kuluja.

        D. Palveluyhtiöllä on korkeahko liiketoimintariski. Keski-Suomen verkon hinnoittelu ei johda taloudellisesti kannattavaan lopputulokseen. Kannattavan liiketoiminnan saavuttamiseksi yhtiön tulee hankkia myös muuta toimintaa ja muita asiakkaita.

        E. Liittymämaksuja joudutaan palauttamaan 1-vaiheen ulkopuolelta tilatuille liittyjille.

        F. Kunnanvaltuustojen päätösten lainvoimaisuus viivästyy. Hanke edellyttää kunnilta merkittäviä takauspäätöksiä. Jos takauspäätösten suhteen tulee vii-västyksiä, hankkeella varattujen EU-tukien saaminen vaarantuu. Jos useiden isojen kuntien hankkeet viivästyvät, syntyy merkittävä uhka koko yhtiön toi-minnalle.

        Kuuskaistalle maksetut ennakkomaksut on ainakin osaksi menneet tappiollisen toiminnan pyörittämiseen, ei siis kaikki uusien liittymien ja kaapeleiden rakentamiseen.
        Jos Kuuskaista on sopimuksia tehdessään niin kuntien kuin yksittäisten asiakkaiden kanssa valehdellut tuosta Finnveran osuudesta on se syyllistynyt vilppiin ja sehän jo riittää sopimuksen purkuun ja siihen, että Kuuskaista joutuu palauttamaan sille maksetut ennnakot.
        Ei kai kunta voi olla mukana ja jatkaa rahan työntämistä Kuuskaistalle, jos näkee ilmiselvästi, että koko hanke on ontto.
        Nythän niitä, jotka viisaasti vetäytyivät syytetään vaikka mistä.
        Mielestäni niitä, jotka ovat veronmaksajien rahoja laittaneet hankkeeseen vielä senkin jälkeen kun on todettu, että työt eivät etene, palkkoja ei makseta jne ovat syyllistyneet vähintäänkin varomattomuuteen.
        Juuri näin. Koska Kuuskaistalla ei ollut omaa pääomaa, ennakkomaksuja on käytetty kaapeleiden upotukseen niin kuin rahat riittivät ja homma puhallettiin poikki. Karstulan kunnanjohtajan linkin esityslistasta kohta Riskit:
        Mukaan lähtevät kunnat lunastivat myös vanhat Kuuskaistan riskitkin itselleen ilman mukinoita. Siellähän on myös paljon muitakin asioita sarakkeessa riskit joita ei ole julkituotu. Liian matalaan kaivettuja kaapeleita ym.?

        Salaisen suunnitelman etsintää
        Kuuskaistalta loppui keväällä 2013 rahat ja Keski-Suomen kaapelointi pysähtyi alkuunsa.

        Kuuskaista lähetti 15 kunnalle uuden suunnitelman "himmeli-yhtiöstä" joka rahoittaisi ja jatkaisi sitten heille kaapeleiden kaivamista, ja maksaisi heille myös "Himmeli-yhtiön" kautta kunnilta veronmaksajien rahaa.

        Meille Karstulaankin tuli sellainen ja se olisi pitänyt käsitellä hallituksessa pikaisesti salaisena ja kiireellisenä juhannusviikolla 2013. Se oli niin salainen, että sen saivat vain harvat ja valitut. Ei saanut kopioida ja piti palauttaa pian.

        Verkko-osuuskunta Kuuskaistan 10.6.2013/ Inspira vuosina 2013 - 2016 salaisen suunnitelman hinta arvio kunnille oli 163 miljoonaa euroa. Kaiken rahoituksen Himmeli -laajakaistalle olisivat maksaneet kunnat sijoituksenaan, ja taanneet kaikki yhtiön velat.

        Kuuskaista olisi ollut verkko-Holdingin yksi omistaja, mutta ilman rahoitustarvetta ja takausriskejä. Olisi sen sijaa saanut sieltä tuloja riippumatta siitä miten liikketoiminta olisi sujunut

        Siitä ei tullut kuitenkaan mitään koska merkittävimmät kunnat eivät siihen lähtenyt mukaan, kuten Jyväskylä, Uurainen, Saarijärvi, Kivijärvi ja muitakin.

        Mukaan lähtivät Keski-Suomen pienimmät ja köyhimmät korpikunnat, kuten Kannonkoski, Kyyjärvi, Toivakka, Konnevesi, Pihtipudas. Karstula, Petäjävesi ja Viitasaari hinkuu vielä mukaan, mutta heidän osaltaan hanke on ollut jumissa oikeusvalitusten vuoksi.

        "Yritys rypäle" on miniversio "Himmeli-yhtiöstä" mutta vastuut, takaukset ja riskit ovat vieläkin suoraviivaisemmin kunnilla ja kaikilla näiden kuntien veronmaksajilla, vaikka ei edes käyttäisi laajoja kaistoja. Ihan niinkuin toinen TV maksu.

    • ja Padillä

      Oliko se 100 Megaa kaikille. En minä sitä halua enkä ota vaan tämän Samsungin.

      Samsungin huippupuhelin sai tuen supernopealle netille

      Manu Pitkänen
      29.12.2014 20:09


      Teknologia

      Galaxy Note 4 on ollut alusta lähtien ollut saatavilla niin Exynos- kuin Snapdragon-versiollisenakin. Tuotepalettiin on julkaistu kolmaskin versio, Qualcommin uutta Snadragon 810 -piiriä käyttävä malli.

      Snapdragon 810 sisältää uusia huomattavia teknisiä parannuksia aiemmassa Note 4:ssä nähtyyn Snapdragon 805:een verrattuna. Uudessa järjestelmäpiirissä on kahden 64-bittiseen laskentaan kykenevää suoritinydintä (neljä Cortex-A57-ydintä ja neljä Cortex-A53-ydintä), tuki LPDDR4-muistille, tuki videoiden HEVC-pakkaukselle ja yhteensopivuus kolmea taajuusaluetta yhdistäville 450 Mbps:n matkapuhelinyhteyksille.

      Edellä mainituista uudistuksista Samsung nostaa tikun nokkaan nopeammat matkapuhelinverkkoyhteydet. Puhelimessa käytettävä käyttöjärjestelmä on vielä 32-bittinen Android 4.4 KitKat. Keskusmuistia on kolme gigatavua, mutta sen tyyppiä ei kerrottu.

      450 Mbps:n verkkoyhteydet ovat vielä maailmanlaajuisestikin vasta alkutekijöissä, joten useimmissa käytössä olevissa verkoissa on tyytyminen hitaampiin verkkoyhteyksiin. Samsung uskoo nopeiden matkapuhelinverkkojen kaupallisen käytön alkavan ensi vuoden lopulla. Suomessa operaattorit ovat aloittaneet 300 Mbps:n verkkojen kaupallisen testaamisen pienillä alueilla.

      Qualcommin tarkoitus oli käyttää Snapdragon 810:ssä LTE Category 6 -tason mobiiliyhteyksiä (max. 300 Mbps), mutta yhtiö kertoi joulukuussa vaihtaneensa piirin modeemin uudempaan malliin.

      Samsung ei kertonut missä 450 Mbps:n mobiiliyhteyksillä varustettua Note 4:ää aiottaisiin myydä. Yhtiö ei kertonut myöskään sitä koska puhelin tulee markkinoille.
      Muut asiasanat:
      Samsung Galaxy Note 4, Android 5.0 Lollipop, Android 4.4 KitKat, Android, 64-bittinen, Qualcomm Snapdragon 810, Qualcomm

      http://www.uusisuomi.fi/teknologia/75960-samsungin-huippupuhelin-sai-tuen-supernopealle-netille

    • viitasaarelainen

      Langattomilla yhteyksillä ei tulla saamaan samoja nopeuksia vielä moneen kymmeneen vuoteen mitä kuidulla pystyy saamaan. Kuituparilla päästään ainakin kymmenen gigabitin nopeuksiin ja erittäin alhaisiin viiveisiin joista 4G, 5G ja 6G mobiiliverkot saavat vielä vain haaveilla. Huomion arvoista on se, että valokuidulla saadaan tismalleen eikä melkein luvattua nopeutta ja yhteys on vakaa kuin kivi. Tämä kaikki siis vain, jos Viitasaaren kolme pässiä eivät olisi jarruttamassa kehitystä.

      • lörps, lörps...

        Te Viitasaarelainen-nimimerkki kirjoittelette tänne nettipalstoille paaskan löpinöitä... Ikään kuin teillä ei olisi alahuulta olemassakaan?

      • en jäävännyt its...

        Kyllähän se viduttaa, kun ei onnistunut yhteiskunnalta viilaamaan 500€:n omavastuulla 30 000€ kuituverkkoa kymmenien kilometrien päähän. Voi että se on väärin. Ennen tehtiin vessapaperirullista ja rihmalangasta yhteydet, ja se riittäisi sinullekin? Ja syö kuitupitoista leipää, se kasvattaa järkeä!

      • hölmöt

        Ei näköjään riitä EU- maataloustuet, vielä pitäisi saada kuituverkko kunnan ja EU-tuilla. Eikö ole jo ahneuden huippu. Ette ilmeisestikään maksa kiinteistöveroakaan? Ostakaa verkkonne omilla rahoillanne tukianomuksien tekoon. Oma syynne jos teitä on huijattu.
        Varokaa kulkukauppiaita, ne kauppaavat 200€.:lla 20€:n kahvinkeittimiä. Olisi ollut palovaroittimiakin tarjolla hölmöille ostajille! Tietävät ilmeisesti nenästä vedettävät etukäteen. Teille päin läksivät ajelemaan.

    • vakaa kivi

      Ota veikkonen nimimerkki "viitasaarelainen" himoitsemasi kuituyhteys, jos elämäsi on siitä kiinni. Se on sinulle täysin mahdollista jo nyt. Kilauta jollekin isolle operaattorille ja sen kun tilaat. Kyllä ne tuotteen sinulle räätälöi. Muista kuitenkin myös maksaa se itse, äläkä ruikuta kaikkia veronmaksjajia sitä sinulle maksamaan.
      Kilpailuta operaattorit ja valitse kallein ja kas, elämäsi on pelastettu.

      Kysy samalla, saisitko tsiljoonan megan nopeuden lankaasi.

      Toistaiseksi markkinoilla ei ole edes 100 megan sovelluksia tarjolla, että se siitä. Omia rahojansa saa tuhlailla mihin haluaa, mutta älä tunge yhteiselle pussille.

      ps. joskus se vakaa kivi saattaa katkaista valokuitukaapelinkin, jos asennukset ovat Kuuskaistan tekemiä.

    • Silmäni avautuvat!

      Enpä voi sanoin kuvata, kuinka viisaasti Viitasaaren perussuomalaiset toimivat kaataessaan laajakaistahankeen valituksella. Onneksi demokratia suo mahdollisuuden tällätavoin saattaa holtittomia ja vähemmän fiksuja valtuutettuja kaidalle tielle.

      Viitasaarelaisista tuskin monikaan haluaisi elää siinä velkahelvetissä, jonka valokuituhanke olisi meille aiheuttanut. Olisitko sinä nimimerkillä "Viitasaarelainen" laittanut oman mökkisi törkyineen päivineen velanpantiksi, että olisi saatu kaivetuksi meille valokuitukaapeli maahan? Luulenpa, että sinäkään "Viitasaarelainen" et olisi laittanut henkilökohtaisesti sellaiseen paperiin nimeäsi! Se on tietenkin toinen asia mihinkä nimesi laitat ja mitä täällä netti palstoilla pöliset, jos sinulla ei ole muuta kuin "tuulen huuhtoma perse".

      Minä olen penkonut laajakaistaa koskevan kaiken mahdollisen tiedon. Aluksi käsitykseni olivat laajakaista myönteisiä, mutta viime kesästä alkaen päivä päivältä ja kuukausi kuukaudelta ajatukseni ovat muuttuneet yhä enemmän ja enemmän laajakaista vastaisemmaksi. Myönnän typeryyteni ja hölmöyteni ostaessani liittymän kun sitä niin hyväksi kehuttiin. Menkööt maksamani liittymähinta vaikka mustin takapuoleen kunhan kuitua ei kaiveta maahan.

      LÄMMIN KIITOS JA TÄYSI TUKI VIITASAAREN PERUSSUOMALAISILLE! OLETTE JÄRKEVÄSTI AJATTELEVAA PORUKKAA.

    • TOINEN JALAKA HAUVAS

      Kyllä minuakin on niin sangen suuresti viituttanut ku män rahat ku kankkulan kaivoo tuolle valokaistavirmalle. Kyllä minä ymmärrän ja onhan meitä tokkiisa muitai kohtalotovereita. Viikon ryyppäsin putkeen ku tiesin että rahat män. Kovalla työllä oon tienannu rahat ja akkaki huusi ku hinnoaja kuullessaa että ostin oikein oman tietokonekoapelin. Mitäpä sillä sitte olisin tehny vanaha ukko. Olisha sitä pornoa voinu kahtoa noppeammalla tempolla. Mutta olokoot nyt ku tilasin Jallun postilootaan. Soap eukkoki lukkea.

