25.11.1900 - 15.4.1947
Rudolf Höss syntyi 25.11.1900 pikkukauppiaan poikana Baden-Badenissa. Höss liittyi Saksan armeijaan 17-vuotiaana ja hän osallistui ensimmäiseen maailmansotaan saaden rautaristin urheudestaan taistelussa. Sodan jälkeen Höss liittyi oikeistolaisiin vapaajoukkoihin (Freikorps), missä hän tutustui Martin Bormanniin, josta myöhemmin tuli Adolf Hitlerin henkilökohtainen varainhoitaja ja Kansallissosialistisen Saksan työväenpuolueen (NSDAP) puoluesihteeri.
Rudolf Höss liittyi Kansallissosialistiseen Saksan työväenpuolueeseen vuonna 1922. Höss ja Bormann kidnappasivat maanpetturiksi epäillyn opettajan, jonka he pahoinpitelivät kuoliaaksi. Rudolf Höss tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Höss vapautettiin vuonna 1928 yleisen armahduksen johdosta.
Rudolf Höss liittyi SS:ään 1930 ja vuonna 1934 hänestä tuli SS:n pääkallo-osaston (Totenkopfverbände) -jäsen, organisaation, joka oli kehitetty vastaamaan keskitysleirien vartioinnista. Hänen ensimmäinen toimipaikkansa tässä tehtävässä oli Dachaun keskitysleiri, joka oli ensimmäinen Kolmannen Valtakunnan keskitysleiri. Myöhemmin hän työskenteli Sachsenhausenin keskitysleirissä 1938 ja toukokuussa 1940 hänestä tuli Auschwitzin keskityslerin komendantti, jossa hän toimi aina siihen asti kun SS joutui vetäytymään Auschwitzista 1945.
Saksan antautuessa 1945 Hössin onnistui paeta voittajavalloilta ja hän työskenteli maanviljelijänä Saksassa nimellä Fritz Lang. Höss kuitenkin vangittiin ja häntä kuulusteltiin Nürnbergin näytösoikeudenkäyntejä varten. Liittoutuneiden kuulustelijat kiduttivat Hössiä julmasti, jotta häneltä saatiin halutunlaisia tunnustuksia.
Holocaust-historioitsijat käyttivät vuosia Hössin "tunnustuksia" todisteena siitä, että natsit tuhosivat juutalaisia täysin järjestelmällisesti ja tarkoituksella. Itseasiassa väitteet Auschwitzin massa-kaasutuksista perustuvat juuri Hössin "tunnustuksiin". Kaikkein merkittävin Holocaust-historioitsija, Raul Hilberg, nojasi pitkälti Hössin "tunnustuksiin" ja kun Hössin kuulustelupöytäkirjojen alkuperäisversiot tulivat julkisuuteen 1960-luvulla, monet Holocaust-expertit nolostuivat ja 1990-luvulle tultaessa monet myönsivät Hössin "tunnustuksien" olevan melko epäluotettavia.
Historioitsija Christopher Browning myönsi Vanity Fair -lehdessä: "Höss oli aina hyvin heikko ja ja sekava todistaja. Revisionistit käyttävät häntä yhtenään juuri tästä syystä heikentämään muistoa Auschwitzista kokonaisuutena.". Ensimmäinen ongelma on luvuissa. "Tunnustuksessaan" Höss sanoi, että Auschwitzissa kaasutettiin yli 2.5 miljoonaa juutalaista. Lähes kaikki niinkutsutut "auktoriteetit" Holocaust-asioissa, mukaanluettuna Auschwitzin keskitysleirimuseon nykyinen kuraattori tri. Francizek Piper, sanovat nykyisin, että luku on 1.2 miljoonaa. Miksi Höss olisi valehdellut?
