Absurdia; Vihr. Minerva Krohn vaitoi taas kieliryhmäänsä!

ON. Suomessa.
MIKSI? Tyhmät äänestäjät, jotka äänestävät mielikuvia, ei ehdokkaita.
Miksi? Epäilen vahvasti hyväuskoisuutta=tyhmyyttä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Absurdi
= Absurdi (lat. absurdus, epäsointuinen, sorahteleva) tarkoittaa järjetöntä, järjenvastaista, mahdotonta tai mieletöntä.

Sisäsiittoinen suomenhurri,veriper'sehuo'ra,vihervasemmistoanarkistiterroristi Krohn joutaa uuniin.Siitä läskikasasta pöllähtäisikin iloisen mustat savutupsahdukset krematorion piipusta.

Kielilaki

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/esitteen_tulostus.html
Oikeusministeriön esitteitä

» Viranomaiset yksi- tai kaksikielisiä
» Viranomaisen velvollisuudet
» Yksilön kielelliset oikeudet
» Asian käsittelykieli
» Viranomaisten yhteydenpito asiakkaisiin
» Lainsäädäntö ja mietinnöt
» Opasteet ja kulutushyödykkeet
» Virkamiesten kielitaito

Kielilaki

Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, joita ihmisillä on oikeus käyttää valtion ja kaksikielisten kunnallisten viranomaisten kanssa asioidessaan. Tämä perusoikeus taataan perustuslaissa.

Kielilaki kertoo sen, miten nämä kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat. Lain tavoitteena on turvata suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluville mahdollisuus elää täysipainoista elämää omalla kielellään.

Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä muutoinkin hoidettaessa.

Vuoden 2004 alusta voimaan tullut kielilaki korvaa vanhan, vuodelta 1922 olevan kielilain.
>>> Laki ei anna kenellekään uusia oikeuksia, vaan tavoitteena on, että perustuslaissa taatut, niin suomen- kuin ruotsinkielistenkin kielelliset oikeudet toteutuvat myös käytännössä.
Uutta on, että viranomaisen tulee oma-aloitteisesti huolehtia yksilön kielellisten oikeuksien toteutumisesta ilman, että hänen tarvitsee erikseen vedota niihin.

Saamelaisten, romanien ja viittomakielisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on myös mainittu perustuslaissa. Niiden turvaamisesta säädetään kuitenkin erikseen. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on oma lakinsa. Oikeudesta käyttää vieraita kieliä ja saada tulkin apua on säännöksiä esimerkiksi uudessa hallintolaissa samoin kuin oikeudenkäyntiä, sosiaalihuoltoa ja sairaanhoitoa koskevissa laeissa.

Kielilaki määrittää vähimmäistason

Kielilaki on kielellisen palvelun vähimmäistason määrittävä yleislaki. Oikeus käyttää omaa kieltään, oikeus tulkkaukseen ja oikeus asiakirjan käännökseen ovat kuitenkin erityislainsäädännönkin lähtökohtana. Esimerkiksi potilaan kielellisistä oikeuksista säädetään tarkemmin potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa.

Viranomainen voi toki myös antaa parempaa palvelua kuin kielilaki edellyttää. Esimerkiksi suomenkielinen tuomioistuin voi ottaa vastaan myös ruotsinkielisiä tai englanninkielisiä asiakirjoja todisteina.

Kielilain tarkoittamat viranomaiset

Kielilakia sovelletaan valtion viranomaisiin, kunnallisiin viranomaisiin, itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin (kuten Kansaneläkelaitokseen), eduskunnan virastoihin (kuten eduskunnan oikeusasiamiehen toimistoon) ja tasavallan presidentin kansliaan. Laki koskee myös valtion liikelaitoksia, valtion ja kuntien yhtiöitä sekä myös yksityisiä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Kielilaissa viranomaisella tarkoitetaan myös tuomioistuimia.

Kielilaki ei koske Ahvenanmaata, joka on yksikielisesti ruotsinkielinen. Maakunnan itsehallintolaki takaa kuitenkin Suomen kansalaiselle oikeuden omassa asiassaan käyttää suomea tuomioistuimissa ja valtion viranomaisissa. Tarvittaessa käytetään tulkkia.

Kielilaki (423/2003) löytyy Internetistä osoitteesta www.finlex.fi .

Päivitetty 27.8.2009
--------------------------.

Oikeus käyttää suomea tai ruotsia on kansalaisuudesta riippumaton. Esimerkiksi Ruotsin kansalaisella, jonka oma kieli on suomi tai ruotsi, on viranomaisessa asioidessaan oikeus käyttää suomea tai ruotsia samalla tavalla kuin Suomen kansalaisella.

Kesken asian käsittelyä ei saa vaihtaa kieltä.
>>>Esimerkiksi ruotsinkielinen henkilö, joka on aloittanut asioinnin viranomaisessa suomeksi, ei myöhemmin samassa asiassa saa vaatia palvelua tai asiakirjoja ruotsiksi, ellei kielen vaihtamiselle ole perusteltuja syitä.

Kuultavalla on aina oikeus käyttää omaa kieltään

Kun henkilöä kuullaan oikeudenkäynnissä esimerkiksi todistajana, hänellä on aina oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Halutessaan hän voi käyttää toista kieltä kuin äidinkieltään.

Tuomioistuin on velvollinen selvittämään, kumpaa kieltä kuultavana oleva haluaa käyttää. Sen on myös toimittava niin, että valitun kielen käyttö toteutuu myös käytännössä. Esimerkiksi kysymykset ja muut puheenvuorot on tarvittaessa tulkattava tai käännettävä.

Myös yhtiöillä ja yhdistyksillä on kielellisiä oikeuksia !!!
___________________________________________.

Muistattehan tämänkin "kielenvaihtajan"?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Päivi_Storgård

Panisin.

Erittäin Läpinäkyvää ja Häpeämätöntä touhua, ei väliä mitä muut ajattelevat. Oma eTu ykkösenä !!!