Monella Reiki hoitajalla on nähtävästi tarve kertoa HEIDÄN yhteydestä Jumalaansa. Tämä on suurin syy miksi Reiki on liitetty uskontoon. Miksi ette voi jättää Reiki Reikinä. Autonajokin liittyisi Jumalaan , mutta puhutaanko siitä joka kerta kun autosta puhutaan??
Miettikää kun puhutte Reikistä:
Reiki on KAIKILLE uskonnoille ja on tarkoitettu UNIVERSAALISENA energiahoitomuotona. Älkää käyttäkö Reikiä oman uskontonne mainontaan.
Reiki on reiki ja sen voi liittää kaikkeen ja siihen se on tarkoitettukin. Jokaisella meillä on myöskin vastuu miten Reiki näkyy ulospäin.
Jos liitetään Reikiä liikaa uskontoomme olemme syyllistyneet pienimuotoiseen rasismiin ja erotellaan jo mihin uskontoon se kuuluisi mainostamalla (se joka eniten "mainostaa" voittaa periaatteella)
Pyydän hartaasti ottamaan vastuuta ja antamaan oikeaa kuvaa Reikistä ja jakamaan sitä universaalisesti sekä yhdistämällä ihmisiä eikä jakamaan uskontonsa tai Jumalansa perusteella.
Muuten aletaan tekemään Reikistä politiikkaa ;D
Ne jotka etsivät Reikihoitoa etsivät parannusta/helpotusta tuskiinsa .....ei Jeesusteluja. Jättäkää rauhaan ihmisen pyhimmän ja antakaa hänen itse valita uskontoonsa.
Koettakaa ymmärtää mitä ajan takaa. Yllämainittu on täydellä rakkaudella kirjoitettu.
Toivon herrättävän uutta ajattelutapaa ja poistaa tietynlaisia pinttyneitä ajatuskaavioita....
Aurinkoisin terveisin
Miettikää kun puhutte Reikistä:
Reiki on KAIKILLE uskonnoille ja on tarkoitettu UNIVERSAALISENA energiahoitomuotona. Älkää käyttäkö Reikiä oman uskontonne mainontaan.
Reiki on reiki ja sen voi liittää kaikkeen ja siihen se on tarkoitettukin. Jokaisella meillä on myöskin vastuu miten Reiki näkyy ulospäin.
Jos liitetään Reikiä liikaa uskontoomme olemme syyllistyneet pienimuotoiseen rasismiin ja erotellaan jo mihin uskontoon se kuuluisi mainostamalla (se joka eniten "mainostaa" voittaa periaatteella)
Pyydän hartaasti ottamaan vastuuta ja antamaan oikeaa kuvaa Reikistä ja jakamaan sitä universaalisesti sekä yhdistämällä ihmisiä eikä jakamaan uskontonsa tai Jumalansa perusteella.
Muuten aletaan tekemään Reikistä politiikkaa ;D
Ne jotka etsivät Reikihoitoa etsivät parannusta/helpotusta tuskiinsa .....ei Jeesusteluja. Jättäkää rauhaan ihmisen pyhimmän ja antakaa hänen itse valita uskontoonsa.
Koettakaa ymmärtää mitä ajan takaa. Yllämainittu on täydellä rakkaudella kirjoitettu.
Toivon herrättävän uutta ajattelutapaa ja poistaa tietynlaisia pinttyneitä ajatuskaavioita....
Aurinkoisin terveisin
Vastaukset 52
Vanhimmat
Minä en ole tehnyt reikiä minnekään. Miksi sinä laittelet tänne tuollaisia syytteleviä viestejä.
Remonttipalsta on eri palsta.
Reikihoito luokitellaan ns. uskomushoitoihin. Näissä "hoidoissa" tyypillisesti lupaillaan parannusta vaivoihin, joihin hoidot eivät juurikaan vaikuta. Esimerkkejä vaikkapa päänsäryn, flunssan, syövän, tms. parantaminen.
Käsittääkseni reikihoito perustuu siihen, että hierotaan ihmisten energiapisteitä. Nämä energiapisteet ovat kyllä olemassa, mutta niiden hieromisen vaikutuksista voidaan olla montaa mieltä. Yksi piste sijaitsee muuten haarojen välissä. Sen hierominen kyllä tuntuu mukavalta :), mutta tutkitusti ei paranna suoranaisesti mitään tautia... Joillekin valitettavasti riittää se tunne, että hoito auttaa ja on tehokasta, vaikka näin asia harvemmin on...
En sinänsä ihmettele, että reikihoitoon uskovat ovat muutenkin uskonnollista porukkaa...
>>
Käsittääkseni reikihoito perustuu siihen, että hierotaan ihmisten energiapisteitä. Nämä energiapisteet ovat kyllä olemassa, mutta niiden hieromisen vaikutuksista voidaan olla montaa mieltä. Yksi piste sijaitsee muuten haarojen välissä. Sen hierominen kyllä tuntuu mukavalta :),
>>
Ensiksikin ReiKissä ei hierota yhtään mitään, vaan välitetään energiaa joka vahvistaa ihmisen elimistön omia järjestelmiä.
"Haarojen välissä" sijaitsevalla pisteellä tarkoittanet juurichakraa, johon energiaa ei anneta haarojen väliä hieromalla, vaan alavatsan ja häntäluun kohdalta;)
Norjassa on muuten saatu hyviä kokemuksia, kun on otettu ReiKi -hoito virallisen sairaanhoidon rinnalle. Potilaat toipuu leikkauksista, yms hoidoista nopeammin kuin ilman ReiKiä:)
"Ensiksikin ReiKissä ei hierota yhtään mitään, vaan välitetään energiaa joka vahvistaa ihmisen elimistön omia järjestelmiä."
- Ööh, mitäköhän tämä "energia" sitten mahtaa olla...?! Tästä aiheesta ei taida löytyä kauheasti tutkimuksia...
"Haarojen välissä" sijaitsevalla pisteellä tarkoittanet juurichakraa, johon energiaa ei anneta haarojen väliä hieromalla, vaan alavatsan ja häntäluun kohdalta;)"
- Eli siis hierotaan sittenkin, vai? Juu, ja on mielestäni myöskin todettu, että alavatsaa ja häntäluuta hieromalla tuotetaan ihmiselle seksuaalista mielihyvää. Johtuu käsittääkseni ihan verenkierrollisista seikoista. Hieromalla näitä pisteitä keskiruumiin verenkierto aktivoituu laajemmaltikin, mikä on mielestäni ihan luonnollista...
"Norjassa on muuten saatu hyviä kokemuksia, kun on otettu ReiKi -hoito virallisen sairaanhoidon rinnalle. Potilaat toipuu leikkauksista, yms hoidoista nopeammin kuin ilman ReiKiä:)"
- Voi hyvin ollakin. En yhtään epäile, etteikö jonkinlainen verenkierron edistäminen esim. hieronnalla edesauta toipumista leikkauksesta, jos on maannut päiviä tai viikkoja sängyssä tekemättä mitään. Miksei myös reikihoito voisi olla apuna tässä... Ja jos asiaa on oikeasti tutkittu, niin mikäs sen parempaa... Olisiko sinulla heittää mitään linkki tästä sivustolle?
Kuitenkin, reikihoitoon ei mielestäni liity mitään mystiikkaa. Puheet "energian siirtämisestä" ovat kuitenkin tätä huuhaata, mikä mm. tekee siitä "uskomushoidon". Löytyy myös paljon mainitsemiani esimerkkejä, joissa reikihoidolla kuvitellaan olevan enemmän mahdollisuuksia parantaa sairauksia kuin sillä oikeasti on. Itse esim. pidän terveyttäni kunnossa monipuolisella liikunnalla ja ruokavaliolla. En usko, että reikihoito voisi korvata näitä. Silti, reikihoitoa usein markkinoidaan hanakasti tyyliin "se parantaa sairaudet", "tekee sinusta terveen", yms, ja äärimmäiset esimerkit menevät sitten tuonne päänsärky-syöpä -osastolle. Korrektimpi tapa olisi ehkä todeta, että reikissä kyseessä ei ole hoito, vaan rentouttava hieronta tai rentouttava kokemus, kuten vaikka saunominenkin. Toki, reikihoidoissa tapa tuottaa sitä rentoutusta voi perustua eri periaatteille kuin saunomisessa, mutta se ei tee siitä "kaikkivoipaa". Tällä asenteella ehkä se "uskonto" leimakin alkaisi karista reikistä...
"- Ööh, mitäköhän tämä "energia" sitten mahtaa olla...?! Tästä aiheesta ei taida löytyä kauheasti tutkimuksia... "
Siis reiki tekniikkalla henkilö toimii energian kanavoijana tai lähettää siis käsiensä kautta energiaa joka ei tule hänestä itsestään vaan on sitä energiaa jota on jokapaikassa kokoajan ;)
siitä löytyy varmasti paljon tutkimuksia. sähkö/magneettikenttien tutkiskelua parantajan käsien ympärillä ja muuta vastaavaa on tehty varmasti paljon..
Reikiä on eri muodoissa, siinä ei silti edelleenkään hierota mitään. Toinen on jossa laitetaan kädet kevyesti näiden pisteiden päälle mitään hieromatta ja tietääkseni toinen tapa jossa ei edes kosketeta potilaaseen.
mutta jos häntäluun hieromisesta on sinulle noin paljon iloa niin hiero pois vaan ;)
se ei siis perustu ruumiin stimulointiin hieromalla mitään vain pääidea siinä oli tämän energian välittäminen ja sen vaikutus kehon energiapisteisiin joista se voi vaikuttaa sitten enemmän fyysisellä tasolla kenties.
energian voi tuntea kylmänä tai kuumana energiapisteiden kohdalla kun energiaa välitetään.
"pidän terveyttäni kunnossa monipuolisella liikunnalla ja ruokavaliolla. En usko, että reikihoito voisi korvata näitä."
en usko että mikään hoito voisi korvata noita :)
eihän juuri mikään hoitomuoto ole välttämättömyys mutta on ihmisiä joilla on enemmän sairauksia tai työskentelee esimerkiksi olosuhteissa jotka ovat haitaksi itselleen niin niissä tapauksissa varsinkin nousee hyötyynsä kaikenlaiset eri hoitomuodot neulanpistelyistä energian välitämiseen
Joo, hyvä homma! Näitä juttuja en tiennytkään. Olin kuvitellut, että jotain hierontaa reikiin liittyisi, mikä jotenkin tekisi siitä järkevämpää toimintaa, mutta näin ei taida olla... :)
Kyllähän noista elinvoima/energia-puheista paistaa huuhaa selvästi läpi...
Kirjoitit > "Käsittääkseni reikihoito perustuu siihen, että hierotaan ihmisten energiapisteitä".
Ensiksi se ei ole mitään tekemistä hieronnan kanssa. Toiseksi taidat olla seksin tarpeessa kun vaan puhut haaroista.
Kolmanneksi "reikipisteistä" ... reiki hoitaa kokonaisvaltaisesti kaikilla tasoilla.
Katselin sinun profiiliasi ja selkeesti olet taas niitä jeesustelijoita joka ei suvaitse muita maailmalle kun raamatun lukijoita.
Ennen kun avaat suusi tiedä mistä puhut!
Reiki hoidoista et tiedä yhtään mitään kun hieronnasta ja pisteistä puhut!!!! Ota ensin selvää mistä todella on kyse ennen kuin alat puhua kuin joku asiantuntija...tarkoituksesi on luultavasti hämätä muita ja evätä heiltä mahdollisuuden saada apua pulmiinsa.
"vaan rentouttava hieronta tai rentouttava kokemus"
VOI ETTÄ ! Reiki EI LIITY MILLÄÄN TAVALLA HIERONTAAN!!!!!!!
Menkää nyt todella tarkistamaan faktojanne ennen kuin hölötätte tyhja P* skaa
Reiki-asiat taitavat kuulua New Age:n puolelle. Tällainen mielikuva minulla on.
Eräs reikihoitaja kertoi minulle, että Kundaliini Reiki on kehitetty alkuperäisestä tiibetiläisestä Tummo Reikistä eli sillä on juuret siellä. Usui Reiki on alkuperältään japanilainen. Googlella löytyy kiinnostuneille lisätietoa.
En ole lukenut aiempia Reiki-hoitoa käsitteleviä kirjoituksia tällä foorumilla, enkä tiedä mitä siitä täällä on keskusteltu, joten kommentoin vain sinun kirjoitustasi.
Kirjoitat vastuullisuudesta, joka mielestäsi tarkoittaa sitä, ettei Reikiä liitettäisi mihinkään uskoontoon erityisesti ja näin se voisi (uskonto-vapaana) olla kaikkien uskontojen ja uskontoja edustavien käytössä tasapuolisesti:
> Pyydän hartaasti ottamaan vastuuta ja antamaan oikeaa kuvaa Reikistä ja jakamaan sitä universaalisesti sekä yhdistämällä ihmisiä eikä jakamaan uskontonsa tai Jumalansa perusteella. <
Reiki-hoidossa kyse on myös ihmiskäsityksestä. Ihmiskäsityksemme taas väistämättä sisältää "uskonnollisia" elementtejä. Näin on myös sinun kirjoituksessasi...
Jumalakäsityksen lisäksi uskontoon kuuluu ihmiskäsitys, näitä ei voida erottaa toisistaan.
Koska Reiki-hoidon ihmiskäsitys ei ole yhteneväinen kristillisen ihmiskäsityksen kanssa, siten on selvää, ettei se hoitomuotona sovellu kristitylle ihmiselle.
Viittaan kirjoituksesi uskonnolliseen luonteeseen:
> JAKAAMAAN SITÄ UNIVERSAALISESTI SEKÄ YHDISTÄMÄLLÄ IHMISIÄ - EIKÄ JAKAMAAN <
Taustana on elämänkäsitys ja sen myötä ihmiskäsitys jossa kaikki nähdään syvimmältä luonteeltaan ykseytenä ja kaikki on löydettävissä kaikessa. Näin ollen ihminen ei ole erossa jumalasta/jumaluudesta, vaan se on löydettävissä hänessä itsessään?
Kristinuskon mukaan totuus on yksi ja yhdenlainen, ja se on löydettävissä vain Jeesuksessa Kristuksessa. Tämä joko on totta tai ei ole.
Näkemys kaikkien ihmisten ykseydestä (ilman Jeesusta!) ja kaikkien uskontojen yhdistämisestä, on jo sinänsä uskonnollinen ja perustuu (kristinuskon näkökulmasta) väärään ja varsin petolliseen ihmiskuvaan.
Mielestäsi ne, jotka Reiki-hoitoa saavat, etsivät vain helpotusta ongelmiinsa ja kipuihinsa, eivätkä näin ollen tarvitse mitään "jeesusteluja".
Olen keskustellut Reiki-hoidoissa ja vastaavissa olleiden ihmisten kanssa. Mielenkiintoista on, että kun tällainen ihminen löytää elävän yhteyden Jumalaan (Kristuksessa), hän väistämättä havaitsee noiden hoitomuotojen petollisuuden, jopa demonisuuden.
Kyse on siis myöskin siitä, mistä lähteestä "parantava voima" kumpuaa?
Onko kyse vain "energioista" jne.?
Kun ihminen lähtee oman sielunsa voimin parantamaan - ollaan aina vaarallisilla alueilla. Siksi liitän Reiki-hoidon okkulttismiin.
Kun Jumala parantaa Hän parantaa aina Jeesuksen Kristuksen kautta ja Hänen sovintotyönsä kunniaksi. Ilman demonisia siteitä, jotka sitovat ihmisen väärään Jumala- ja ihmiskuvaan ja näin ovat vihollisen käytössä pitääkseen ihmistä erossa todellisesta parantumisesta: pelastuksesta ja eheytymisestä Kristuksen totuudessa.
Tarkentaisitko mitä tarkoitat tällä?
>>
Koska Reiki-hoidon ihmiskäsitys ei ole yhteneväinen kristillisen ihmiskäsityksen kanssa, siten on selvää, ettei se hoitomuotona sovellu kristitylle ihmiselle.
>>
Olen itse käynyt Reikihoitokursseja, enkä löytänyt siitä mitää sellaista, mikä tekisi siitä "kristityille sopimatonta"
Reiki ei ole uskonto, eikä siinä oteta kantaa Jumaliin.
Rei = rakkaus
Ki = elämänvoima / elinvoima
Mitään demoneita ei Reikissä palvota tai palvella!
>>
Näkemys kaikkien ihmisten ykseydestä (ilman Jeesusta!)...
>>
Se, että kaikki elämä on ykseydessä keskenään ei milään tavalla kumoa Jeesusta tai hänen sovitustyötään!
>>
Kun Jumala parantaa Hän parantaa aina Jeesuksen Kristuksen kautta ja Hänen sovintotyönsä kunniaksi. Ilman demonisia siteitä
>>
Eli pidätkö lääkärin määräämiä lääkkeitä demonisena keinona? Terveydenhoitommekaan ei ota kantaa Jeesukseen millään tavalla, vaan perustuu tutkittuun ja käytännössä todettuihin keinoihin.