    • Ojankaivajat

      Takaisinperintää taitaa tulla ainakin Keski-Suomessa. Täällä on käytetty maaseuturahastoja edelleen kiellon vastaisesti.

      EU kieltää laajakaistojen rakentamisen maaseuturahoilla
      Maaseudun tulevaisuus
      24.05.2013, Kimmo Haimi

      Valokuitua ei enää rakenneta maaseudulle maaseuturahaston tuella. EU:n mukaan Suomen kaltaisella rikkaalla maalla pitää olla muut rahoituskeinot laajakaistaverkon rakentamiseen.

      Maaseuturahastosta myönnettävällä tuella ei saa rakentaa maaseudulle laajakaistaverkkoja, vaikka rahoitus on tarkoitettu nimenomaan yleishyödyllisiin investointeihin. Suomen kaltaisessa rikkaassa maassa laajakaistan rakentamiseen pitää löytyä rahat muualla, komissio katsoo.

      Komissio perustelee jyrkkää kantaa sillä, että rakennerahaston rahat vähenevät.

      Maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille 2007–2013 yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu tieto- ja viestintäyhteyksien kehittäminen ja käyttöönotto. Ensi vuonna alkavan kauden ohjelmaan tieto- ja viestintäyhteyksien kehittämistä ei ole enää kirjattu.

      Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen pehmittää komission jyrkkää näkemystä kuitenkin toteamalla, että tukea ei saa käyttää ”ainakaan runkoverkkoihin”.

      ”Ehkä paikalliset kyläverkot voivat silti olla mahdollisia.”

      Maaseuturahaston tukirahojen jakamisesta eri tukimuotojen kesken ei ole vielä tehty päätöksiä. Maa- ja metsätalousministeriön luonnos maaseutuohjelman sisällöksi julkaistiin torstaina. Luonnoksesta voi antaa lausunnon 25.6. asti.
      Juhani Reku

      http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/eu-kieltää-laajakaistojen-rakentamisen-maaseuturahoilla-1.40022

    • No tuloohan se 4G

      Yhteisverkolla nopea 4G myös syrjäkylille

      DNA ja TeliaSonera päättivät elokuussa yhdistää voimat Itä- ja Pohjois-Suomen matkaviestinverkon rakentamisessa. Yhteinen sävel löytyi, kun uusien 4G-taajuuksien myöntämisen jälkeen operaattorit olivat joka tapauksessa rakentamassa uutta verkkoa.

      Puolet Suomen pinta-alasta kattavalla alueella asuu vain 15 prosenttia väestöstä, joten kalliiden verkkoinvestointien jakaminen on järkevää. Hyödyt näkyvät myös asiakkaille, lupaa DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen.

      "Mobiilidatan käyttö kasvaa räjähdysmäisesti myös jatkossa. Toisaalta käyttö on luonteeltaan liikkuvaa ja asiakkaiden odotukset sen mukaiset, olipa kyse yritystoiminnasta tai vapaa-ajan vietosta. Tätä yhtälöä lähdimme ratkaisemaan: halusimme nopealla aikataululla nopeat ja tasalaatuiset palvelut koko maahan.”

      LUE MYÖS: Digitalisaatiossa nopeus on valttia

      Leinosen mukaan molemmat operaattorit voivat palvella asiakkaitaan paremmin yhteisessä verkossa. Tehokkuushyödyt näkyvät käyttäjille verkon parempana laatuna, nopeampina yhteyksinä ja nopeampana rakentamisena. Operaattoreiden tuotannollinen yhteistyö kattaa verkon perusinfrastruktuurin, mutta kaupallisessa mielessä kilpailu asiakkaista vain kovenee.

      Ainutlaatuinen yhteisyritys

      Yhteisverkko on Suomessa ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke. Erityiseksi sen tekee laaja maantieteellinen alue sekä se, ettei Itä- ja Pohjois-Suomeen jää operaattoreiden omia päällekkäisiä verkkoja.

      "Valtioneuvoston hyväksyttyä toimilupamuutokset yhteisrakentaminen on sallittu kaikkien radiotekniikoitten osalta. Toisin sanoen rakennamme kokonaan uuden verkon niin 2G-, 3G- kuin 4G-tekniikoilla. Verkko ja palvelut paranevat, oli asiakkaan käytössä viimeisin älypuhelin tai vuosia vanha gsm-kapula", Suomen Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen sanoo.

      Aiemmin DNA:n tuotantojohtajana työskennellyt Jokinen on valmistellut verkkoa elokuusta lähtien. Jokisen mukaan konkreettiseen rakentamisvaiheeseen, ensimmäisten tukiasemien asennuksiin, päästäneen huhtikuussa 2015. Peruskapasiteetin rakentaminen jatkuu pitkälle seuraavaan vuoteen.

      "Verkkohan ei ole koskaan valmis, vaan siihen tulee koko ajan parannuksia. Koko Suomi on katettu vuoden 2016 lopussa", Jokinen lupaa.

      Enemmän ja nopeammin

      Yhteisverkon kivijalka on uusin mahdollinen tukiasematekniikka. Se parantaa palvelun laatua kaikille asiakkaille. Lisäksi tukiasemapaikkoja tulee enemmän kuin yksittäisillä operaattoreilla on tähän asti ollut. Kun tähän ynnätään DNA:n ja Soneran hallitsemien radiotaajuuksien yhteiskäyttö, verkon peitto ja tiedonsiirron nopeus ovat ennennäkemättömiä.

      4G:n teoreettinen maksiminopeus 150 Mbit/s tulee aidosti kaikkien ulottuville myös haja-asutusalueilla.

      "Osa hyödyistä näkyy verkon nopeampana rakentamistahtina ja tasalaatuisena palveluna ympäri Suomen. On kansallisen edun kannalta tärkeää, että luomme koko maahan modernia ja tehokasta digitaalista infrastruktuuria", DNA:n Jukka Leinonen muistuttaa.

      Yhteisverkko palvelee samalla myös laajakaista kaikille -tavoitetta.

      "Syrjäseuduilla ei olla valmiita maksamaan tuhansia euroja kiinteistä kuituyhteyksistä. Erittäin kustannustehokas ja nopea mobiiliyhteys luo kilpailukykyä ja alueellista tasa-arvoa – ilman yhteiskunnan tukia."

      http://studio.kauppalehti.fi/uuden-tyon-mahdollistaja/yhteisverkolla-nopea-4g-myos-syrjakylille?utm_source=kauppalehti.fi&utm_medium=banner&utm_campaign=dna

      • tietäjä iänikuinen

        Paskat tuolla 4g tee mitään, jaettu yhteys. Jaatko vaimosikin muiden käyttöön. Murossa nörtit testanneet käytännön nopeudeksi 10 megan luokkaa. Sillä ei saa edes hd-kuvaa.

        Paska mikä paska.

      • kuitua, kuitua
        tietäjä iänikuinen kirjoitti:

        Paskat tuolla 4g tee mitään, jaettu yhteys. Jaatko vaimosikin muiden käyttöön. Murossa nörtit testanneet käytännön nopeudeksi 10 megan luokkaa. Sillä ei saa edes hd-kuvaa.

        Paska mikä paska.

        Kova se on Keski-Suomen Liitto tiedustelemaan. Liitto on sotkenut koko asian aina jo 2008 lähtien perusteellisesti. Otti kilpailutuksessa lähtölaukan ja laukkasi suoraan Kuuskaistan "talliin" haluten muitakin sinne. Ja siellä on edelleenkin juntturassa..

        Uutiset

        Keski-Suomi 8.1.2015 klo 14:06

        Jämsä ei lämpene laajakaistalle

        Jämsän kaupunki ei aio edelleenkään osallistua Keski-Suomen laajakaistan runkoverkon rakentamiseen. Osallistuminen maksaisi noin kaksi miljoonaa euroa.

        Verkkoyhteyskaapeleita. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

        Valtiolta on luvassa tälle vuodelle Keski-Suomeen runkoverkon rakentamiseen 5,5 miljoonaa euroa ja Keski-Suomen liitto kartoittaa kuntien halukkuutta osallistua hankkeeseen.

        Kaupungin osuus laajakaistan rakentamiseksi Jämsän haja-asutusalueeeille olisi vajaa kaksi miljoonaa euroa. Se nähdään nykyisessä tilanteessa liian suureksi panostukseksi.

        – Kaupungin rahaa pitäisi saada 33 prosenttia, ja Jämsässä nähdään, että verkot rakentuvat kaupallisesti jo kovaa kyytiä. Näillä syillä katsotaan, että tilanne ei ole syyskuun 2013 päätöksestä olennaisesti muuttunut, sanoo Jämsän vt. hallintojohtaja Anna-Liisa Muurinen.

        Jämsän kaupunginhallitus käsittelee laajakaista-asiaa ensi maanantaina.

        Antti Seppälä Antti Seppälä @AnttiSeppala Yle Keski-Suomi

        http://yle.fi/uutiset/jamsa_ei_lampene_laajakaistalle/7725599

        Käykää lukemassa Jämsän kaupunginhallituksen esityslista!
        Siellä kerrotaan myös se että Jämsä luottaa 4 G:n toimivuuteen!

    • kuuskaista

      Kävin jo vilkaisemassa.Lehdissä on ollut haastatteluja joissa valokuidun ottaneet eivät olekaan huomanneet isompaa eroa aiempaan 4g liittymäänsä verrattuna.
      4g:hän laajenee nopeammin kuin kuitua ennätetään kaivaa.

      Kuukausimaksut ovat tosin valovuoden edellä 4g:tä

      Sivukylien suur-yrityksille kuitu toki on tarpeen,esim. rakennusyrittäjien on tosi vaikea lähettää Guggenheim piirustuksiaan kansainvälisille toimijoille kupariliittymillään.Tai mokkuloillaan.

      Nyt tipahdin tuolilta...nauratti niin kovasti.

      • nykyaikaa
      • nörtti..
        nykyaikaa kirjoitti:

        No varmasti ovat huomanneet, nopeus heittelee tosi rajusti, ja FullHD kuvaa ei pysty katsoman.


        Tasa-arvo vaatii kuidun myös maalle!

        http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/maaseudun-valokuidusta-1.78434

        Tasa-arvo ei tarkoita yhteiskunnalla maksattamista. Jos jokin kuidun haluaa niin maksakoon omasta pussista. Jos on huono signaali niin kiipeä vuorelle tekstiviestittelemään, tai osta kunnollinen puhelin? Televisionkatsomiseen osta lautasantenni!

      • nykyaikaa
        nörtti.. kirjoitti:

        Tasa-arvo ei tarkoita yhteiskunnalla maksattamista. Jos jokin kuidun haluaa niin maksakoon omasta pussista. Jos on huono signaali niin kiipeä vuorelle tekstiviestittelemään, tai osta kunnollinen puhelin? Televisionkatsomiseen osta lautasantenni!

        Yhteiskunta maksaa teitä ja muita perusinfrastrukuureitakin. Ehkä viitasaareilainen perussjuntti ei ymmärrä nopeiden tietoliikenneyhteyksien merkitystä, mutta EU myös velvoittaa ja tukee kuiturakentamista. Kunnille jää piskuinen osuus maksettavaksi.

      • maksappa itse?
        nykyaikaa kirjoitti:

        Yhteiskunta maksaa teitä ja muita perusinfrastrukuureitakin. Ehkä viitasaareilainen perussjuntti ei ymmärrä nopeiden tietoliikenneyhteyksien merkitystä, mutta EU myös velvoittaa ja tukee kuiturakentamista. Kunnille jää piskuinen osuus maksettavaksi.

        Viitasaaren kuidun rakentamisen hinta on kaikkiaan 13 milj.€, johon on luvattu 2 mil.€ tukea. 11 milj.€ ei ole pikkusumma. Ykkösvaiheen tilaajia on kylillä 250 taloutta. Eli tämä porukka saisi tuen. Ykkös vaiheen hinta eli tukikelpoisen alueen 7,9 milj.€ ja kakkosvaihe maksaa 5 milj.€

      • kuuskaista
        nykyaikaa kirjoitti:

        Yhteiskunta maksaa teitä ja muita perusinfrastrukuureitakin. Ehkä viitasaareilainen perussjuntti ei ymmärrä nopeiden tietoliikenneyhteyksien merkitystä, mutta EU myös velvoittaa ja tukee kuiturakentamista. Kunnille jää piskuinen osuus maksettavaksi.

        EU tukee kuiturakentamista,tämä pitää paikkansa.

        Tukihakemuksiin pitää muistaa ilmoittaa olemassa olevat verkot joilla voidaan tarjota edistyksellisiä 100 megan yhteyksiä.
        Taisi päättäjiltä "unohtua" tällainen pikku seikka?

        Otapa sinä "nykyaikaa" nimimerkin takana oleva tyyppi hetkeksi järki käteen muuallakin kuin vessassa ja selvitä mitä laajakaistalaki asiasta sanoo?

        Sitten voit tulla takaisin palstalle parkumaan tyhmyyttäsi.

    • Profilointi

      Tänään Viitasaaren ABC wifin nopeus 2,03MBps
      Äsken Muuruejärven rannalla 3G nopeus 8,03MBps

      • räkänaurua

        FullHD-tv-lähetys vaatii n. 20 megaa pätkimätöntä kaistaa. Taloudessa on vähintään pari telkkua, valvontakameroita, pc, pari tablettia jne. Ei riitä mokkuloiden kaista.

