ovat nuoria miehiä tai naisia jotka ovat omalla kustannuksellaan julistamassa evankeliumin ilosanomaa kaikille jotka haluavat kuulla.
( ketään EI pakoteta lähtemään, tässäkin on täydellinen vapaan tahdon periaate, niinkuin siinäkin ettei ketään pakoteta kuuntelemaan heidän sanomaansa, mutta sitä tarjotaan jokaiselle)
He lähtevät kahdeksi vuodeksi minne vain heidät ktsutaan.
He jättävät tutun ympäristönsä, kotinsa, ystävänsä, koulunsa, harrastuksensa ja kaiken vain voidakseen viedä sanomaa jonka he tietävät olevan totta.
Usein he joutuvat tekemään työtä vaikka huoltoasemalla, kaupan kassana tai mitä vain opiskelujensa ohella saadakseen lähetystyörahat kokoon jotta voisivat lähteä kun heidän vuoronsa ja aikansa tulee.
Heitä on maailmassa n. 62000 ja he ovat täynnä intoa ja Pyhää Henkeä.
Suomessa heitä on tällä hetkellä n. 50
Sitten siinä iässä kun ihmiset yleensä jäävät eläkkeelle niin useat kirkon avioparit lähtevät omalla kustannuksellaan palvelemaan erilaisissa lähetystyötehtävissä missä vain heitä tarvitaan.
He ovat ns. seniorlähetystyöntekijöitä ja usein he auttavat joitakin pieniä seurakuntia tai toimivat huolto-tai terveys-tai rakennuslähetyssaarnaajina.
Mikä saa ihmisen jättämään kaiken kahdeksi vuodeksi ja keskittymään vain Herran työhön?
Se on todistus ja tietoisuus siitä että maailmassa on Jeesuksen Kristuksen Kirkko kaikkine valtuuksineen ja pelastavine toimituksineen ja HALU jakaa muille sitä tietoa joka kertoo ELÄVÄSTÄ kirkosta,jossa jatkuva ilmoitus Jumalalta.
Sain seurata läheltä kun oma poikani halusi lähteä lähetystyöhönsä, laitti hakemuspaperinsa sisälle ja jäi odottamaan kutsuaan.
Kutsu saapui ja oli jännittävää nähdä minne se olisi ... se oli USA:han ... hänen hyvä ystävänsä lähti Venäjälle ja toinen Ruotsiin.
Kaksi vuotta ainoa tapa pitää yhteyttä oli kirjeet kerran viikossa. Jouluna ja äitienpäivänä saimme puhua puhelimella.
Poikani lähetystyö oli mahtava kokemus hänelle itselleen... itsenäistymisen ohella hän oppi paljon erilaisista ihmisistä ja myös englannin kielen täydellisesti... mutta parhainta oli se, miten hän kasvoi hengellisesti ja miten hän oppi tuntemaan pyhät kirjoitukset osaten ammentaa sieltä iankaikkista tietoa jokapäiväiseen elämäänsä.
Meidän kotimme on aina avoinna lähetyssaarnaajille ja me "ruokimme" heitä eli he käyvät kotonamme syömässä usein perheemme kanssa,
he tuovat kotiimme valtaisan hyvän hengen ja kaikki odottavat heidän tuloaan innolla.
He ovat minulle suurena todistuksena kirkon totuudesta ja siitä että Jumala todella on olemassa ja Hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen kirkko on palautettu maan päälle.
( ketään EI pakoteta lähtemään, tässäkin on täydellinen vapaan tahdon periaate, niinkuin siinäkin ettei ketään pakoteta kuuntelemaan heidän sanomaansa, mutta sitä tarjotaan jokaiselle)
He lähtevät kahdeksi vuodeksi minne vain heidät ktsutaan.
He jättävät tutun ympäristönsä, kotinsa, ystävänsä, koulunsa, harrastuksensa ja kaiken vain voidakseen viedä sanomaa jonka he tietävät olevan totta.
Usein he joutuvat tekemään työtä vaikka huoltoasemalla, kaupan kassana tai mitä vain opiskelujensa ohella saadakseen lähetystyörahat kokoon jotta voisivat lähteä kun heidän vuoronsa ja aikansa tulee.
Heitä on maailmassa n. 62000 ja he ovat täynnä intoa ja Pyhää Henkeä.