Vaikka emme (ainakaan vielä) kykene mittaamaan elinvoimaa tai sen välittämistä tieteellisesti, niin se ei tee Reikistä mitenkään demonista. Kyse on aivan samasta asiasta, kuin se ettei lääkäritkään kykene kaikkien lääkkeiden osalta selittämään niiden vaikutusmekanismeja. He vain tietävät että lääke jollain tavalla auttaa vaivaan.
ps. 1700 luvulla olisi varmaan sähkön tuotantoa ja käyttöä pidetty demonisena;)
"Vaikka emme (ainakaan vielä) kykene mittaamaan elinvoimaa tai sen välittämistä tieteellisesti, niin se ei tee Reikistä mitenkään demonista. "
- Demonisuudesta viis. Emme kuitenkaan tule koskaan pystymään mittaamaan elinvoimaa tieteellisesti. Energiaa pystymme kyllä mittaamaan. Elinvoima ei sitä ole. Itse saan elinvoimaa ja "henkistä energiaa" esim. musiikista tai hyvän kirjan lukemisesta. Monet saavat elinvoimaa uskonnosta ja Raamatusta. Se, että jos reikistäkin saadaan elinvoimaa täyttää aika vahvasti uskonnon tunnusmerkkejä... keinot toki ovat varsin erilaisia kuin kristinuskossa, missä läträtään viinillä ja leivällä ;)...
"Kyse on aivan samasta asiasta, kuin se ettei lääkäritkään kykene kaikkien lääkkeiden osalta selittämään niiden vaikutusmekanismeja. He vain tietävät että lääke jollain tavalla auttaa vaivaan."
- Lääkärit TIETÄVÄT lääkkeiden vaikutusmekanismit todella hyvin. Sitä varten on lääketestit. Toki, kaikkia syy-seuraussuhteita ei ole voitu kartoittaa täysin, mutta tiedekin on epätäydellistä. Tieteelle on kuitenkin ominaista, että se kehittyy. Toisin kuin "uskomushoidot", joissa asiaa ei tarvitse tutkia - riittää, että uskoo. Kerro minulle markkinoilta yksikin lääke, jonka vaikutusmekanismeja ei LAISINKAAN tiedetä. Lista on aika lyhyt. Sellaisia ei ole.
Kyllä sanoja ja nimityksiä voi pyöritellä...
Rei = rakkaus
Ki = elämänvoima, elinvoima
Mitä tällä on merkitystä - ? Todellisuushan sen ratkaisee, pitää kysyä mitä on rakkaus ja mitä se voima, jota välitetään tai kanavoidaan.
Mitään demoneita ei Reikissä palvella?
Asioille voi antaa monia nimiä, mutta jos demonille antaa nimen "rakkaus", on silti kyse demonista, ei rakkaudesta!
Kerro minulle vähän ajatuksiasi Reiki-energiasta ja kuinka Reiki-hoidon välittäjät ja opettajat asiasta ajattelee? Ja tunnetko kristittyjä Reiki-hoidon tekijöitä, jotka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ainoana tienä, totuutena ja elämänä, eli Jumalana?
Sillä välin kerron pari tapausta:
Olin eräässä jooga- ja meditaatiotapahtumassa. Joogatilanteen jälkeen oli yhteismeditaatio, johon osallistuin erään uskovan ystäväni kanssa. Muistaakseni kahdeksan henkilöä kaikkiaan oli siinä koolla. Toiset vaipuivat meditaatioonsa ja minä ystäväni kanssa olin hiljaisessa rukouksessa. Tilanteen jälkeen oli keskustelua. Minä ja ystäväni kerroimme uskostamme.
(Ennen tilaisuutta ystäväni oli saanut sisäisen kehotuksen lähteä tuonne, ja itsekin koin että oli Herran Jeesuksen tahto mennä. Ystävälläni oli tunne että olemme siellä erityisesti yhtä henkilöä varten, eikä meillä ollut tietoa kuka tuo henkilö on.)
Myöhemmin tapasin kaupungilla henkilön, joka oli tuossa yhteismeditaatiossa. Hän pyysi keskustella kanssani. Kertoi että oli joskus ollut erään henkiparantajan käsien alla, jonka jälkeen sama voima oli alkanut toimia hänenkin kauttaan. Hän tunsi sen voimakkaana sähkövirtana lävitseen - ja ihmiset saivat hoitoa ja parantumista hänen kauttaan!
Hän myös näki enneunia, mm. eräästä vakavasta tapahtumasta, joka myöhemmin toteutui.
Hän oli kuitenkin alkanut ajatella ja kokea, että ehkä tuo voima, joka hänen kauttaan toimi, ei ollutkaan Jumalasta, kuten hän luuli? Mikä on sen parantavan voiman lähde, joka kauttani ja minusta virtaa? hän kyseli.
Juuri silloin kun hän näitä mietteitä mielessään kävi läpi, olin ystäväni kanssa mennyt tilaisuuteen ja olimme kertoneet Jeesuksesta, jonka jälkeen hän oli miettinyt asioita yhä syvemmin.
Nyt tämä, itse henkiparannusta harrastava henkilö, pyysi että muistaisin häntä rukouksin, jotta elävä Jumala hänelle ilmestyisi ja ilmoittaisi totuuden näistä asioista.
Toinen esimerkki on erään tuttavani elämästä.
Jotkut "kristityt" kertoivat hänelle käyneensä erään uskovan hoidettavina ja hoito oli auttanut. Tuttavani, joka on uskova ihminen, ajatteli että okei, varmaan tuo rukouksellaparantaja on uskova ja hänellä on parantamisen lahja. Niinpä hän meni kyseisen henkilön parannettavaksi...
Tilanteessa oli heti elementtejä jotka hän koki oudoksi ja se sai hänet epäilemään mistä tässä on kyse, mutta silti hän ei lähtenyt pois, vaan noudatti - valitettavasti! - parantajan antamia ohjeita.
Hän kävi makuulle ja odotti, kun parantaja "virittäytyi" hengen kanavaksi.
Sitten tuo parantaja laski kätensä hänen ylleen ja alkoi kanavoida hoitavaa voimaa häneen - samalla hetkellä uskova ystäväni tunsi kuinka jokin tavattoman paha ja ilkeämielinen yritti saada hänet valtaansa. Kun hän mielessään rukoili ja huusi Jeesusta apuun, tuo voima ärsyyntyi ja hän koki kuinka se yritti hyökätä hänen päälleen ja vetäytyi sitten pois.
Mies otti kätensä hoidettavan tuttavani yltä selvästi ärtyneenä ja hermostuneena, ja käski hänen lähteä kotiinsa.
Ei tässä kaikki!
Sairaus, jonka vuoksi hän hoidettavana oli, ei parantunut. Sen lisäksi hän vielä kuukausien jälkeenkin koki henkisiä hyökkäyksiä kuinka tuo "saastainen henki" yritti painostaa häntä.
Kuitenkin moni oli saanut avun "parantajan" kautta. Niinpä. Mutta kun todellinen uskova, jossa on Pyhä Henki, tulee tuollaiseen parantamistilaisuuteen, henki mikä siellä vaikuttaa joutuu paljastamaan todelliset kasvonsa, ja valkeuden alta paljastuukin pimeyttä.
Tämä on monien, monien ihmisten kokemus!
Esimerkiksi Anne Pohtamo harrasti itse Reikiä ja jopa paransi ystäviään sen kautta. Kun hän tuli uskoon, hän huomasi että ihmisiä yhä parani helposti hänen kauttaan, kun hän laittoi kätensä heidän päälle. Sitten hän rukoili että jos tämä ei ole Jumalasta, niin Hän ottaisi sen "lahjan" pois. Ja se lakkasi toimimasta - kun Herra vapautti ja puhdisti hänet tuosta!
Edelleen Anne Pohtamo on kertonut, että myöhemmin Pyhä Henki on kyllä parantanut hänen kauttaan, mutta eri tavalla. Silloin ei enää ole kyse jostakin nimettömistä energioista tai virtauksista ja sielullisperäisistä voimista, vaan Jeesuksen Kristuksen parantavasta voimasta.
En pidä lääkärin määräämiä lääkkeitä demonisina. Lääkkeet vaikuttavat elimistön toimintaan ja niillä on oma vaikutusmekanisminsa. Ihmisessä itsessään ei ole parantavaa energiaa, jota hän voisi kanavoida toiseen. Ihmisestä ei virtaa toiseen ihmiseen "lääkettä" joka hoitaisi hänet!
Eri asia on esimerkiksi rakkaus - onhan sillä ihan fyysisetkin vaikutuksensa kehossa. Tunteelliset reaktiot ihmisten välillä vaikuttavat toiseen, toki. Tällöin ei ole kyse siitä että toisen ihmisen sisältä virtaisi toiseen henkilöön häntä hoitavaa energiaa! Yksilöiden välinen empatia ja rakkaus, joka on sinänsä hoitavaa ja tervettä, on ihmisen sisällinen tapahtuma hänen tunne-elämässään ja kehossaan...
Ei ole tarpeen ottaa vastaan "turmeltuneen kosmoksen" voimia kehoonsa! Niitä voimia, joista Raamattu sanoo, että meillä kristittyinä on taistelu "pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa".
"Edelleen Anne Pohtamo on kertonut, että myöhemmin Pyhä Henki on kyllä parantanut hänen kauttaan, mutta eri tavalla. Silloin ei enää ole kyse jostakin nimettömistä energioista tai virtauksista ja sielullisperäisistä voimista, vaan Jeesuksen Kristuksen parantavasta voimasta."
- Jeps, ja mikäs ero näillä sitten on? Täysin uskomuksiin perustuvia asioita molemmat. Ainoa ero on, että sinä satut uskomaan niistä vain toiseen... Mikä tekee oman uskosi oikeammaksi kuin muut uskomukset?
"Mutta kun todellinen uskova, jossa on Pyhä Henki"
- Miten tämä ilmenee? Kertooko kasvojen piirteet, hymy, sanavalinnat, hiustyyli, tms jotain? Vai onko se asia, mikä sinulla on kyky havaita?
Rakkaus, empatia, yms. ovat hienoja ja kannatettavia asioita. Ne eivät vain millään tavalla ole ehdollisia uskonnosta ja Jumalasta. Pahuus ei ole Jumalan hylkäämisen vastakohta. Tai oikeastaan, ainoa lähde mikä näin sanoo, on Raamattu itse. Samalla logiikalla voisi yhtä hyvin markkinoida Voimariinia, ja sanoa että helvettiin joudut, jos lopetat sen käytön. Siinäpä vaan oltaisiin pinteessä, kun kohta ei Voimariinia enää ole. Voimariini sentään joskus on konkreettisesti ollut olemassa, Jumala ainoastaan Raamatun kertomuksissa ja ihmisen uskomuksissa.
pimeyden voimien ja energioiden saaminen vaatii aina hintansa, ne eivät ole ilmaisia. viimein on kyse koko sielusta. jos pahalle antaa pikkusormensa, niin se vie koko käden....
Käänny vain Jumalan puoleen Jeesuksen Kristuksen nimessä kiitoksen kanssa ja esitä pyyntösi vain hänelle.
>>
Kerro minulle vähän ajatuksiasi Reiki-energiasta ja kuinka Reiki-hoidon välittäjät ja opettajat asiasta ajattelee? Ja tunnetko kristittyjä Reiki-hoidon tekijöitä, jotka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ainoana tienä, totuutena ja elämänä, eli Jumalana?
>>
Kuten aiemmin totesin, niin Reiki ei ole sidoksissa MIHINKÄÄN uskontoon. Olen itse pari Reikihoitokurssia käynyt ja tunnustaudun kristityksi, eli uskon Jeesukseen Jumalan poikana. En varmasti ole ainut, mutta Reikihoitajia löytyy myös yhtälailla ei-kristityistä.
Se mitä kerroit Pohtamosta tai muista on tapauskohtaista. Tulee lähinnä mieleen ihmisen omat epäilykset ja toisten uskovaisten aivopesu uskoontulon yhteydessä. En ole aiemmin kuullut tai kokenut Reikistä mitään negatiivista.
Henkiparantajia yleensä on sitten varmasti moneen junaan. Osa voi hyvinkin käyttää erilaisia "henkimaailman herroja", jotka eivät todellisuudessa mitään hyvää ihmisille halua...
>>
Ihmisessä itsessään ei ole parantavaa energiaa, jota hän voisi kanavoida toiseen. Ihmisestä ei virtaa toiseen ihmiseen "lääkettä" joka hoitaisi hänet!
>>
Olet väärässä. Ihminen voi käyttää myös omaa energiaansa toisen hoitamiseen, mutta tämä syö ihmisen omia voimavaroja. Esimerkiksi shamanismissa shamaani imee hoidettavan sairauden itseensä, jonka jälkeen puhdistaa itsensä kyseisestä sairaudesta.
Sen sijaan Reikissä ei välitetä omaa energiaa, vaan hyvää elämänenergiaa, jonka Luoja on luonut kaikkiin elollisiin olentoihin.
>>
pitää kysyä mitä on rakkaus ja mitä se voima, jota välitetään tai kanavoidaan.
>>
Ei ole kuin yhdenlaista todellista rakkautta. Jumala on rakkaus ja rakkaus on Jumala.
Myös Jeesusta syytettiin aikoinaan pahojen henkien avulla parantamisesta;)
Laitan pari vielä pari linkkiä Reikistä ja lainaan sen tärkeimmän pointin:
"Onko reikissä jotain kristinuskon vastaista?
Reiki hoitomuotona ei ole sidoksissa mihinkään uskontoon. Reikissä ei ole mitään kristinuskon vastaista, sillä molemmissa on kyse auttamisesta ja lähimmäisen rakkaudesta. Jopa nykyinen Paavi on saanut reiki hoitoja Wanja Twanin kouluttamalta Puolalaiselta nunnalta. Paavilta on olemassa kirjallinen lausunto reikin positiivisista ominaisuuksista ja se on esillä erään puolalaisen katedraalin seinällä."
Kysymyksiä Reikistä:
http://www.mikao-usuin-reiki.fi/kysymyksia.htm
Yleistä Reikistä:
http://www.reikikurssit.fi/reiki.htm
Linkkejä aiheesta:
http://www.reikikurssit.fi/linkit.htm
ps. Reikistä on myös tutkittua tietoa ja se on laillinen hoitomuoto ainakin Englannissa ja Norjassa.
Ehkäpä reiki ei ole kristinuskon vastaista, mutta onko siinä enempää järkeä kuin usko Joulupukkiin tai Jumalaan. Perusteet heti vaan tänne, jos niin on...
"Reiki hoitomuotona ei ole sidoksissa mihinkään uskontoon."
- Niin, paitsi että kun hoito ei perustu mihinkään tieteellisesti todistettuun vaikutukseen, liikutaan uskomusten alueella.
Rakkaus_muuten_ei_ole_mitenkään_riippuvainen_Jumalasta. Ainoa todiste siihen löytyy Raamatusta, sekä niiltä, jotka siihen uskovat...
"ps. Reikistä on myös tutkittua tietoa ja se on laillinen hoitomuoto ainakin Englannissa ja Norjassa."
- Jos sitä tutkittua tietoa on, pistä tännekin! Se materiaali, mitä itse olen tähän mennessä reikistä lukenut, viittaa vahvasti epätieteellisyyteen. Se, että reiki on "laillistettu", ei tarkoita sitä, että sillä olisi oikeasti jotain parantavaa vaikutusta, tai jotain mikä ei viittaisi uskontoon tai uskomuksiin. Ovathan kristinusko tai hindulaisuuskin laillisia Suomessa, mutta ei se niistä tiedettä tee...
> Täysin uskomuksiin perustuvia asioita molemmat. <
On tai ei.
Jos esim. "Jeesus" ja "Pyhä Henki" ovat vain tiettyjä tulkintoja jostakin tapahtumasta, joka voidaan tulkita ja nimetä yhtä hyvin toisellakin tavalla, silloin kyllä.
Mutta jospa Jeesus Kristus on todellinen maailman Vapahtaja ja tie ykseyteen Jumalassa, silloin ei kyse vain uskomuksista.
> Mikä tekee oman uskosi oikeammaksi kuin muut. <
Ihmisten uskomusmaailmojen ja tulkintojen keskellä ei mikään. Uskoni Jeesukseen on uskomus uskomusten joukossa - siis inhimillisellä tasolla. Kuulet siinä tietyn ajattelutavan sanallisen ilmauksen kuin minkä tahansa uskonnon edustajan puheessa.
Mutta TODELLISUUDESSA, siis siinä mikä HENGELLISESTI ON TOTTA, henkimaailma kuulee enemmän. Siellä tunnustetaan Jeesuksen nimen ja veren voima. Tämä on minun näkemykseni - ja kokemukseni.
Sinulla on oikeus suhtautua siihen vain tulkintana tai uskomuksena uskomusten joukossa, toki suhtaudut niin.