      • kuidusta viis!
        räkänaurua kirjoitti:

        FullHD-tv-lähetys vaatii n. 20 megaa pätkimätöntä kaistaa. Taloudessa on vähintään pari telkkua, valvontakameroita, pc, pari tablettia jne. Ei riitä mokkuloiden kaista.

        Kustanna sinä räkänaurua päästelevä ja ilmeisesti kultalusikka kainalossa syntynyt pohatta omilla kustannuksillasi vaikka kolme valokuitukaapelia palatsiisi.Minulla aamulla aikaisin repun selkääni laittavalla ja perheeni elättävällä köyhälistön jäsenellä on täysi tietäminen siinä että pystyn vuokrani,sähkön, veten maksamaan ja perheeni elättämään.Mitä ihmettä niillä kuijuilla tekkee!!! televisio,valavontakameroita,pc,tabletteja... Voi hyvä tavaton!eikö vähemmällä pärjää??!!!

      • räkänaurua
        kuidusta viis! kirjoitti:

        Kustanna sinä räkänaurua päästelevä ja ilmeisesti kultalusikka kainalossa syntynyt pohatta omilla kustannuksillasi vaikka kolme valokuitukaapelia palatsiisi.Minulla aamulla aikaisin repun selkääni laittavalla ja perheeni elättävällä köyhälistön jäsenellä on täysi tietäminen siinä että pystyn vuokrani,sähkön, veten maksamaan ja perheeni elättämään.Mitä ihmettä niillä kuijuilla tekkee!!! televisio,valavontakameroita,pc,tabletteja... Voi hyvä tavaton!eikö vähemmällä pärjää??!!!

        Kannattaisi kouluttautua sen verran, että ei tarvitse valittaa.

      • ei naurata
        räkänaurua kirjoitti:

        Kannattaisi kouluttautua sen verran, että ei tarvitse valittaa.

        Mihin sinä valvontakameroita tarvitset? Pelkäätkö että joku pöllii sinun lada samaran pihasta?Tai vie valokuidun maasta?Kyttäät naapureita? Kyttäät emäntääsi ettei vieraat miehet vokottele?

        räkänauru taitaa olla psykologisen arvioinnin ja avun tarpeessa.

      • ei niin
        ei naurata kirjoitti:

        Mihin sinä valvontakameroita tarvitset? Pelkäätkö että joku pöllii sinun lada samaran pihasta?Tai vie valokuidun maasta?Kyttäät naapureita? Kyttäät emäntääsi ettei vieraat miehet vokottele?

        räkänauru taitaa olla psykologisen arvioinnin ja avun tarpeessa.

        Räkänaurulta on akka lähtenyt jo aika päivää sitten,vaimo kyllästyi elämään nyrkin ja hellan välissä.
        Samarastakin on pakkanen hyydyttänyt akun.

        Kylillä puhuvat ruokavalion muuttuneen Eu ruokatukikasseihin ja keppanaan.

        Räkänauru loppuu viimeistään aamulla karmeaan krapulaan ja todellisuuteen.

      • Näin on näreet
        ei niin kirjoitti:

        Räkänaurulta on akka lähtenyt jo aika päivää sitten,vaimo kyllästyi elämään nyrkin ja hellan välissä.
        Samarastakin on pakkanen hyydyttänyt akun.

        Kylillä puhuvat ruokavalion muuttuneen Eu ruokatukikasseihin ja keppanaan.

        Räkänauru loppuu viimeistään aamulla karmeaan krapulaan ja todellisuuteen.

        Uutiset
        Keski-Suomi

        Keski-Suomi 12.1.2015 klo 5:17
        Langaton verkko jyrää maakaapelin

        Teleoperaattorit ovat voimakkaasti laajentaneet langattomia 4G- verkkoja ja tahti jatkuu kiivaana myös tänä vuonna. Esimerkiksi Keski-Suomessa mobiiliverkot kattavat tänä keväänä kaikki kuntakeskukset ja mobiiliverkkojen rakentaminen laajenee myös haja-asutusalueille. Samaan aikaan kunnat kamppailevat takkuisasti etenevän kuituverkko-hankkeen kanssa. Viimeisin taisto on käynnissä Jämsässä.

        Kännykän tukiasema. Kännykän tukiasema. Kuva: YLE

        Kaupalliset teleoperaattorit rakentavat voimakkaasti nopeaa 4G - verkkoa Keski-Suomeen. Elisan verkko on saatavilla jo kaikissa muissa kunnissa paitsi Luhangassa. Sielläkin verkko valmistuu tämän kevään kuluessa.

        Kyllä se lähtee aina kuluttajien tarpeesta ja siitä, mistä ollaan valmiita maksamaan

        – Juha Peltomäki

        DNA:n verkko kattaa keskustaajamat ja tänä vuonna verkon rakentaminen jatkuu taajamien lähialueilla. Ensi vuonna 4G-verkko toimii nykyisen gsm-verkon tasolla, sanoo DNA:n tuotantojohtaja Jarkko Laari.

        Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki sanoo, että muutostahti on kova.

        - Kyllä se lähtee aina kuluttajien tarpeesta ja siitä, mistä ollaan valmiit maksamaan. Asia ei ole koskaan niin mustavalkoinen, mutta kyllä ihmisten työnteko, kuluttaminen ja viihtyminen on vahvasti siirtymässä mobiiliverkkoihin ja se kannustaa kyllä rakentamaan mobiiliverkkoja entistä enemmän.
        Mobiili tiedonsiirto hurjassa kasvussa

        Kuluttajien käyttäytymisen muutos näkyy selvästi myös Elisan tiedonsiirtojen määrässä.

        - Jos peilataan sitä tiedonsiirtojen valossa niin pelkästään viime vuonna Elisan verkossa tiedonsiirtomäärät kasvoivat ähes 100 prosenttia ja sama trendi tulee varmasti jatkumaan myös tänä vuonna, sanoo Peltomäki

        Peltomäen mukaan verkkoja laajennetaan ja kapasiteettia lisätään kuluvana vuonna. LTE- verkon rakentaminen jatkuu aina vuoteen 2019 vuoteen saakka.

        - Sen jälkeen tulee rinnalle myös uusia tekniikoita eli mobiilitekniikan kehittyvät vuosi vuodelta. Tulevaisuus näyttää mobiililta.
        Jämsä ei innostu kuituverkosta

        Keski-Suomessa kuntien oma laajakaistahanke on edennyt takkuisasti. Nyt valtio on luvannut hankkeelle uutta tukea noin 5,5 miljoonaa euroa ja Keski-Suomen liitto selvittää parhaillaan kuntien halukkuutta osallistua hankkeeseen.

        Edellisen kerran kuntien kiinnostusta kysyttiin vuonna 2013. Sillon Jämsän kaupunki jättäytyi hankkeesta pois.

        Nyt asia on uudelleen esillä kaupunginhallituksessa, eikä intoa ole tullut yhtään enempää. Perusteluna on kaupungin huono taloustilanne. Lähes kahden miljoonan investointi tuntuu liian raskaalta varsinkin kun samaan aikaan kaupallisten operaattorien mobiiliverkot laajenevat vauhdilla.
        Kyläyhdistykset kaipaavat kiinteää verkkoa

        Jämsän kyläyhdistyksissä kiinteä verkko olisi kuitenkin mieluisampi kuin haavoittuvana ja epävarmana pidetty mobiiliverkko.

        Surullisin mielin kuuntelen, että ei olla edistymässä tässä hommassa

        – Markku Koponen

        Toimiva laajakaista olisi erittäin tärkeä Jämsän kylien kehittämisen kannalta, sanoo kyläyhdistyksen yhteisen Jämsän Voimavara ry:n puheenjohjata Markku Koponen.

        - Surullisin mielin kuuntelen, että ei olla edistymässä tässä hommassa. Kyllähän se täällä kylillä asumista helpottaisi ja toisi etätyöpaikkoja. Maanviljelys tarvitsee nykyään hyvät yhteydet ja moni muu yritys. Kyllä se kylien kehittämisen jarru on, jos sitä ei tänne saada.

        Kyläyhdistyksillä ei ole täyttä luottamusta kaupallisten operaattorien tarjoamiin langattomiin verkkoihin.

        - Jos kaupalliset rakentaa niin nehän rakentaa asutuskeskuksiin. Eihän tänne harvaanasutetuille alueille niillä varmaankaan ole intressiä, epäilee Koponen.


        Tenho Tornberg Tenho Tornberg @tornber Yle Keski-Suomi

        http://yle.fi/uutiset/langaton_verkko_jyraa_maakaapelin/7727946?origin=rss

      • kuituonparas
        Näin on näreet kirjoitti:

        Uutiset
        Keski-Suomi

        Keski-Suomi 12.1.2015 klo 5:17
        Langaton verkko jyrää maakaapelin

        Teleoperaattorit ovat voimakkaasti laajentaneet langattomia 4G- verkkoja ja tahti jatkuu kiivaana myös tänä vuonna. Esimerkiksi Keski-Suomessa mobiiliverkot kattavat tänä keväänä kaikki kuntakeskukset ja mobiiliverkkojen rakentaminen laajenee myös haja-asutusalueille. Samaan aikaan kunnat kamppailevat takkuisasti etenevän kuituverkko-hankkeen kanssa. Viimeisin taisto on käynnissä Jämsässä.

        Kännykän tukiasema. Kännykän tukiasema. Kuva: YLE

        Kaupalliset teleoperaattorit rakentavat voimakkaasti nopeaa 4G - verkkoa Keski-Suomeen. Elisan verkko on saatavilla jo kaikissa muissa kunnissa paitsi Luhangassa. Sielläkin verkko valmistuu tämän kevään kuluessa.

        Kyllä se lähtee aina kuluttajien tarpeesta ja siitä, mistä ollaan valmiita maksamaan

        – Juha Peltomäki

        DNA:n verkko kattaa keskustaajamat ja tänä vuonna verkon rakentaminen jatkuu taajamien lähialueilla. Ensi vuonna 4G-verkko toimii nykyisen gsm-verkon tasolla, sanoo DNA:n tuotantojohtaja Jarkko Laari.

        Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki sanoo, että muutostahti on kova.

        - Kyllä se lähtee aina kuluttajien tarpeesta ja siitä, mistä ollaan valmiit maksamaan. Asia ei ole koskaan niin mustavalkoinen, mutta kyllä ihmisten työnteko, kuluttaminen ja viihtyminen on vahvasti siirtymässä mobiiliverkkoihin ja se kannustaa kyllä rakentamaan mobiiliverkkoja entistä enemmän.
        Mobiili tiedonsiirto hurjassa kasvussa

        Kuluttajien käyttäytymisen muutos näkyy selvästi myös Elisan tiedonsiirtojen määrässä.

        - Jos peilataan sitä tiedonsiirtojen valossa niin pelkästään viime vuonna Elisan verkossa tiedonsiirtomäärät kasvoivat ähes 100 prosenttia ja sama trendi tulee varmasti jatkumaan myös tänä vuonna, sanoo Peltomäki

        Peltomäen mukaan verkkoja laajennetaan ja kapasiteettia lisätään kuluvana vuonna. LTE- verkon rakentaminen jatkuu aina vuoteen 2019 vuoteen saakka.

        - Sen jälkeen tulee rinnalle myös uusia tekniikoita eli mobiilitekniikan kehittyvät vuosi vuodelta. Tulevaisuus näyttää mobiililta.
        Jämsä ei innostu kuituverkosta

        Keski-Suomessa kuntien oma laajakaistahanke on edennyt takkuisasti. Nyt valtio on luvannut hankkeelle uutta tukea noin 5,5 miljoonaa euroa ja Keski-Suomen liitto selvittää parhaillaan kuntien halukkuutta osallistua hankkeeseen.

        Edellisen kerran kuntien kiinnostusta kysyttiin vuonna 2013. Sillon Jämsän kaupunki jättäytyi hankkeesta pois.

        Nyt asia on uudelleen esillä kaupunginhallituksessa, eikä intoa ole tullut yhtään enempää. Perusteluna on kaupungin huono taloustilanne. Lähes kahden miljoonan investointi tuntuu liian raskaalta varsinkin kun samaan aikaan kaupallisten operaattorien mobiiliverkot laajenevat vauhdilla.
        Kyläyhdistykset kaipaavat kiinteää verkkoa

        Jämsän kyläyhdistyksissä kiinteä verkko olisi kuitenkin mieluisampi kuin haavoittuvana ja epävarmana pidetty mobiiliverkko.

        Surullisin mielin kuuntelen, että ei olla edistymässä tässä hommassa

        – Markku Koponen

        Toimiva laajakaista olisi erittäin tärkeä Jämsän kylien kehittämisen kannalta, sanoo kyläyhdistyksen yhteisen Jämsän Voimavara ry:n puheenjohjata Markku Koponen.

        - Surullisin mielin kuuntelen, että ei olla edistymässä tässä hommassa. Kyllähän se täällä kylillä asumista helpottaisi ja toisi etätyöpaikkoja. Maanviljelys tarvitsee nykyään hyvät yhteydet ja moni muu yritys. Kyllä se kylien kehittämisen jarru on, jos sitä ei tänne saada.