Suomessa heitä on tällä hetkellä n. 50
Sitten siinä iässä kun ihmiset yleensä jäävät eläkkeelle niin useat kirkon avioparit lähtevät omalla kustannuksellaan palvelemaan erilaisissa lähetystyötehtävissä missä vain heitä tarvitaan.
He ovat ns. seniorlähetystyöntekijöitä ja usein he auttavat joitakin pieniä seurakuntia tai toimivat huolto-tai terveys-tai rakennuslähetyssaarnaajina.
Mikä saa ihmisen jättämään kaiken kahdeksi vuodeksi ja keskittymään vain Herran työhön?
Se on todistus ja tietoisuus siitä että maailmassa on Jeesuksen Kristuksen Kirkko kaikkine valtuuksineen ja pelastavine toimituksineen ja HALU jakaa muille sitä tietoa joka kertoo ELÄVÄSTÄ kirkosta,jossa jatkuva ilmoitus Jumalalta.
Sain seurata läheltä kun oma poikani halusi lähteä lähetystyöhönsä, laitti hakemuspaperinsa sisälle ja jäi odottamaan kutsuaan.
Kutsu saapui ja oli jännittävää nähdä minne se olisi ... se oli USA:han ... hänen hyvä ystävänsä lähti Venäjälle ja toinen Ruotsiin.
Kaksi vuotta ainoa tapa pitää yhteyttä oli kirjeet kerran viikossa. Jouluna ja äitienpäivänä saimme puhua puhelimella.
Poikani lähetystyö oli mahtava kokemus hänelle itselleen... itsenäistymisen ohella hän oppi paljon erilaisista ihmisistä ja myös englannin kielen täydellisesti... mutta parhainta oli se, miten hän kasvoi hengellisesti ja miten hän oppi tuntemaan pyhät kirjoitukset osaten ammentaa sieltä iankaikkista tietoa jokapäiväiseen elämäänsä.
Meidän kotimme on aina avoinna lähetyssaarnaajille ja me "ruokimme" heitä eli he käyvät kotonamme syömässä usein perheemme kanssa,
he tuovat kotiimme valtaisan hyvän hengen ja kaikki odottavat heidän tuloaan innolla.
He ovat minulle suurena todistuksena kirkon totuudesta ja siitä että Jumala todella on olemassa ja Hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen kirkko on palautettu maan päälle.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Lähetystyöntekijät voivat kyllä olla todellinen siunaus! Ymmärrän kyllä kuinka monet ihmiset (etenkin täällä hankalassa Suomen maassa) karttavat lähetystyöntekijöitä ja ahdistuvat ovelta ovelle tehtävästä työstä, mutta itse olen nähnyt myös lähetystyöntekijöiden "toisen" puolen ja arvostan heidän työtään kyllä paljon! Millainen uhraus lähetystyö onkaan ja kuinka suunnattomasti se voi antaa elämään rakennusaineita! Nuorena miehenä lähetystyöhön lähteminen voi varmasti olla hankalaa, mutta myös kasvattavaa.
Kaikki kohtaamani kirkkonne lähetystyöntekijät ovat olleet aivan mahtavia ja ihania ihmisiä! Heidän kanssaan on ilo keskustella ja jakaa ajatuksia. En ole aivan mahdottomasti heidän kanssaan aikaa viettänyt, mutta aion kyllä. Haluan tietää kaiken heidän työstään ja ajastaan lähetystyössä!:) Ehkä kutsunkin heidät käymään tässä pian!:) Hienoja miehiä (ja naisia:))!
perheessämme lähetyssaarnaajat ovat erittäin suosittuja. Kutsumme heitä syömään usein ja poikamme pitävät kovasti heidän seurastaan. Meillä on kellarissa rumpusetti josta myös lähetyssaarnaajat ovat kiinnostuneet ja he saavatkin täällä paukutella niitä hetken ihan rauhassa. Tuntuvat pitävän rummuttamisesta. Lisäksi saamme usein kuunnella kaunista pianomusiikkia kun usea lähetyssaarnaaja on hyvä pianistikin.
Suurin suruni oli ennen, silloin, kun olin luterilainen, että minulla piti olla ammatti päästäkseni lähetystyöhön. Mutta nyt odottelen eläkeikää.. ehkä mennään nuorimmaisen kanssa yhtäaikaa! Olen aina halunnut lähetystyöhön.
Hei Josefina ja muut :)
Olin aikoinani 1½ vuotta lähetyssaarnaajana ja se on ollut yksi parhaista ja haastavimmista ajanjaksoista elämässäni. Tavoitteenani oli tietysti kertoa niin monelle ihmiselle Kristuksesta kuin mahdollista, mutta halusin myös oppia tuntemaan Kristus paremmin ja oppia ymmärtämään hänen uhrinsa arvo paremmin. Tuona ½ vuoden aikana tunsin Taivaan Isän ja Kristuksen läsnäolon selkeämmin kuin koskaan aiemmin tai koskaan sen jälkeen (ainakaan niin pitkää aikaa kerrallaan). Oli ihana tavata niin monia hyviä ihmisiä, jotka uskoivat kukin omalla tavallaan Kristukseen ja halusivat seurata häntä. Tietysti tapasin myös niitä, jotka eivät halunneet kuunnella meitä, mutta yllättävän moni halusi. Mikä riemun tunne kun saimme yhdessä keskustella Vapahtajasta ja Taivaallisesta Isästämme!!Etenkin joulun aikaan moni halusi pohtia Jeesuksen syntymän ihmettä ja sitä suurta merkitystä mitä tuolla hiljaisella tapahtumalla Bethlehemissä oli. Monen kanssa lauloimme kauniita hengellisiä joululauluja ja suuri rakkauden tunne vallitsi meidän ja uusien ystäviemme keskuudessa! Joulu ei ole enää niin kovin kaukana ja nyt ensi lumen tultua mieli alkaa palata tuon seimen ääreen. Kiitollisuus täyttää sydämen siitä että "..niin on Jumala maailmaa rakastanut että antoi Ainoan Poikansa ettei yksikään joka häneen uskoo hukkuisi vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä!" Valmistautuessamme joulun viettoon haluan muistaa ennen kaikkea Jeesusta ja hänen syntymäänsä. Voi kun olisin halunut olla läsnä paimenten ja enkelien kanssa toivottamassa Vapahtajaa tervetulleeksi maailmaan!!! Meillä MAP-kirkossa on muuten ilmaisia n. 5 min. videoita, joissa on kauniisti kuvattu Jeesuksen syntymän ihme. Ne sopivat kaikille kristityille. Niitä voitte pyytää lähetyssaarnaajiltamme tai jäseniltämme. Ne ovat olleet kovin suosittuja, joten en tiedä montako kappaletta on jäljellä, mutta kannattaa kysyä!
kristillinen lähetystyö on, jo leipätyöni puolesta, erittäin läheistä.
olen myös seurannut läheltä lähisukulaiseni 30 vuotista lähetystyöntekijän "uraa".
useiden mormonilähettien "intoa" lisää huomattavasti
ilmainen koulutuspaikka omassa yliopistossa.
"useiden mormonilähettien "intoa" lisää huomattavasti
ilmainen koulutuspaikka omassa yliopistossa."
Höpö höpö... Ehkä OSAN intoa...
BUY Hawaii:ssa on 2400 oppilasta jaetaan se 4:llä = joka vuosi 600 uutta oppilasta
Lähkäreitä on 64000 ... joka vuosi siis vapautuu 32000 ... noista siis vain vajaa viidesosa pääsisi tuonne opiskelemaan (jos siis KAIKKI teksivät niin...)...
Joten unohdetaan tuo urbaanilegenda että opiskelun halpuus olisi syynä lähetystyöhön lähtemiselle... Opsikelu kun on joka tapauksessa kirkon jäsenelle kirkon yliopistossa ja collegeissa hyvin halpaa ja suurin menoerä on materiaalit ruoka ja asuminen ....
Tarkennuksena varmasti tahattomaan lipsahdukseen siis että vain viideskymmenesosa (ei viidesosa) voisi sinne päästä.
Ja sain sentään "L":än matikan ylioppilaskirjoituksissa ;-(
Hei Tod e,
Olen opiskellut B.Y.U:ssa ja voin todistaa sinulle että ilmaista se ei ole!!!! Suomessa yliopisto-opiskelu on ilmaista mutta Jenkeissä KAIKKI yliopistot ovat kalliita. Yliopiston tasosta riippuen n. $5,000-25,000 lukukausi. B.Y.U on halvempi kirkon jäsenille koska he maksavat kymmenyksiä, muille kuin kirkon jäsenille se on kalliimpaa, mutta sittenkin lukukausimaksut ovat erittäin halpoja muihin yksityisiin yliopistoihin verrattuna. Toki kaikissa yliopistoissa jenkeissä on mahdollisuus saada stipendejä, esim. urheilullisten tai musiikaalisten, tai tiedollisten taitojen takia. Lukukausia on 2 ja lisäksi 2 lyhempää lukukautta. 1 lukukausi maksaa n. $ 1,700, syys-talvi lukukaudet ovat n. $2,400. Kirkkoon kuulumattomille- jotka siis eivät maksa kymmenyksiä se maksaa n. $ 2,500 lukukausi, eli $ 5,000 syys-talvi lukukaudet. Sitten jos haluaa opiskella kandia pidemmälle syys-talvi lukukaudet maksavat jäsenille $ 7,200 ja ei-jäsenille $ 10,800. Kyllä nämä hinnat tuntuvat minusta aika korkeilta, enkä missään tapauksessa kutsuisi sitä ilmaiseksi opiskeluksi!!! Tarkemmat hinnat löydät B.Y.U:n sivuilta netistä.
siitä, että lähetyssaarnaajana toimiminen palkitaan ilmaisilla yo-opinnoilla, olen saanut suomessa pari vuotta toimineelta jenkkiläiseltä lähetyssaarnaajalta.
tämäkin nuori saarnaaja oli lähdössä takaisin kotiinsa opiskelemaan parin vuoden keikan jälkeen.
Hei Tod e,
Mietin mistä moinen väärinkäsitys on voinut tulla, sillä itselläni on tuoreessa muistissa lukukausimaksut ja järkyttävän kalliit oppikirjat. Monet alani kirjoista olivat $60-$80 kappale... Yksi asia mikä on voinut aiheuttaa väärinkäsityksen on se, että B.Y.U on yksi halutuimmista yliopistoista U.S.A:ssa (ei opiskelijajuhlien suhteen, vaan esim. kirjanpito- ja laki-opiskelijat palkataan huippufirmoihin U.S.A:ssa jopa 2 vuotta ennen valmistumistaan!!!)ja näin ollen on erittäin vaikea päästä sisään. Kotiinpalanneet lähetyssaarnaajat (joiksi nimitämme miehiä ja naisia jotka ovat palvelleet lähetystyössä) voivat päästä helpommin yliopistoon, tietysti arvosanoilla on suuri merkitys mutta kaikilla hakijoilla on tosi hyvät arvosanat ja opiskelijoita on vain n. 30,000. Pelkästään mormoneja on n. 12,000,000 joista opiskelijoita on valtava joukko ja kirkko kasvaa huimaa vauhtia maailmalla, joten missään tapauksessa kaikki halukkaat eivät sinne pääse. B.Y.U on suosittu myös diplomaattien ja valtionpäämiesten jälkikasvun yliopistona (he eivät ole kirkkomme jäseniä), koska huume ym. ongelmia ei juurikaan ole. Opiskelin mm. Jordanian kuninkaan neuvojan(en nyt muista oikeata titteliä) lapsen kanssa (neuvoja on siis nro. 2 hierarkiassa). B.Y.U on erittäin korkealle arvostettu yliopisto-PAITSI villiä opiskelija elämää haluavien keskuudessa, sillä listalla B.Y.U on useimmiten viimeinen :)
ettei minulla ja sinnulla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä opikelemaan tuonne byu:huun. Itse en aikanaan saanut edes Ameeriikan viisumia.
Ei tavallisilla syntisillä Ameeriikkaan ole pääsyä.
ameriikka kiinnostaa pätkääkään. useat tuttavistani ovat tänä syksynä käyneet siellä ja sitä olen kyllä ihmetellyt kovasti, että mikä niitä sinne vetää.
minulla ei ole koskaan ollut hinkua nähdä jenkkilää. ihan tarpeeksi sitä näkee Tvsta.
tosin onhan siellä sitä "tavallistakin elämää", jota eräs nuoruudenaikainen kommari-kaverini oli sieltä ihmeekseen löytänyt ollessaan jossakin muaseudulla "vaihtarina" 70-luvulla.
Ainakin USA:laisilla lähkäreillä on varmasti osaltaan motivoimassa mormonityttöjen suosioon pääseminen.
Ainakin minulla kävi aikoinaan viuhka lähetyssaarnaajien parissa, olin nätti ja soma kaikin puolin. Kaksi lupasi tulla hakemaan, tuli korttia ja kirjettä, kukkia syntymäpäivänä... rajuin juttu oli maata selällään lähetyssaarnaaja-asennossa alimmaisena ja lähkäri päällä kappelin takapihalla. Tosin molemmilla oli vaatteet päällä, mutta kumminkin.
On sieltä mormoniajoilta tosiaan hauskojakin muistoja. :-)
sillä kaikki tuntemani "lähkärit" ovat kyllä olleet "valiojoukkoa" ja noudattavat sääntöjä tarkasti.
On niitä tietenkin ollut jossakin sellaisia jotka ovat omien ongelmiensa takia joutuneet keskeyttämään lähetystyönsä, mutta tosi harvoin..
Olitkohan sinä silloinkaan ihan tosissasi kirkon suhteen, jos tuo mitä kerroit on totta??
ps. muuten nykyään on kirkon 1. presidenttikunnan taholta nostettu lähetyssaarnaajiksi pyrkivien tasovaatimuksia.
Minut oli painostettu kasteelle 8-vuotiaana ja paastosin säännöllisesti kerran kuussa, maksoin kymmenykset viikkorahasta, kävin kaikissa kokouksissa joissa ikäisteni kuului käydä, luin pyhiä kirjoituksia. Olin siis ihan kunnollinen mormonityttö ja -nuori kaikin puolin. Joskus sitten 15-16 -vuotiaana kun oma järki muutenkin alkaa vahvistua, jos sitä ollenkaan on, aloin nähdä koko sen valheellisuuden läpi, pikkuhiljaa. Nuo lähkärijutut sattuivat myös samassa iässä, olin 16 kun lähkäri makasi päälläni kappelin takana. Hän palveli kyllä loppuun saakka kuten kukkapuskakaveri ja muutkin. Epäilys ja muu kasvoi vähitellen kun huonoa kokemusta kertyi huonon päälle. Niinpa siinä iässä kun ihminen sai silloin valita uskontokuntansa olin täysin valmis eroamaan kirkosta ja myös erosin.
En ole katunut eroani mormoneista.
Tosi kurja, että sinúlla on ollut tuollaisia kokemuksia. Tuollainen lähetyssaarnaaja ei kyllä enää tänä päivänä palvelisi lähetystyössä vaan lähetettäisiin kotiin suoraa päätä! Onneksi kuitenkin oli sen verran järkeä hänellä että vaatteet pysyivät päällä... Ymmärrän kyllä hyvin että halusit etsiä oman tien. Toivottavasti et kuitenkaan kadottanut uskoasi Kristukseen? Taivaan Isä rakastaa sinua ja haluaa että olet onnellinen. Jos olet löytänyt onnen Luterilaisten tai Helluntalaisten joukosta tai muualta, niin se on varmasti ihan hyvä asia- siis minun mielestäni. Onnea ja iloa sinulle elämässäsi!
Kuinka sinut painostettiin kasteelle?
Ja kuka painosti?
Tuntuu kyllä aika hurjalta tuo kokemuksesi lähkärin kanssa. En ole sellaista ikinä kuullut aiemmin.
Sekin siinä tuntuu oudolta, kun ottaa huomioon että lähetyssaarnaajat aina kulkevat pareittain... heillä on tiukka sääntö tässä asiassa ja sitä kyllä seurataan.
Aina on toinen parista ns. vanhempi ja kokeneempi ja toinen sitten uudempi ja sen vanhemman tehtävänä on opettaa ja tukea sekä auttaa sitä nuorempaa kokemattomampaa.
Kirkko opettaa, että aletaan seurustella vasta 16 ikävuoden jälkeen ja vakavasti vasta lähetystyön jälkeen.
Omalta pojaltani on kysytty eikö hän koskaan katsonut nättejä tyttöjä lähetystyönsä aikana, johon hän vastasi, että jos hän ei katsoisi niin hän ei olisi mies, mutta jos hän katsoisi toisen kerran hän ei olisi lähetyssaarnaaja.
Tämä kuvaa näiden nuorten miesten sitoutumista ja halua unohtaa "maailma" kahdeksi vuodeksi.
Isä painosti menemään kasteelle.
Lähkärin kanssa ei tosiaankaan harjoitettu siinä seksiä, kunhan hän vaan makasi päälläni lumihangessa...
En tiedä, oliko hän se kokeneempi vai kokemattomampi parista, mutta onneksi pojat eivät maanneet kumminkaan yhtä aikaa päälläni. :-)
Meidän perheessä ei ole painostettu menemään kasteelle ketään.
Jokaisen kanssa on keskusteltu ja he ovat olleet innoissaan siitä mahdollisuudesta.
Kirkossa lisäksi seurakunnan piispa puhuu jokaisen kasteelle menevän lapsen kanssa ja punnitseee onko hänen tietonsa riittävät ja onko hän valmis pääsemään kasteelle.
Lapsilla on paljon kavereita kirkossa ja se on ollut myös samalla sellainen juhla tarjoiluineen ja lahjoineen jne.
Oikein on jo seuraava odottanut vuoroaan.
Teini-iässä vanhin poikamme päätti ettei hän halua tulla kirkkoon sunnuntaina ja yritimme häntä kaikilla tavoin houkutella mukaamme mutta ei kun ei.
Sitten me päätimme antaa hänen pitää päänsä ja hän oli useamman vuoden pois kirkon kokouksista,
Mutta ei se hänen suhtautumistaan kirkkoon muuttanut ja hän oli meille aivan yhtä rakas ja tärkeä kuin muutkin ja jonkin vuoden kuluttua hän taas päätti tulla takaisin.
Valinnanvapaus on todellinen eikä painostusta pitäisi olla missän muodossa.
Kirjoitit:"ps. muuten nykyään on kirkon 1. presidenttikunnan taholta nostettu lähetyssaarnaajiksi pyrkivien tasovaatimuksia. "
Kertoisitko mitä uusia tasovaatimuksia on tullut?
Kirkko ei salli siis seurustelua alle 16 vuotiaille, mutta profeetata saivat silti mennä naimisiin alle 16 -vuotiaiden kanssa.
Taitaa olla profeettojen vaatimustasoa nykyään nostettu.
Vaatimuksia masturboinnin suhteen on tiukennettu entisestään. Hereillä ollessaan ei ole saanut masturboida koskaan elämässään. Yöllisiä siemensyöksyjä on saanut olla elämän aikana korkeintaan 8 kpl, sama määrä, jossa iässä lapsi on iältään sovelias kasteelle.
asiallisuutta kiitos!
Tarkoittaa sitä, että lähetystyöhön lähtevän henkinen, hengellinen ja fyysinen kunto on erinomainen ja hän on osoittanut sen siihen astisella elämällään.
eri vuosisadalla... ei aikaisin naiminen ollut mitenkään harvinaista Joseph Smithin aikana. Oli se ainakin parempi vaihtoehto joillekin kuin nälkäkuolema tai heiteille jättö.
1800-luvun jenkkilä ja maailma yleenssäkin oli aika erillainen paikka.
Et voi ymmärtää historiallisia tapahtumia ja kulttuuria 2000-luvun silmillä. Historioitsijat tuntevat tämän ongelman erittäin hyvin.
yliopistoaan entisen Neuvostoliiton alueelle, niin meikäläinenkin voisi saada viisumin.
Miespuolinen lähetyssaarnaaja ei saa kuulua "Vetelin kuivat" -nimiseen raittiusyhdistykseen eikä naispuolisella lähetystyöhön pyrkijällä saa olla kymppi käsitöissä. Muissa kohdin yhdyn edelliseen kirjoittajaan täydellisesti.
sinnekkin vielä tulee... joskus
Eikö Joseph Smith voinut tarjota näille nälkäkuoleman partaalla olleille 14-vuotiaille tytöille palasta leipää haluamatta heti seksiä heiltä?
Jokin nuorisotyöpajan tapainen olisi toiminut paremmin. Sen sijaan että Smith nai tyttöjä, hän olisi voinut perustaa työpajan, jossa neitoset olisivat tehneet jotain elantonsa eteen, saaneet ehkä käydä hieman kouluakin ja parhaassa tapauksessa oppineet ammatin. Saman verran he olisivat silloinkin syöneet - sillä ei seksi ruokaa korvaa.
te antimormoni-ihmiset näette kaiken vain mustien lasien läpi.
Luuletko tosiaan että seksi oli pääasiana??
Jos niin ajattelet, olet aivan väärässä.
niinkuin moni on sanonutkin.. se aika oli aivan eri aikaa kuin nyt tänä päivänä, jolloin seksiä tulee joka tuutista niin ettei pakoon pääse kuulemasta.
>se aika oli aivan eri aikaa kuin nyt tänä päivänä, jolloin seksiä tulee joka tuutista niin ettei pakoon pääse kuulemasta
Eli tuolloin tyttöparat saivat seksiä vain Smithin tuutista. No olipa hän antelias ja armollinen.