Pyhä Henki on todellisessa uskovassa havaitsen sitä tai en, ihan havainnoistani riippumatta.
Mutta kyllä, joskus sen aistii hengessään ihan siunatulla tavalla, ennenkuin toinen edes suutaan avaa. Samalla tavalla voi aistia "vieraan hengen" (eksyttävät ja demonisoivat henget) läsnälon, siitäkin on kokemuksia.
Rakkaus, empatia ym. eivät ole ehdollisia uskonnosta ja Jumalasta.
Ovat ja eivät.
Uskoisin että on kyse asioista jotka alunperin on Jumalasta lähtöisin. Vaikka ihmisellä ei ois yhteyttä Jumalaan, rakkaus (tai ainakin empatia!) voi heijastaa jotakin Jumalan olemuksesta ja luonteesta, kuin muistutuksena siitä kauneudesta, jonka Jumala alunperin loi.
Tässä maailmassa vaan rakkaus ja empatia monta kertaa ehdollistuu MEISSÄ. Ja minkä nimissä on niin paljon pahaa tehty kuin rakkauden?
Rakkaus joka on itsekästä - ja usein uskonnollista! - saa aikaan ehkä paljon enemmän pahaa kuin suora, häikäilemätön viha?
Jumalasta lähtöisin oleva puhdas rakkaus löytyy vain Jeesuksen yhteydessä.
Siis - jälleen kerran:
JOS Jeesus on tie - ja ainoa tie - Jumalan yhteyteen?
Tämä kait sinunkin on pakko myöntää?
Jos Jeesus on ainoa tie, silloin myös tosi rakkaus, alkuperäisenä ja eheyttävänä, niin että siinä on mukana totuuden pyhyys, löytyy vain Jeesuksessa?
Yhtä mieltä?
Voit tietysti ajatella että ei totta, mutta sanoinkin: JOS se on totta - .
Ja meidän uskovien kokemus on, että niin on. Siksi me siitä puhumme, ei ainoastaan jonkin "uskomuksen" tähden.
En vastusta joitain asioita vain sen tähden että kun itse uskon toisella tavalla jne.! Jos jokin asia sotii Jeesuksessa olevaa totuutta vastaan ja näin on valheen käytössä, toki sitä vastustan, elämän todellisuuden tähden.
Lähtökohtasi tulee hyvin näkyviin tässä:
> Jumala ainoastaan Raamatun kertomuksissa ja ihmisen uskomuksissa. <
Voit ihan vapaasti ajatella niin. Totuus kun kuitenkin on ihan just se mikä se on - minun tai sinun ajatuksista riippumatta.
- rakkaus -
Samaa mieltä olen!
Mutta ON MONENLAISTA VOIMAA joka tekeytyy rakkaudeksi!
Eräs näissä asioissa aikansa seikkaillut ja sitten totuuden kautta vapauteen päässyt, sanoi osuvasti:
- Hänellä, josta kaikki pahuus ja sairaus alunperin on lähtöisin, ei ole mitään ongelmaa vetää ihmisestä yksi sairaus pois, jos se enemmän hänen tarkoituksia palvelee.
Kysymys siis tästä, että pimeyskin voi esiintyä valkeutena, jos ei välitetä asioiden lähteestä ja alkuperästä.
Sanot, että ihminen voi käyttää myös omaa energiaansa toisen parantamiseen, mutta se syö omia voimavaroja, ja viittaat esim. shamaaniin, joka imee sairauden itseensä ja sitten puhdistuu siitä.
Kuule, Jumala on antanut Uudessa Testamentissa ihan selvästi viitoitetun tien parantamiseen. Jumala on se joka parantaa. Armolahjat on annettu seurakunnan eli uskovien yhteyden rakentamiseksi ja uskovien rakentumiseksi Kristuksen täyteydessä ja evankeliumin eteenpäin menemiseksi.
Jos parannetaan niin että se Jeesuksen sijasta johtaa katseen ihmiseen ja ihmisen mahdollisuuksiin olla oma herransa, kyllä siellä pimeyden voimat on takana, jotka käyttää ihmisen sielullista alttiutta hyväkseen ja kanavana.
>>
Se, että reiki on "laillistettu", ei tarkoita sitä, että sillä olisi oikeasti jotain parantavaa vaikutusta, tai jotain mikä ei viittaisi uskontoon tai uskomuksiin. Ovathan kristinusko tai hindulaisuuskin laillisia Suomessa, mutta ei se niistä tiedettä tee...
>>
Laillistettu HOITOMUOTO ja USKONTO ovat hieman eri asioita.
Kyse on samasta asiasta kuin esimerkiksi akupunktio, jota ei länsimaissa 60-70 luvulla hyväksytty lailliseksi tai mitenkään tieteellisesti todistetuksi hoitomuodoksi. Nykyisin se on sitä ja tutkijat ovat joutuneet myöntämään että akupunktio toimii.
Toki kyseessä on vaihtoehtoinen ja tukeva hoitomuoto. Se että hoito kohdistuu ihmisen elimistön ja sen mekanismien omaan tukemiseen tekee sen "tieteellisestä todistamisesta" hankalan. Tulokset ovat kuitenkin olleet niin hyviä, että Norjan sairaaloissa Reikihoitajat työskentelevät yhdessä lääkärien kanssa toistensa hoitoa tukien. Tätä tuskin olisi tapahtunut, jos kysymys olisi pelkästään "uskomushoidosta";)
Vielä yksi linkki:
http://www.terveysklinikkalonglife.fi/reiki.htm
""Elämänenergian" olemassaolo ja tarpeellisuus terveyden ylläpitämiseksi on tutkittu ja tunnustettu terveydenhoidon tieteen ammattilaisten taholta. Kehomme ei muodostu ainoastaan fyysisistä elementeistä kuten lihakset, luut, hermot, verenkierto, elimet, rauhaset jne., vaan sillä on myös energiajärjestelmä jota kautta "elämänenergia" virtaa. Tämä hienovarainen energiajärjestelmä on muodostunut energiakehoista, jotka ympäröivät fyysistä kehoamme ja auttavat meitä käsittelemään ajatuksiamme ja tunteitamme."
>>
Energiaa pystymme kyllä mittaamaan. Elinvoima ei sitä ole.
>>
Tästä olen yksinkertaisesti eri mieltä:)
>>
Itse saan elinvoimaa ja "henkistä energiaa" esim. musiikista tai hyvän kirjan lukemisesta. Monet saavat elinvoimaa uskonnosta ja Raamatusta.
>>
Tämä on ihan totta. Muistaakseni Prismassa on ollut viimeaikoina juttua mielen tutkimuksesta, joissa juuri tuota on todettu ja näytetty miten aivomme reagoivat sekä tuottavat entsyymeitä ja aktivoivat aivoalueita.
Jos kerran noinkin yksinkertaiset asiat vaikuttavat elinvoimaamme, niin on erittäin todennäköistä että siihen kyetään vaikuttamaan myös energeettisesti...
>>
Kerro minulle markkinoilta yksikin lääke, jonka vaikutusmekanismeja ei LAISINKAAN tiedetä.
>>
:D Hyvä pointti tuo "laisinkaan". Kertoo aika paljon. On paljon sellaisia lääkkeitä, joiden tiedetään vaikuttavan jotenkin, mutta joiden tarkkaa vaikutusmekanismia ei tiedetä.
Esimerkiksi vaikkapa cyban, joka oli alunperin kehitelty masennuslääkkeeksi ja jota nyt myydäänkin tupakan vieroitukseen. Tutkijat päättelevät sen tehosta että se stimuloi aivoissa samaa aluetta kuin nikotiini, joka aiheuttaa tupakan riippuvuuden, mutta sitä miten se sen tekee ei ainakaan vielä tiedetä.
Aivan samoin kuin Reikin on huomattu auttavan varsin tehokkaasti, vaikkei tiedetäkään sitä miten se tarkalleen ottaen toimii:)
"Energiaa pystymme kyllä mittaamaan. Elinvoima ei sitä ole."/"- Tästä olen yksinkertaisesti eri mieltä:)"
- Niin, saat toki olla eri mieltä, mutta koska mielipiteesi ei ole järjellä=tieteellä perusteltavissa, meidän on aika vaikea keskustella asiasta järkevästi, eikö?! Meillä on sinun uskosi, vastaan minun tieteellinen näkemykseni. Toki, saamme itse päättää, kumpi niistä on mielestämme oikein. Eikä varmaan turmio kohtaa meitä kumpaakaan, vaikka pitäisimme päämme tässä asiassa ;)...
"Jos kerran noinkin yksinkertaiset asiat (kuten musiikki) vaikuttavat elinvoimaamme, niin on erittäin todennäköistä että siihen kyetään vaikuttamaan myös energeettisesti..."
- Tämä ei mielestäni ole kovinkaan looginen päätelmä. Etenkin kun tästä "energeettisyydestä" ei oikein edes tiedetä mitä se on, kun sitä ei osata määritellä. Jos taas musiikissa ja reikissä on jotain yhtäläisyyksiä, miksei sairaaloissa voisi yhtä hyvin reiki-hoidon sijaan opettaa tanssia ja banjonsoittoa? Kyllähän niistäkin elinvoimaa saa yhtä lailla!
Voisimmekin miettiä, mistä ihminen saa elinvoimaa? Itse saan sitä ainakin sellaisista asioista, mistä pidän, mm. musiikista. Minulla ei kuitenkaan ole samanlainen maku musiikista kaikkien kanssa. Miksi muut eivät saa elinvoimaa siitä, mistä minä saan? Voimmeko ehkä sanoa, että musiikista ei tällöin välity mitään mitattavissa olevaa elinvoimaa? Kyllä! Asia olisi loogisemmin tulkittavissa siten, että saamme elinvoimaa, kun teemme asioita, jotka meitä kiinnostavat ja kiehtovat.
Monia meitä taas kiehtoo mystiikka, tai vaikkapa nautimme rauhoittumisesta. Voisin kuvitella, että reikihoidosta pitävät ihmiset keskimäärin ovat tällaisia. Toisaalta olivat he minkälaisia hyvänsä, heillä on varmasti hyvä syy siihen, että pitävät siitä. Eikä siinä mitään, kuten sanottua, saahan saunassa käynnistäkin nauttia. Joku voi myös sanoa, että saa saunassa käynnistä elinvoimaa. Voihan siellä vaikka keräillä ajatuksiaan raskaan työpäivän jälkeen ja rentoutua.
Rentoutumisesta on myös varmasti apua stressin hoidossa. Jos reiki joitakin rentouttaa, mikäs siinä. Ongelmallista ja tuomittavaa on mielestäni kuitenkin se, että hoitojen vaikutuksia mystifioidaan, ja puhutaan energioista, mitä ei millään järjellä voida perustella. Pahimmillaan tämä johtaa tilanteeseen, jossa uskomuksiin taipuvainen ihminen luopuu esim. länsimaisen lääketieteen keinoista hoitaa syöpää tai muuta vakavaa sairautta, ja turvautuu reikiin ainoana hoitomuotona. Jos tällaisesta tilanteesta haluaa jotain positiivista löytää, niin voi todeta, että ainakin luonnonvalinta toteutuu... Ihmettelen syvästi, että markkinatuomioistuin ei ole puuttunut tällaisten vaihtoehtohoitojen harhaanjohtavaan markkinointiin.
Vielä lainauksia viittaamiltasi longlife-sivuilta perustellakseni äskeisiä väitteitäni:
""Elämänenergian" olemassaolo ja tarpeellisuus terveyden ylläpitämiseksi on tutkittu ja tunnustettu terveydenhoidon tieteen ammattilaisten taholta."
- Etsi minulle yksikin "terveydenhoidon tieteen ammattilainen", joka allekirjoittaa tämän lausunnon. On kyllä todistettu, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Henkinen terveys on usein sidoksissa fyysiseen, ja päinvastoin. Molemmat, ihmisen henkinen ja fyysinen olemus ovat kuitenkin hyvin monimutkaisia asioita. On silkkaa huuhaata niputtaa nämä tekijät yhteen ja puhua niistä "elämänenergiana", joihin reiki vaikuttaa. Jos ihminen todella on menettänyt "elämänenergiansa", ja hautoo vaikkapa itsemurhaa, niin kyllä minä suosittelisin psykologia reikihoidon sijaan.
"Kehomme läpi virtaavan elämän energian ansiosta olemme elossa. Olemme alttiimpia sairastumaan, jos elämän energiamme on vähissä tai sen kulku on tukkeutunut. Jos elämän energiatasomme on korkealla ja sen virtaus on esteetöntä, meidän on helpompi pitää yllä terveyttä ja hyvinvointia."
- Miten voimme todeta energiamme olevan tukkeutunutta, ja miten se vapautetaan reikihoidon avulla? En usko, että maailma tulee paremmaksi paikaksi elää, jos ihmisille uskotellaan tällaisia asioita. Valitan...
...kommentoida lääkkeisiin liittyviä väitteitäsi.
Lääkkeiden vaikutusmekanismeista, kuten mainitsemasi cybaninkin, sentään tiedetään "jotakin". Jos lääkkeellä oli muitakin vaikutuksia, kuin mihin se oli kehitetty, siitä voidaan esittää hypoteesi "vaikuttaa kenties samaan alueeseen aivoissa kuin nikotiini", ja tämä väite voidaan tieteellisesti tutkimalla osoittaa joko oikeaksi tai vääräksi. Jos yksi tutkimus ei riitä, voidaan tehdä jatkotutkimuksia. Näin on varmasti käynyt, mikäli lääkettä kertomasi mukaan määrätään nikotiiniriippuvuuteenkin.
Reikihoidon "energiavirroista" taas ei ole LAISINKAAN todisteita. Tässä on suuri ero. Jos energiaakaan ei voi mitata, sitä ei myöskään ole olemassa. Reikihoitoa on kyllä tutkittu tieteellisesti. On todettu, että ihmiset, jotka herkästi uskovat yliluonnollisiin asioihin, uskovat myös reikin parantaviin vaikutuksiin. Vertailevissa tutkimuksissa on kuitenkin voitu todeta, että reikihoidossa käyvät eivät ole sen terveempiä kuin sellaiset, jotka eivät reikissä käy. Pikemminkin päinvastoin, on todettu, että ihmiset, jotka uskovat tällaisiin vaihtoehtohoitoihin, saattavat olla henkisesti epätasapainoisempia. Voit ottaa halutessasi yhteyttä vaikka jonkun yliopiston psykologian laitokseen ,jossa tutkitaan uskomuksia (esim Helsingistä ainakin löytyy). Osaavat varmasti neuvoa roppakaupalla lukemista. En kyllä usko, että jaksaisivat alkaa väittelemään kanssasi aiheesta ;)...
Toteat myös:
"Aivan samoin kuin Reikin on huomattu auttavan varsin tehokkaasti, vaikkei tiedetäkään sitä miten se tarkalleen ottaen toimii:)"
- Miten reikin on huomattu auttavan varsin tehokkaasti?! Ennen tarjoat omia perustelujasi, lueppa vaikka tämä...
http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/uskomuslaakinta.html
Hei Unboiled N.,
Luulisin, että tästä keskustelusta saisi aikaan paremman, jos keskittyisimme pelkästään tuohon rakkaus-teemaan. Olen kyllä kuitenkin kommentoinut muitakin väittämiäsi, mutta koska uskomme eri asioihin, en usko että mielipiteemme näillä muilla saroilla koskaan kohtaavat...
"Mutta jospa Jeesus Kristus on todellinen maailman Vapahtaja ja tie ykseyteen Jumalassa, silloin ei kyse vain uskomuksista."
- Jos Hän olisi "todellinen", siitä olisi todisteita. Todisteita, jotka kestäisivät kriittisen tarkastelun, ei ole olemassa. Niinpä kyse on väistämättä uskomuksista. Oletko miettinyt miksi uskonnosta käytetään sanaa uskonto? Usko ja tieto ovat todellakin täysin eri asioita. "Hengellinen totuus" ei myöskään perustu muuhun kuin uskoon. Toki, täysi oikeus sinulla on uskoa, siinä missä minullakin olla uskomatta.
Rakkaudesta ja empatiasta sanot: "Uskoisin että on kyse asioista jotka alunperin on Jumalasta lähtöisin."
- Aivan. Koska uskot Jumalaan, uskot että rakkaus on myös hänestä lähtöisin. Et pysty uskon ulkopuolisilla asiolla kertomaan minulle, miksi rakkaus olisi Jumalasta lähtöisin.
"Rakkaus joka on itsekästä saa aikaan ehkä paljon enemmän pahaa kuin suora, häikäilemätön viha?"
- Puhtaasti itsekkäistä syistä osoitettu "rakkaus" on usein valheellista, eikä johda hyvään lopputulokseen. Taidan olla tästä kanssasi varsin pitkälle samaa mieltä :).
"Jumalasta lähtöisin oleva puhdas rakkaus löytyy vain Jeesuksen yhteydessä."
