Ulkomaisten kaupunkien sijamuodot

...............

Taipuvatko kaikki ulkomaiset kaupungit sisäpaikallissijoissa?

26

254

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 20 + 13

      Luulisin, että kaikkiin niihin voidaan soveltaa myös ulkopaikallissijoja, joskaan ei ehkä ihan tarkoittamassasi mielessä.

      ”Tukholmalla on kauniin kaupungin maine”
      ”Tukholmalta voi matkailija odottaa mitä tahansa.”
      ”Tukholmalle on moni kävijä menettänyt sydämensä.”

    • Eipä juuri tule mieleen muita poikkeuksia kuin Käkisalmi ja Karhumäki, ja nekin taipuvat varmaan useammin sisä- kuin ulkosijoissa, mutta ”Käkisalmella” ja ”Karhumäellä” ovat nekin mahdollisia.

      Syynä ilmiöön on varmaankin se, että ulkomaisten kaupunkien nimet eivät ole sellaisia, jotka suomessa voisivat taipua ulkosijoissa siten kuin monet Suomen kaupunkien nimet, jotka loppuvat ”-mäki”, ”-joki” tms. tai assosioituvat jokiin, koskiin tms. kuten ”Vantaa” ja ”Tampere”. Poikkeuksena ehkä vain mainitunlaiset luovutetun Karjalan ja Venäjän Karjalan kaupungit, joilla on suomenkielinen nimi. Tai no onhan Uhtua, jota ehkä sanotaan kaupungiksi – on aika tulkinnanvaraista, mikä on ”kaupunki”.

      • Stammis

        Yucca! Muistellaanpa Pohjois-Ruotsissa olevia paikkakuntia, joilla on myös ruotsin- ja suomenkielinen nimi. Haaparannalla on Ikea.


      • 3+5
        Stammis kirjoitti:

        Yucca! Muistellaanpa Pohjois-Ruotsissa olevia paikkakuntia, joilla on myös ruotsin- ja suomenkielinen nimi. Haaparannalla on Ikea.

        Paikalliset taitaa kyllä sanoa että Haaparannassa.



      • susi rajalta
        3+5 kirjoitti:

        Paikalliset taitaa kyllä sanoa että Haaparannassa.

        "Haaparannalla kaikki naihaan, vaan sinua ei naiha sielläkhän."


      • susi rajalta

        Käkisalmessa olen käynyt. Sitä en laske ihan ulkomaaksi. Eräs serkkupoika on käynyt Uhtualla. Hänen häissään pappi innostui herkistelemään siniristilipusta ja vapaasta isänmaasta ja muisteli miten "me silloin 1941 taistelimme rinta rinnan Karhumäessä tämän (morsiamen isän) kanssa..." En tiedä, miten monta suomen ja karjalan puhujaa siellä vielä elää, mutta kai sitä pitäisi heiltä kysyä.


    • pecTopaH

      Suomalaiset turistit ja matkaoppaatkin käyttivät 70-80-luvulla Krimillä sijaitsevasta Jaltasta muotoja "Jaltalla", "Jaltalle", "Jaltalta". Tämä on kai virhe, koska ulkomaisen kaupungin nimestä ei ole mitään syytä käyttää ulkopaikallissijoja. Ehkä KrimiLLÄ olo ja Jaltassa harjoitettu hiekkarannaLLA löhöäminen vaikuttivat käytäntöön.

      • ....,,,,

      • Jalta : Jaltalla näyttää olevan tavallisin taivutus niin historiallisissa kuin muissakin teksteissä. Tämä ei ole virhe, koska ei ole mitään erityistä normia, jonka mukaan se olisi väärin. Varmaankin ilmiöön vaikuttaa Jaltan kokeminen "rantapaikaksi".


      • 15+5
        Yucca kirjoitti:

        Jalta : Jaltalla näyttää olevan tavallisin taivutus niin historiallisissa kuin muissakin teksteissä. Tämä ei ole virhe, koska ei ole mitään erityistä normia, jonka mukaan se olisi väärin. Varmaankin ilmiöön vaikuttaa Jaltan kokeminen "rantapaikaksi".