        Kyläyhdistyksillä ei ole täyttä luottamusta kaupallisten operaattorien tarjoamiin langattomiin verkkoihin.

        - Jos kaupalliset rakentaa niin nehän rakentaa asutuskeskuksiin. Eihän tänne harvaanasutetuille alueille niillä varmaankaan ole intressiä, epäilee Koponen.


        Tenho Tornberg Tenho Tornberg @tornber Yle Keski-Suomi

        http://yle.fi/uutiset/langaton_verkko_jyraa_maakaapelin/7727946?origin=rss

        Surku juttu:

        Jämsän kyläyhdistyksissä kiinteä verkko olisi kuitenkin mieluisampi kuin haavoittuvana ja epävarmana pidetty mobiiliverkko.

        Surullisin mielin kuuntelen, että ei olla edistymässä tässä hommassa

        – Markku Koponen

        Toimiva laajakaista olisi erittäin tärkeä Jämsän kylien kehittämisen kannalta, sanoo kyläyhdistyksen yhteisen Jämsän Voimavara ry:n puheenjohjata Markku Koponen.

        - Surullisin mielin kuuntelen, että ei olla edistymässä tässä hommassa. Kyllähän se täällä kylillä asumista helpottaisi ja toisi etätyöpaikkoja. Maanviljelys tarvitsee nykyään hyvät yhteydet ja moni muu yritys. Kyllä se kylien kehittämisen jarru on, jos sitä ei tänne saada.

      • kuitua,kuitua
        kuituonparas kirjoitti:

        Surku juttu:

        Jämsän kyläyhdistyksissä kiinteä verkko olisi kuitenkin mieluisampi kuin haavoittuvana ja epävarmana pidetty mobiiliverkko.

        Surullisin mielin kuuntelen, että ei olla edistymässä tässä hommassa

        – Markku Koponen

        Toimiva laajakaista olisi erittäin tärkeä Jämsän kylien kehittämisen kannalta, sanoo kyläyhdistyksen yhteisen Jämsän Voimavara ry:n puheenjohjata Markku Koponen.

        - Surullisin mielin kuuntelen, että ei olla edistymässä tässä hommassa. Kyllähän se täällä kylillä asumista helpottaisi ja toisi etätyöpaikkoja. Maanviljelys tarvitsee nykyään hyvät yhteydet ja moni muu yritys. Kyllä se kylien kehittämisen jarru on, jos sitä ei tänne saada.

        Kyläkunnat perustavat nykyään osuuskuntia rakentamaan kuituverkkoja. Ottavat lainat kontolleen ja saavat vielä jonkinverran tukeakin valtiolta. Se olisi reiluinta, jos jotain tarvitsee maksaa myös itse . Ei muuta kuin toimikaa, ja lopettakaa itkemiset yhteiskunnalta verorahoista.

    • kuuskaista

      Kipikapi soittamaan Kuuskaistalle,he hoitavat yhteydet kuntoon.
      Eikä muuten maksa paljon,pikku lainatakaus vain.

      Hirnun naurusta.

      • tavarits

        Kuumana käy muuallakin:
        Petäjävesi-lehti 14.1.2015
        Kättä pidempää tietoa valokuidusta valittaneiden arvostelijoille
        Viime aikoina lehden palstoilla on syyllistetty kovasti laajakaistahankkeesta valittaneita.Pitää muistaa, että ensimmäinen valitus on tehty talvella 2014. Jo kesäkuussa 2013 Kuuskaista on ilmoittanut olevansa kykenemätön tekemään urakkaansa loppuun,ennen ensimmäistäkään valitusta. Normaalielämässä hommansa hoitamatta jättäneelle yritykselle ei makseta ja siitä seuraa eri sanktioita.Meillä jatkettiin maksamista etukäteen.
        Homma on hyvin yksinkertainen.Operaattorin osuus piti olla vähintään 34%,kunnan omavastuuosuus 33% ja loput mahdollista tukea. Kuuskaista ei ole missään vaiheessa saanut kasaan omaa osuuttaan ,eikä siis ole koskaan ollut laajakaistalain mukaan kelvollinen hakemaan tukia.
        Tässä vaiheessa pelastajaksi keksittiin kuntavetoinen laajakaistahimmeli,jossa kunnat ottaisivat 32 vuoden velan.Petäjäveden takausvastuu olisi n. 2milj.e.Jo rakennettu verkko siirtyisi uudelle yhtiölle yhdellä eurolla vastuineen. Kaikki rakennusajan virheet ,vahingonkorvaukset tiekunnille,korjaukset ym. tulisi jatkossa kunnan kontolle.Siis se n.50 km.verkkoa, joka on saatu jotenkuten maan alle(jossain ei ollenkaan).Verkko on edelleen merkitsemättä maastoon . Sitä ei löydy kaapelisijaintipalveluista ,se on varmasti poikki jo useista kohdista ja useilla teillä se estää normaalin tienhoidon.
        Tämä leikki on maksanut meille 550000e. eli n.11 per metri.Lisäksi vielä varattu n.300000e pitäisi maksaa takausvastuut.Vertailun vuoksi Multialla valmis runkoverkko on maksanut 11,97e/m,tosin senkin maksajasta kiistellään.Olemme maksaneet esim.Urrianperän laajakaistasta yli 56000e, eikä siellä ole metriäkään kaapelia maassa.
        Koko hanke on perustunut ylioptimistisiin haaveisiin liittyjistä.Kannattavuuden mittariksi asetettuihin 35% liittymäosuuksiin ei olla päästy edes alkuperäisten kuusiokuntien alueilla.Liittymäprosentit on olleet 3-22% välillä,joten homma ei ole pyörinyt tähänkään asti ilman lisärahan pumppaamista yhtiöön.
        Meillä on annettu koko ajan harhaanjohtavaa tietoa liittymämääristä ja puhuttu n.300 liittymästä.Tässä pitää muistaa tukikelpoisen alueen määritelmät.Tukea saa ainoastaan vakituisen asumisen verkkoon riittävän kaukana keskustoista. Näillä alueilla liittymämäärä jää alle sataan,jokainen voi laskea liitymäprosentin 4125 asukkaasta. Kaikkien veronmaksajien maksama tuki näille olisi siis jopa kymmeniä tuhansia euroja/liittymä .Muut alueet pitäisi valmistua ilman tukea myöhemmin,taajamissa tosin operaattorit on jo tarjonneet omia kuituliittymiä 0e liittymämaksulla ja n.20e/kk maksulla,joten ne alueet voidaan unohtaa.
        Yksi selkeä syy olla lähtemättä yhtiöön mukaan on kunnanvaltuuston päätös 10.2.2014. Siinä sanotaan seuraavaa: Tämä päätös on ehdollinen siten, että velvoittaakseen
        Petäjäveden kuntaa kaikkien perustamissopimuksessa lueteltujen kuntien tulee tehdä tätä koskeva lainvoimainen myönteinen päätös osallistumisesta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajuuteen.

        Kuten kaikki tiedämme alkuperäisestä viidestätoista kunnasta on mukana enää muutama.Jo silloin valtuuston suurimmilla ryhmillä oli selkeästi tiedossa, ettei tämä pykälä tule koskaan täyttymään.
        Ajatuksena olikin antaa hankkeen kaatua muualta päin,eikä kotipesästä.Olihan mm. kansanedustaja Pekkarinen usein kiitellyt julkisuudessa kunnanjohtaja Sirniön korvaamatonta työtä hankkeen hyväksi.
        Tämä mahdollisten tukien metsästys on saanut aivan järjettömät mittasuhteet.Kukaan kun ei ole luvannut kenellekkään mitään tukea varmuudella.
        Vastaavaa olisi jättää lottoamatta ja surkutella mahdollisen potin perään lehtien palstoilla.
        Kuinka moni menee ostamaan Ferrarin vuosikymmenien maksuajalla,siinä toivossa, että ehkä siihen EU antaa tonnin?
        Nyt kun eletään tiukkoja aikoja ja ollaan kouluja kaatamassa muutaman kymppitonnin säästöjen vuoksi, olisikin hyvä huomata eri asioiden mittasuhteet.
        Jotain hyvääkin asiasta on kuitenkin seurannut.Kunnat, joissa valokuitu ei ole edennyt , ovat päässeet paalupaikalle 4g-yhteyksien kehittämisessä.

        Kimmo Ijäs Kvalt PS Sit.
        Alpo Kukkonen Kvalt Kok
        Markku Kuosmanen Kvalt Kd
        Heikki Puhakka Kvalt Ps
        15 valittajaa

    • nykyaikainen

      Missä persu, siellä valittaja. Pärevalojen aikaan haikailevat.

      • pölhö

        Sinulla taitaa olla paha lukihäiriö. Katsoppa Petäjäveden nimilistaa ja perässä on puolueet. Taidat olla Kepun yhteiskunnan elätti, Harmittaahan se kun ei saa 500€:n omavastuulla 30 000€:n valokuitua. Voi että viduttaa pölhöä?

    • mauri p

      Kyllä Kepulainen Ferrarin ostaa jos naapurit maksavat,se on saletti.
      Sama pätee valokuituun.

    • naapurikunnasta

      Persaukinen ja konkurssikypsä Kuuskaista ei pysty palauttamaan ennakkomaksuja - se on päivänselvää.

      Keski-Suomen liiton "asiantuntijat" Mauri Pekkarinen keihäänkärkenä on saatettava asiasta vastuuseen. Pohjoisen Keski-Suomen kunnat kunnanjohtajat etunenässä käynnistämään oikeusprosessia. Tavallisen taavin "hyvässä uskossa" maksamat rahat on saatava takaisin!!!
      Miten voitiin hanke myöntää Kuuskaistan kokoluokan / talouden omaavalle yritykselle aikanaan? Elinkeinoministerin kokemuksella?

      Tuon Kuuskaistan ehdottaman Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n suunnitelma papereissa seisoo kokonaisinvestoinnin investoinniksi ja rahoitustarpeeksi 180 miljoonaa euroa 15 kunnalle. Kunnat maksajina ja takaajina, Kuuskaista saamapuolella.

      Tapaus on tietyille piireille "arkaluontoinen" asia.
      Kyseessä on kuitenkin törkeä ja hyvin suunniteltu rikos, jossa epäiltyinä pitäisi tutkia maakuntaliiton, Elykeskuksen ja kuntien esitteleviä ja valmistelevia viranhaltijoita ym, asiaan sotkeutuneita virkarikoksista.

      Virkarikokset ovat virallisen syytteen alaisia ja poliiisin tulisi ne oma-aloitteellisesti aina tutkia.

      Virkarikokset löytyvät Rikoslain 40-luvusta.

      Kunta on myös viranomainen ja kuntalain 40§ velvoittaa kunnanhallituksen tekemään viipymättä rikosilmoituksen, jos on syytä epäillä luottamushenkilön sellaiseen syyllistyneen.

      Näyttökin rikoksista on jo saatu , koska Kuuskaistalta on puuttunut jo "kilpailutukseen" osallistuessaan 34 prosentin omarahoitus. Tämä on ehdoton vaatimus, josta on Laajakaistalaissa maininta.

      Kuuskaista on kylmän rauhallisesti merkinnyt hakemukseensa ruksin, jolla se vakuuttaa omarahoituksen olevan kunnossa. Rahoitusta ei koskaan saatu kasaan, josta Kuuskaista on siis omatoimisestikin kuntia informoinut.

      Jos otetaan huomioon vielä se, että olemassa ollut verkko "unohtui" ja tukia haettiin toiseen kertaan, on kyseessä kaikkien aikojen törkeimpiin tapauksiin lukeutuva rikosjuttu, joka tullee jäämään Suomen historiaan osoitukseksi rikollisesta korruptiosta.

      Häviäjinä ovat kaikki kuntien veronmaksajat ja liittymänsä lunasastaneet.

      Maakuntajohtaja on esitellyt ja maakuntahallitus on hyväksynyt Kuuskaistan operaattoriksi 15 kuntaan täysin laittomalla tavalla.

      Kuntajohtajat ovat sen jälkeen tietoisesti valmistelleet ja esitelleet hankkeen omissa kunnissaan jättäen kertomatta oikean tilanteen.

      Saarijärvellä yrittetään päästä pälkähästä pelkästään riitajutun avulla.

      Saarijärven kaupunginhallitus , valmisteleva ja esittelevä virkamies ottavat valtavan vastuun, jos eivät noudata kuntalain 40 pykälän säännöstä.

      Viraltapano on myös seurauksena, jos syyllisyys tulee näytettyä.

      Tulee muistaa, että aiheutunut vahinko peritään mahdollisilta rikokseen osallistujilta eikä kaupunki ole velvollinen tarjoamaan edes lakimies apua .

      Lukemalla tämä ja esityslista hallituksen kokoukseen 9.3.2015 laajakaista-asian suhmurointi ei todellakaan vaikuta rehelliseltä, asialliselta kunnallishallinnolta ja normaalilta kuntien liiketoiminnalta.
      Pahalta näyttää ja varmasti on

      "Valtuustoaloite
      Saarijärven kaupungin ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan välillä tehdyn operaattorisopimuksen purkamiseksi ja päätöksiin osallistuneiden henkilöiden vastuiden selvittämiseksi.