Höss "tunnusti" myös asioita jotka olivat sulia mahdottomuuksia. Esimerkiksi Höss väitti, että kun sadat ihmiset oli kaasutettu syanidirakeilla, työläiset menivät samantien tuulettamattomiin kammioihin siirtämään ruumiita, ilman kaasunaamareita. Hän kuvaili kuinka työläiset tupakoivat ja söivät työnsä ohessa. Ihan vertauksen vuoksi, Kalifornian osavaltio tuulettaa kaasukammioitaan useita tunteja teloituksen jälkeen. Vielä sittenkään työntekijät eivät voi mennä kammioon ilman kaasunaamareita ja suojapukuja, koska syanidikaasu on niin myrkyllistä, että se voi tappaa jopa ihohuokosten kautta. Näissä kaasukammioissa ei edes teloiteta kuin yksi ihminen kerrallaan. Kuka tahansa joka olisi mennyt kaasukammioon, jossa on juuri tapettu satoja ihmisiä syanidikaasulla, ilman kaasunaamaria ja suojapukua, olisi pian löytänyt itsensä muiden uhrien joukosta. "Tunnustuksessaan" Rudolf Höss mainitsi myös keskitysleirin jota ei ollut koskaan olemassakaan, Wolzekin.
Höss kirjoitti "muistelmansa" Neuvostoliiton salaisen poliisin ylläpitämässä puolalaisessa vankilassa, jossa olosuhteet huomioiden voi "muistua" mieleen kaikenlaista mitä ei ehkä ole edes tapahtunut. Rupert Butler kuvailee kirjassaan, "Legions of Death", Hössin pidätystä hyvin seikkaperäisesti. Hän kertoo Hössin kidutuksesta ja pidätyksestä näin:
"Viideltä iltapäivällä, 11. maaliskuuta 1946, rouva Höss avasi oven kuudelle britti-univormuun pukeutuneelle tiedusteluspesialistille, joista useimmat olivat pitkiä ja rotevia ja jotka kaikki käyttivät hyvin perusteellisia ja armottomia tutkimusmenetelmiä..."
"Huomasimme myöhemmin, että hän oli hävittänyt syanidikapselinsa, jota useimmat heistä pitivät aina mukanaan. Ei sen puoleen, että hän olisi sitä edes ehtinyt käyttää, koska työnsimme samantien taskulampun hänen suuhunsa..."
"Clarke huusi, 'Mikä on nimenne?', Aina kun vastaus oli "Fritz Lang", Clarken käsi iskeytyi vangin kasvoihin. Kun näin tapahtui neljännen kerran, Höss murtui ja myönsi kuka oikeasti oli... Myöntäminen aiheutti pidätyspartion juutalaisissa kersanteissa yht'äkkisen inhon tunteen..."
"Vanki revittiin alas ylimmästä punkasta, pyjama revittiin hänen päältään. Sitten hänet raahattiin alastomana yhteen teuraspenkeistä, joissa iskut ja huudot tuntuivat Clarkesta loputtomilta. Lopulta lääkintäupseeri sanoi kapteenille: 'Käskekää heidän lopettaa, ellette halua viedä takaisin pelkkää ruumista...'"
"Höss raahattiin takaisin Clarken autoon, missä kersantti kaatoi kunnon tujauksen whiskeyä tämän kurkusta alas. Sitten Höss yritti nukkua. Clarke työnsi pamppunsa miehen silmäluomien alle, ja käski saksaksi: 'Pidä possunsilmäsi auki, sika..."
"Partio palasi takaisin Heideen noin kolmelta aamulla. Lunta sateli hiljalleen, mutta huopa revittiin pois Hössin päältä ja tämä sai kävellä täysin alasti vankilan pihan poikki selliinsä. Kesti kolme päivää saada jotakuinkin selvä lausunto häneltä."
Rudolf Höss todettiin syylliseksi väitettyihin rikoksiin tekaistujen todisteiden perusteella. Rudolf Höss luovutettiin puolalaisille ja hänet hirtettiin huhtikuun 15. päivänä vuonna 1947 Auschwitzissa. Rudolf Hössin "omaelämänkerta" "Auschwitzin komendantti" julkaistiin vuonna 1951.
Kuva Rudolf Hössistä:
http://www.kansallissosialismi.com/kuvat/p_rudolf_hoess.jpg
Rudolf Höss syntyi 25.11.1900 pikkukauppiaan poikana Baden-Badenissa. Höss liittyi Saksan armeijaan 17-vuotiaana ja hän osallistui ensimmäiseen maailmansotaan saaden rautaristin urheudestaan taistelussa. Sodan jälkeen Höss liittyi oikeistolaisiin vapaajoukkoihin (Freikorps), missä hän tutustui Martin Bormanniin, josta myöhemmin tuli Adolf Hitlerin henkilökohtainen varainhoitaja ja Kansallissosialistisen Saksan työväenpuolueen (NSDAP) puoluesihteeri.
Rudolf Höss liittyi Kansallissosialistiseen Saksan työväenpuolueeseen vuonna 1922. Höss ja Bormann kidnappasivat maanpetturiksi epäillyn opettajan, jonka he pahoinpitelivät kuoliaaksi. Rudolf Höss tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Höss vapautettiin vuonna 1928 yleisen armahduksen johdosta.
Rudolf Höss liittyi SS:ään 1930 ja vuonna 1934 hänestä tuli SS:n pääkallo-osaston (Totenkopfverbände) -jäsen, organisaation, joka oli kehitetty vastaamaan keskitysleirien vartioinnista. Hänen ensimmäinen toimipaikkansa tässä tehtävässä oli Dachaun keskitysleiri, joka oli ensimmäinen Kolmannen Valtakunnan keskitysleiri. Myöhemmin hän työskenteli Sachsenhausenin keskitysleirissä 1938 ja toukokuussa 1940 hänestä tuli Auschwitzin keskityslerin komendantti, jossa hän toimi aina siihen asti kun SS joutui vetäytymään Auschwitzista 1945.
Saksan antautuessa 1945 Hössin onnistui paeta voittajavalloilta ja hän työskenteli maanviljelijänä Saksassa nimellä Fritz Lang. Höss kuitenkin vangittiin ja häntä kuulusteltiin Nürnbergin näytösoikeudenkäyntejä varten. Liittoutuneiden kuulustelijat kiduttivat Hössiä julmasti, jotta häneltä saatiin halutunlaisia tunnustuksia.
Holocaust-historioitsijat käyttivät vuosia Hössin "tunnustuksia" todisteena siitä, että natsit tuhosivat juutalaisia täysin järjestelmällisesti ja tarkoituksella. Itseasiassa väitteet Auschwitzin massa-kaasutuksista perustuvat juuri Hössin "tunnustuksiin". Kaikkein merkittävin Holocaust-historioitsija, Raul Hilberg, nojasi pitkälti Hössin "tunnustuksiin" ja kun Hössin kuulustelupöytäkirjojen alkuperäisversiot tulivat julkisuuteen 1960-luvulla, monet Holocaust-expertit nolostuivat ja 1990-luvulle tultaessa monet myönsivät Hössin "tunnustuksien" olevan melko epäluotettavia.
Historioitsija Christopher Browning myönsi Vanity Fair -lehdessä: "Höss oli aina hyvin heikko ja ja sekava todistaja. Revisionistit käyttävät häntä yhtenään juuri tästä syystä heikentämään muistoa Auschwitzista kokonaisuutena.". Ensimmäinen ongelma on luvuissa. "Tunnustuksessaan" Höss sanoi, että Auschwitzissa kaasutettiin yli 2.5 miljoonaa juutalaista. Lähes kaikki niinkutsutut "auktoriteetit" Holocaust-asioissa, mukaanluettuna Auschwitzin keskitysleirimuseon nykyinen kuraattori tri. Francizek Piper, sanovat nykyisin, että luku on 1.2 miljoonaa. Miksi Höss olisi valehdellut?
Höss "tunnusti" myös asioita jotka olivat sulia mahdottomuuksia. Esimerkiksi Höss väitti, että kun sadat ihmiset oli kaasutettu syanidirakeilla, työläiset menivät samantien tuulettamattomiin kammioihin siirtämään ruumiita, ilman kaasunaamareita. Hän kuvaili kuinka työläiset tupakoivat ja söivät työnsä ohessa. Ihan vertauksen vuoksi, Kalifornian osavaltio tuulettaa kaasukammioitaan useita tunteja teloituksen jälkeen. Vielä sittenkään työntekijät eivät voi mennä kammioon ilman kaasunaamareita ja suojapukuja, koska syanidikaasu on niin myrkyllistä, että se voi tappaa jopa ihohuokosten kautta. Näissä kaasukammioissa ei edes teloiteta kuin yksi ihminen kerrallaan. Kuka tahansa joka olisi mennyt kaasukammioon, jossa on juuri tapettu satoja ihmisiä syanidikaasulla, ilman kaasunaamaria ja suojapukua, olisi pian löytänyt itsensä muiden uhrien joukosta. "Tunnustuksessaan" Rudolf Höss mainitsi myös keskitysleirin jota ei ollut koskaan olemassakaan, Wolzekin.
