3 vuotias poika muisti entisessä elämässä olevan nimensä, tunnisti murhaajansa joka meni tästä kalpeaksi :)
http://thespiritscience.net/2014/06/21/3-year-old-remembers-past-life-identifies-murderer-and-location-of-body/
http://thespiritscience.net/2014/06/21/3-year-old-remembers-past-life-identifies-murderer-and-location-of-body/
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kolme vuotias osaa just puhua ja puhuu mitä sylki suuhun tuo.
Aika hyvin. kun se sylki on tuonut suuhun ihan todellisen tapahtuman. Tuollaisen tapauksen todennäköisyys lienee huimat 1:1 000 000 000. Lotossakin voittaa miljoona kertaa helpommin täysosuman. Taidanpa soittaa pojalle ja kysyä seuraavan kierroksen lottonumerot.
tuon toi
Sitten hän jatkoi näyttää kylän vanhimmat, jossa murhaaja hautasi ruumiin, ja tosiaan he löysivät miehen luuranko siellä. Hän osoitti myös vanhimmat, jossa murha-ase olisi löytynyt, ja kun kaivaminen, he todellakin löysi kirveen sinne.
googlella suomennettu
Kyllä vainajahenki, osaa syöttää ihmisen päähän ihan mitä vain.
Sinäkin olet moninkertainen vainajahenki.
Sinänsä tuota kommentti ei voi ihan heti ohittaa.
Joissakin raportoiduissa ns. riivaustapauksissa on tullut esille, että riivaajat tietävät tarkalleen tapahtuineita asioita Ne tietävät ne myös reaaliajassa, eli jos jotain tapahtuu juuri nyt toisella puolella maailmaa, ne tietävät sen heti.
Yleensä se vaatii sen, että riivaajat ovat ottaneet jonkin henkilön hallintaansa. Tässä pojassa ei kuitenkaan ole ilmeisesti havaittu mitään riivaajiin viittaavaa.
Kaikki vaihtoehdot pitää huomioida, vaikka oliskin vaan utelias tutkijasielu.
Joitain tapauksia ei voi täysin sivuuttaa vaikka ihmiset kokevat näiden asioiden kuuluvan lähinnä kauhuelokuviin. Filippiineillä sattui muistaakseni 1950-luvulla eräs tällainen tapaus, jossa englantia taitamaton "rivattu" tyttö kommunikoi englanniksi pappien kanssa. Riivaajat myös vastasivat kun niiltä kysyttiin miksi he olivat tässä tytössä, että heillä oli lupa siihen, koska tyttö oli epäpuhdas.
Pitäkää siis ihmiset mielennekin puhtaana!
Myös Ian Stevensonin aineistossa on samanlaisia tapauksia. Scientific Americaniin bloggaava skeptikko kirjoittaa:
" There were even three cases of children who’d reacted violently when they’d unexpectedly crossed paths with their own “murderers.” It’s bizarre to picture preschoolers lunging for the throats of adult strangers. Nonetheless, it made sense to Stevenson, since in his view, the children were attacking those who’d gotten away with their murders. "
Eli oli jopa tapauksia, joissa pikkulapset olivat käyneet vapaana olevien aikuisten murhaajiensa kurkkuihin kiinni, koska nämä eivät olleet saaneet rangaistusta teostaan.
http://blogs.scientificamerican.com/bering-in-mind/2013/11/02/ian-stevensons-case-for-the-afterlife-are-we-skeptics-really-just-cynics/
Enpä ota kantaa muuten, kerron vain, että ihan normaalit ihmiset ovat kertoneen 4-vuotiaan lapsensa kertoneen asioita, joiden todenperäisyyttä vanhemmat eivät uskaltaneet tutkia. Mm. lapsi oli kertonut erään talon kohdalla, että hän oli asunut tuolla silloin, kun hän oli sen ja sen lapsi. Mainitsi etunimeltä nämä. Asian olisi vonut helposti tarkistaa, mutta kuten sanottua, vanhempia pelotti.
Jälleensyntyminen on totta. Tätähän olen teille monesti muistuttanut.
Vain epäonnistujille.
harjoitus tekee mestarin.