      Valtuuston päätös 3.3.2014

      Saarijärven kaupunginvaltuusto on tehnyt 3.3.2014 kokouksessaan lainvoimaisen päätöksen, ettei se osallistu laajakaistahankkeeseen, jos Osuuskunta Kuuskaista on hankkeessa mukana toimijana. Ko. valtuuston päätös edellytti kaupunginhallitusta valmistelemaan päätöksen, jolla turvataan kaupungin asukkaille nopeat tietoliikenneyhteydet muulla, riskittömämmällä tavalla ja siten, ettei Osuuskunta Kuuskaista ole hankkeessa mukana.

      Kaupunginhallituksen työryhmä

      Kaupungin hallitus on jatkokäsittelyssään päättänyt asettaa työryhmän valmistelemaan riskittömämpiä tapoja yhteyksien toteuttamiseksi.

      Työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja sen yhteydessä on käynyt ilmi, että Saarijärven kaupungin alueella on suuri määrä valokuituverkkoa (kaupallisen operaattorin), jota olisi tullut ensisijaisesti hyödyntää laakakaistayhteyksien rakentamisessa.

      Tukikelpoisuus

      Työryhmän työn tuloksena selvisi myös se seikka, ettei alkuperäinen hanke ole miltään osin tukikelpoinen, koska olemassa oleva verkko on kertaalleen jo tuet saanut.

      Asiaa on jo siten kaupunginhallituksessa valmisteltu ja se voidaan kuntalain 55 pykälän mukaan käsitellä valtuustossa kiireellisenä yksinkertaisella enemmistön päätöksellä.

      Saatavan menettäminen, Saatavan turvaaminen

      Saarijärven kaupunki on vaarassa menettää maksetut etumaksunsa (yhteensä n.432 000 etumaksut liittymismaksuista n. 150 000 euroa, yhteensä n. 582 000 euro

      • naapurikunnasta

        Operaattorisopimuksen purkaminen ja saatavan turvaaminen

        Kaupunginhallitus on käynnistänyt näennäiset valmistelevat toimet operaattorisopimuksen purkamiseksi valtuuttaen suullisesti viranhaltijan laatimaan asiaa koskevan kirjeen Verkko-osuuskunta Kuuskaistalle.

        Kuuskaistalle lähetetyllä kirjeellä ei kuitenkaan ole juridista merkitystä saatavan turvaamisessa. (Konkurssisaatava: ennen konkurssin alkamista syntynyt velalliselta (Osuuskunta Kuuskaistalta) oleva saatava. (etumaksut sekä etumaksut liittymismaksuista)

        Valtuustolle ei ole kerrottu kirjeen sisällöstä ja siihen saadusta vastauksesta.

        Kanne käräjäoikeudessa

        Kanne tulee nostaa välittömästi, jolloin asia saadaan vireille oikeusistuimessa. Tämä turvaava toimenpide ei estä millään tavalla mahdollisesti jo käynnistettyä kuulemismenettelyä.

        Hyvän hallinnon avoimuus

        Saarijärven kaupungin hallinnon aikataulu julkaistiin samaan aikaan kuin valtuuston (2.3.2015) esityslista.

        Lieneekö sattumaa, että seuraava valtuuston kokous on määrä pitää 21. huhtikuuta, jolloin tulevat kansanedustajat ovat jo valittu?

        Luotettavalta taholta saadun tiedon mukaan kuntajohtajat, maakuntaliitto ja ”ylempi taho” ovat antaneet ymmärtää, ettei laajakaistaan liittyen ole suotavaa tulla julkisuuteen mitään negatiivista uutisointia ennen eduskuntavaaleja 2015. Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä em. tiedon jälkeen.

        Jos mukaan otetaan myös työryhmän selvityksessä esiin tuomat olemassa olevat verkot, jotka yritettiin salata, on päätöksentekoprosessi todella järkyttävä osoitus kuntien rakenteellisesta korruptiosta ja hallinnon salailukulttuurista.

        Pyrkimyksenä näyttää olleen tukirahojen saaminen toiseen kertaan samaan hankkeeseen ja äänestäjien kosiskelu tämän n.s ”uroteon” avulla.

        Veronmaksajien rooliksi olisi jäänyt tai on jäämässä n.s ”tukihuijauksen” suunnittelijoiden äänestäminen ja 30 vuoden lainavastuiden hoitaminen kunnissa, muun muassa Saarijärvellä

        On todettava, että nopeat laajakaistayhteydet olisivat olleet käytössä jo 6 vuotta sitten, jos niin olisi todellisuudessa haluttu.

        Päätösesitys..."

        katso koko valtuustoaloite linkistä Saarijärven tiedotus sivulta

        http://80.246.162.69/djulkaisu/kokous/20151149-6-1.PDF

        http://80.246.162.69/djulkaisu/kokous/20151149-6-1.PDF

        Valtuustoaloitte 2.3.2015

        http://80.246.162.69/djulkaisu/kokous/20151138-3.PDF

        Hallituksen kokouksen esitys 9.3.2015

      • naapurikunnasta

        Tapaus on tietyille piireille "arkaluontoinen" asia.

        Kyseessä on kuitenkin törkeä ja hyvin suunniteltu rikos, jossa epäiltyinä pitäisi tutkia maakuntaliiton, Elykeskuksen ja kuntien esitteleviä ja valmistelevia viranhaltijoita ym, asiaan sotkeutuneita virkarikoksista.

        Virkarikokset ovat virallisen syytteen alaisia ja poliiisin tulisi ne oma-aloitteellisesti aina tutkia.

        Virkarikokset löytyvät Rikoslain 40-luvusta.

        Kunta on myös viranomainen ja kuntalain 40§ velvoittaa kunnanhallituksen tekemään viipymättä rikosilmoituksen, jos on syytä epäillä luottamushenkilön sellaiseen syyllistyneen.

        Näyttökin rikoksista on jo saatu , koska Kuuskaistalta on puuttunut jo "kilpailutukseen" osallistuessaan 34 prosentin omarahoitus. Tämä on ehdoton vaatimus, josta on Laajakaistalaissa maininta.

        Kuuskaista on kylmän rauhallisesti merkinnyt hakemukseensa ruksin, jolla se vakuuttaa omarahoituksen olevan kunnossa. Rahoitusta ei koskaan saatu kasaan, josta Kuuskaista on siis omatoimisestikin kuntia informoinut.

        Jos otetaan huomioon vielä se, että olemassa ollut verkko "unohtui" ja tukia haettiin toiseen kertaan, on kyseessä kaikkien aikojen törkeimpiin tapauksiin lukeutuva rikosjuttu, joka tullee jäämään Suomen historiaan osoitukseksi rikollisesta korruptiosta.

        Häviäjinä ovat kaikki kuntien veronmaksajat ja liittymänsä lunasastaneet.

        Maakuntajohtaja on esitellyt ja maakuntahallitus on hyväksynyt Kuuskaistan operaattoriksi 15 kuntaan täysin laittomalla tavalla.

        Kuntajohtajat ovat sen jälkeen tietoisesti valmistelleet ja esitelleet hankkeen omissa kunnissaan jättäen kertomatta oikean tilanteen.

        Saarijärvellä yrittetään päästä pälkähästä pelkästään riitajutun avulla.

        Saarijärven kaupunginhallitus , valmisteleva ja esittelevä virkamies ottavat valtavan vastuun, jos eivät noudata kuntalain 40 pykälän säännöstä.

        Viraltapano on myös seurauksena, jos syyllisyys tulee näytettyä.

        Tulee muistaa, että aiheutunut vahinko peritään mahdollisilta rikokseen osallistujilta eikä kaupunki ole velvollinen tarjoamaan edes lakimies apua .

    • hikeäpukkaa

      Tämä juttu on julkaistu 28.04.2013
      Kiinteän verkon rakennushankeessa rikos: Epäillään törkeästä kavalluksesta
      28.4.2013 17:38

      Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos tutkii törkeää kavallusta, jossa entisten Kuusiokuntien hallitseman kiinteän runkoverkon kustannuksiin on ohjattu it-laitteita, jotka eivät ole todellisuudessa menneet verkkoprojektiin tai kunnille.

      Rikoksesta epäillään miestä, joka oli 6net-runkoverkkohanketta hallinnoineen Kuortaneen kunnan palkkalistoilla teknisenä asiantuntijana.

      Asianomistajille eli kunnille ja kuntayhtymille aiheutui yhteensä yli 300 000 euron vahingot.

      Kuntien välistä runkoverkkoa rakennettiin vuosituhannen alussa. Kuortaneen kunnanjohtajan Pentti Turusen mukaan mies oli kuntaan työsuhteessa ensin koko- ja sittemmin osa-aikaisesti viime vuoteen asti.

      – Tuolloin verkon hoitoon ja ylläpitoon liittyvät tehtävät siirtyivät Verkko-Osuuskunta Kuuskaistalle, mutta sama mies niitä hoiti edelleen, koska hän oli siirtynyt Kuuskaistan palvelukseen.

      Rikoskomisario Olli-Pekka Punkari sanoo, että epäilty oli Kuuskaistan palveluksessa vuodesta 2009 aivan viime aikoihin. Hän kuitenkin korostaa, ettei Kuuskaista ole mukana rikostutkinnassa millään tavoin.

      Verkko-Osuuskunnan Kuuskaistan hallituksen puheenjohtaja Ulla Koivisto, liittyykö Kuuskaistan hiljattain tapahtunut toimitusjohtajan vaihdos tähän asiaan?

      – Petri Naukkarinen kertoi, että hänellä on henkilökohtaisia syitä, joiden vuoksi hän joutuu väistymään Kuuskaistan toimitusjohtajan tehtävästä, ja hän pyysi vapautusta.

      Naukkarista ei tavoitettu kommentoimaan asiaa.

      Koivisto tähdentää, että tutkinta ei liity Kuuskaistaan ja että osuuskunta jatkaa laajakaista-hankkeen toteuttamista Keski-Suomessa. Vt. toimitusjohtajana toimii nyt osuuskunnassa projektijohtajana työskennellyt keuruulainen Tapio Saarinen.

      Saatuaan tilaamansa tavarat haltuunsa epäilty myi ne Punkarin mukaan eteenpäin ja ohjasi rahat henkilökohtaiselle pankkitililleen. Laskut hän kykeni maksattamaan kunnilla, koska laskuissa olevat tuotenimikkeet oli väärennetty, eli kauppaliikkeistä oli hankittu eri tavaraa, mitä laskuissa luki. Hän oli itse päässyt käsittelemään ja allekirjoittamaan laskut, olihan hän juridisesti Kuortaneen kunnan palveluksessa.

      Punkari kertoo tutkinnan loppulausunnon valmistuvan toukokuun aikana.

      Alkuperäisiä Kuusiokuntia olivat Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri.

    • kaistapää

      Kuumana käy muuallakin:

      Petäjävesi-lehti 14.1.2015

      Kättä pidempää tietoa valokuidusta valittaneiden arvostelijoille

      Viime aikoina lehden palstoilla on syyllistetty kovasti laajakaistahankkeesta valittaneita.Pitää muistaa, että ensimmäinen valitus on tehty talvella 2014. Jo kesäkuussa 2013 Kuuskaista on ilmoittanut olevansa kykenemätön tekemään urakkaansa loppuun,ennen ensimmäistäkään valitusta. Normaalielämässä hommansa hoitamatta jättäneelle yritykselle ei makseta ja siitä seuraa eri sanktioita.Meillä jatkettiin maksamista etukäteen.

      Homma on hyvin yksinkertainen.Operaattorin osuus piti olla vähintään 34%,kunnan omavastuuosuus 33% ja loput mahdollista tukea. Kuuskaista ei ole missään vaiheessa saanut kasaan omaa osuuttaan ,eikä siis ole koskaan ollut laajakaistalain mukaan kelvollinen hakemaan tukia.

      Tässä vaiheessa pelastajaksi keksittiin kuntavetoinen laajakaistahimmeli,jossa kunnat ottaisivat 32 vuoden velan.Petäjäveden takausvastuu olisi n. 2milj.e.Jo rakennettu verkko siirtyisi uudelle yhtiölle yhdellä eurolla vastuineen. Kaikki rakennusajan virheet ,vahingonkorvaukset tiekunnille,korjaukset ym. tulisi jatkossa kunnan kontolle.Siis se n.50 km.verkkoa, joka on saatu jotenkuten maan alle(jossain ei ollenkaan).Verkko on edelleen merkitsemättä maastoon . Sitä ei löydy kaapelisijaintipalveluista ,se on varmasti poikki jo useista kohdista ja useilla teillä se estää normaalin tienhoidon.

      Tämä leikki on maksanut meille 550000e. eli n.11 per metri.Lisäksi vielä varattu n.300000e pitäisi maksaa takausvastuut.Vertailun vuoksi Multialla valmis runkoverkko on maksanut 11,97e/m,tosin senkin maksajasta kiistellään.Olemme maksaneet esim.Urrianperän laajakaistasta yli 56000e, eikä siellä ole metriäkään kaapelia maassa.

