Yhteiskunnassa on paljon epäkohtia ja sen huomaa siitä, että ihmiset kertovat omista negatiivisista kokemuksistaan yleisönosastoissa, keskusteluryhmissä, tv:n keskusteluohjelmissa jne. eli henkilökohtaiset kokemukset nousevat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Usein kuulee feministien taholta todettavan yhdeksi isoksi ongelmaksi naisten syrjinnän työhönotossa. Mihin tämä perustuu? Miksi ne henkilöt, jotka ovat tämän tyyppisen syrjinnän uhreja, eivät tuo ongelmaa julkisuuteen? Onko tämä ns. poikkeus? Itse uskon, että se on ainoastaan yksi niistä feministien mantroista, joilla on pyritty selittämään naisten vaatimattomampaa menestystä työmarkkinoilla. Esimerkiksi ikäsyrjintä nousee yhteiskunnalliseen keskusteluun joka tasolla.
Palkkaerot kyllä nousevat yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta ainoastaan yleisellä tasolla. Henkilökohtaisella tasolla se ei ole ongelma, mutta tilastojen valossa se on sopiva lyömäase feministeille.
Palkkaerot kyllä nousevat yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta ainoastaan yleisellä tasolla. Henkilökohtaisella tasolla se ei ole ongelma, mutta tilastojen valossa se on sopiva lyömäase feministeille.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Käsittääkseni olet itsekin myöntänyt, että esim. yksityisyrittäjän on taloudellisten/toiminallisten riskien kantilta huomattavasti järkevämpää nykyisisessä tilanteessa palkata mies, jos hakijoina on nuori mies ja nainen. Kun kerran näin on, niin kuvitteletko todella, että kaikilla suomalaisilla on niin korkea moraali ja oikeudenmukaisuuden taju, että tuo taloudellinen seikka unohdetaan täysin työhönottotilanteissa?
...se osapuoliko, joka on nostanut työllistämisriskit huikeiksi? (valtio)...
Vai yrittäjä, jonka tärkein huolenaihe kuitenkin olisi pitää putiikkinsa noin yleensä pystyssä?
Mielestäni esim. nuorten naisten työllistämisvaikeudet yksityiselle (etenkin pk-) sektorille ovat juuri niitä RAKENTEELLISIA (joita feministitkin toisaalta toitottavat), mutta feministit vain niin harvoin näkevät sitä, kuka tässäkin tapauksessa on LUONUT ne rakenteet... ja sitten puhutaan, niin kuin asia olisi yrittäjän "syy"/"ongelma"/"vähä moraalisuus", kun valtio toimii todella tekopyhästi, puhumattakaan siitä, että nämä naisjärjestöt "säestävät" (ehkäpä vilpittömästi, jos siellä on pääosin vasemmistolaisia, keski-ikäisiä, palkkatyöhön tottuneita naisia??)
"...se osapuoliko, joka on nostanut työllistämisriskit huikeiksi? (valtio)...
Vai yrittäjä, jonka tärkein huolenaihe kuitenkin olisi pitää putiikkinsa noin yleensä pystyssä"
Sanoisin että sekä-että. Toki ongelman poistamisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada poistettua noita rakenteellisia syitä. Ja kuten täälläkin jo aiemmin ollut puhetta, pitäisi kustannuksia mielestäni saada jaettua yhtälailla isän ja äidin työnantajan kanssa.
Mutta en nyt kuitenkaan lähtisi täysin vapauttamaan työnantajia vastuusta tässä tilanteessa. Järjestelmä on tällä hetkellä mitä on, mutta mielestäni työnantajien velvollisuus on sopeutua tähän, kuten muihinkin työnantajia koskeviin velvotteisiin ja lakeihin. Ja laissahan lukee aivan selvästi, että sukupuolen perusteella ei palkkaamatta-jättämispäätöstä saa tehdä. Eli loppuviimein kyse todellakin on työnantajan moraalista.
"...mutta feministit vain niin harvoin näkevät sitä, kuka tässäkin tapauksessa on LUONUT ne rakenteet..."
Valtio ei luo mitään, se on abstrakti määritelmä. Valtionhallinnossa on tähän päivään 18.11.2004 mennessä kautta aikain enemmistönä ja määräävässä asemassa ollut miesenemmistö jokseenkin jokaisessa komiteassa, instassissa ja päättävässä elimessä. Paitsi muutamassa turhanpäiväisessä ja naureskellussa kuten Tasa-arvolautakunnassa. Sovinistit vain niin harvoin näkevät tätä.