        Samanlainen ilmiö kuin se, että suomalaiset useimmiten sanovat matkustavansa Goalle tai viettävänsä lomaa Goalla eikä Goassa?


      • ЗАЗ
        Yucca kirjoitti:

        Jalta : Jaltalla näyttää olevan tavallisin taivutus niin historiallisissa kuin muissakin teksteissä. Tämä ei ole virhe, koska ei ole mitään erityistä normia, jonka mukaan se olisi väärin. Varmaankin ilmiöön vaikuttaa Jaltan kokeminen "rantapaikaksi".

        En ole käynyt koskaan Jaltalla enkä muuallakaan Krimillä. Sen sijaan olen istunut Jaltassa – ihan omassani – ja jopa ajanut sellaisella!

        Jalta eli ZAZ oli ajoneuvostoliittolainen (ukrainalainen) pikkuauto aivan Suomen autokannan surkeimmasta päästä. Ostin omani vuonna 1970 hintaan 100 markkaa eli 16,82 euroa. Kalliimpaan autoon ei opiskelijalla ollut varaa. Rahan arvo oli tuohon aikaan tietysti jotakin muuta kuin tänään. Olisin saanut satasellani esimerkiksi lähemmäs 30 pulloa halvinta punaviiniä Alkosta. Sama ei onnistu tänään 100 eurolla, joten tuon ajan sataseni arvo oli "punkkuindeksillä" mitattuna lähemmäs 200 tämän päivän euroa.

        Myin Jaltani muutamaa kuukautta myöhemmin takaisin samalle kaverille, jolta olin sen ostanutkin. Kauppahinta oli tällä kertaa 80 markkaa. Kaveri osti "auton" takaisin lähinnä vain sen hyväkuntoisten renkaiden takia, hän kun oli ehtinyt välillä hankkia ajokikseen toisen, renkailtaan huonomman Jaltan. Jalta oli hänen filosofiansa mukaan halvin tapa liikkua neljällä pyörällä. Homma edellytti ainakin jonkinasteisia mekaanikon taitoja.

        Jaltan maahantuonti oli aloitettu 1965, jolloin ajopelillä oli uutena hintaa 4 300 markkaa. Laadusta ja kestävyydestä kertonee jotain se, että käypä hinta putosi tuonne satasen luokkaan puolenkymmenen vuoden aikana, vaikka kilometrejäkään ei ollut pahemmin kertynyt (se kun oli mahdottomuus).


    • utf.ijp
    • Haaparannalla

      Haaparannalla taipuu adessiivissa. Haaparanta on kaupunki Suomen rajalla Pohjois-Ruotsissa.

      • Haaparannassa

        Oulusta lähdettiin aina Haaparantaan, ei Haaparannalle. Muistelen että se olisi "oikea" muoto. Mutta näinkin epätieteellisessä ympäristössä kuin näissä kieliasioissa logiikkaa ei ole ja "oikea" ja "väärä" vaihtaa paikkaa ajan, paikan ja monen muun tekijän funktiona.


    • Stammis

      Paikkakunta myös Pohjois-Ruotsissa, Malmivaara, ruotsiksi Malmberget

    • Valamolla vai ...?

      Valamo on saari Laatokassa, joka on kuulunut Suomelle. Isoisäni kävi siellä siihen aikaan, kun Valamo kuului Suomelle. En vain muista, sanoiko hän käyneensä Valamossa vai Valamolla.

      • Miten Valamo-sana taivutettaneenkin, Valamo ei ole kaupunki minkään mittapuun mukaan.


      • Kieli½

        >Valamo on saari Laatokassa, joka on kuulunut Suomelle.

        Ilmeisesti haluat sanoa Valamon kuuluneen aikoinaan Suomelle? Nyt tekstisi mukaan koko Laatokka on kuulunut Suomelle.

        Totuushan on, että talvisotaa edeltävän Suomen hallussa oli vain noin puolet Laatokasta.

        http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/historia/wwkaup.gif


      • Häh?
        Kieli½ kirjoitti:

        >Valamo on saari Laatokassa, joka on kuulunut Suomelle.

        Ilmeisesti haluat sanoa Valamon kuuluneen aikoinaan Suomelle? Nyt tekstisi mukaan koko Laatokka on kuulunut Suomelle.

        Totuushan on, että talvisotaa edeltävän Suomen hallussa oli vain noin puolet Laatokasta.

        http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/historia/wwkaup.gif

        Edelsikö Suomi talvisotaa?


      • Wisserbesser
        Häh? kirjoitti:

        Edelsikö Suomi talvisotaa?

        Oikea viisastelukysymys olisi alkanut sanalla ”edeltääkö”. Partisiippi ”edeltävä” on preesensissä.


      • Konevitshan kirkonk.
        Yucca kirjoitti:

        Miten Valamo-sana taivutettaneenkin, Valamo ei ole kaupunki minkään mittapuun mukaan.

        Siellä Valamollakin on joku isompi kylä tai keskuspaikka, mikä? Missä on paikkakunta nimeltää Konevitsha. Piirpauke teki 70-luvulla kappaleen, jonka nimi oli Konevitshan kirkon kellot.


      • Konevitshan kirkonk. kirjoitti:

        Siellä Valamollakin on joku isompi kylä tai keskuspaikka, mikä? Missä on paikkakunta nimeltää Konevitsha. Piirpauke teki 70-luvulla kappaleen, jonka nimi oli Konevitshan kirkon kellot.

        "Valamo" tarkoittaa saaristoa, sen suurinta saarta tai luostaria. Kaupunkia siitä ei saa millään vääntämisellä. Tuskin kylääkään, ainakaan, jos et pysty esittämään parempaa kuin "on joku isompi kylä tai keskuspaikka, mikä?"

        Konevitsha-nimistä paikkakuntaa ei ole olemassa. Konevitsan saari sijaitsee Laatokan länsirannalla. Nimi on ilmeinen väännelmä venäjänkielisestä nimestä Konevets (Коневец), joten "sh" on ilmeinen hyperkorrektismi.


      • tarkka poika
        Wisserbesser kirjoitti:

        Oikea viisastelukysymys olisi alkanut sanalla ”edeltääkö”. Partisiippi ”edeltävä” on preesensissä.

        Suomi oli sama valtio ja tasavalta ennen talvisotaa ja sen jälkeen - vaikka suuri itänaapuri yrittikin saada aikaan valtiomuodon muutoksen sosialistiseksi neuvostotasavallaksi - joten ei voi puhua erikseen "talvisotaa edeltävästä Suomesta", sen paremmin kuin sen jälkeisestäkään.
        Oikein on "...ennen Moskovan rauhaa v. 1940 Suomen hallussa oli vain noin puolet Laatokasta."


      • tarkka poika
        tarkka poika kirjoitti:

        Suomi oli sama valtio ja tasavalta ennen talvisotaa ja sen jälkeen - vaikka suuri itänaapuri yrittikin saada aikaan valtiomuodon muutoksen sosialistiseksi neuvostotasavallaksi - joten ei voi puhua erikseen "talvisotaa edeltävästä Suomesta", sen paremmin kuin sen jälkeisestäkään.
        Oikein on "...ennen Moskovan rauhaa v. 1940 Suomen hallussa oli vain noin puolet Laatokasta."

        "Vain...", tosin sen jälkeen ei lainkaan.


    • Muuten, Ródos eli tuttavallisemmin vain Rhodos on myös kaupunki. Huutoäänestyksen perusteella porukat sanovat "Rhodoksella", ei "Rhodoksessa".

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      130
      5015
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      32
      3167
    3. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      16
      1817
    4. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      22
      1780
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      19
      1635
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      71
      1501
    7. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1266
    8. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      19
      1257
    9. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      16
      1247
    10. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      11
      1235
    Aihe