Sopii miettiä miksi tämä ei ollut iso uutinen ympäri maailman.
löydöksen voisi varmasti osoittaa todeksi niin se olisi maailmanlaajuinen sensaatio.Mutta kun se voi olla vaikka jonkun tokaluokkalaisen ainekirjoitusvihosta
No olihan siellä jutussa kaikki riittävän arvovaltaiset tahotkin mukana. Näissä jutuissa homma toimii kuitenkin niin, että jos joku ei aivan omin silmin jotakin näe, hän ei toisella puolella maailmaa jotakin juttua lukiessaan sitä usko. Jutun täytyy ns. tulla lähelle, vähintään omiin sukulaisiin ja perheenjäseniin. Uskomuksen muuttamiseksi asia täytyy omin silmin nähdä, ja silloinkin henkilön täytyy olla sen verran avoin, ettei suoraan kiellä asiaa mahdottomana pistäen sen siis-aivan-magnificently-uskomattomien yhteensattumien piikkiin, jopa siinä omassa perheessä ja suvussa jossa asia tapahtuu.
Ihminen ei usko helposti teoriaa ja hyvä näin. Käytännön elävä kohtaaminen saattaa avata ymmärryksen ikkunoita. Kun kohtaat jonkun jälleensyntymänsä muistavaa, muistakaa tehdä kysymyksiä. Aidon tapauksen voi ehkä tunnistaa siitä, että kyseinen tietää tuosta ajankohdasta huomattavan paljon ja kykenee ehkä kuvaamaan hyvinkin elävästi kyseistä aikaa yksityiskohtia myöten.
Itse mm. kykenen kuvaamaan yksityiskohtaisesti taistelulaivan sisätiloja, tykkitornien sisätiloja ja kommunikointimenetelmiä. Sekä keskusteluja kavereiden, vanhempien ja esimiehien kanssa. Näin paljon yksityiskohtia kukaan sotahistorian harrastajakaan tuskin opettelee, varsinkaan kun on muutakin elämää ja ei todellakaan ole aikaa opetella sotahistorioita tai kirjoittaa kirjaa. Amerikkalaiset tosin tuppaa usein kirjoittamaan kirjan, siellä halutaan tehdä enempi bisnestäkin niillä kokemuksilla mitä on muistissa.
Välillä on haikeata menneisyyttä muistavilla, mutta siihen oppii suhtautumaan. Minulle sanottiin ennen syntymääni että niiden annetaan muistaa joille se on tarpeellista. Itseasiassa vaadin saada muistaa, ja pikkulapsena oli välillä hankalaa kun aikuiset kohteli lapsena. Olinhan solttu silloinkin, aikuinen lapsen kehossa.
Muistajat voivat olla ns. pikkuvanhoja eivätkä aina sopeudu lapsen rooliin.
Joidenkin elämä menisi sekaisin, jos alkaisivat liikaa muistamaan. Muisti antaa perspektiiviä elämään ja aikaansaa kunnioitusta ja ihailua tätä ihmeellistä kiertokulkua kohtaan. Elämän seikkailu. Ne ehkä voivat muistaa menneisyyttä turvallisin mielin, jotka ottavat muistinsa "löysin rantein". On osattava elää tätä nykyistä hetkeä.
Muisti antaa kyllä rauhaakin, sillä tietää että kaikki koituu kaikkien parhaaksi. Me olemme aina olemassa. Olemme tulleet tänne karaistumaan, jotta voimme joskus olla niin vahvoja, että pärjäämme pelkästään ylifyysisissä ulottuvuuksissa. Elämää on aina minun kokemuksieni mukaan, ns. kuoleman jälkeenkin. Kuoleman jälkeenkin voi olla ihan tavallista elämää ja siellä on tavallisiakin ihmisiä tavallisine ajatuksineen.
Minulla ei ole varsinaisia jälleensyntymämuistoja, mutta lapsena minulla oli joka tapauksessa tunne siitä, että olen tullut tänne jostakin ja vanhempien selittämät biologiset prosessit siemenestä vauvaksi eivät liittyneet asiaan mitenkään (paitsi siinä, että olen sellaisessa prosessissa alkunsa saaneessa kehossa). Vanhempani eivät siis olleet "tehneet" minua, vaikka he niin kuvittelivat.
"Pikkuvanhuus" oli myös osani lapsena, ja se ei ollut aina hauskaa. En milloinkaan lapsena tuntenut itseäni lapseksi, vaan olin "aikuinen"siinä kuin muutkin mutta lapsen kehossa (tai paremminkin olin mielestäni täysivaltainen itseni, en lapsi) , ja olinkin usein tavattoman loukkaantunut siitä, kun minua kohdeltiin lapsena: se oli nöyryyttävää, aivan kuin olisin ollut jotenkin vajaaälyinen. Sellaisia kokemuksia oli lapsuus täynnä "aikuisten maailmassa".