Höss kirjoitti "muistelmansa" Neuvostoliiton salaisen poliisin ylläpitämässä puolalaisessa vankilassa, jossa olosuhteet huomioiden voi "muistua" mieleen kaikenlaista mitä ei ehkä ole edes tapahtunut. Rupert Butler kuvailee kirjassaan, "Legions of Death", Hössin pidätystä hyvin seikkaperäisesti. Hän kertoo Hössin kidutuksesta ja pidätyksestä näin:
"Viideltä iltapäivällä, 11. maaliskuuta 1946, rouva Höss avasi oven kuudelle britti-univormuun pukeutuneelle tiedusteluspesialistille, joista useimmat olivat pitkiä ja rotevia ja jotka kaikki käyttivät hyvin perusteellisia ja armottomia tutkimusmenetelmiä..."
"Huomasimme myöhemmin, että hän oli hävittänyt syanidikapselinsa, jota useimmat heistä pitivät aina mukanaan. Ei sen puoleen, että hän olisi sitä edes ehtinyt käyttää, koska työnsimme samantien taskulampun hänen suuhunsa..."
"Clarke huusi, 'Mikä on nimenne?', Aina kun vastaus oli "Fritz Lang", Clarken käsi iskeytyi vangin kasvoihin. Kun näin tapahtui neljännen kerran, Höss murtui ja myönsi kuka oikeasti oli... Myöntäminen aiheutti pidätyspartion juutalaisissa kersanteissa yht'äkkisen inhon tunteen..."
"Vanki revittiin alas ylimmästä punkasta, pyjama revittiin hänen päältään. Sitten hänet raahattiin alastomana yhteen teuraspenkeistä, joissa iskut ja huudot tuntuivat Clarkesta loputtomilta. Lopulta lääkintäupseeri sanoi kapteenille: 'Käskekää heidän lopettaa, ellette halua viedä takaisin pelkkää ruumista...'"
"Höss raahattiin takaisin Clarken autoon, missä kersantti kaatoi kunnon tujauksen whiskeyä tämän kurkusta alas. Sitten Höss yritti nukkua. Clarke työnsi pamppunsa miehen silmäluomien alle, ja käski saksaksi: 'Pidä possunsilmäsi auki, sika..."
"Partio palasi takaisin Heideen noin kolmelta aamulla. Lunta sateli hiljalleen, mutta huopa revittiin pois Hössin päältä ja tämä sai kävellä täysin alasti vankilan pihan poikki selliinsä. Kesti kolme päivää saada jotakuinkin selvä lausunto häneltä."
Rudolf Höss todettiin syylliseksi väitettyihin rikoksiin tekaistujen todisteiden perusteella. Rudolf Höss luovutettiin puolalaisille ja hänet hirtettiin huhtikuun 15. päivänä vuonna 1947 Auschwitzissa. Rudolf Hössin "omaelämänkerta" "Auschwitzin komendantti" julkaistiin vuonna 1951.
Kuva Rudolf Hössistä:
http://www.kansallissosialismi.com/kuvat/p_rudolf_hoess.jpg
Vastaukset 1
Vanhimmat
Et muistanut mainita lukuisia tutkijoita, joita kävi Auschwitzin kuolemanleirissä sodan päätyttyä. Kuolemanleiri on yhä pystyssä muistona, "jotta emme unohtaisi".
Syanidi on äärimmäisen tappavaa myrkkyä, mutta Auschwitzin Zyklon-B ei ole syanidia, vaan kiteistä sinihappoa joten se ei tapa niin tehokkaasti. Lisäksi "erikoiskomennuskunnan" vangeilla oli kaasunaamarit ja suojaavat asusteet.
Höss oli syyllinen kuin piru ja hirtettiin täysin ansaitusti.