Ei nyt varsinaisesti kuulu palstan ydinaihepiiriin, mutta koska Enqvist kertoo kirjoittavansa "elämää suuremmista kysymyksistä", mikä todennäköisesti tarkoittaa niitä aiheita, joista hän on muutenkin kirjoittanut (mm. uskonnollisuudesta), palstalaisia saattaisi kiinnostaa.
Jutusta löytyy myös linkki ensimmäiseen bloggaukseen:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014121718913305_uu.shtml
Jutusta löytyy myös linkki ensimmäiseen bloggaukseen:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014121718913305_uu.shtml
Vastaukset 8
Vanhimmat
Enqvistin Suomi ryntää haudoille sytyttämään kynttilöitä kun Italia alkaa pelaamaan bingoa. Mistä ero mahtaa johtua.
http://blogit.iltalehti.fi/kari-enqvist/2014/12/19/joulun-pakkomielteet/
Oli kyllä ihan mielenkiintoinen juttu. Loistavaa että palstatilaa saa kerrankin joku täyspäinen tässä poleemisten otsikoiden myyntilukutaistelussa.
Onko kulttuurien tavat jotenkin elämää suurempia kysymyksiä? Ei minusta. Minusta haudalla käymisen perinne, hiljentyminen ja elämän rajallisuuden ymmärtäminen on bingon pelaamista "suurempi" asia. Mutta en halua kieltää Enqvistiltä bingon peluuta jouluna, jos hän niin haluaa.
En puhu meistä uskovaisista, uudestisyntyneistä kristityistä, vaan tavallisista suomalaisista ja uskonnollisista jotka ramppaavat hautausmailla, mutta väitteessä on perää. Olen huomannut, että monet ns. tosiuskovaiset, joihin itsekin kyllä lukeudun, eivät pidä tärkeänä kynttilöiden sytyttelyä haudoille. Taitaapa olla moni ystävistäni ja seurakuntalaisistani, että eivät edes tule käyneeksi haudoilla. Usein käy kop niin, että ostetut kynttilät jäävät lojumaan kaappiin, kun ei tule lähdettyä niitä viemään.
Itselleni tärkeää on piipahtaa mahdollisimman monella ovella tai peremmälläkin viemässä pieni joulutervehdys.
Voi kun suomalaiset satsaisivat senkin ajan, joka hautausmaareissulla kuluu vielä keskuudessa elävien lähimmäisten muistamiseen. Mutta kun se mullan alla lepäilevä ja toisessa ulottuvuudessa asuva on helpompi kohdattava kuin se joka asuu kerrostaloluukussa.
Hmm. En ihan ymmärrä, miten nämä sulkevat toisensa pois. Minun kokemusteni mukaan ihmiset - olivatpa sitten Oikeita Uskovia tai niitä 'vääriä' tai peräti ateisteja, voivat käydä haudalla muistamassa rakkaitaan ja viettää aikansa elävien rakkaidensa kanssa. Se ei ole joko tai. Haudalla käyminen monelle myös muistuttaa mieleen sitä, miten arvokasta se aika on niiden kanssa, jotka meillä vielä on keskuudessamme.
En ymmärrä rajanvetoa siihen, miten haudallakävijä olisi joku raukka surumielinen menneessä elävä - tai vähemmän uskova kuin se, joka jättää kynttilät venymään eikä käy siellä haudalla.
Eikö tässäkään asiassa voi vain arvostaa toisen tapaa viettää se hetkensä, vaan pitää vielä päästä mollaamaan muita siitäkin, että muistavat poisnukkuneita rakkaitaan? Pitää vielä tosiuskovaisuuskin ottaa pelikortiksi mukaan.
Itselleni haudallakäynti ei kuulu joulun rituaaleihin, mutta pidän ala-arvoisena tuolla asialla lyömistä.
Jouluni on pilalla, sillä viestini tähän ketjuun on poistettu. Olen surun murtama siitä, että mielipidettäni ei ole haluttu kuulla tai että se on koettu vastenmieliseksi.
Onneksi sentään Kyllästynyt kirjoittelee nyt noin paljon. Voin saada iloa lukemalla hänen viestejään.
Se haudalla käyminen ja kynttilän jättäminen voi olla jonkinlaista kunnollisuuden osoittamista. Hautausmaareissulla näkee, missä kunnossa naapurihaudat on. Jos ei näy kynttilää, eikä pahemmin tassunjälkiä, voi mielessään paheksua, että onpas siinä julmia ihmisiä, kun poisnukkkuneita läheisiä ei muisteta, minäpä se sentään muistan. Ja sitten rintaa röyhistelemään.
Enqvist fysiikkaa sivuavia populaariartikkeleita:
http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkelit.html