Naftan lämmitys

Kieltämättä mututuntumaa kulutuksessa,mutta 1 litra takuulla vähemmän.T:2.2d

Nissanisti kirjoitti:

Kieltämättä mututuntumaa kulutuksessa,mutta 1 litra takuulla vähemmän.T:2.2d

Koska polttoaineen energiatiheys on kilogrammaa kohti sama kuumana kuin kylmänäkin, vaikkakin tilavuus kuumana kasvaa, ei polttoaineen kulutus voi pienentyä ainetta lämmittämällä. Tottahan sellainen olisi joka koneeseen tehtykin jo tehtaalla! Jos sylinteriin ruiskutetaan 10 painoprosenttia vähemmän polttoainetta, kone tuottaa myös 10% vähemmän tehoa.

Naftan voiteluominaisuudet heikkenevät kuumennuksen seurauksena. Koska ruiskupumppua ei voitele muu kuin polttoaine, ei pumpun elinikä ainakaan parane kuumennuksen seurauksena. Ruiskupumppuhan nimenomaan kierrättää polttoainetta huomattavan määrän takaisin tankkiin pumpun ja ruiskusuuttimien liiallisen kuumenemisen estämiseksi.

Pihi kirjoitti:

Koska polttoaineen energiatiheys on kilogrammaa kohti sama kuumana kuin kylmänäkin, vaikkakin tilavuus kuumana kasvaa, ei polttoaineen kulutus voi pienentyä ainetta lämmittämällä. Tottahan sellainen olisi joka koneeseen tehtykin jo tehtaalla! Jos sylinteriin ruiskutetaan 10 painoprosenttia vähemmän polttoainetta, kone tuottaa myös 10% vähemmän tehoa.

Naftan voiteluominaisuudet heikkenevät kuumennuksen seurauksena. Koska ruiskupumppua ei voitele muu kuin polttoaine, ei pumpun elinikä ainakaan parane kuumennuksen seurauksena. Ruiskupumppuhan nimenomaan kierrättää polttoainetta huomattavan määrän takaisin tankkiin pumpun ja ruiskusuuttimien liiallisen kuumenemisen estämiseksi.

"Koska polttoaineen energiatiheys on kilogrammaa kohti sama kuumana kuin kylmänäkin, vaikkakin tilavuus kuumana kasvaa, ei polttoaineen kulutus voi pienentyä ainetta lämmittämällä. Tottahan sellainen olisi joka koneeseen tehtykin jo tehtaalla! Jos sylinteriin ruiskutetaan 10 painoprosenttia vähemmän polttoainetta, kone tuottaa myös 10% vähemmän tehoa."

Tarkoitin sitä, että kone käy laihemmalla seoksella ja pienemmällä teholla ja käyttäjä ei kompensoi alentunutta tehoa painamalla enemmän kaasupoljinta. Eihän tähän tarvita mitään tehtaan keksintöjä, kun ruuvataan polttoaineen syöttöä pienemmälle ja siirrytään rauhallisempaan ja säästävään ajotapaan kenties huomaamatta.

Jos ruiskutettavan aineen määrä perustuu tilavuuteen, niin silloin ruiskutetaan vähemmän energiaa lämpimän kuin kylmän aineen mukana ja teho pienenee ja kulutus pienenee.

laajenee kirjoitti:

"Koska polttoaineen energiatiheys on kilogrammaa kohti sama kuumana kuin kylmänäkin, vaikkakin tilavuus kuumana kasvaa, ei polttoaineen kulutus voi pienentyä ainetta lämmittämällä. Tottahan sellainen olisi joka koneeseen tehtykin jo tehtaalla! Jos sylinteriin ruiskutetaan 10 painoprosenttia vähemmän polttoainetta, kone tuottaa myös 10% vähemmän tehoa."

Tarkoitin sitä, että kone käy laihemmalla seoksella ja pienemmällä teholla ja käyttäjä ei kompensoi alentunutta tehoa painamalla enemmän kaasupoljinta. Eihän tähän tarvita mitään tehtaan keksintöjä, kun ruuvataan polttoaineen syöttöä pienemmälle ja siirrytään rauhallisempaan ja säästävään ajotapaan kenties huomaamatta.

Jos ruiskutettavan aineen määrä perustuu tilavuuteen, niin silloin ruiskutetaan vähemmän energiaa lämpimän kuin kylmän aineen mukana ja teho pienenee ja kulutus pienenee.

aikayksikköä kohti mutta ajamalla pienemmällä kaasulla matka kestää kauemmin. Toisin sanoen kulutus pysyy samana ajettua matkaa kohti.

Dieselissä ei ole merkitystä, kuinka laihalla seoksella ajetaan, koska seos on aina niin laihaa, että palaminen on lähellä täydellistä. Jos kaasua ja kierroslukua lasketaan, se johtaa termisen hyötysuhteen heikkenemiseen eli ominaiskulutus kasvaa. Mutta hiljempää ajettaessa myös ilmanvastus pienenee enemmän kuin hyötysuhde heikkenee, joten polttoaineen kulutus laskee hyötysuhteen heikkenemisestä huolimatta.

Pakkasella myös ilman tiheys kasvaa, joten se taas nostaa jonkun verran ilmanvastusta.

Kuuma polttoaine sylinteriin ruiskutettuna kuluttaa vähemmän lämpöä sylinterin ilmasta kuin kylmä polttoaine. Polttoaineen lämmittäminen siis nostaa keskimääräistä lämpötilaa, painetta ja hyötysuhdetta. Myös ruiskutusennakko osuu paremmin paikalleen. Kylmällä ilmalla puristuksen synnyttämä lämpötila laskee, joten ruiskuttamisesta kuluu enemmän aika syttymiseen. Syttyminen tapahtuu siis vasta yläkäännekohdan jälkeen mikä heikentää hyötysuhdetta. Polttoaineen lämmittäminen korjaa virheen osittain. Elektroniikka tosin osaa kiertää tämänkin(lämpötila-anturi).

Kuljettajalta ei kysytä mitään, koska
ruiskutuslaite on keskipakosäätöinen, se kylmemmällä polttoaineella suurentaa automaattisesti ruiskutusannosta. Elektronisesti ohjattuna se tekee samoin.

Paras keino laskea kulutusta on pistää vaahtomuovia kaasupolkimen alle.

Hohhoh, listaa vois kai jatkaa loputtomiin.