Voi olla ja kyllähän se yrittäjä näin varmaan "saattaa" ajatellakin. Mutta onko se syrjintää, jos ajattelee ja puntaroi vaihtoehtoja ja riskejä? Todellinen ongelma on lähinnä teoreettinen. Uskon, että henkilökohtaisella tasolla hyvin harva voi sanoa kokeneensa syrjintää tästä syystä.
"Kun kerran näin on, niin kuvitteletko todella, että kaikilla suomalaisilla on niin korkea moraali ja oikeudenmukaisuuden taju, että tuo taloudellinen seikka unohdetaan täysin työhönottotilanteissa?"
En kuvittele mutta uskon kuitenkin, että moinen syrjintä on häviävän vähäistä siksi, että työnantajakin on ihminen ja ajattelee myös inhimillisesti. Toiseksi nykyään työntekijöitä ei yritetäkään sitouttaa yritykseen loppuiäksi. Jos työntekijä tulee raskaaksi hänen tilalleen etsitään uusi ja loppujen lopuksi puhutaan aika pienistä kustannuksista mitä työnantaja tästä joutuu maksamaan. Luonnollisesti on sellaisiakin tehtäviä, joissa edellytetään äärimmäistä sitoutumista. Silloin työntekijän odotetaan asettavan työnsä kaiken muun edelle oli hän sitten nainen tai mies. Elämässä joutuu tekemään aika rankkojakin valintoja, mikäli haluaa edetä urallaan nopeasti ja korkealle.
Osaatko sanoa miksi ikärasismista keskustellaan henkilökohtaisella tasolla eli ihmiset tuovat julki omakohtaisia kokemuksiaan ja se koetaan isoksi ongelmaksi, mutta naisten syrjintää työhönotossa ei koeta vastaavalla tavalla ongelmaksi?
"Osaatko sanoa miksi ikärasismista keskustellaan henkilökohtaisella tasolla eli ihmiset tuovat julki omakohtaisia kokemuksiaan ja se koetaan isoksi ongelmaksi, mutta naisten syrjintää työhönotossa ei koeta vastaavalla tavalla ongelmaksi? "
Onhan näitä sukupuolenkin perusteella syrjityksi tulleita, jotka ovat tuoneet asian julkisuuteen ja tehneet esim. kantelun tasa-arvovaltuutetuulle. Mutta on kyllä totta, että varsin usein näistä tapauksista ollaan mielummin hiljaa. Uskoisin että yksi syy tähän etenkin pienemmillä paikkakunnila on se, että sen jälkeen kun olet tehnyt valituksen, sinut leimataan "valittajaksi" ja "ongelmien aiheuttajaksi" mikä sittemmin vaikuttaa haitallisesti myöhempään työnhakuun.
Toinen suuri syy "asian näkymättömyyteen" on se, että varsin usein nämä riski-ikäiset naiset karsitaan jo hakemusten perusteella pois joukosta. Yleensä hakemuksia lähetetään kymmeniin paikkoihin ja harvalla ihmisellä on aikaa/mahdollisuuksia lähteä peräämään jokaisesta näistä paikasta tarkkoja perusteluja sille, miksi hänen hakemuksensa hylättiin.
...joita oli tehty tässä tasa-arvovaltuutetulle.
Oli tehty 145 päätöstä, joista 21 tapauksessa oli todettu tasa-arvolakia rikotun.
Eli tämän pohjalta näyttäisi, että ihmiset valittavat vallan herkästi suhteessa siihen, että lakia todella rikotaan.
...yleensäkin (feminismin valtavirran ollessa sen osa) on onnistunut vaikeuttamaan yrittäjäilmapiiriä - etenkin pienyrittäjien työllistämistä - Suomessa varsin ansiokkaasti.
Sitä en tiedä, kuinka moni sovinisti on käynyt katselemassa, miten sukupuolijakauma erilaisissa komiteoissa, kuten tasa-arvolautakunnassa, on päässyt oikeuksiinsa suhteessa kokonaismäärään. Joten en osaa sanoa, näkevätkö sovinistit harvoin tai usein sitten ko. asiaa. En ole tosin kysynytkään asiaa keneltäkään sovinistilta, kun tunnen niin harvoja sellaisia.
