Proteiinit ja hiilihydraatit eri aikaan

Ei mitään? Parempi olis vissiin syödä hiilarit ja rasvat eri aterioilla.

Kai sitä saa kopioida kun mainitsee lähteen!

http://www.juoksufoorumi.fi/vb/archive/index.php/t-9741.html
...""kielletty" tai ei-suositeltu yhdistelmä on hiilihydraatti ja rasva. Ymmärrykseni mukaan homma toimii jotenkin niin, että aterialla otetut hiilihydraatit nopeuttaa kaikkien muidenkin ravintoaineiden imeytymistä, ne ikään kuin "kuljettaa" muut ravintoaineet elimistöön. Hiilari ja rasva -yhdistelmä (nykyisin länsimaisen ruokavalion kulmakivi, valitettavasti) aiheuttaa herkästi rasvan kertymistä, jos syö yli kulutuksensa (vahingossa tai lihaksensaantimielessä). Tämä on siis huono yhdistelmä.

Sen sijaan suositeltavaa on syödä jokaisella aterialla proteiinia ja vaihdellen sen seurana sitten joko rasvaa tai hiilihydraattia. Korkeahiilihydraattiset ateriat kannattaa ajoittaa erityisesti treenin ympärille, jolloin hiilihydraatti kuljettaa proteiinin lihaksen rakennusaineeksi. Tähän perustuu mm. palautusjuoman teho. Rasva-proteiiniyhdistelmä puolestaan ei mene nahkan alle niin nopeasti kun hiilarit eivät ole mukana, ja kroppa saa kaipaamansa hyvät rasvat".

Eli proteiiniä rasvan tai hiilihydraatin kanssa. Rasvaa ja hiilihydraattia ei samaan aikaa. Uskottavan tuntuista kirjoitusta, onko lisättävää?

Esimerkki huonosta yhdistelmästä voisi olla ruokaöljyssä keitetyt ranskanperunat.
Toisaalta hyvä yhdistelmä voisi olla pekonia ja kananmuna.

Vilkaisin yhden perunalastupussin ravintoarvoja. Hiilihydraatteja 47%. Rasvaa 21%. Ei kiitos. Valitsin suolapähkinät jossa proteiiniä 27%, rasvaa 51% ja hiilihydraatteja 3%. Kyytipojaksi cola zero, jossa rasvaa, hiilihydraatteja ja proteiiniä, kaikkia näitä 0%. Energiaa 0.3Kcal.

Proteeiini jauhot nam.
Pitkään olen ollut niitä vastaan, mutta näyttyi auttavan itselle välipaloina.
Aikaisemmin suuri ongelma on ollut makeanhimo eipä ole enää.

Ei kai niitä hiilareita muutenkaan hirveästi suositella ruokavalioon.

Itseasiassa ongelma voi olla fysiologis-kemiallinen. Hiilihydraattipitoinen ruoka saa aikaan amylaasin ja emäksisten ruoansulatusnesteiden erittymisen, kun taas proteiini ja rasva pepsiinin ja suolahapon erittymisen mahassa. Ongelma voi tulla siitä, että mahan sisältö ei ole hiilihydraattien vuoksi tarpeeksi hapan pilkkoakseen valkuaisaineita riittävästi. Suolistoon jouduttuaan ruokamassan ainesosien pilkkomisesta huolehtivat lähinnä suolistobakteerit. Jos valkuaisaineet ovat huonosti sulavia (lähinnä punainen liha), sen pilkkoutuminen tapahtuu bakteerikäymisen (fermentoitumisen) avulla. Bakteerikäymisen oheistuotteena syntyy mm ammoniakkia, joka kuormittaa munuaisia ja maksaa.

Joillakin henkilöillä on hyväksi havaittu se, että ensin syödään proteiini-rasvapitoinen ruoka ja vasta pari tuntia myöhemmin hiilihydraattipitoinen kasvis jälkiruoka. Mahan happamuutta voi koittaa vähentää marjoja ja happamahkoja hedelmiä syömällä (poislukien sitrushedelmät).

Kokeilla voi ja kannattaa, jos vatsantoiminnan kanssa on ongelmia. Tai jos muuten kiinnostaa.