      Koko hanke on perustunut ylioptimistisiin haaveisiin liittyjistä.Kannattavuuden mittariksi asetettuihin 35% liittymäosuuksiin ei olla päästy edes alkuperäisten kuusiokuntien alueilla.Liittymäprosentit on olleet 3-22% välillä,joten homma ei ole pyörinyt tähänkään asti ilman lisärahan pumppaamista yhtiöön.

      Meillä on annettu koko ajan harhaanjohtavaa tietoa liittymämääristä ja puhuttu n.300 liittymästä.Tässä pitää muistaa tukikelpoisen alueen määritelmät.Tukea saa ainoastaan vakituisen asumisen verkkoon riittävän kaukana keskustoista. Näillä alueilla liittymämäärä jää alle sataan,jokainen voi laskea liitymäprosentin 4125 asukkaasta. Kaikkien veronmaksajien maksama tuki näille olisi siis jopa kymmeniä tuhansia euroja/liittymä .Muut alueet pitäisi valmistua ilman tukea myöhemmin,taajamissa tosin operaattorit on jo tarjonneet omia kuituliittymiä 0e liittymämaksulla ja n.20e/kk maksulla,joten ne alueet voidaan unohtaa.

      Yksi selkeä syy olla lähtemättä yhtiöön mukaan on kunnanvaltuuston päätös 10.2.2014. Siinä sanotaan seuraavaa: Tämä päätös on ehdollinen siten, että velvoittaakseen

      Petäjäveden kuntaa kaikkien perustamissopimuksessa lueteltujen kuntien tulee tehdä tätä koskeva lainvoimainen myönteinen päätös osallistumisesta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajuuteen.

      Kuten kaikki tiedämme alkuperäisestä viidestätoista kunnasta on mukana enää muutama.Jo silloin valtuuston suurimmilla ryhmillä oli selkeästi tiedossa, ettei tämä pykälä tule koskaan täyttymään.

      Ajatuksena olikin antaa hankkeen kaatua muualta päin,eikä kotipesästä.Olihan mm. kansanedustaja Pekkarinen usein kiitellyt julkisuudessa kunnanjohtaja Sirniön korvaamatonta työtä hankkeen hyväksi.

      Tämä mahdollisten tukien metsästys on saanut aivan järjettömät mittasuhteet.Kukaan kun ei ole luvannut kenellekkään mitään tukea varmuudella.

      Vastaavaa olisi jättää lottoamatta ja surkutella mahdollisen potin perään lehtien palstoilla.

      Kuinka moni menee ostamaan Ferrarin vuosikymmenien maksuajalla,siinä toivossa, että ehkä siihen EU antaa tonnin?

      Nyt kun eletään tiukkoja aikoja ja ollaan kouluja kaatamassa muutaman kymppitonnin säästöjen vuoksi, olisikin hyvä huomata eri asioiden mittasuhteet.

      Jotain hyvääkin asiasta on kuitenkin seurannut.Kunnat, joissa valokuitu ei ole edennyt , ovat päässeet paalupaikalle 4g-yhteyksien kehittämisessä.

      Kimmo Ijäs Kvalt PS Sit.

      Alpo Kukkonen Kvalt Kok

      Markku Kuosmanen Kvalt Kd

      Heikki Puhakka Kvalt Ps

      15 valittajaa

    • rahaariittää

      Ylen uutisissa ja artikkelissa tosiasiat aika kohdallaan. Liittyjillä 136 kpl vuoden liiketulolla ei makseta oikein lainojen korkojakaan nyt superhalpojen korkojen aikanakaan puhumattakaan lyhennyksistä. Ja kyllähän korot jossain vaiheessa nouseekin. Eikä liittyjien kaksinkertaistuminen nosta tilannetta terveeksi.

      Pähkähullua hommaa.

      Eli kunnan verovelvolliset kaikki maksavat 136 liittyjän viuluja sitten 32 vuotta.

      kehittyvän vuositulos ennusteen "yhtiölle" voi katsoa Kuuskaista vuosituloksista



      Kuntien valokuituverkoilla muhkea hintalappu yksi liittymä voi maksaa yli 15 000 euroa



      Haja-asutusalueiden valokuituverkon rakentaminen ei ole kaikissa kunnissa sujunut kitkatta. Esimerkiksi Keski-Suomessa ensimmäisen operaattorin ajauduttua rahoitusvaikeuksiin vain kourallinen kuntia puskee hanketta eteenpäin. Rakentaminen herättää tunteita ja jakaa mielipiteitä, mutta käy myös kalliiksi – tosin se tiedettiin jo etukäteen.



      Mistä on kyse?

      • Verkko-osuuskunta Kuuskaistan piti rakentaa valokuituverkko Keski-Suomessa 18:aan kuntaan.

      • Kuuskaistan ajauduttua rahoitusvaikeuksiin kuusi kuntaa osti liikentoiminnan ja perusti Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n.

      • Kuntien yhtiö on saanut verkon valmiiksi tähän mennessä neljässä kunnassa.

      • Muut Kuuskaistan valinneet kunnat miettivät yhteistyön jatkamista Kuuskaistan kanssa tai liittymistä kuuden kunnan yhtiöön.

      • Jämsä, Hankasalmi ja Kinnula jättäytyivät rakentamisesta sivuun jo alkuvaiheessa, nyt ne miettivät omia ratkaisuja.

      • Joutsa tähyilee Mikkelin Kyläverkon suuntaan.

      • Äänekoskella ja Laukaassa verkon rakentajaksi valittiin Sonera.

      • Maakunnassa ainoastaan Muuramessa verkko toteutuu kaupallisesti.

      Valtioneuvosto teki jo vuonna 2008 periaatepäätöksen, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan kuului: laajakaista kaikille. Osassa kuntia asia on jo hoidettu, mutta joillakin alueilla valokuituverkon rakentaminen takkuilee. Esimerkiksi Keski-Suomessa verkko on toteutumassa vasta neljäsosassa maakunnan kunnista.

      Valokuituverkon rakentaminen haja-asutusalueille herättää tunteita ja jakaa mielipiteitä. Keski-Suomessa suurin vastustus on liittynyt kustannuksiin ja kuntien takauksiin.

      Maakunnassa ensimmäisenä verkko saatiin viime vuoden puolella valmiiksi Multialla, jossa vedettiin 320 kilometriä valokuitukaapelia maahan noin 3,8 miljoonalla eurolla.

      Liittymiä tilattiin 153, lisäksi kiepin eli kaapelin odottamaan talon nurkalle myöhempää liittymistä varten halusi noin 90 taloutta. Liittymän ja kiepin tilaajat maksoivat valokuidusta yhteensä noin 200 000 euroa. Loput jäi maksettavaksi valtiolle (tuki noin miljoona euroa), kunnalle (osuus noin 130 000 euroa) ja verkon rakentaneelle yhtiölle – hintaa yhtä liittymää kohden kertyi yli 15 000 euroa.

    • jahaahaa

      Niin ja Kuuskaistalle riittää kyllä urakat ja palvelusopimukset

      Kuuskaistan koko operaatin taloudellinen saalis on laskuttaa kaivetusta kaapelimetristä noin 17 Euroa/m kun käypä hinta muualla Suomessa on ollut ja on edelleen noin 6 euroa/m.. Eli satumainen puhdas tuotto yksinkertaisest työstä. Se meinaa ainakin yli 60 Miljoonan euron puhallusta, "Gold in cash"

      Sitten osallistujakunnat jäävät kokoaam kaikilta veronmaksajilta veroja lainanmaksuihin 32 vuotta ja pumppaamaan rahaa tappiollisen verkkoyhtiönsä käyttö- ja ylläpito kuluihin.

      Kuten Multialla 136 liittyjän maksamat vuositulot ovat noin 97 000 Euroa, eli sillä tulolla ei makseta edes velkojen korkoja eikä jää rahaa lainojen lyhennyksiin muihin yhtiön kuluihin.

      Suomen kuntien historiassa tämä on kaikkien aikojen suurin puhallus ja kunnanjohtajien ja valtuustojen avittamana.

      http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kuuskaista-on-valmis-luopumaan-osakkuudestaan-verkkoyhtiossa/2004802

    • bambuser

      Katsokaapas ja kuunnelkaas Mauri Pekkarisen mylvintää oheisesta linkistä Jyväskylän kaupungin valtuuston kokouksesta 14.4.2014, §36, aikakohdalta 1 tunti 15 min (1:15) koskien Jyväskylän osallistumisesta Kuuskaistan Laajakaistaan. Jyväskylä hylkäsi osallistumisen äänin 45 -15 ja 1 tyhjä

      http://embed.bambuser.com/broadcast/4534633?autoplay=1

      Huomioitavaa:

      Mauri Pekkarinen kertoo, että Jyväskylän edustajana kuntien neljän hengen laajakaista työryhmässä oli Timo Rusanen. Tämä "pumppu" neuvotteli kuntien sopimuksen Kuuskaistan kanssa ja halusi Finnveran hankkeen takaajaksi.

      "Minä (Pekkarinen) kyllä olen tiennyt jo aikaisemmin, ettei Finnvera voi sääntönsä mukaan osallistua tälläiseen hankkeeseen takaajana. Olin asiasta yhteydesä Finnveraan"

      Totta Tosiaan

      Jyväskylä teki oikeita järkeviä ratkaisuja tosiasioiden perusteella hylätessää "loukun", Muissa rupukunnissa vedätys ja "korkean tason" uhkailu hyväksymisestä meni tosi "raadolliseksi" ja jopa väärillä tiedoilla pohjustettuna, kuten Pekkarisen puhe selkeästi osoittaa.

      Tästä syntynyttä sählinkiä ja ongelmaa kahistään kunnissa vieläkin ja osassa maksetaan lainoja ja muita kuluja ainakin 32 vuotta..

    • HiperMokkuloita

      Salamana verkkoon - tutkijat loivat terabitin 5G-yhteyden

      Torstai 26.2.2015 klo 09.10

      Yliopistolla luotu koeverkko on ylivoimaisesti nopein koskaan luotu mobiiliverkko.
      Mies puhelimessa vuoden 2014 Mobile World Congress -messuilla. Tämän vuoden MWC:ltä odotetaan uutisia 5G:n edistymisestä.
      Mies puhelimessa vuoden 2014 Mobile World Congress -messuilla. Tämän vuoden MWC:ltä odotetaan uutisia 5G:n edistymisestä. (ZUMA)

      4G on hädin tuskin lyönyt vielä itseään lävitse digitekniikkaan, mutta alan tulevaisuuteen katsovat tohisevat jo tulevasta 5G:stä, jonka mahdollisuuksista tiedetään vasta vähän. Nopeita tulevan sukupolven mobiiliverkot tulevat kuitenkin olemaan, se on jo varma.

      Tulevaisuudesta nähtiin taas väläys, kun Surreyn yliopistolla Isossa-Britanniassa luotiin 5G-verkko, jonka nopeus rikkoi satumaisen nopean terabitin sekuntivauhdin, mihin yhdessäkään kokeilussa ei tätä ennen ole pystytty. Yliopiston saavutuksesta kertoi V3-sivusto.

      Surreylaisten digitekniikan uroteko jättää edellisen nopeusennätyksen, Samsungin 7,5 gigabitin sekuntivauhdin, kauas jälkeensä.

      Koejärjestely tehtiin laboratoriossa alle 100 metrin säteellä yliopiston rakentamilla laitteilla. Tutkijat suunnittelevat levittävänsä verko laajemmin kampuksen alueelle lähivuosina ja esittelevänsä sen suurelle yleisölle vuoteen 2018 mennessä.

      Tutkijoiden mukaan kukaan ei nykypäivänä tarvitse tällaisiin nopeuksiin pystyviä mobiiliverkkoja, mutta tulevina vuosikymmeninä erilaisten mobiilisovellusten vaatima kaista tulee vain kasvamaan.
      LASSI LAPINTIE
      [email protected]

      http://www.iltalehti.fi/digi/2015022619263820_du.shtml

    • kuitua.kuitua

      Katsokaapas ja kuunnelkaas Mauri Pekkarisen mylvintää oheisesta linkistä Jyväskylän kaupungin valtuuston kokouksesta 14.4.2014, §36, aikakohdalta 1 tunti 15 min (1:15) koskien Jyväskylän osallistumisesta Kuuskaistan Laajakaistaan. Jyväskylä hylkäsi osallistumisen äänin 45 -15 ja 1 tyhjä

      http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/valtuusto/kokousajat

      Huomioitavaa:

      Mauri Pekkarinen kertoo, että Jyväskylän edustaja kuntien neljän hengen laajakaista työryhmässä Jyväskylän edustajana oli Timo Rusanen. Tämä "pumppu" neuvotteli kuntien sopimuksen Kuuskaistan kanssa ja halusi Finnveran hankkeen takaajaksi.

      Minä (Pekkarinen) kyllä olen tiennyt jo aikaisemmin, ettei Finnvera voi sääntönsä mukaan osallistua tälläiseen hankkeeseen takaajana. Olin asiasta yhteydesä Finnveraan

      Tästä linkistä pääsee suoraan ko kokouksen kuvaan

      http://embed.bambuser.com/broadcast/4534633?autoplay=1

      Kannattaa katsoa vähän aikaisemmin, vaikka 1:12 kohdalta, koska ajalla 1;12 - 1:28 on hyvin oleellista tietoa asiasta.