"Mutta en nyt kuitenkaan lähtisi täysin vapauttamaan työnantajia vastuusta tässä tilanteessa. "
...on sitä feminismiä karmeimmillaan. On vallan epäeettistä pistää työnantajia vastuuseen työntekijöiden omista valinnoista, joita tekevät yksityiselämänsä suhteen... Jotenkin tuntuu, ettei feministeillä ole nykyisin edes alkeellista eettisen logiikantajua.
...eli vuonna 2000 olivat lukemat siis 146 päätöstä (174 valitusta), 21 tapauksessa oli rikottu lakia.
Linkki (tiedon pitäisi olla feministeillekin luotettava, kun kokouksen puh. johtajattarena on toiminut Sari Näre, joka on tunnetusti feministi).
http://www.hel.fi/kkansl/heos/tasa-arvo/Poytakirjat/PK201101.html
...tai oikeammin siitä, etteivät he näe oikeita syitä esim. sille, miksi pienyrittäjä ei työllistä nuoria naisia (vieläpä väittävät pienyrittäjiä moraalittomiksi... ei oikein hyvää debattia kyllä, jos samalla vastustetaan toisaalta eri ihmisryhmien "syyllistämistä" muilla debattialueilla)...
...ts. tämä arvioni pohjautuu mm.
1.) naisjärjestöjen keskusliiton agendaan, joka edustanee useampia feministisiä(kin) naisjärjestöjä
2.) palstan feministien lausuntoihin (esim. Lotta tuossa yläpuolella), jotka vallan eksplisiittisesti haluavat yhä lisätä yrityselämän "vastuuta" (siitä, mitä työntekijät päättävät valita yksityiselämänsä suhteen).
"Eli tämän pohjalta näyttäisi, että ihmiset valittavat vallan herkästi suhteessa siihen, että lakia todella rikotaan. "
Nyt vedät kyllä vähän turhan äkkinäisiä johtopäätöksiä. Käyppä huviksesi lukemassa vaikkapa tasa-arvovaltuutettujen vuosikertomuksia, joisssa on yleensä mukana esimerkkejä kuluneena vuonna annetuista lausunnoista. Vaikka työhönottotilanteessa olisi selvästi suosittu hakijaa sukupuolen perusteella, on asian toteen näyttäminen varsin hankalaa. Laissa on määritelty erilaisia tekijöitä, joiden perusteella työnantaja voi valita vähemmän pätevän hakija esim. sosiaalisten taitojen perusteella. Tälläisia tekijöitä on lähes mahdotonta todentaa käytännössä, eli periaatteessa riittää, että työnantaja sanoo uskovansa ko. henkilön tulevan paremmin toimeen muun henkilöstön kanssa.
Toisaalta myös kun katsoo näitä tasa-arvovaltuuttuille tulleita yhteydenotto-pyyntöjä, niin valtaosa lausuntopyynnöistä tulee Etelä-Suomesta, kun taas Pohjoisesta ja Ahvenanmaalta yhteydenottoja tulee harvoin. Kun tämän suhteuttaa siihen, että tutkimuksien mukaan asenteet ja yleinen ilmapiiri on Pohjois-Suomessa huomattavasti vanhoillisempia kuin etelän keskittymissä ja toisaalta myös kaupungit/kunnat ovat huomattavasti pienempiä, niin tämä osoittaisi pikemminkin sen, että ilmoitusten tekmeminen ei ole mikään helposti tehtävä toiminto. Kuten jo aiemmin kirjoitin, ilmoituksen jättämisen jälkeen työnhaku varmasti vaikeutuu. Pienillä paikoilla jokainen kyläläinen varmasti tietää kuka on nostanut mistäkin asiasta äläkän, joten yleensä käytännön syistä monet pysyvät mielummin hiljaa.
Aivan, juuri niin kauan kuin työnantajaa välillisesti rangaistaan naisen palkkaamisesta, naiset tekevät pätkätöitä ja joutuvat työnhaussa eriarvoiseen asemaan.
Jokainen voi itse miettiä, palkkaisiko miehen vai naisen, kun naisen raskaudesta maksettavaksi tulee paljon kuluja. Äitiysloman ajaksi on palkattava joku muu tekemään työt jne.
Ihan turhaa keskittyä haukkumaan työnantajia kun järjestelmä pakottaa syrjintään. Muutoksen tarve on nimenomaan rakenteissa.
Minuaki syrjitään työhönotossa, mikäli työnantaja jostainsyystä pitää jotaki toista henkilöä minua parempana valintana, eikä valitse minua.