Hauskan paradoksaalista on kuitenkin se, että nykyään tunnen itseni enemmän lapseksi kuin lapsena. Parempi kai myöhään kuin ei silloinkaan :D . Nyt olen vain kaikkeuden lapsi, ja se on todella antoista lapsuutta. Sen sisäisen lapsen löytyminen tekeekin tästä elämästä elämisen arvoisen, ja sisäisen lapsen löytyminen ei ole pelkkä sanoilla luotu ajatuskukkanen vaan aivan oikeaa todellisuutta. Se on elämän löytymistä sisältään.
Sisäinen lapsi = elävyyden tunteminen. Tunnet ettet ole rautalankaihminen vaan elävä. Sisällä loistaa valo ja tuota valoa sanon Kodin valoksi. Tuon Kodin valon kun annamme ainakin toisinaan täyttää päivätajuntamme kokonaan, olemme tiellä. Se on meidän todellinen sisäinen lapsemme, olemme sisäisesti kuin valoisia tähtösiä.
Kuin tähtiä taivaalla. Maallinen elomme näyttää tältä, pukeudumme muotoon. Kosmos tulee meissä ihmiseksi. Kosmoksella ei ole kiire mihinkään, voimme olla ihmisiä ihan niin monta kertaa kuin on tarpeen ja meitä huvittaa. Itseasiassa hauskuus lisääntyy, vaikka vastuullisuuden tunne samalla myös kasvaa.
Olemme tulleet leikin ja laulun maista, sisäisyytemme on sellainen. Aivan finaalissa tosin on vain hiljaisuus, se "tähtönen" tai "valo".
Kaikki on mahdollista, sinun tarvitsee vain kuvitella se ja se alkaa toteutumaan. Mielikuvien voiman opimme toisella puolella jokea. Vedämme todellisuuteemme sellaisia ihmisiä, joita olemme jo ajatelleet. Olen ite ainakin huomannut, että ympäristössä toistuu tietynlaiset tapahtumat. Ja se johtuu niistä ajatuksista mitä on ajatellut aikojen saatossa. samaa vanhaa uusissa kuosissa.
Näyttäis siltä, että tarvitsemme yksinäisyyttä jotta osaamme tunnistaa tuon sisäisen valon ja elävyyden, hälinässä se on haastavampaa. Mystikot on puhuneet tuosta ikuisen nuoruuden tuovana kipinänä tai kristusvalonakin. Olet aina nuori ja virkeä siinä valossa. meidän oma itsemme jonka ulkoinen ilmentymä hahmomme on.
Tuon tähän avaimen mm. jälleensyntymismuistiin.
Ei kannata hätkähtää kristillistä tyyliä. On kveekarityyliin tehty video, joka kertoo siitä sisäisestä "ihmisestä" tai "valosta", joka kasvaessaan muuttaa ulkoisenkin ihmisen. Kveekarit ovat kristillisiä mystikoita, sama tunnetaan idässä. Aluksi se voi olla sinapinsiemenen kokoinen, mutta kun siihen keskittyy niin laajenee. Vastaa henkistä järkeämme, joka on "sydämessä" tai olemuksemme "keskipisteessä".
https://www.youtube.com/watch?v=x0SLPW0JHsU
Samasta asiasta puhuvat kabbalistit, kun puhuvat kaikkein pyhimmästä temppelistä.
Niin, mehän olemme kaikki tässä todellisuudessa lähes 14 miljardia vuotta vanhoja ja silti niin nuoria!
ei taivasten valtakunta tule sillä tavoin kun te luulette.Silloinhan ihmiset odottivat jotakin suurta kuningasta joka ottaisi vallan.Tämän luulon Jeesus kumosi.Ilmeisesti sama pätee nykyhetkeen kun uskovaiset odottavat jotakin "vapauttajaa".Sanojen jatko voidaan kääntää kahdella tavalla, taivasten valtakunta on"sisäisesti teissä" tai "teidän keskellänne".Se että kirkko on valinnut jälkimmäisen käännöksen johtuu kai siitä että Jeesuksen ylösnousemuksessa on takerruttu fyysisen ruumiin heräämiseen.Jos koknaisuutta ajatellaan niin ikuinen elämä ja ylösnousemus perustuu henkiseen olemukseen joka on "sisäisesti teissä":Valitettavasti se kumoaa tuon Jeesuksen fyysisen ruumiin katoamisen