- Puhdas rakkaus on kenties monitulkintainen käsite. Itse voisin kuitenkin määritellä sen siten, että rakkaus on puhdasta, mikäli siihen ei liity itsekkäitä pyrkimyksiä, joilla ajan vain omaa etuani. "Puhtaassakin" rakkaudessa saan toki vastineen, mutta se hyödyttää sekä itseäni, että rakkauden kohdetta. Jos hymyilen toiselle, saan suurella todennäköisyydellä hymyn takaisin, jne. Pieni, mutta niin ihana vastine pienestä teosta! Raamattu kyllä mielestäni käsittelee paikoin aivan ansiokkaasti rakkauden käsitettä, mutta en löydä tukea väitteelle, että ihminen oppii rakastamaan VAIN Jumalan avulla. Ihmiset kuitenkin reagoivat rakkaudenosoituksiin varsin usein samalla tavalla, riippumatta siitä ovatko he uskossa vaiko eivät. Eikö?!
"JOS Jeesus on tie - ja ainoa tie - Jumalan yhteyteen"
- JOS näin olisi, siitä tietäisivät varmasti muutkin kuin kristityt.
"Totuus kun kuitenkin on ihan just se mikä se on - minun tai sinun ajatuksista riippumatta."
- Niinhän se on, mutta totuudesta ei voi keskustella totuutena, jos totuutta perustelee vain uskolla.
Voit vapaasti pitää Reikiä lumehoitona. En ala tinkaamaan juupas eipäs väittelyä siitä.
Totean vaan että puhut potaskaa:(
>>
Reikihoidon "energiavirroista" taas ei ole LAISINKAAN todisteita. Tässä on suuri ero. Jos energiaakaan ei voi mitata, sitä ei myöskään ole olemassa.
>>
Juu, tuo muistuttaa kovasti isoäitini tinkaamista siitä, että ilma ei voi olla aine, kun se ei näy. Hän ei myöskään hyväksynyt ilman mittaamista paineella, kun eihän vaa-an mittari jää alas kun puhaltaminen loppuu;)
Tähän vain totean että potaskaa puhut:
>>
Reikihoitoa on kyllä tutkittu tieteellisesti. On todettu, että ihmiset, jotka herkästi uskovat yliluonnollisiin asioihin, uskovat myös reikin parantaviin vaikutuksiin. Vertailevissa tutkimuksissa on kuitenkin voitu todeta, että reikihoidossa käyvät eivät ole sen terveempiä kuin sellaiset, jotka eivät reikissä käy. Pikemminkin päinvastoin, on todettu, että ihmiset, jotka uskovat tällaisiin vaihtoehtohoitoihin, saattavat olla henkisesti epätasapainoisempia.
>>
Todistappas itse tuo huuhaa väitteesi!
Olen esittänyt useamman nettisivun, jossa todetaan MONIEN LÄÄKÄREIDEN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN todenneen Reikin hyvät vaikutukset.
Mikä tahansa voidaan alkaa tinkaamaan että todista, todista ja mitään todisteita ei hyväksytä:(
Skepsis on tehnyt itsestään pellen lukuissa tapauksissa, mutta jatkaa kiistämistään. Tulee ihan vanhan kansan ihmiset mieleen, jotka eivät hyväksyneet mitään uutta. Skepsis muuten on kiistänyt akupunktionkin lumehoidoksi, vaikka se tänäpäivänä on tieteellisesti todistettu hoitomuoto, joka on idässä tiedetty satoja ellei tuhansia vuosia aiemmin.
>>
- Miten reikin on huomattu auttavan varsin tehokkaasti?!
>>
Lue uudestaan tämä ja aiemmat kirjoitukseni sekä niiden linkit. Kanssasi on turha keskustella jos lasisi suodattavat niin pahasti että kysyt jo vastaamiani asioita:(
Jos sinä, ja kaikki muutkin reikiä harjoittavat hörhöt myöntäisivät, että reiki on yhtä tehokas hoitomuoto sairauksia vastaan kuin kortipeluu, tikanheitto tai kirjan lukeminen, niin en sanoisi sitä huuhaaksi. Tuskin tällöin kukaan muukaan. Tämän enempää vaikutuksia reikillä ei kuitenkaan ole, eikä koskaan tule olemaan.
Voi olla, että isoäitisi ei ollut kouluja käynyt, eikä tiennyt, että ilma tosiaan on aine. Sitä se kuitenkin on, ja se voidaan tieteellisesti todistaa. Isoäitisi usko ei muuta ilmaa aineettomaksi, aivan kuten sinun uskosi reikihoidon energioista ja muusta hölynpölystä ei tee niistä totta, vaikka niin haluaisit.
Syy miksi tämä homma menee juupas-eipäs väittelyksi on siinä, että sinä olet kapeakatseinen, etkä halua ymmärtää loogisia argumentteja, kun ne sinulle esitetään. Aivan kuten ei skinheadikaan halua kuulla perusteluja siitä, kuinka tummaihoinen on ihminen siinä missä me muutkin. Syy miksi hän kieltäytyy ottamasta tätä tietoa vastaan on usein se, että uskolla tummaihoisten "pahuudesta" on ratkaiseva merkitys hänen elämässään. Jos hän myöntäisi loogisen argumentin tummaihoisten ihmisyydestä, hänen elämältään putoaisi pohja pois, ainakin hetkellisesti, kun joutuu vaihtamaan kavereita, hiusmuotia ;), yms. Sama pätee sinuun ja USKOOSI reikin vaikutuksista, vaikka en todellakaan halua väittää, että olisit paha ihminen. Uskomisen analogia vaan sattuu olemaan usein sama.
Pyysit todistamaan omat väitteeni. Luepa vaikka nuo:
http://www.csicop.org/si/9809/weird.html
http://www.csicop.org/si/2001-11/alternative.html
http://www.csicop.org/si/9509/alternativism.html
Beyerstein, Barry L. 1997. Why bogus therapies seem to work. Skeptical Inquirer (21)5, September/October: 29-34.
Tämän lisäksi, kuten jo sanoin, voit olla täysin huoletta yhteydessä sinulle läheisen yliopiston henkilökuntaan esim. psykologian laitoksella. He osaavat varmasti neuvoa sinua etsimään mainitsemieni tyyppisiä tutkimuksia lisää.
"Olen esittänyt useamman nettisivun, jossa todetaan MONIEN LÄÄKÄREIDEN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN todenneen Reikin hyvät vaikutukset."
- Luin ne jo ja kommentoin niitä mielestäni järkiperäisin argumentein. Mietitkö niitä asioita yhtään? Mitä sitten nämä "hyvät vaikutukset" ovat, ja kuinka voimme todeta reikin olevan niiden "hyvien vaikutusten" takana? Tästä en löytänyt mitään tietoa.
Sitävastoin, lue nuo minun linkkini, niin ymmärrät ehkä miksi sinun esittämäsi "tiedot" eivät oikein tee vaikutusta...
"Skepsis muuten on kiistänyt akupunktionkin lumehoidoksi, vaikka se tänäpäivänä on tieteellisesti todistettu hoitomuoto"
- Oletko miettinyt mitä tarkoittaa "tieteellisesti todistettu hoitomuoto". Ei mitään, jos et samalla esitä tietoa siitä, mitä on tutkittu ja miten. Eli, mihin akupunktion ja reikin parantava voima perustuu? Näistä en ole vielä löytänyt sellaista tietoa, joka kestäisi kriittistä tarkastelua, etkä sinä ole sellaista vielä minulle tarjonnut.
"Kanssasi on turha keskustella jos lasisi suodattavat niin pahasti että kysyt jo vastaamiani asioita:( "
- Mahtaisiko johtua siitä, että perustelusi ontuvat?! Ennemminkin sanoisin, että sinun laseistasi ei pääse läpi mikään, mikä kyseenalaistaa reikin. Ei kovin älyllinen lähestymistapa... huuhaa-leima on väistämätön...
Jos Jumala olisi todellinen, kirjoitat, silloin olisi todisteita, jotka kestäisi kriittisen tarkastelun.
Jumalan kriittinen tarkastelu ei ole mahdollista samalla tavalla kuin esim. ameeban kriittinen tarkastelu.
Ihmisen aivotoimintaa voidaan tarkastella, ja jos Jumala olisi yksinomaan aivotoimintaan liittyvä mekanismi, silloin Häntä voitaisiin tarkastella samalla tavalla.
Kun kriittisestä tarkastelusta puhutaan, on otettava huomioon sen asian tai olemuksen luonne, josta kyse on.
Esim. ateistit vaativat usein, että Jumalaa tulisi voida tarkastella ja arvioida kuten mitä tahansa materiaalisen maailman asiaa, ja kun ei voida, tämä on heille todiste ettei Jumalaa ole.
Jos olemme loogisia, meidän täytyy ottaa huomioon väittämän informaatiosisältö. Kristinusko esittää Jumalan hengelliseen todellisuuteen kuuluvana. Jos tahdotaan päästä selville ovatko kristinuskon väittämät Jumalasta (ja ensinnä Hänen olemassaolostaan!) tosia, on ensinnä kysyttävä, olenko ehkä monitasoinen olento, joka sisällän itsessäni hengellisen ulottuvuuden?
Juuri tässä hengellisessä ulottuvuudessa, sisäisessä hengessämme, voimme kokea Jumalan.
Siksi - järjellisesti asiaa katsoen - on kyse uskosta.
Usko ja tieto eivät (välttämättä) sulje toisiaan pois, olemme vain tottuneet liittämään tieto-sanan sellaisten ilmiöiden piiriin, jotka voidaan järjellisesti todentaa ja nimenomaan materiaalisessa, käsinkosketeltavassa ulottuvuudessa.
Jumalan vaikutukset voidaan kyllä havaita, vaikka ei Häntä itseään.
Esimerkiksi omassa elämässäni näen monia asioita, jotka Hänen tuntemisensa on saanut aikaan.
Tietysti voidaan sanoa, että tämä on vain omaa "tulkintaani". Että on siis jokin tunteellinen tai tajunnallinen kokemus, jonka itse tulkitsen "Jumalaksi"?
Tämän tähden ketään ei voida pakottaa uskoon.
Ihmisen täytyy ensinnä itse havahtua elämän monimuotoisuuteen. Tämä muuten on mahdollista jo ihan järjelläkin ajatellen. Järjellistä ajatteluaan (ja tietoaan!) käyttäen ihminen voi tulla johtopäätökseen: on asioita, joita järki ei kykene selittämään - ja saattaa olla hengellinen todellisuus, jota voidaan tarkastella vain hengellisesti?
Tällainen johtopäätös johtaa ihmiskäsityksen laajentumiseen.
Kristinuskon peruskäsityksiä on että usko, siis elävä usko, joka on todellista, toimivaa suhdetta persoonalliseen Jumalaan, on Jumalan työ.
Hän ensinnä kutsuu ja puhuttelee ihmistä kohtaamaan syntisyytensä, erillisyytensä Hänestä.
Tapaa, jolla ihminen voi tarkastella Jumalaa, kutsutaan "rukoukseksi".
Onko Jumalaan uskominen järjellistä?
Vastauksen voi saada vain rukoilemalla - kysymällä sitä Häneltä itseltään.
Mutta tämä jo edellyttää uskoa Jumalaan?
Ei suinkaan, se edellyttää ainoastaan sen mahdollisuuden huomioimista, että Jumala saattaa olla, ja että jos Hän on, Hän kykenee ilmaisemaan itsensä sille, joka elämän monimuotoisuuden edessä nöyrtyy myöntämään pienuutensa ja tahtoo tietää.
Niin todellakin, tietää, todellisuuden Jumalasta.
Se on hengellistä tietoa, joka on henkilökohtaista eikä sitä voi siirtää toiseen, siksi se kuuluu uskon alueelle.
Kristityn tehtävä on julistaa evankeliumia, puhua Jeesuksen rakkaudesta ja todellisuudesta, jonka hän on kokenut. Se ei merkitse vaatimusta, että toisen tulisi uskomalla uskoa se, mitä julistetaan. Kristillinen usko ei ole pohjimmiltaan uskomista, siis järjen alueella tapahtuvaa jonkin asian uskottelemista - on kyse "sydämen uskosta", joka on hengellinen tapahtuma. Sen perusta on ihmisen kääntyminen Jumalan puoleen.
Jos nyt otetaan vastaan vain jonkun ihmisen julistama opetus Jumalasta ja aletaan siihen uskomalla uskomaan, se on vasta uskonnollista, ei hengellinen tapahtuma.
Kristityn kutsumus ei ole saada ketään uskomaan ihmisen sanoja Jumalasta tai liittymään johonkin kirkkokuntaan, vaan että kuulija itse kääntyisi Kaikkivaltiaan puoleen Hänen todellisuutta kysyen.
Kun esitän olettamuksen, että entä JOS Jeesus onkin ainoa tie Jumalan yhteyteen, vastaat että jos niin olisi, siitä tietäisivät varmasti muutkin kuin kristityt.
Totta!
Tunnen erään entisen hindu-gurun, joka guruna ollessaan, oman henkisen etsintänsä kautta, tuli tuntemaan että Jeesus on todellinen Jumalan vastaus. Mutta sillä hetkellä, kun hän tämän tuli tietämään, hänestä jo tulikin kristitty!
Siis - kuka on kristitty?
Kristitty on ihminen, joka on kohdannut sen, mitä "syntisyydeksi" nimitetään ja tähän todelliseen olotilaansa saanut vastaukseksi Jeesuksen, jossa hänelle avautuu henkilökohtainen ja koettava yhteys Jumalaan.
Tällaista tapahtumaa Raamattu nimittää uudestisyntymiseksi.
Sillä tavalla kristityksi tullaan.
Ei liittymällä johonkin kirkkokuntaan, vaan tulemalla Jumalan yhteyteen.
Jos ja kun kristityn määritelmä on tämä - kuinka Jumalasta voisivat tietää muutkin kuin kristityt, koska Jumalan tunteminen (ja sen seurauksena tietäminen) väistämättä tekee ihmisestä kristityn?
Vielä tähän pitkän kirjoitukseni päätteeksi:
> Luulisin, että tästä keskustelusta saisi aikaan paremman, jos keskittyisimme pelkästään tuohon rakkaus-teemaan. <
Näillä sanoilla aloitit.
Toki voimme keskustella rakkaudesta keskustelematta Jumalasta, koska rakkaus(kin) on monitahoinen ja -tasoinen. Mutta kun nyt tässä kirjoituksessa taas kerran tulin puhuneeksi lähinnä uskon piiriin kuuluvista asioista, tulkoon sanotuksi tämäkin:
Puhua rakkaudesta puhumatta Jumalasta, on sama kuin sanoisi: puhutaan vain päivänvalosta, mutta ei missään tapauksessa auringosta.
Tietysti Jumalan rakkauden, kaikista rakkauksista syvimpänä, voivat tuntea vain ne, jotka ovat Jumalan rakkauden löytäneet.
Siinä taas kyse Jeesuksesta...
No, voihan päivänvalonkin nähdä ja kokea monenlaisina heijastuksina, vaikka ei olisi koskaan levännyt lämpimällä kalliolla, valonsäteiden esteettömässä hyväilyssä. Nuo heijastuksetkin ovat siinä määrin tosia, että niistä voidaan ihan hyvin puhua, vaikka ei puhuttaisikaan valon lähteestä sinänsä.
Ja puhe Jumalasta on ihan yhtä hebreaa ihmiselle, joka on koko ikänsä elänyt pelkkien heijastusten maailmassa ja tottunut niiden lainalaisuuksiin, kohtaamatta milloinkaan suoraa, esteetöntä valoa.
Heips!
Aion nyt jatkaa tätä uskonto-kriittistä linjaani, mutta haluan sanoa jälleen tähän alkuun, että en toki tuomitse uskoasi. Sinulla on siihen täysi oikeus, ja kunnioitan sitä.
"Juuri tässä hengellisessä ulottuvuudessa, sisäisessä hengessämme, voimme kokea Jumalan.
Siksi - järjellisesti asiaa katsoen - on kyse uskosta."
"Usko ja tieto eivät (välttämättä) sulje toisiaan pois, olemme vain tottuneet liittämään tieto-sanan sellaisten ilmiöiden piiriin, jotka voidaan järjellisesti todentaa ja nimenomaan materiaalisessa, käsinkosketeltavassa ulottuvuudessa."
- Usko ja tieto kyllä sulkevat toisensa täysin pois. Tieto on todistettu todeksi, usko on tietoon perustumatonta kuvitelmaa. Välimuotoja ei ole. Et voi myöskään kutsua autoa kissaksi, kuin ehkä leikilläsi ;). Tai korvaapa aina kirjoittaessa vaikka sanat tosi, tieto, usko ja leikki sanoilla punainen, kello, vihannes ja taulu, ja katsotaan ymmärtääkö sinua kukaan ;).
Käsite "hengellinen totuus" on myös ongelmallinen, koska kaikki hengellisyys perustuu uskoon, ei tietoon. Hengellinen totuus on siis uskoa.