      Jyväskylä teki oikeita järkeitä ratkaisuja tosiasioiden perusteella, muissa rupukunnissa vedätys ja "korkean tason" uhkailu hyväksymisestä meni tosi "raadolliseksi" ja jopa väärillä tiedoilla pohjustettuna, kuten Pekkarisen puhe selkeästi osoittaa.

      Tästä syntynyttä sählinkiä ja ongelmaa kahistään kunnissa vieläkin.

      http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/saarijarven-kaupunginhallitus-esittaa-kuuskaista-sopimuksen-purkamista/2007052

    • Pudasvävy

      Viitasaaren Seutu kirjoittaa, että Kuuskaistan valmisteluissa käytettiin asianajotoimisto Juridia Butzovia, Viitasaaren kuntaosuus oli 7300€. Laskekaapa paljonko rahastettiin, kun kaikki mukakana olleet Keski-Suomen kunnat laitetaan yhteensä. Kyselkää kunnistanne kuka päätti rahoituksesta? Tiettävästi joka kunnassa oli lähes samanlaiset paperit?

    • pitspöykkepulis

      Onko asianajaja Vesa Kokolla sukuyhteyksiä Putaan kepulaisiin. Kyseinen herra laati esteellisyyksistä Kuuskaista esitykseen lausunnon. Ei esteellisiä!

    • naapurikunnasta

      Saarijärvi puhalsi Kuuskaista-pelin poikki

      Näin avoimesti, arka asia nostetaan esiin naapurissa. Mahtijärveiset ovat saaneet pätevän ja osaavan kaupunginjohtajan. Näin Rusanen laajakaistahapuiluista yle.fi:ssä.

      Nyt on riskinä, että yhden liittymän hinta voi nousta 20 000:een, jopa yli 30 000:een euroon, ellei liittyjämäärä saada kasvatettua, ja se on liikaa. Maanantaina kokoontuva Saarijärven kaupunginvaltuusto saa päätettäväkseen, mitä verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa voimassaolevalle operaattorisopimukselle tehdään. Rusasen mielestä muuta ei voi tehdä kuin purkaa sopimus.

      – Olemme aika pitkään neuvotelleet ja odottaneet, että operaattorisopimuksen mukaan asiat voisivat edetä, mutta nyt on kulunut jo kohta kaksi vuotta. Meidän mielestämme purulle on perusteet.

      Rusasen mukaan suurin ongelma Kuuskaistan kanssa tehdyssä sopimuksessa on, ettei kaupungin edellyttämää yksityistä rahoitusta hankkeeseen saatu. Kaupungin oli tarkoitus osallistua vain osarahoitukseen ja -takaukseen.

      http://yle.fi/uutiset/saarijarvi_torppaamassa_kuntien_valokuituyhtion__jopa_30_000_euroa_liittymasta_on_liikaa. Mikäli Saarijärven kaupunginvaltuusto hyväksyy ensi maanantaina operaattorisopimuksen purkamisen, kaupunki alkaa periä Kuuskaistalta noin puolen miljoonan euron saatavia. Rusanen toivoo, ettei asia etene käräjille. – Katsotaan nyt ensin kaupunginvaltuuston päätös.

      http://yle.fi/uutiset/saarijarvi_torppaamassa_kuntien_valokuituyhtion__jopa_30_000_euroa_liittymasta_on_liikaa/7880721

    • SilosetSetelit

      Tervessii Viitasaaren kunnanjohtajalle

      Nyt Kuusio kunnat kiireesti laskemaan rahoja nippuun Kuuskaistalle, jotta Kuuskaista voi maksaa rahat takaisin. Jyväskyläkin seurannee takaisinvaatimusta ja varmasti sitten muutkin petetyt.

      Saarijärven valtuusto äänesti Kuuskaista-sopimuksen purkamisesta

      18:03

      Saarijärven kaupunginvaltuusto päätti maanantaina äänestyksen jälkeen, että kaupunki purkaa olennaisten sopimusrikkomusten perusteella Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa vuonna 2013 solmitun operaattorisopimuksen ja vaatii Kuuskaistaa palauttamaan kaupungin Kuuskaistalle maksamat rahat tuottokorkoineen. Päätös syntyi äänin 23–9.

      Äänestyspäätökseen sisältyi myös, ettei kaupunki osallistu Kuuskaistan maaliskuun alussa esittämään yhtiömalliin valokuituverkon toteuttamiseksi.

      Seppo Patama (kesk.) esitti Jukka Ruunaniemen (kesk.) kannattamana, että kaupunki jatkaa neuvotteluja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kanssa valokuituverkon toteuttamiseksi. Äänestyksessä tämän vastaesityksen taakse asettui osa keskustan valtuustoryhmästä

      .

      Purettu sopimus koski valokuituverkon rakentamista Saarijärvelle. Verkon rakentaminen jäi kesken. Kaupunki on maksanut operaattorisopimuksen mukaisia maksuosuuksiaan Kuuskaistalle noin 433 000 euroa ja liittymämaksuja noin 70 000 euroa.

      Lue lisää tiistain Keskisuomalaisesta.

      Maarit Vaaherkumpu

      Keskisuomalainen

      http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/saarijarven-valtuusto-aanesti-kuuskaista-sopimuksen-purkamisesta/2011444

    • valettatulloo

      Tässä näitä kansanedusta ehdokkaita, joita ei kyllä kannata änestää Kuuskaista skandaalin keittämisestä. Eikä Neittaanmäkeä.

      Kannanoton ovat allekirjoittaneet Anne Kalmari, Aila Paloniemi, Mauri Pekkarinen, Tuula Peltonen, Eila Tiainen ja Sinuhe Wallinheimo

      SUUR-KEURUU lainaus

      TORSTAI 6.3.2014

      "Keski-Suomen kansanedustajat vetoavat valokuidun puolesta

      Keski-Suomen kansanedustajat vetoavat kiinteän valokuituverkon rakentamisen puolesta. Kannanoton ovat allekirjoittaneet Anne Kalmari, Aila Paloniemi, Mauri Pekkarinen, Tuula Peltonen, Eila Tiainen ja Sinuhe Wallinheimo.

      15 Keski-Suomen kuntaa harkitsee osallistumistaan kuntien valokuituverkkoyhtiöön. Osa kuntien valtuustoista on jo tehnyt myönteisen päätöksen, kuten Petäjävesi. Päätöksestä tosin valitettiin, samoin valitus on tehty päätöksenteosta Pihtiputaalla.

      Multian kunnanhallitus käsittelee aihetta tiistaina ja asia on esillä useissa valtuustoissa tällä viikolla.

      Kansanedustajien kannanotto kokonaisuudessaan alla:

      Miksi kuntien verkkoyhtiön perustaminen on tässä tilanteessa tärkeää.

      Kunnat päättävät nyt siitä, halutaanko jarruttaa keskittymiskehitystä Etelä-Suomeen ja haluavatko kunnat tukea maakuntamme tasapainoista kehittämistä tarjoamalla asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia. Samalla ratkeaa menettävätkö noin 4500 liittymän jo tilannutta ja 2,5 milj.euroa liittymämaksuja maksanutta asiakasta rahansa. Samoin ratkeaa menettävätkö kunnat noin 6,2 milj. euroa operaattorille jo maksamiaan avustuksia.

      Elinkeinojen kehittämiselle, olemassa olevien yritysten kilpailukyvylle ja uusien yritysten kuntiin saamisen kannalta nopeat ja luotettavat kiinteät tiedonsiirtoverkot ovat välttämättömyys. Yritysten saama suora taloudellinen hyöty on Keski-Suomen mittakaavassa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, mikä kertyy aluetalouteen ja kasvattaa kuntien verokertymää. Kyse on mitä suurimmassa määrin elinkeinojen kehittämishankkeesta.

      Julkisten palveluiden tarjonta on siirtynyt ja yhä laajemmin siirtyy saatavaksi tietoverkkojen välityksellä. Käynnissä olevat julkisten verkkopalveluiden kehittämishankkeet mm. valtiovarainministeriön SADe- ohjelma (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) ovat synnyttäneet uusia verkkopalvelutoteutuksia, joita otetaan parhaillaan käyttöön. Julkishallinnon kiinteiden toimipisteiden määrää karsitaan ja vastaavat, jopa aiempaa monipuolisemmat palvelut tulevat tarjolle tietoverkkojen välityksellä suoraan yrityksiin ja kotitalouksiin.

      Kiinteä valokuituverkko on välttämätön laajennettaessa langattomien verkkojen kuuluvuusaluetta ja tiedonsiirtonopeutta. Kaikille uusille tukiasemille tarvitaan kiinteä verkkoyhteys. Näin ollen kiinteä ja langaton verkko täydentävät toisiaan sekä antavat asiakkaille valinnan mahdollisuuden omien tarpeidensa mukaisesti.

      Kuntien määräysvaltaan tuleva verkkoyhtiö varmistaa tietoliikennemaksujen hinnoittelun pysymisen kohtuullisella tasolla. Samalla se yksinkertaistaa tiedonsiirtoverkon käyttöä kuntien omassa toiminnassa ja kuntapalveluiden tarjonnassa.

      Koska kaupallisesti toimivat operaattorit niiden korkeiden tuotto- ja rahoituskustannusten vuoksi eivät ole lukuisten käytyjen neuvotteluiden perusteella valmiita osallistumaan hankkeeseen, tarjoutuu kunnille nyt tilaisuus ostaa jo rakennetut verkot (750 km), valmiit suunnitelmat ja tuhannet liittymäasiakassopimukset muodollisella kauppahinnalla. Lisäksi suuruusluokaltaan yhteensä noin 15 milj.euron valtion ja EU:n laajakaistatuet samoin kun kuntien omat, noin 8,5 milj.euron tuet tulevat jatkossa kuntien määräysvallassa olevalle verkkoyhtiölle.

      Päätettävänä oleva ratkaisu turvaa keskeneräisten verkkojen valmistumisen, liittymämaksunsa maksaneille heille luvat yhteydet sekä valtion laajakaistatukien saamisen"

      Jyväskylässä 10.2.2014

    • kuituakuitua

      Poliisille on jätetty useita tutkintapyyntöjä ja suora rikosilmoitus Keski-Suomen Laajakaista- asiasta!
      Keski-Suomessa on kahden viikon sisällä tehty Sisä-Suomen poliisilaitokselle Tampereelle 4 tutkintapyyntöä ja yksi suora rikosilmoitus koskien Laajakaistarakentamisen yhteydessä tehdyistä mahdollisista sopimusrikkomuksista ym. asioista ja kuntien sekä maakuntaliiton kyseisen asian käsittelyistä eri hallintokunnissa. Tutkintapyynnössä on myös vaatimus tutkia liittymämaksajien asema, ja maksujen palauttaminen. Kaikki tutkintapyynnöt ja rikosilmoitus on tehty eri kunnista ja yksityishenkilöinä. Mukana on myös Viitasaari. Myös syksyllä jätetty tutkintapyyntö on saanut diaarinumeron, joten sekin on poliisin käsittelyssä. Täytyy todeta samoilla sanoilla kuin Seutulehdessä Kuuskaistan Tapio Saarinen, että apsurdia on koko kuitusotku Kuuskaistan osalta.

    • Maakuntamalli

      Mitenkähän tuon rupukuntien Kannonkoski, Kyyjärvi, Multia, Toivakka, Konneveden ja Pihtiputaan Osuuskunta Kuuskaistan kassa perustaman laajakaistan mahtaa käydä.

      Sehän perustettiin Viitasaaren Kunnanjohtaja Janne Kinnusen johtaman työryhmän suunnitelman mukaisesti noissa kunnissa ja Viitasaarella.

      Hallinto-oikeus sitten totesi valituksen mukaisesti Viitasaaren perustamispäätöksen laittomaksi ja kumosi yhtiöpätöksen Viitasaarelta.

      Eiköhän to meinaa, että samalla tavalla perustetut rupukuntien laajakaistayhtiö on laittomalla tavalla pystytetty muissakin rupukunnissa.

      Nuo kunnat ovat taanneet yhtiölleen noin 40 miljoonan euron lainan Kuntarahoitukselle ja kuntarahoitus on rahoittanut sitä.
      Mitenkähän siinä nyt käy kun oikeusasteen mukaan yhti ön laittomasti perustettu. samoin laittomalle yhtiölle annetut kuntien takaukset ovat varmasti laittomia. Lainaraha on mahdollisesti jo kärrätty Kuuskaistalle ja sen kaivajakumppanille.

      Toiseksi noiden rupukuntien verkkoon on liittynyt tilaajia (penetraatio) niin surkean vähän, ettei ilmeisesti edes lainojen korkojen maksu oikein suju tuolla tulorahoituksella saati sitten lyhennellä lainoja.

      Mitenkähän tuota maksuvirtaa voidaan ylläpitää sitten kuntien verovaroista oikeusasteen toteamalle laittomalle yhtiölle.
      Kysyn vaan

    • PeileenPieleksessäMän

      Tässä on valmis käsikirjoitus Keski-Suomen Rupu kuntien verkkoyhtiölle. Multia, Kyyjärvi, Kannonkoski, Pihtipudas, Konnevesi, Toivakka.