Tiedän kyllä, että uskon voi kokea vahvasti "totuutena", mihin sinäkin viittaat. Tämä "totuus" kuitenkin perustuu tunteisiin. Voimme rakastua toiseen ihmiseen korviamme myöten, mutta ei jokaisesta rakastumisesta elinikästä suhdetta tai avioliittoa muodostu. Onhan se kuitenkin mahdollista. Joka tapauksessa, tunteet valehtelevat helposti.
Uskovaisetkin käsittääkseni kokevat usein hetkiä, jolloin heidän rakkautensa Jumalaan rakoilee, he epäilevät, kunnes ehkä taas kokevat sen rakkauden uudestaan. Aivan kuten puolisostamme, löydämme uskosta niin hyviä kuin huonoja puolia, jotka koettelevat rakkauttamme.
Nämä ovat varsin tyypillisiä tunne-elämän vaihteluita. Tietoon ei kuitenkaan liity mitään tunteita. Kun esim. on todistettu, että maapallo on pyöreä, ei siihen liity mitään tunnepohjaista viestiä. Se Jumaluus, joka tuntuu sinusta todelta, on perustuu sinun tunne-elämääsi. Pitäisikö meidän myös kuvitella, että sinun mahdollinen puolisosi on meille kaikille "se ainoa oikea"? Tai jos sinä tunnet uskosi oikeaksi, pitäisikö sen automaattisesti olla oikea myös kaikille muille?
"on asioita, joita järki ei kykene selittämään - ja saattaa olla hengellinen todellisuus, jota voidaan tarkastella vain hengellisesti?
Tällainen johtopäätös johtaa ihmiskäsityksen laajentumiseen."
- Järki tietää myös, missä sen rajat liikkuvat. Hengellistä totuutta ei yksinkertaisesti voida perustella olevan. Terveen järjen ulkopuolella ei ole sellaista. Tämän ulkopuolella on pelkkää kuvitelmaa.
Tunteemme kyllä usein estävät järkemme käyttöä, eikä tämä vaikutus rajoitu pelkästään uskovaisiin ihmisiin. Onko järkevää rakastua silmittömästi, jos rakkaudessa kuitenkin voi pettyä, tai ainakin se tasoittuu ajan myötä? Kannattaako tiuskia vihaisena, kun ei tunnepuuskassa sanottuja sanoja kuitenkaan oikeasti tarkoita?
Kun otetaan tunne mukaan, tehdään usein asioita ja johtopäätöksiä, jotka eivät ole rationaalisia. Tämä kaveri, joka täälläkin puhui reikin puolesta uskoo vahvasti, että se parantaa sairauksia.
Tuskin myöskään se, että yksi hindu on kääntynyt kristinuskoon, todistaa mitään kristinuskon "oikeellisuudesta". Virta käy todistettavasti molempiin suuntiin. Väitteleminen siitä, mikä usko on "oikeampi", on yhtä hölmöä puuhaa kuin väitellä mikä on "oikeampi" lempiväri tai lempiruoka.
Ymmärrän myös, että kirjoituksesi rakkaudesta, heijastuksista ja esteettömästä valosta perustuvat vankasti uskonnon keskeiseen filosofiaan, jossa "päästään Jumalaa lähelle", mutta ainoa todistus tuosta rakkauden voimasta ovat sinun tunteesi. Milläs vertailet, kenen rakkaus on syvempää tai todellisempaa?!
MUUTAMA LYHYT AJATUS
tässä iltapuhteena.
1.
Mielestäsi usko ja tieto sulkevat toisensa täysin pois, koska
> usko on tietoon perustumatonta kuvitelmaa. <
Käsite "hengellinen totuus" on ongelmallinen, juuri tästä edellä mainitusta syystä, sillä:
> kaikki hengellisyys perustuu uskoon, ei tietoon. <
"Hengellinen totuus" on tietysti järjelle ongelmallinen. On asioita, joihin en järjellisesti, niitä tuntematta, voi ottaa kantaa. En siis voi todentaa esim. väitteen "Jumala on" paikkansapitävyyttä. Se ei kuitenkaan merkitse että Jumala olisi vain kuvitelmaa.
Hänelle, joka ei Jumalaan usko, se toki on kuvitelmaa, kuvitelmien piiriin kuuluva asia.
Mutta henkilölle, joka uskoo Jumalaan, on kyse enemmästä kuin kuvitelmasta.
Taas ollaan tässä.
;)
JOS Jumalaa ei ole - silloin on yhtä kaikki kyse kuvitelmasta: Jumala saattaa olla ihmiselle hänen uskonsa kautta, mutta se Jumala, joka uskon kautta on ja jonka siis usko tekee todeksi henkilölle itselleen, on pohjimmiltaan kuitenkin pelkkä kuvitelma, kuvitelmien piiriin kuuluva asia.
Mutta jos Jumala on todellisesti, on todellisuudessa tällainen Persoona, jonka sanomme Jumalaksi, silloin Hän toki on enemmän kuin kuvitelma.
Näin ollen asetelma kääntyisi päälaelleen.
Hän joka uskoo Jumalaan ja kokee Jumalan, tietää elävänsä Jumalan todellisuudessa; mutta hänelle joka ei usko, on kyse vain kuvitelmasta - hän kuvittelee, ettei Jumalaa ole ja elää tämän kuvitelmansa vallassa. (?)
Järki sinänsä, käsitellen materiaalisen maailman selkeästi todennettavia tapahtumia ja niiden suhteita, ei voi määritellä onko Jumalaa vai ei, koska Jumala kuuluu "hengelliseen todellisuuteen".
Siksi kysymys jää avoimeksi.
Kun ei itse usko Jumalaan ja tahtoo uskossaan olla varma ettei Jumalaa todellakaan ole, silloin tietysti täytyy selittää koko hengellinen ulottuvuus kuvitelmaksi, koska - jos "hengellinen todellisuus" olisi, siis todellisesti olemassaolevana todellisuutena jossa on omat tapahtumisensa, yhtä konkreettiset kuin ns. materiaalisessa maailmassa, joutuisi myöntämään: saattaa ehkä olla niinkin että on olemassa Jumala, mutta koska se kuuluu sellaisen ulottuvuuden kokemuspiiriin, jota en tunne, en voi sitä millään tavalla tietää.
2.
Lisäksi monet "tietomme" ainakin jossain määrin perustuvat uskoon.
Otetaan nyt niinkin vanha kiistakapula kuin evoluutioteoria, vaikka sohaisenkin tässä muurahaispesään ja tulen leimatuksi "tiedettä vastustavaksi kreationistiksi".
En vastusta tiedettä, mutta tieteen tekemisessä, sen tutkimustulosten järjestelemisessä ja niiden tulkinnassa, on kyllä mukana uskoa!
Tiede ei ole tähän päivään mennessä kyennyt kiistattomasti osoittamaan todeksi evoluutioteorian oppia. Nykyään on olemassa jopa keskenään ristiriitaisia "evoluutioteorioita", joista evoluutio-opin kannattajat kiistelevät, mikä niistä olisi se oikein.
Kuitenkin jokainen heistä USKOO evoluutioon, jonka tuloksena ihminen ilman luomista on syntynyt.
Tiedemiehen tai tieteen tutkimustuloksiin perehtyvän maallikon henkilökohtainen maailmankuva, jossa aina on mukana uskomuksia, ei voi olla vaikuttamatta hänen tapaansa tulkita tieteen tuloksia.
On tapahtumia jotka voidaan selvästi todeta, mutta usein on myös niin että nämä todetut asiat ulotetaan koskettamaan toisia asioita, joista ne eivät sinänsä välttämättä kerro mitään.
Se evoluutioteoriasta. :)
3.
Missä määrin esim. rakkauteen voidaan käyttää määritelmää tieto. Ja onko rakkautta näin ollen olemassa? Tänä päivänä voimme (todennäköisesti) sanoa: kyllä, rakkautta on. Miksi? Koska se voidaan todentaa tutkimustuloksin: tunteitahan voidaan mitata niiden monimutkaisten prosessien kautta jollaisina ne esimerkiksi aivotoiminnassa, välittäjäaineiden kemiassa jne. ilmenevät.
Entä aiemmin, kun tällaisia mittauksia ei vielä voitu tai osattu tehdä?
Silloin meidän ehkä olisi pitänyt sanoa: rakkaus kuuluu uskon alueelle ja kuvitelmien piiriin, mutta me tiedämme että todellisuudessa rakkautta ei ole - se on vain tunteellinen tapahtuma, jota kuvitellaan rakkaudeksi?
Vai menenkö nyt liian pitkälle - ?
Voisimme ehkä sanoa, nyt kun tiedon (rakkautta ei ole, koska sitä ei voida mitata ja todentaa tutkimustuloksin) on kumonnut toinen tieto (rakkaus sittenkin on, sillä se VOIDAAN mitata ja todentaa): aikaisempi tietomme ei ollutkaan tieto, kuten luulimme, se olikin kuvitelma! Kuvittelimme ettei rakkautta ole, koska emme voineet siitä mitään järjellisesti tietää, mutta nyt kun tiedämme, on aikaisempi osoittautunut pelkäksi luuloksi?
4.
Lopuksi eräs hyvin olennainen asia:
> Tiedän kyllä, että uskon voi vahvasti kokea "totuutena", mihin sinäkin viittaat. Tämä "totuus" kuitenkin perustuu tunteisiin...
Joka tapauksessa, tunteet valehtelevat helposti. <
Voi voi, kuinka tämän selittäisin!!!
No, voinhan ainakin yrittää, vaikka ei se suhtautumistasi näihin muuta, kun kuitenkin on kysymys uskon asioista. :)
TUNTEET kuuluvat sielun alueelle ja siellullisten tapahtumien kenttään. JUMALAN KOKEMINEN ei ole ensisijaisesti tunteellinen tapahtuma - se on HENGELLINEN ja koetaan hengessä.
Voin ainoastaan viitata omiin kokemuksiini.
Jumalan kohtaamisessa - kun tulin "elävään uskoon" eli tulin tuntemaan Jumalan persoonallisesti - sisimpääni avautui täysin uusi kokemisen alue.
Esimerkiksi Jumalan puhe!
Usein tunteeni saattavat sanoa jotain aivan muuta, mutta sisältäni, jostain paljon tunteita syvemmältä, nousee toisenlainen viesti. Erotan sen hengelliseksi viestiksi, koska se on toisenlainen, siinä on erilainen tuntuma kuin tunteellisissa tunnekokemuksissani.
Käytännössä:
Olin menossa nukkumaan, eikä minulla todellakaan ollut sellaista tunnetta että olisin halunnut lähteä johonkin ulos, en varsinkaan savuiseen kapakkaan - en itse käytä alkoholia enkä polta.
Olin jo riisunut vaatteet yltäni, ja sanoin siinä jotenkin tähän tapaan:
"Jeesus, kyllähän minä tiedän että sinä olet elämässäni ja kuulun sinulle, mutta tahdon jälleen kerran luovuttaa itseni syvemmin, käytä minua missä sinä tahdot."
Samassa hetkessä Jumalan Henki puhui sisimpääni, sisäiseen henkeeni ja sen kautta tietoisuuteeni, tai kuinka sitä nyt kuvailisin, joka tapauksessa "puhe" oli aivan yhtä selkeä kuin jos joku toinen ihminen olisi minulle puhunut, siitä huolimatta ettei tuossa puheessa ollut varsinaisesti sanoja, en siis kuullut mitään "ääniä".
Puhe oli hyvin hellä, lämmin mutta samalla vakava, ja ennen kaikkea se oli jotakin senkaltaista josta olin tottunut erottamaan että tämä ei nyt ole omia tunteitani eikä edes "omaa hengellisyyttäni" vaan minusta riippumattoman Jumalan puhetta minulle.
Jumalan Hengen "puhe" oli seuraavanlainen. Minun olisi nyt hyvä mennä erääseen kapakkaan ja erääseen tiettyyn pöytään siellä. Tuo mainittu kapakka ei ollut mikään kantapaikkani, kävin siellä erittäin harvoin, mutta koin selvästi että juuri sinne ja juuri siihen nurkkapöytään. Aloin pukea vaatteita päälleni ehkä hivenen vastahakoisestikin, mutta niin pukeutuessani koin jälleen tuota tuttua, ihanaa elämisentunnetta - olla ja ELÄÄ Jumalan yhteydessä - ja sitä persoonallista rikkautta, jota hengellinen todellisuus merkitsee koko ihmisen olemukselle.
Yleensä siinä sitten tunteetkin tulevat jossain vaiheessa mukaan - ja jos eivät tule, täytyy vain tehdä vastoin omia tunteita ja keskittyä siihen mikä on olennaisinta, hengelliseen - ja Herra antaa ilon ja mielekkyyden tähän.
Mitä sitten tapahtui?
Lyhyesti: ihmettelin ensin, kuinka voisin tuohon pöytään mennä, kun se oli aivan täynnä ihmisiä, mutta lähemmäs mennessäni huomasin että osa heistä oli minulle ennestään tuttuja, varsinkin huomioni kiintyi erääseen vanhaan ystävääni, jonka seurassa olin jonkin verran liikkunut useita vuosia sitten kun en vielä uskossa ollut.
Tämä ystävä otti itse hengelliset asiat puheeksi. Keskustelimme jonkin aikaa. Lopuksi minulla oli hyvin vahva kokemus, että minun pitäisi ottaa häntä käsistä kiinni, rukoilla hänen puolestaan ja siunata häntä. Se tuntui vähän vaikealta baaripöydässä kaikkien ihmisten keskellä, mutta tein niin.
Parin viikon kuluttua ystäväni kaatui kanootillaan, ei jaksanut uida rantaan asti ja hukkui.
Näitä tapauksia olisi vaikka kuinka - - - .
Erään kerran lähdin toiselle paikkakunnalle, jossa en koskaan ennen ole ollut, kun Pyhä Henki "lupasi" johdattaa minut kohtaamaan eräät ystäväni, jotka olivat mökillä tuolla paikkakunnalla. Minulla ei ollut minkäänlaista tietoa missä heidän mökkinsä on!
Tulkoon mainituksi että kyse oli Ahvenanmaasta. En ollut koskaan ennen käynyt Ahvenanmaalla enkä ollut tarkalleen tietoinen edes sen laajuudesta. Ei pienintäkään tietoa missä siellä ystävieni mökki olisi.
Lähdin polkemaan Maarianhaminasta vuokraamallani polkupyörällä ja ylistin siinä Jeesusta että on se vaan mielenkiintoista nähdä kuinka sinä tämän hoidat.
Jossain vaiheessa pysähdyin erään vanhan kirkon viereen, aikomuksenani mennä sinne sisälle, mutta silloin koin taas hengellisen tietoisuuden, kokemuksen jonka osasin erottaa omista tunnekokemuksista:
Nyt pyörän päälle, seuraavasta risteyksestä vasemmalle, sitä seuraavasta oikealle.
Tein tällä tavalla.
Ja mitä sitten? Ystäväni ajavat autolla vastaan, tuntevat minut ja jarruttavat, ihmettelevät mitä siellä teen!
Heidän mökille oli useiden kilometrien matka ja olivat nyt kauppamatkalla.
Uskoni Jumalaan ei perustu tällaisiin kokemuksiin enkä elä uskoani todeksi näiden varassa. Ne ovat lahjaa, mutta lahjoja enemmän on niiden antaja. Jumalan läsnäolo elämässäni todellisena Persoonana on paljon enemmän kuin mitkään tuollaiset kokemukset, siunaukset ja lahjat.
Häntä minä tahdon rakastaa.
Ymmärrän että on ihmisiä jotka selittävät tuollaiset kokemukset omien tulkintamalliensa mukaan, koska eivät usko, niinhän minäkin ennen tein.
Yksi mahdollinen "vaihtoehto" on tämä:
On kyse sisäisestä kokemuksesta, johon kuuluu että ihminen projisoi tuohon kokemukseen kuuluvan tuntemuksen "jumalasta" jonnekin ikäänkuin ulkopuolelleen, kuin olisi tekemisissä jonkin itsestään irrallisen persoonan kanssa, vaikka todellisuudessa "kommunikoi" oman olemuksensa eri osa-alueiden kanssa jne. jne.
:)))
4.
Kirjoitin tässä avoimesti.
Rohkenen sanoa, että TIEDÄN Jumalan olevan olemassa. Sanon sen siitäkin huolimatta, etten voi osoittaa tietoani oikeaksi. Ja hyväksyn täysin että muut pitävät "tietoani" kuvitelmana.
Ja VIELÄ -
Elämme maailmassa, jossa olemme tottuneet käyttämään järkeämme tietyllä tavalla. Olosuhteet joiden keskellä kasvamme, tämän maailman ns. jumalattomuus ja - uskovana sanon sen, mitä koen: demonisten vaikutteiden läsnäolo - vaikuttavat tapaamme ajatella.
Uskoon tultuani voin nyt (mielestäni) järkevästi ajatella asioita, joiden ajattelemista tällä tavalla olisin ENNEN pitänyt järjettömänä.
Usko Jumalaan ei vaadi minua laittamaan järkeä "hattuhyllylle" eli pois käytöstä. Vaikka joskus tosin, kieltämättä, hengellinen kokemus laittaa tekemään asioita, joita en voi järjellisesti, ainakaan toisille perustella. Nuo asiat, kuten mainitsemani esimerkki vieraalle paikkakunnalle lähtemisestä ilman "järjellistä" varmuutta, eivät koskaan ole johtaneet minua pulaan tai mihinkään päättömään haahuiluun, joka todistettavasti voitaisiin osoittaa mielisairaudeksi tms. Päinvastoin. Uskaltaisin väittää että olen ollut täysissä järjissäni - jopa enemmän järjissäni kuin ennen uskoontuloani.
1) Niin, mutta olen kyllä lukenut Raamattua, ja olen saanut kristillisen kasvatuksen (mitä itse asiassa on vaikea välttää). Olen kuitenkin tullut Jumalan olemassaolosta täysin eri lopputulokseen kuin sinä. Mutta kuten sanottua, uskon "totuudellisuudesta" ja lempiruoista on aika hyödytöntä tähän tapaan väitellä...
2) Evoluutio on todistettu tieteellisin menetelmin. Se pysyy totuutena, vaikka siihen ei uskoisi. Tiede ja usko eivät liity toisiinsa. Maapallo on todettu pyöreäksi. Vaikka et sitäkään uskoisi, maapallo on ja pysyy pyöreänä. Evoluutio on kiistakapula ainoastaan sen takia, että se kumoaa kristinuskon Raamatun sanomaa. Toisaalta, toki kaikkeen tieteelliseen tutkimukseen liittyy keskustelu ja kyseenalaistaminen. Kun evoluutiota tutkitaan, sitä kyseenalaistetaan jatkuvasti. Evoluutiosta on kuitenkin todisteita jo niin monella tasolla, että sitä ei voi enää osoittaa vääräksi. Teoriaa voi kuitenkin aina parannella. Siitä on kyse tieteellisessä debatissa. Tässä on myös syy siihen, että Darwinin ajatuksia on jalostettu yhä pidemmälle, ja todettu, että hänen esittämänsä logiikkaa tapahtuu mitä moninaisemmissa yhteyksissä.
Kreationismi ei ole edennyt tieteenä mihinkään. Se jämähtää jo lähtökuoppiinsa väärien lähtöolettamusten takia. Toki, kaikenlaista potaskaa voi kirjoittaa siitä, että evoluutio on valhe, ja kaikki se voi tuntua hyvinkin uskottavalta, mutta se ei tee siitä tiedettä.
Jos muuten Raamattu väittäisi, että Joulupukki on oikeasti olemassa, meillä olisi varmasti kasapäin hihhuleiden tutkimuksia siitä, että emme ehkä olekaan katsoneet jokaisen kiven alle, missä joulupukki voisi piileskellä, yms. Maapallon litteyttä yritettiin kirkon toimesta myös pitkään pimittää kansalta, ja sen todistajia mestattiin. Evoluutioteoria on siinä mielessä helpompi vastustettava, kun se ei näyttäydy tavallisen ihmisen arkielämässä. Mutta tuskinpa voisit tänä päivänä yrittää väittää, että maapallo on litteä, vaikka Raamattu niin antaa ymmärtää...
3) "Missä määrin esim. rakkauteen voidaan käyttää määritelmää tieto."
- Missä määrin rakkauteen pitää käyttää määritelmää tieto? Rakkaus on tunne, ja tunne on epärationaalinen. Jonain päivänä voit tuntea iloa aurinkoisesta päivästä, mutta jos kissasi on kuollut ja olet juuri menettänyt vaikka työpaikkasi, et varmaan koe aurinkoista päivää samoin kuin parempana päivänä. Voi myös olla, että naapurisi ei suhtaudu juuri samaan aurinkoiseen päivään juuri samalla tavalla kuin sinä.
Tunteita toki voidaan tutkia tieteellisesti, aivan kuten uskontoakin. Tieteellisessä mielessä uskonto on uskoa yliluonnolliseen, jota ei voida perustella olevan olemassa. Monelle uskovalle Raamattu ja omat kokemukset riittävät "todistamaan" Jumalan, sellaisena kuin Hänestä on kirjoitettu. Tieteellisessä mielessä tämä todiste ei ole lähellekään pitävä taikka looginen. Koska uskoja on monia, meillä ei myöskään ole mitään järjellisiä keinoja sanoa, mikä niistä olisi oikeampi kuin toinen.
Silti uskoa on. Voimme päätellä, että usko ei perustu järkeen, vaan pikemmin sen ulkopuolisiin asioihin, kuten tunteisiin ja mielikuvitukseen. Toki voihan uskovainenkin olla looginen, mutta ei uskontoon liittyvissä asioissa. Jos uskot, et ole looginen.
Toki, Raamatussa on myös vahva elämänfilosofinen puoli, mikä voi myös tuntua "todelta". Voit sanoa, että katso, käänsin toisenkin poskeni, ja selvisimme tilanteesta lopulta neuvottelemalla sopuratkaisun. Tällainen maltti konfliktitilanteissa on varmasti hyvä juttu, mutta se ei ole todiste Jumalan olemassaolosta, tai siitä, että Jumala olisi tämän opin takana, tai että Jumalaa tarvittaisiin maltin oppimiseen.
Voit myös puolestani saada impulsseja lähteä kapakkaan tai Ahvenanmaalle samoilemaan. Voit myös nimittää niitä huoletta uskoksi, minä en. Ja ainahan elämässä jotain impulsseja tarvitaan =)...
Luepa mitä maailman terveysjärjestö WHO on mieltä mm. akupunktiosta ja muista vaihtoehtohoidoista... Kun on tutkittu ja todettu, että akupunktiota voidaan käyttää kivunlievitykseen, kyllä skepsiskin sen myöntää.
http://www.skepsis.fi/lehti/sisallys/2004-2jarv.html
Tässä myös WHO:n nykykanta akupunktioon:
http://www.who.int/medicines/library/trm/acupuncture/clinicreportsacupuncture.shtml
Huomaa, että raportin lausunnot ovat hyvin rajaavia.
Hassua kyllä, reikin todetuista parantavista vaikutuksista ei löytynyt WHO:n sivuilta mitään?! Se, että jokin lääkärikeskus tms tahot Suomessa kertoo "että reikiä on testattu ties missä", viittaamatta kuitenkaan mihinkään tutkimuksiin, joita voisi arvioida, ei todista mitään.
Ja mielestäni kyllä tuon edellisen viestini Skepsis-linkin perusteella he esittävät varsin rakentavia ehdotuksia, miten vaihtoehtohoitojen mahdollisista hyödyistä voisi ottaa selvää. Olisiko siinä hommaa sinullekin? :)
ja muita impulsseja.
1)
Itse en ole saanut kristillistä kasvatusta. Minulle kyllä opetettiin että Jumala on olemassa, ja iltarukous opetettiin myös. Mutta Jumalalla ei ollut minkäänlaista sijaa meidän arkielämässä.
Jumala oli vain jokin uskomus.
Siksi mm. iltarukous toimi päinvastoin kuin ilmeisesti olisi ollut tarkoitus, se tuntui ahdistavalta, ei suinkaan lohdulliselta ja turvaa antavalta.
Jossain vaiheessa olin kyllä pyhäkoulussa, mutta sielläkin jeesusjutut jäivät lähinnä irrallisiksi kertomuksiksi, joita en osannut yhdistää todelliseen elämään millään tavalla.
Opetus että Jumala on ja että Jeesus vapahtajana on tie Jumalan yhteyteen, on vasta kertomus, ehkä sinänsä totta mutta kuitenkin kertomus. Se ei vielä ole kristillistä kasvatusta vaan pelkkää tarinan kertomista.
Kristillisen kasvatuksen perusta on mielestäni kristillisyys: elämä Hänen yhteydessään josta puhutaan. Se ei ole tiettyjen ajatusten ja moraalikäsitysten siirtämistä pelkästään, vaan ensisijaisesti opetusta (myös käytännön tasolla näkyvänä elämänä) Jumalasta joka on läsnäoleva ja vaikuttava Jumala.
Sellaista kasvatusta en saanut lapsena.
Luulisin että ns. nimikristillinen kasvatus ja ulkokohtainen uskonnollinen hymistely joulunlapsen seimen äärellä ym. on tässä maassa tehnyt itse asialle ehkä jopa enemmän hallaa kuin minkäänlainen ateismi sinänsä?
En tiedä.
2) > Evoluutio on todistettu tieteellisin menetelmin. <
Käsittääkseni tämä ei pidä paikkaansa. Itselläni ainakin on sellainen käsitys.
Mitä sitten on "tiede"?
Käsittääkseni tiede perustuu tietoon, ja tästä lienemme yhtä mieltä. Se on tieteellisesti tutkittavia asioita ja niiden suhteita, joita kyetään analysoimaan ja mittaamaan.
Evoluutiosta puheenollen on varmasti joitain tieteellisiä faktoja, mutta jos näiden faktojen perusteella vedetään johtopäätös jonka tuloksena sitten on tämä evoluutioteoria, ei enää ole kyse tieteestä. Evoluutioteoria on tieteellisten tosiasioiden tulkintaa, ja olennaista tässä tulkinnassa tuntuu olevan usko.
Näkemys että ihminen on syntynyt evoluution tuloksena ilman luomista on myytti siinä kuin mikä tahansa uskonnollinen myytti. Se ei ole tieteellinen fakta.
> Maapallo on todettu pyöreäksi. Vaikka et sitäkään uskoisi, maapallo on ja pysyy pyöreänä. <
Totta. JOS maapallo on pyöreä, toki se pysyy pyöreänä uskomme me, sinä tai minä, mitä tahansa. Ja se pysyy pyöreänä vielä sittenkin, kun se on tieteellisesti todistettu pyöreäksi!
Voimme jopa sanoa, että se on ja pysyy pyöreänä vaikka sitä ei oltaisi edes todistettu pyöreäksi. Siinä tapauksessa emme vain välttämättä tietäisi sen pyöreydestä mitään. Jollain ehkä olisi kuvitelma että maapallo on pyöreä, mutta se kuuluisi kuvitelmien piiriin.
Tosiasiat nyt vain ovat sellaisia. Ne eivät muutu meidän näkemystemme, kokemustemme ja mittaustulostemme muuttuessa. Ainoa mikä muuttuu on oma käsityksemme ja "tietomme".
Niin. Kiitos Jumalalle, tosiasioista voidaan saada tietoa. :)
3) > Rakkaus on tunne ja tunne on epärationaalinen... <
Totta. Tässä olen samaa mieltä. Kiitos.
On kuitenkin olemassa jotain, jota nimitämme rakkaudeksi, ja se on todellista vaikka sitä ei (välttämättä) voida tieteellisesti tutkia.
Ja kun Raamattu puhuu Jumalan rakkaudesta, on kyse Rakkaudesta joka ei ole ailahteleva ja kohteitaan vaihtava, kuten ihmisen rakkaus usein on. Se ei ole pelkkää "tunnetta" vaan enemmänkin asennetta ja toimintaa.
Tämä taas uskon asia.
> Jos muuten Raamattu väittäisi, että Joulupukki on oikeasti olemassa jne. <
Höpö höpö.
Ymmärrän kyllä väitteesi asiayhteydessään, eli että kirkko on oman auktoriteettinsa ja hallinta-asemansa tueksi yrittänyt milloin mitäkin, saadakseen jäsenensä pysymään tiukasti helmassaan.
Sama kirkko joka väitti maata litteäksi kielsi ihmisiltä kansankielisen Raamatun ja toimitti kaikki messunsa latinaksi, jotta saattaisi selittää Raamattua kansalle miten huvittaa. Kun jotkut todelliset uskovat sitten alkoivat salaa kääntää Raamattua kansan kielelle ja levittää sitä ja opettaa sen opetusten mukaisesti, kirkko vainosi, mestasi ja poltti näitä.
Kyse oli siis, ei niinkään uskosta ja uskon asioista vaan politiikasta ja vallasta, jossa uskontoa (ja ihmisten herkkäuskoisuutta) käytettiin hyväksi.
Hyväksyn kyllä tuollaiseen toimintaan kohdistuvan kritiikin!
Taida kuitenkin vahvasti USKOA oman argumentointisi loogisuuteen... tsemppiä vaan... ;)
- - -
> Tieteellisessä mielessä uskonto on uskoa yliluonnolliseen, jota ei voida perustella olevan olemassa.
Silti uskoa on. Voimme päätellä, että usko ei perustu järkeen, vaan pikemmin sen ulkopuolisiin asioihin, kuten tunteisiin ja mielikuvitukseen. Toki voihan uskovainenkin olla looginen, mutta ei uskontoon liittyvissä asioissa. Jos uskot, et ole looginen.
Voit myös huoletta saada impulsseja...
Voit myös nimittää niitä uskoksi, minä en. Ja ainahan elämässä jotain impulsseja tarvitaan. <
- - -
> Usko ei perustu järkeen, vaan pikemmin sen ulkopuolisiin asioihin, kuten tunteisiin ja mielikuvitukseen. <
Usko ei perustu järkeen, totta.
Järki ei ole koko ihmisen olemus.
Järjellinen ajattelu on jotain joka tapahtuu IHMISESSÄ. Se on ajatustoimintaa, eikö niin?
Usko koskettaa enemmän ihmisen KOKO OLEMUSTA.
On selvää ettei yhteys Jumalaan tapahdu eikä voi tapahtua järjen alueella, koska se (tämä yhteys) ei ole vain ajattelua.
Jos yhteys Jumalaan olisi pelkkää ajattelua, silloin se olisi uskomus, joka tapahtuu järjen alueella.
Jokainen uskonto ja uskomusrakennelman omaksuminen vaatii ajatustoimintaa ja näin ollen järjen käyttöä - silloinkin kun on kyse "epärationaalisista" uskomuksista.
Kristinuskon näkökulmasta:
Se, että ihminen ajattelee uskontoa ja että hän uskonnollisella tavalla, ajatusmaailman abstraktina rakennelmana, omaksuu uskon Jumalaan, ei vielä välttämättä merkitsee minkäänlaista yhteyttä todelliseen Jumalaan, koska todellinen yhteys ja oikea Jumalan kokeminen tapahtuu ihmisen sisällisessä olemuksessa, hengessä.
Siksi erotetaan toisistaan "kuollut usko" (järjellinen totenapitäminen: Jumala on) ja "elävä usko" (elämä Hänen yhteydessään, joka on).
Ensimmäinen on ihmiskeskeistä ja perustuu ihmisen tekoon (uskonhan minäkin Jumalaan, omalla tavallani!), toinen on Kristuskeskeistä, ja sen perustana on riippuvuutensa tunnustaminen Jumalasta: Jeesus Kristus, jos sinä olet, voin tuntea sinut vain sinun tavallasi, että itse osoitat itsesi minulle todeksi ja johdat tuntemiseesi.
Jälkimmäinen - usko riippuvuutena Jumalasta ja Jumalan teosta - edellyttää väistämättä nöyrtymistä.
Vaikka yhteys Jumalaan ei ole järjen asia, se ei silti ole järjetöntä. Usko Jumalaan (puhun nyt siis kristillisestä uskosta, joka ei ole lähinnä uskomista ja uskottelua, vaan seurusteluyhteyttä Hänen kanssaan) koskee koko ihmisen olemusta, niin ollen myös järjellistä ajattelua.
Järki ei ole uskon ydin, mutta kun ensin on yhteys Jumalaan, sitten voi myös järjellisesti näitä asioita käsittää ja käsitellä.
- - -
> tunteisiin ja mielikuvitukseen. <
Ymmärrän näkemyksesi, ja jos en olisi kristitty ajattelisin varmasti jokseenkin samalla tavalla. Tästä on siis turha väitellä. Sanon kuitenkin vielä kerran oman kokemukseni ja näkemykseni tähän asiaan.
Uskoni ei perustu tunteisiini. Ei myöskään mielikuvitukseeni.
Jos olisin kysynyt asiaa omilta tunteiltani, siis sielulliselta tunnemaailmaltani, en varmasti olisi koskaan "tullut uskoon". Samoin mielikuvitukseni laita. En ryhtynyt kuvittelemaan itselleni kristinuskon ja Raamatun mukaista Jumalaa.
Kyllä kuvitelmieni mielenkiinto, ja inhimillisten tunteideni mielenkiinto oli aivan muualla. Inhimillisellä tasolla minuun vetosi
kyllä ihan muunlaiset näkemykset!
Raamatussa on kohta, jossa sanotaan että Jumalan sana on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka. Tuohon aikaan roomalaisilla oli miekkoja jonka kumpikin puoli oli hiottu äärettömän teräväksi. Sellainen oli melkoinen ase erottamaan ja halkaisemaan asioita, niinkuin sanotaan "nivelet ja ytimet". Ja Jumalan Sana siis on "terävämpi".
Samassa kohdassa jatketaan, että se (Jumalan sana ja Pyhä Henki) erottaa ihmisen sielun ja hengen, eli osoittaa ihmiselle mikä esim. hänen uskossaan ja uskomisessaan on sielullista ja omiin tunteisiin perustuvaa, mikä oikeasti hengellistä ja Jumalasta, Hänen todellisuudestaan syntynyttä.
Vielä sama kohta jatkaa, että tällä tavalla Jumalan Henki käyttää Sanaa paljastamaan ihmisen sisimmät ajatukset ja tuomitsee, punnitsee ja arvioi hänen aikomuksensa - niin että ihminen itsekin voisi nähdä, missä hän oikeastaan on menossa koko ihmisenä.
En suinkaan päättänyt: tämä tuntuukin hyvältä, ryhdynpä nyt uskomaan tällaiseen kristinopin mukaiseen Jumalaan ja sen mukaisesti sitten uskon kaikki muut Jumalat valheiksi.
Tulin uskoon henkilökohtaisen, mielestäni rehellisen etsinnän ja pohdinnan tuloksena, jossa prosessissa Jumala itse, todellisena ja olemassaolevana, ilmaisi itsensä minulle. Näin ajattelen.
En voi tästä sinua vakuuttaa, eikä se ole tarpeenkaan, sillä jos voisin synnyttää toisessa uskon, se olisi kuitenkin vain ajatusmaailman uskoa, tyhjänpäiväistä uskonnollisuutta.
Raamatun mukaan Jeesus Kristus on uskon alkaja ja sen täyttäjä. Tämä on oma kokemukseni ja niin minä ajattelen. Uskosi tai epäuskosi on sinun ja Jumalan välinen asia - minun näkökulmastani katsottuna.
Sinun näkökulmastasi eli ajatusvinkkelistäsi käsin se ei tietenkään voi olla sinun ja Jumalan välinen asia, koska ei ole olemassa mitään Jumalaa missään, ja niin ollen on kyse vain SINUN asiastasi ja arvoistasi, maailmankatsomuksestasi suhteessa muiden maailmankatsomuksiin?
- - -
> ...voihan uskovainenkin olla looginen, mutta ei uskontoon liittyvissä asioissa. Jos uskot, et ole looginen. <
Tässä asiassa olet mielestäni väärässä.
Jos ja kun olen tullut uskoon sellaisten pohdintojen, kysymysten ja kokemusten kautta kuin olen, olisi erittäin epäloogista että kieltäisin tuon kaiken ja ryhtyisin nyt sanomaan, että usko Jumalaan on itse asiassa perusteiltaan täysin samaa kuin esim. usko Joulupukkiin.
Tietysti sellaisen "tieteellisyyden", jossa jo valmiiksi on ennakko-oletuksena ettei Jumalaa ole eikä voi olla, näkökulmasta kaikki Jumala-kokemukset ovat epätodellisia harha-aistimuksia, joten luonnollista on vedotaan uskovan epäjohdonmukaisuuteen.
Kun on jo etukäteen varma siitä, ettei ole Jumalaa, eikö silloin ole selvää että usko Jumalaan on "harhaista" ja "epäloogista"? Mitä muutakaan se voisi olla?
Väitettä "uskonnollisissa asioissa ei voi olla looginen" voi lähestyä monelta kantilta.
Jos sanon uskovani, niinkuin kristittynä uskon, ja sitten kuitenkin toimin vastoin Raamatun opetuksia, olen "uskonnollisissa asioissa epälooginen".
Mutta jos ja kun Raamatun lupaukset toimivat, rukous toimii, hengellinen taistelu henkivaltoja vastaan toimii, Jumalan rakkaudellinen läsnäolo ja johdatus toimii, parantava ja eheyttävä Hengen työ toimii - eikö tässä ole logiikkaa, johdonmukaisuutta?
Ja kun uskon näihin asioihin ja elän näissä, joista Raamattu puhuu, eikö siinä ole logiikkaa?
- - -
> Jos uskot, et ole looginen. <
Viittaan aikaisempaan näkemykseeni, että usko ja tieto eivät välttämättä sulje toisiaan pois.
Esimerkki:
Jos pöydällä on esimerkiksi vihreä kahvikuppi, sinun pitää uskoa että se on siinä.
On monia asioita, joihin pitää ensin uskoa. Sitten ne muuttuvat tiedoksi.
Uskot että näköhavaintosi on oikea, sen mukaisesti tartut kuppiin ja huomaat, kyllä, tämä on oikeasti olemassa.
Et voi tietää asiaa, ellet ensin usko siihen?
Ja jos asian todenperäisyys voidaan mielestäsi selvittää vain koskettamalla, tämäkin on asia johon sinun täytyy uskoa. Olet päättänyt uskoa että asioiden tieteellinen lähestymistapa on todellisuudessa pätevä ja tuottaa tietoa, ja että havaintoihin ja kokemuksiin voi luottaa. Kaikki tämä vaatii uskomista.
Jos sanot "en usko että pöydällä on mitään" - koska sinulle on sanottu ja (ehkä tieteellisesti) todisteltu ettei pöydällä ole mitään - silti tosiasia pysyy.
Voi olla että sinulle on esimerkiksi perusteltu miksi kyseessä on näköharha! Ehkä on esitetty loogisesti pätevät kaaviot siitä miksi pöydälle on saatu syntymään tällainen heijastus, joka aivan näyttää kahvikupilta, vaikka ei todellisuudessa olekaan sellainen.
Kun nyt katsot pöydällä olevaa kahvikuppia, on kyse siitä mihin uskot.
Ehkä olet keittiön oven takana. Henkilö, johon luotat, sanoo sinulle: kun avaat oven ja astut keittiöön, siellä on sinua varten kattamani aamupala.
Oven takana ollessasi et voi tietää onko näin vai eikö ole näin.
Jos henkilö on tuntematon ja olet epävarma, ajattelet todennäköisesti: en tiedä, pitäisikö minun uskoa vai ei, mutta kohtahan se selviää. Avaat oven - ja tiedät, oliko sinulle sanottu asia uskottava vai ei.
Jos henkilö todella on luotettava, eli olet jollain tapaa tullut vakuuttuneeksi hänen luotettavuudestaan, todennäköisesti uskot hänen sanansa jo ennenkuin avaat ovea. Uskosi vahvuudesta riippuu kuinka levollisesti hänen lupaukseensa asennoidut.
Ehkä sinulla on kiire töihin, mutta et ollenkaan hätäile, koska tiedät että keittiössä sinua odottaa valmis aamupala eikä sinulta kulu aikaa sen valmistamiseen, voit sen nauttia ennenkuin lähdet.
Itse asiassa voit jopa naurahtaa ja sanoa: tiedän, että keittiössä minua odottaa aamupala.
Ja kuitenkin on kyse "puhtaasta uskosta".
Eikö siis moni asia arkielämässä vaadi uskomista, joka ei ole tiedon vastakohta? Esimerkiksi risteyksessä kävelet suojatien yli koska oletat eli uskot että autot pysähtyvät punaisiin eivätkä tule päällesi. Voit perustella uskoasi liikennesäännöillä ja aiemmilla kokemuksilla, mutta silti et voi mitenkään tietää kuinka tulee tapahtumaan, sinä vain uskot ja toimit sen mukaan.
- - -
Uskoni Jumalaan ei ole perusteetonta uskomista ilman minkäänlaista pohjaa.
Olen tullut vakuuttuneeksi että Hän on.
Minun ei tarvitse joka hetki uskoa (ajatusmaailman tapahtumana) että Jumala on. Uskon Häneen ajattelemattakin sillä usko on minussa läsnä. Jumala on elämässäni yhtä luonnollisella tavalla kuin nämä jalat joilla kävelen. Eihän minun tarvitse koko ajan sanoa itselleni että minulla on jalat. Se on olemuksellinen tosiasia, jonka koen ilman uskonnollista uskomista.
Vaikka usko on "hengellinen" tapahtuma, se Jumala, jonka tunnen, käsittää minut koko ihmisenä. Hän on läsnä tämän elämän ja maailman arkirealiteettien keskellä.
"Raamatun mukaan Jeesus Kristus on uskon alkaja ja sen täyttäjä. Tämä on oma kokemukseni ja niin minä ajattelen. Uskosi tai epäuskosi on sinun ja Jumalan välinen asia - minun näkökulmastani katsottuna."
- Aivan, eli aika fiilispohjaisia juttuja, eikö vain ;)... Minä kun en ole tutkimallakaan Jumalaa löytänyt. Yleinen vasta-argumentti tähän on toki, että olen tutkinut väärin, muta ei nyt mennä siihen ;)...
Eikö Jeesus sano, että ihmiset tulevat tekemään suurempia ihmeitä joita Hän itse tekee. Ajatuksen (uskon) voimalla vuorien siirrossa, mikä on merkki tosi uskovaisesta, viittaa Jeesus ihmisessä piileviin okkultisiin voimiin. Sen pitäisi olla vielä aika vaivaton temppu niille jotka ovat uskossa. Mistä muualta tuo vuoria siirtävä voima tulisi kuin Jumalalta. Mistä ylipäätään mikää tulee muualta kuin Jumalalta. Saatanalta? Mikään ei ole itsessään pahaa, muistatkos. Tuomitsit okkultismim. Koko ajan jokainen ajatuksemme aikaansaa okkultisen syyseurausketjun. Eikö Jumala ole antanut ihmisen pojalle kyvyn parantaa ja antaa syntejä anteeksi? Lainopettajat sanoivat Jeesuksen parannustöistä, että se on "Herran herjaamista" (mat.9:3). Samaa epäuskoista syyttelyä harrastavat nykyisin kirkko ja kaikki muutkin nykyajan ulkokullatut fariseukset, jotka kieltävät muutenkin suurimman osansiitä mitä Jeesus käskee.
Kirjoitit elämänkäsityksestä ja ihmiskäsityksestä, kuin Jumalan valtakunta ei löytyisi meistä, itsemme sisältä. Mistä tuollaista keksit?
Tässä nimenomaan on ero.
Jeesus EI PUHU ajatuksen voimalla (asioiden, esineiden, ideoiden) siirtämisestä, vaan että "jos teillä olisi uskoa sinapinsiemen verran". Kyse ei ole ensisijassa jostain, jota siirretään, vaan uskosta, jolla siirretään.
Jotta voisi ymmärtää Jeesuksen tarkoituksen on tietysti ymmärrettävä mitä on se usko josta Hän puhuu.
Toisenlaisessa ajattelussa, jossa painopiste asetetaan uskosta ihmiseen ja ihmisen ajatteluun, myös Jeesus on "toisenlainen". Raamattu varoittaa selkeästi näistä toisenlaisista Kristuksista ja "toisesta evankeliumista, joka ei kuitenkaan ole mikään evankeliumi". Näissä toimii okkulttinen voima.
Kyseinen raamatunkohta vuoria siirtävästä uskosta ei siis korosta ihmisen uskomista ja kykyä oman uskottelunsa ja/tai sielunvoimansa ponnistuksin toteuttaa toiveita ja pyrkimyksiä.
Usko josta Jeesus puhuu on ennen kaikkea suhdetta Jumalaan. Siksi "vuoria siirtävä uskokin" on vain ja ainoastaan Jeesukseen katsovaa uskoa. Kyse ei ole minussa piilevistä voimavaroista, vaan Hänestä, jolla on valta ja voima. Se juuri on astumista minun mahdollisuuksistani Hänen mahdollisuuksiinsa.
> Mikään ei ole itsessään pahaa. <
Mistä tämän olet oppinut?
Et ainakaan Raamatusta.
On helppo leimata kristityt:
> Samaa epäuskoista syyttelyä harrastavat nykyisin kirkko ja kaikki muutkin ulkokullatut fariseukset, jotka kieltävät muutenkin suurimman osan siitä mitä Jeesus käskee. <
Tämäkö nyt sitten on sitä avarakatseisuutta ja suvaitsevuutta? Suvaitaan kaikki muu, mutta ei niitä, jotka uskovat raamatulliseen Jeesukseen. Heidät on syytä leimata (perusteettomilla ja ylimalkaisilla heitoilla) ulkokullatuiksi fariseuksiksi.
Perustelusi?
En täysin ymmärrä viimeistä virkettäsi.
Mitähän kirjoitin elämänkäsityksestä ja ihmiskäsityksestä? En muista. Ihmisillä nyt kuitenkin on erilaisia käsityksiä elämästä, ihmisestä ja Jumalasta. Tämä lienee selvää?
> ...kuin Jumalan valtakunta ei löytyisi meistä, itsemme sisältä. <
Löytyy kyllä, niistä joissa Jumala on syntien anteeksiantamuksen kautta armon todellisuudessa, joka merkitsee läsnäolevaa yhteyttä Jumalaan.
Siinä on uskon ydin.
Ihmisen "usko" ulkopuolella armon, ja näin ollen ulkopuolella Jumalan valtakunnan toiminnan, ei ole Kristusta kirkastavaa uskoa - vaikka tähän tietysti sanot että "Kristus" on meissä jokaisessa, ja meidän tulee toteuttaa "Kristusta itsessäme" kuten Jeesuskin teki, ja että "kirkko ja ulkokultaiset fariseukset" ovat vääristäneet Jeesuksen sanojen tarkoituksen? Itse asiassa Jeesus ei tarkoittanut sanoa että juuri hän persoonana, on tie, totuus ja elämä, kuten säälittävät kristityt ovat asian vesittäneet, vaan hän tietysti tarkoitti että ihmisen oma minä on se tie, totuus ja elämä, jota jokaisen tulisi noudattaa?
Salli minun todeta: toteuttaa omaa, syntistä luontoaan ja niin - kaikessa uskomisessaan - yhä edelleen pysyä ulkopuolella Jumalan tahdon ja valtakunnan!
Tuonkaltainen Aquarius-Jeesus ei ole Raamatun kuvaama Messias, se syntiemme sovittaja ja todellinen Kuningas, joka oli mukana maailman luomisessa ja joka taivaasta tulleena Jumala sovitti ihmisen jotta meillä uskon kautta armossa olisi pääsy Hänen kirkkauteensa.
Todellisesta Jeesuksesta sanoo Raamattu, että Hän on "uskon alkaja ja sen täyttäjä". Ei minkä tahansa uskon, vaan sen uskon, joka on elämänsuhdetta Herraan.
On siis niitä, joissa Jumalan valtakunta on sisällisesti, kuten Raamattu myös sanoo "Kristus teissä, kirkkauden toivo" ja niitä, joissa tämän valtakunnan todellisuus, sisällinen yhteys Kristuksessa ei ole.
On totta että kristityt ovat laiminlyöneet suhdettaan Herraan, käsittävät Hänen mahdollisuutensa itsessään perin pinnallisesti ja "nukkuvat" monessa kohdin!
Kun meillä on usko yhteytenä ja suhteena Herraan, meidän tulisi myös antautua tämän uskon todellisuuteen ja toteuttaa sitä luottamuksessa Kristukseen, se on jumalallista Hengen todellisuutta, jossa vuoret siirtyvät.
Uskon toimintamalli ja periaattet löytyvät Sanasta.
Ensinnäkään okkultinen voima on itsessään neutraalia. Kuin vesi tai tuli. Riippuu käyttäjästä mitä sillä tehdään. Ihmisen psyyke ei voi olla vaikuttamatta okkultisesti todellisuuteen, joten pitää vain pysyä ruodussa ja toimia oikein, myös ajatuksissaan. Jeesus korosti ajatuksen merkitystä mat.5:28. Pelkkä himon ajaus on jo rikkomus Lakia vastaan, koska ajatus ON TEKO. Tunteeseen samaistuminen on tunteen sanelemaa ajatusta.
>Kyse ei ole minussa piilevistä voimavaroista, vaan Hänestä, jolla on valta ja voima.>
Korostin voiman tulevan Jumalalta. Ihmisen oma tehtävä tässä Jumalaan yhtymisessä, on persoonallisuuden kurinalaistaminen, jotta Jumalan laki meidän kauttamme pääsisi vuodattumaan maailmaan.
> Mikään ei ole itsessään pahaa. <
Mistä tämän olet oppinut?
Et ainakaan Raamatusta.
Sieltä se löytyy. En kyllä löytänyt, kun etsin, mutta jatkan etsimistä ja ilmoitan sitten kun löytyy :)
Syy närääni kirkon ylimielisyyttä ja valtaa kohtaan on yksinkertainen: Jeesuksen kuoleman jälkeen oli monia pieniä kristillisiä yhteisöjä, joilla oli hyvin läheinen suhde alkulähteille. Ei ole sattuma, että "valtakirkko" nousi, kyynärpäätekniikalla, gnostikoiden ja muiden "tosi kristittyjen" kustannuksella suurimmaksi "puolueeksi" johon kaikki takinkääntäneet fariseukset liittyivät. Siitä alkoi järjestelmällinen totuuden hävittäminen ja raamatun "uudistaminen". Hyvänä esimerkkinä konstantinapolin kirkolliskokous v. 533, jossa raamatusta poistettiin jälleensyntymisoppi.
Luuletko, että lähimmäisen rakkautta edustava instituutio olisi selvinnyt alun melskeistä voittajana. Ei. Vallan kaappasivat pyrkyrit, joille rakkautta tärkeämpi oli KUNNIANHIMO. Sama voima joka täällä tänäänkin massoja hallitsee.
Ihmiskäsityksestä ja maailmankuvasta sen verran, jotta ymmärtäisi mistä on kysymys, on oltava jokseenkin oikea käsitys ihmisestä ja maailmasta. Muuten käy helposti niin, että menee massan mukana sieltä mistä aita on matalin, eikä sieltä mistä tien on kapein. Viisas mies, Pekka Ervast, on sanonut, että Jeesuksen ymmärtää vasta kun on tutkinut Buddhan opetuksia. Raamatun moniselitteisyydet saavat uuden perspektiivin, joka mahdollistaa analyyttisemmän tarkkailun.
Ei ole enää "pyhien kirkkoisien" armoilla. Suosittelen DHAMMABADAA luettavaksi. Buddhan opetuksia, joista Kristuksen rakkauden kirkkaus sokaisee nöyrän etsijän.
Sekoitat pahasti myös seuraavassa kappaleessasi ajatuksen. En tarkoita, että minun, sinun tai Jeesuksen persoona (tässä tulee esiin oikean ihmiskuvan ymmärtämisen merkitys. Persoonallisuus on juri se este, joka meitä erottaa Jumalasta). Himojen voittamisen jälkeen alkaa Kristu herätä tajunnassasi. Eli olet läsnä Jumalan valtakunnassa.
Liian monet sokealla asenteella alentuvat taikauskoon, ymmärtämättä, että kaiken takana on luojan säätämä laki johon osallistumme. Halusimme tai emme.
Kirkon oppien mukainen elämänfilosofia ei ole oikea menetelmä Jumalan saavuttamiselle.
Pitää painottaa, että en väitä itse saavuttaneeni yhteyttä sen enempää kuin massat muutenkaan. Ehkä keon omaavani toivon kipinän :)
Tutkin Jumalan lakeja ja kysyn. "Valitettavasti" aarre löytyykin uskontojen yläpuolelta. Siellä Jumalakin asuu.
> Okkulttinen voima on neutraalia. <
Okkulttinen voima EI OLE neutraalia, koska se ei ole pelkkää "energiaa", joka saisi varauksensa (positiivisen tai negatiivisen) käyttäjän motiiveista ja/tai henkisyydestä riippuen. Näinhän moni tahtoo ajatella asian olevan.
Sekä valkoinen että musta magia kumpuavat samasta lähteestä. Suurin osa ns. saatananpalvojista tietää ja myöntää tämän, ns. valkoisen voiman "noidista" vain harva?
> Ihmisen psyyke ei voi olla vaikuttamatta okkultisesti todellisuuteen... <
Luulen ymmärtäväni mitä tarkoitat, jokseenkin. Mielestäni on kuitenkin harhaanjohtavaa käyttää sanoja okkultismi tai okkulttinen tässä yhteydessä.
Mitä itse tarkoitat ko. termillä?
>...joten pitää vain pysyä ruodussa ja toimia oikein, myös ajatuksissaan. Jeesus korosti ajatuksen merkitystä mat.5:28. <
Kyllä, ajatuksiin tai paremminkin niiden käyttöön sisältyy voimaa. Ehkä olisi parempi puhua asenteesta ja asenteellisesta suuntautumisesta. Esimerkiksi vihainen ajatus, johon toki sisältyy tunnetta, ei vielä itsessään ole okkulttinen, ellei se aktiivisesti suuntaudu ihmistä kohden, josta ajatellaan pahaa.
Kun pahat ajatukset ovat "pahan" käytössä, ei ole (mielestäni) enää kyse ihmisen psyykkisestä voimasta, vaan sielunvihollisen henkivalloista, jotka käyttävät näitä ajatuksia (henkilöön kohdistettua, asenteellista vihaa) ikäänkuin kirouksen välikappaleena.
On hyvä että tämä asia tulee puheeksi. :)
Todella! Ei riitä, että ihminen on kristitty, ellei hän myös TOIMI Jeesuksen opetusten mukaan. Hän toki on pelastettu ja osallinen Pyhän Hengen voimasta, tätä perinteistä terminologiaa käyttääkseni, mutta se ei vielä tarkoita, että hän välttämättä olisi Pyhän Hengen käytössä!
Myös uskova ihminen voi olla kirouksen välikappaleena jos toimii vastoin Mestarinsa opetuksia.
Jeesushan opetti siunaamaan, ei kiroamaan. Myös Paavalilla on selkeää kristillistä opetusta tästä, joten Sanan linja on selkeä.
Tuon linjan perusta ei kuitenkaan ole ihmisen sisällinen voima, psyykkinen energia, sielunelämä tms.
Kautta koko Raamatun perusta on Jumalassa ja ihmishengen yhteydessä Häneen.
Jos tämä perusta unohdetaan, silloin opetukset menettävät varsinaisen merkityksensä. Tällöin Raamatun hyvät, moraaliset ohjeet voidaan ottaa miltei minkä tahansa positiivisen filosofoinnin ja myös okkultismin tueksi.
(Et löytänyt kohtaa, jossa puhutaan, ettei mikään ole itsessään pahaa. No, luulin sinun löytävän sen. Tiedän itse kyllä kyseisen kohdan.
Mutta palataan siihen myöhemmin...)
> Hyvänä esimerkkinä Konstantinnopolin kirkolliskokous... <
Tämä ilmeisesti on sitkeä myytti, johon yhä uudestaan palataan, kun halutaan vesittää Raamatun sanoma selittämällä, että se (muka) on jo vesitetty!
Kyseinen väite tulee tämän tästä esiin New Age -liikkeen kirjoissa ja kirjoituksissa.
En usko että jälleensyntymisoppia on poistettu Raamatusta missään kirkolliskokouksessa, koska sellaista oppia ei yksinkertaisesti ole eikä ole ollut Raamatussa.
Olen lukenut Ervastia ja Dhammabadaa.
Lopuksi vielä tuohon psyykkisen voiman käyttöön.
Esimerkiksi kristillinen esirukous, jossa toivotaan Jumalan apua ja siunausta jollekin henkilölle, ei ensisijaisesti kohdistu tuohon henkilöön, vaan Jumalaan.
Kyllä, Jumala on Persoona.
Jostain syystä Hän on sitonut oman hyvän tahtonsa toteutumista meidän rukouksiimme; siitä huolimatta todellinen, muuttava voima on Hänessä, joka ottaa rukouksemme huomioon ja toimii niiden kautta. Varsinainen rukouksen voima ei ole siis rukouksessa itsessään - tai jos on, silloinkin onkin sitten jo kyse okkultismista.
Ja, kuten totesin, okkulttinen toiminta ei koskaan voi olla sitoutumatonta. Sielunvihollista sanotaan "ilmavallan hallitsijaksi". Kun ihminen lähtee toteuttamaan "omaa itseään" hengellisillä alueilla, hän joutuu vääjäämättä vihollishenkien pelinappulaksi, koska hänessä ei ole jumalallista energialatausta, joka varjelisi hänet näistä.
Mm. Watchman Nee (kiinalainen kristitty) opetti, että uskova, joka toisen henkilön puolesta rukoillessaan ajattelee tätä henkilöä enemmän kuin Jumalaa jota rukoilee, ja näin ehkä huomaamattaan suuntaa ja kohdistaa rukouksensa tuohon henkilöön, pyrkien vaikuttamaan häneen, saattaa kaikesta kristillisyydestään huolimatta olla sielunvihollisen henkivoimien käytössä, niiden psyykkisten siteiden kautta joita hän "rukouksillaan" tuohon henkilöön solmii.
Kristillisen rukouksen ero "valkoiseen magiaan" on juuri tässä. Rukoilemme Jumalaa ja pyydämme HÄNTÄ vaikuttamaan parantumista ja muuttumista, sen sijaan että yrittäisimme itse henkisesti muuttaa toista.
Kun ajattelemme hyvää ja toimimme hyvin, sillä on toki merkitystä. Esim. empatia ja rakastava suhtautuminen lähimmäiseen on asenne jonka hän voi "kokea" läheisyydessämme. Kyse on tunne-elämästä. Se ei vielä ole ns. valkoista magiaa, ellei siihen liity tietoinen henkinen vaikuttaminen ja manipulointi, jolla henkilö pyrkii sitomaan toisen itseensä ja omien toiveidensa toteuttamiseen.
SUMMA SUMMARUM:
Mielestäni ihmisen ajatuksissa, varsinkin kun on kyse asenteellisesta suuntautumisesta niitä henkilöitä kohden, joita ajatellaan, on siis jonkinlaista psyykkistä voimaa. Kun tuolla voimalla yritetään vaikuttaa toisiin ja saada heitä toimimaan tietyllä tavalla, ollaan tekemisissä sellaisilla langenneen sielun alueilla, joissa meillä ei ole lupa operoida, koska hengellinen vaikuttaminen kuuluu yksin Jumalalle!
Jos ajatustemme ja asenteidemme "energia" itsessään ehkä onkin neutraalia, se muuttuu normaalista, persoonallisesta sielunelämästä vihollisen käyttövälineeksi sinä hetkenä, kun tuota "energiaa" lähdetään käyttämään henkisen manipulaation välineenä. Silloin se on "demonisesti" varautunutta - olkoonkin, että seurauksena voi olla "positiivisia ja myönteisiä" tuloksia.
Jos ja kun Jumala ohitetaan ja lähdetään toimimaan kuin itse oltaisiin jumalia ja mestareita - silloin ollaan petettyjä ja toimitaan petoksesta käsin, "ilmavaltojen hallitsijan" eli Perkeleen alamaisuudessa.
"Valitettavasti".
Summataanpa vielä lyhyesti tuo Unboiled Nailsin käsitys:
Ihmisen sielunelämän voima voi olla neutraalia Sielunviholliseen ja neutraalia Jumalaan nähden. Se on ihmisen omien ajatusten ja tunteiden persoonallista liikettä hänessä. Myös sanaa "energia" voidaan tässä yhteydessä ehkä käyttää, jos tahdotaan. Onhan ihmisen aivotoiminta paljolti kemiallisia ja "sähköisiä" prosesseja. Näitä kun voidaan nykyään jo mitatakin.
Okkulttinen voima sen sijaan ei ole neutraalia.
Okkulttisesta voimasta on kyse SILLOIN kun yritetään vaikuttaa toiseen ohi hänen oman tahtonsa. Tällainen (okkulttinen voima) on aina ja poikkeuksetta "demonisesti" varautunutta?
- - -
(Jäin muuten miettimään...
Kun kristillisen näkemyksen mukaan, jonka kannalla itsekin olen, ihminen on joko Saatanan tai Jumalan valtapiiriin kuuluva, eli joko on Jumalan lapsi (uudestisyntymisen kautta!) tai sitten on vielä synneissään.
Niin niin... Kuinka "neutraalia" ihmisen ajatustoiminta voi olla, vaikka ei olisi edes okkultismista kyse?
No, tämä nyt ehkä meni jo varsinaisesta aiheesta sivuun. Lienee turhaa mennä sivuraiteille, pilkunviilaamisen puolelle?)
- - -
by the way:
Olisikohan etsimäsi sanankohdat Room. 14:14 ja 14:20?
Tarjoan vielä yhden hyvän: Tiit.1:15. :))
Ei ihan heti tule mieleen muita kohtia joilla voitaisiin käsitystäsi puolustella, tai sitten täytyy kyllä olla valmis tosi hurjiin tulkintoihin, mutta ehkä näistä apua? :)))
Tervetuloa sitten kun palailet "net-free-zone" tripiltäsi.
Jään kuulolle.
Jäniksenkäpälä on keskeinen osa Reiki-uskonnon jumalanpalvelusriittiä, jossa myös suitsukkeita haistellaan.
Olen itse kokenut tämän, joten turha väittää vastaan.
Kun itse sairastut katsotaan minne menet kun eivät muut lääkärit ja spesialistit pysty auttamaan. Puhumatta lääkkeistä jotka tappavat ihmisiä vuosittain ... Taidat olla hyvä koekaniini niille lääketehtaille ... kun heidän mainokset ovat sinuun purreet, hehhehhe.
Onnea polullesi ... vaikka se onkin kapea
Kun itse sairastut katsotaan minne menet kun eivät muut lääkärit ja spesialistit pysty auttamaan. Puhumatta lääkkeistä jotka tappavat ihmisiä vuosittain ... Taidat olla hyvä koekaniini niille lääketehtaille ... kun heidän mainokset ovat sinuun purreet, hehhehhe.
Onnea polullesi ... vaikka se onkin kapea
Voi voi voi. Jälleen tietämätön.
Mitähän sanoit kun näit ekan autosi elämässäsi. Oletko koskaan ihmetellyt miksi itämaiset ovat paremmassa kunnossa verrattuna meihin ... vai ovatko he myöskin kaikki vain piruja koska eivät usko jumalaasi.
Taidat itse olla eksynyt sielu kun et suvaitse muita maailmalle kun oma uskontoasi ajattelevia.
Jännä juttu ... Jeesus taisi olla piru itse ..eikö ...kun käsillään paranteli ihmisiä... mieti sitä vähän aikaa.
Siinä syötetään ihmiseen buddhan henkeä. Uskonto mikä uskonto. Ei kuitenkaan kristinuskoa. Ei sovi kristityille.
Jos viittaat Medicine Buddha Reikiin ..olet oikeassa.
Reiki on universaali energia ja ei ole sidottu mihinkään uskontoon. Muuten voit hapen ja vedenkin laittaa samaan kategoriaan. Miksi ei siitä kiistellä yhtä paljon?
Kristityillä taitaa olla hyvin rankkaa kun on muitakin asioita jota he eivät ymmärrä. Sehän kertoo jo miten kapeakatseinen heidän harrastamaansa oppi on (olen sitä mieltä etteivät ymmärrä muutenkaan mistä todella on kysymys heidän uskonnossaan - todellinen kristinusko ja miten se on tarkoitettu on aivan erillainen verrattuna siihen mitä poliittinen kirkon vallanpitäjät ovat sen montakin kertaa uudelleen muokanneet ja kirjoittaneet (tapa jolla huolehditaan, että KAIKKI valta on kirkolle))
Ja moni "orja"han niihin muokattuihin oppeihin uskoo sokeasti. Avaa sydän ja mielesi. Laskuvarjokin toimii paremmin kun se on auki. Näin toimii mielikin ;D
On paljon josta voimma kaikki oppia. KAIKESSA ON PALJON HYVÄÄ jos siihen ei takerru oppii lisää ja pääsee kasvamaankin eikä kangistu.
Mustanmaalaajat käyttävät mustaa maalia ja onkohan se "Jumalan tahto" tai Jeesuksen tahto?
Lopettakaa sitä keskustelua uskonnosta ja Reikistä. Reiki on reiki ..piste! Ei liity uskontoon ollenkaan ja ne jotka sitä saarnaavat eivät tiedä yhtään mitään reikistä!
Ja ne Reikihoitajat ja mestarit jotka hölöttävät uskonnosta ja yrittävät puputtaa uskontoaan sinulle eivät osaa Reikiä!
Saatana yrittää taas valehdella reikiläisten kautta, tyypillistä eksytystä. Reikiläiset itse on jo ansassa reikidemonin talutusnuorassa, siksi he eivät ymmärrä tästäkään kirjoituksesta todennäköisesti mitään. Mutta Jeesus Kristus haluaa vapauttaa sinut hengellisesti ja henkisesti sitovasta reikiläisyydestä. Etsi häntä rukouksessa ja asiasi alkavat selviämään.
Niinpä .. mutta kukahan laittoi sinut sanomaan näin ..Jeesus vai? Hän joka suvaitsi kaikki!?
Taidat olla pirun pauloissa itse, hehhehheee.
Taidat olla mantereen kapteeni joka ei osaa edes soutaa.
Avaa mielummin suusi kun tiedät mistä puhut.
Lopettakaa sitä keskustelua uskonnosta ja Reikistä. Reiki on reiki ..piste! Ei liity uskontoon ollenkaan ja ne jotka sitä saarnaavat eivät tiedä yhtään mitään reikistä!
Ja ne Reikihoitajat ja mestarit jotka hölöttävät uskonnosta ja yrittävät puputtaa uskontoaan sinulle eivät osaa Reikiä! Kaihda niitä, koska heillä on oma agenda sinulle. He ovat vain oman uskontonsa torvi ja eivät kunnioita sinun uskomuksesi. Reikihoitoon kun tulee pitäisi saada energiahoitoa eikä saarnaa uskonnosta! Jos reikihoitaja/mestari ei ole avarakatseinen miten hän sitten voisi hoitaa kokonaisvaltaisesti??