      Velkoja pitäisi lyhentää ja korkoja maksaa, mutta minkäs teet, kun tuota liikevaihtoa ei oiken kerry, tuloja ei ole, mutta velkoja ja kuntien pääomitusta vain lisää.

      Ja ei muuta kuin taas kuntien kassalle rahaa hakemaan.
      Voihan Pervolan väki.

      Pielisen tietoverkko maksuvaikeuksissa

      17.4.2015

      Pielisen tietoverkko-osuuskunta ei saa maksettua lainaansa ajallaan. Osuuskunta hakee Nurmeksen kaupungilta laina-ajan pidentämistä ensi vuoden loppuun saakka. Myönnetystä miljoonan euron lainasta Pielisen tietoverkko-osuuskunta on nostanut 700 000 euroa. Nurmeksen kaupunginhallitus päättää asiasta maanantain kokouksessaan.

      http://www.radiorex.fi/paikallisuutiset/:newsid/47314?PHPSESSID=f46fc2235fdbda6aa4ebe7022f4672b2

      http://keskustelu.suomi24.fi/t/13550625

      http://www.pielisverkko.fi/pielisverkko

    • KärrylläKäräjille

      Alavus 08022014 Suomi24 palstalta

      A`lavus
      8.2.2014 21:06

      Ei mene Kuuskaistalla lujaa kotonakaan, juttua Viisukunta-lehdestä:
      Kuuskaistan tilanne on aika surkea. Yhtiössä on lähdetty yhteiskunnan tuella ja rahoilla ”leikkimään” 100 miljoonan hankkeilla, vaikka rahoitus ja muut asiat ovat aivan lapsenkengissä. Tuon kokoiset hankkeet ovat kokeneillekin yrittäjille haasteellisia, puhumattakaan harrastelijoista. Nämä ovat varmaan ICTt-alan osaajia, mutta se ei riitä silloin, kun bisnesmaailman koukerot ovat tuntemattomia. Rahat loppuvat, ja silloin huudetaan avuksi kuntia ja veronmaksajia.

      Olen ihmetellyt, miksei kyseisen yhtiön hallintoonkaan ole valittu liike-elämän kokemusta, olisi monelta pahalta vältytty. Olisi riittävän ajoissa osattu puuttua yhtiössä tapahtuneisiin väärinkäytöksiin, vältytty turhilta ja kalliilta oikeudenkäynneiltä jne.

      Ja kaiken hässäkän keskellä on lähdetty yltiöpäiseen Keski-Suomen valloitukseen, joka on nyt sitten johtanut likviditeettikriisiin. Alavuden, eikä muidenkaan tämän alueen kuntien, pidä antaa pyydettyä suostumusta yrityskiinnityksen vapauttamiseksi. Asia on hoidettavissa jälkipanttauksin. Pitää muistaa, että yrityskiinnitys tuottaa konkurssissa vain 50 prosenttia pantin arvosta

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/11874418
      .

    • HarryLimeMämmeltä

      Tässä on Viitasaarelle ja Kuuskaistalle Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n talousrakenteen suunnitellut Kuntarahoituksen tytäryhtiö, Inspira Oy.

      Onkohan Mauri Pekkarinen Kuntarahoituksen hallituksen puheenjohtaja?
      Verovarojen röyhkeää kuppaamista verotettavilta aivan kuten keski-Suomen laajakaistaprojektissa. Koko himmeli on Kepun luoma.

      Malli on venäjältä Oligarkien rahan ja omaisuuden imuroinnista kansalaisilta ja valtiolta.

      LAINAUS AAMULEHDESTÄ

      Fakta

      Inspira
      Inspira on neuvonantajana erilaisissa
      rahoitus- ja omaisuusjärjestelyissä. Sen asiakkaina on esimerkiksi kuntia ja valtion yksikköjä.

      Yhtiö
      on osa Kuntarahoitus-konsernia ja Kuntarahoituksen tytäryhtiö.

      Kuntarahoitus Oyj on kuntien,
      Kevan ja Suomen valtion omistama rahoituslaitos.
      "Kyse sitouttamisesta, ei palkitsemisesta"

      Taneli Koponen, Aamulehti

      Inspiran hallituksen puheenjohtajan Pekka Averion mielestä holding-järjestelyssä ei ole kyse palkitsemisesta.

      – Henkilöiden osakkuudessa ei ole kyse palkitsemisjärjestelmästä, vaan avainhenkilöiden sitouttamisesta. Henkilöosakkailla ei ole erikseen palkitsemisjärjestelmää, Averio vastaa sähköpostitse.

      Hän toimii myös Kuntarahoituksen toimitusjohtajana. Averion mukaan osakejärjestelyillä Kuntarahoitus on turvannut sen, että se saa "kohtuullisen tuoton" sijoitukselleen Inspirasta. Hänen mukaansa Kuntarahoituksella on ensisijainen oikeus 20 prosentin osinkoon pääomalleen. Loput osingot määräytyvät omistusten suhteessa.

      "Sisäisiä asioita"
      Inspiran toimitusjohtaja Kimmo Lehto puolestaan sanoo Inspiran kannustinjärjestelmien olevan "yrityksen sisäisiä asioita".

      – Ne ovat henkilökohtaisia asioita myös. Me olemme osakeyhtiö, ei meillä ole sellaista velvoitetta niitä avata.

      Miksi Inspiran osinkoja maksetaan johdon holding-yhtiöihin?

      – Miksi niitä ei voitaisi maksaa. On normaali järjestely koota omistetut osakkeet holding-yhtiöön. Niin tekevät monet muutkin, jotka omistavat useampien yhtiöiden osakkeita.
      Kommentti: Jättipotti kuntien konsulteille

      Taneli Koponen

      Talousvaikeuksien kanssa kamppailevien kuntien konsultoiminen on tuottoisaa liiketoimintaa.

      Inspira on kyennyt jakamaan vuodesta toiseen muhkeita osinkoja.

      Pääosa niistä on kuitenkin päätynyt muualle kuin yhtiön pääomistajan, eli muun muassa Kevan, kuntien ja valtion omistaman Kuntarahoituksen kassaan.

      Osingoista hyötyy eniten Inspiran johtajakolmikko, jolla on mahdollisuus kotiuttaa omista holding-yhtiöistään osinkoja osittain verottomana.

      Esimerkiksi toimitusjohtaja Kimmo Lehto on saanut omaan holding-yhtiöönsä yli 370 000 euron osingot. Hän on saanut osingot 14 000 euron kuukausipalkan lisäksi.

      Liiketoiminnan luonteen ja yhtiön omistajapohjan huomioon ottaen Inspiran johdolle on luotu palkitsemisjärjestelmä, jossa ei ole tolkkua.


      http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194882586630/artikkeli/kuntarahoituksen tytaryhtiossa johtajille paaosa voitoista.html

    • Herätys_hoi

      Toivottavasti nykyinen hallitus leikkaa kuntien avustuksia niin että kuntien on pakko alkaa karsimaan turhia menoja, kuten tällaiset valokuituvouhotukset! Eiköhän valtion apujen leikkaukset kunnille laita tyhmimmätkin päättäjät miettimään että tarvisko turhia virkoja lakkauttaa ja käynnistää YT-neuvottelut. Sieltä johtoportaasta niitä turhia virkoja saisi lakkauttaa heti aluksi 50% johtajista. Sieltä niitä säästöjä syntyis. Ei Viitasaaren kokoinen kaupunki tarvitse yli 30 johtajaa!!! Herätkää!!!

      • eikö-kukaan-puutu-peliin

        Olet oikeassa! Viitasaaren päättäjät ja kuntalaiset ovat typeiä jos rakentavat harvaanasuttujen sivukylien teiden varsille valokuituverkon. Syntymättömät lapsetkin saavat raskaat miljoonavelat hoidettavikseen. Eivät taida kehua nykyisiä kuntapäättäjiä törsäilyistä!

    • Pohojalaasta_järkee

      Joo, sem me sanomma vaan, jotta ootta te pöhölöjä Viitasaarella jos te maahan laitatto milijoonia. Mihinä teil on järki, ylä vaiko alapääs?

    • Yliastuttu

      Tässä taitolajissa tumpeloinnin Suomen ja maailman ennätyksen teki kirkkaasti Keski-Suomen Liitton ja Jyväskylän Yliopiston ICT:n "asiantuntijat" sekä Keski-Suomen Kuntien johtajat, heistä eritysmaininta "improbatur" Janne Kinnuselle, Teppo Sirniölle ja Pyökkimiehelle.

      Laajakaistahanke olikin floppi: "Amatöörit puuhamiehet asialla"
      Keskiviikko 17.6.2015 klo 07.28
      Laajakaista kaikille -hanke viivästyy useita vuosia aikataulustaan, eivätkä määrärahat riitä laajakaistaverkon ulottamiseen koko maahan.

      Laajakaista -hankkeessa valokuitukaapelin piti kattaa koko Suomi. Nyt kiinteä laajakaista on tarjolla vajaaseen puoleen kotitalouksista. (LAPIN KANSA)

      Alkuperäisen tavoitteen mukaan tämän vuoden loppuun mennessä 99 prosentilla suomalaisista olisi pitänyt olla huippunopea 100 megabitin yhteys kahden kilometrin päässä, josta se olisi viety kotitalouteen pääosin kuidulla.
      - Tavoitteeseen ei päästä. Määrärahat alkavat olla loppua, eikä lisää ole tiedossa, toteaa liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhapekka Ristola.
      Hankkeen piti tuoda kiinteä laajakaista 130 000 kotitalouteen haja-asutusalueilla. Viestintäviraston arvion mukaan vuoden lopussa ollaan päästy reiluun puoleen tavoitteesta.
      Hankkeita on käynnistetty noin 220, mutta vasta 70 on saatu päätökseen. Lähes 30 uutta hanketta jonottaa aloituslupaa, ja niitä tulee jatkuvasti lisää.
      Valtio rahoitti hanketta 66 miljoonalla, EU 25 miljoonalla ja kunnat noin 40 miljoonalla. Hanke sai tänä vuonna 5,5 miljoonaa lisärahoitusta.
      - Tarvittaisiin vielä ainakin 45 miljoonaa lisärahaa, että päästäisiin lähelle tavoitetta. Mitään ei ole kuitenkaan luvattu, kertoo laajakaista-ryhmän päällikkö Päivi Peltola-Ojala viestintävirastosta.
      Uusi rakennusaikataulu hankkeille on vuoden 2017 loppuun.

      Amatöörit puuhamiehet asialla
      Ristolan mukaan Laajakaista kaikille -hanke eteni katastrofaalisesti. Teleyrityksien oletettiin maksavan hankkeen kustannuksista vähintään kolmanneksen, mutta ne eivät rahoituksesta innostuneet: kaupallisesti hankkeet eivät olisi olleet kannattavia.
      - Hankkeita yritettiin saada käyntiin kunnissa amatöörivoimin. Paikalliset puuhamiehet lähtivät toteuttamaan hankkeita, mutta vain osa heistä oli teleinsinöörejä, Ristola kuvailee.
      Viestintävirasto joutui pyytämään lähes kaikilta hankkeiden järjestäjiltä lisäselvityksiä.
      - Lisätyötä tuli merkittävästi. Monet hankkeiden käynnistäjät olivat tavallisia kuntalaisia, jotka halusivat laajakaistan omalle kotipaikalleen. Kirjava joukko ihmisiä, joilla ei ollut riittävää asiantuntemusta. He tarvitsivat paljon lisäopastusta, Peltola-Ojala sanoo.
      Osassa kunnissa myös todettiin, ettei niillä ollut varaa lähteä taloustilanteensa vuoksi mukaan hankkeeseen.

      http://www.iltalehti.fi/digi/2015061619873743_du.shtml

    • KaapelitTaasPiiloon

      No nythän se myrkyn lykkäs "Laajakaistan Tumpeloijille"
      Lainaus Karstulan Palstalta

      PihtputaanMummo
      25.6.2015 15:11

      No niin.
      Multialle tuli Hämeenlinnan Hallinto oikeudesta Laajakaistan rakentamisen toimenpidekielto. Eli homma on nyt seis ja jumissa laittomuuksien vuoksi.

      Samat perustelut koskenevat myös muita Keski-Suomen valokuituverkot Oy.n rupukuntia.

      Mitäs nyt? Kaivetaanko kaapelit nyt ylös ja taas rullalle vain?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miehille kysymys

      Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse
      Tunteet
      136
      3895

    2. Miksi kaivattusi on

      erityinen? ❤️‍🔥
      Ikävä
      85
      1915

    3. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      15
      1781

    4. Haluaisin jo

      Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos
      Ikävä
      54
      1422

    5. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      51
      1363

    6. Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.

      Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat
      Haapavesi
      131
      1327

    7. VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia

      Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu
      Maailman menoa
      98
      1282

    8. Nainen olet valoni pimeässä

      valaiset tietäni tietämättäsi ❤️
      Ikävä
      70
      1166

    9. Mitä toivot

      Tulevilta päiviltä?
      Ikävä
      69
      1043

    10. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      113
      1022
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt