Näyttää siltä, että Alajärvi on onnistunut sössimään itsensä ulos yhtenä mahdollisena suurkuntakeskuksena, vaikka valtiojohto sitä jo ehti kaavaillakin luonnollisena jatkona Järvipohjanmaan yhteistoiminta-alueelle. Soinin irtautumisen ohella myös Lehtimäen alue lähtee hakemaan liittymistä johonkin kuusiokuntaan Alajärvestä irtautuakseen.
Tämä merkinnee sitä, että Alajärvestä ei enää voi tulla jatkossa johtavaa kuntakeskusta. Sen olisi nyt viisainta nöyrtyä ja ryhtyä puuhaaman Vimpelin, Lappajärven ja Evijärven kanssa yhteistyötä vanhan kunnon Järviseudun uudelleen yhtenäistämiseksi. Tuokaan alue ei yksin pitkässä juoksussa tulisi pärjäämään mutta tilanne olisi toinen jos koko Järviseutu suuntautuisi yhteistyöhön Lapuan ja Kauhavan kanssa.
Ja kas kummaa, tuo aluekokonaisuushan olisi täsmälleen sama kuin nykyinen Aisaparin toiminta-alue. Jos ei onnistuttaisi tekemään koko alueesta peräti yhtä suurkuntaa niin kysymykseen voisi tulla myös hyvin kiinteä, laaja kuntayhtymä, joka vuorenvarmasti saisi tuottaa jo sotepalvelunsakin itse.
Muutenkin Aisaparin kehittämistrategia on jo luotu valmiiksi juuri tälle aluekokonaisuudelle, ja sille on jopa EU:n täysi siunaus. Tätä osoittaa uusi muhkea jättipotti, jonka avulla saataisiin paljon aikaan, jos koko alue muodostaisi yhden kunnan tai edes tuon kiinteän kuntayhtymän. Aisaparin mukana olo takaisi sen, että alueen kylät eivät kuolisi, kuten nyt on käynyt lyhyessä ajassa Lehtimäelle Alajärven itsekkään ahneuden alaisuudessa.
Nöyrtymistä ja hyväntahtoista alistumista tämä kysyisi eniten tietysti Alajärveltä ja Lapualta, joiden olisi annettava suosiolla alueen keskustaajaman virka Kauhavalle jo senkin takia, että mistään päin tätä mielekästä aluetta ei olisi ihan toivottoman pitkä matka pääkallonpaikalle, Kauhavalle.
Näyttää siltä, että Aisaparin merkitys alueen kehittämistyössä tulee kasvamaan tulevaisuudessa vielä entisestään. Kokeneena ja alueen jo hyvin tuntemana organisaationa se onnistuisi varmaan jopa organisoimaan kylien välisen yhteistyön, jossa nykyistä laajemmat ihmisjoukot saisivat osallistua konkreettisesti alueen kehittämistoimintaan nykyisen kuntien ja kuntapoliitikkojen kehitystoimintaa passivoittavan itsekkyyden ja toinen toisensa syyttelyn sijaan. Riitelyyn tuhlataan turhan paljon energiaa, jolla kehittämiseen suunnattuna sataisiin vielä paljon lisähyvää aikaan.
Tämä merkinnee sitä, että Alajärvestä ei enää voi tulla jatkossa johtavaa kuntakeskusta. Sen olisi nyt viisainta nöyrtyä ja ryhtyä puuhaaman Vimpelin, Lappajärven ja Evijärven kanssa yhteistyötä vanhan kunnon Järviseudun uudelleen yhtenäistämiseksi. Tuokaan alue ei yksin pitkässä juoksussa tulisi pärjäämään mutta tilanne olisi toinen jos koko Järviseutu suuntautuisi yhteistyöhön Lapuan ja Kauhavan kanssa.
Ja kas kummaa, tuo aluekokonaisuushan olisi täsmälleen sama kuin nykyinen Aisaparin toiminta-alue. Jos ei onnistuttaisi tekemään koko alueesta peräti yhtä suurkuntaa niin kysymykseen voisi tulla myös hyvin kiinteä, laaja kuntayhtymä, joka vuorenvarmasti saisi tuottaa jo sotepalvelunsakin itse.
Muutenkin Aisaparin kehittämistrategia on jo luotu valmiiksi juuri tälle aluekokonaisuudelle, ja sille on jopa EU:n täysi siunaus. Tätä osoittaa uusi muhkea jättipotti, jonka avulla saataisiin paljon aikaan, jos koko alue muodostaisi yhden kunnan tai edes tuon kiinteän kuntayhtymän. Aisaparin mukana olo takaisi sen, että alueen kylät eivät kuolisi, kuten nyt on käynyt lyhyessä ajassa Lehtimäelle Alajärven itsekkään ahneuden alaisuudessa.
Nöyrtymistä ja hyväntahtoista alistumista tämä kysyisi eniten tietysti Alajärveltä ja Lapualta, joiden olisi annettava suosiolla alueen keskustaajaman virka Kauhavalle jo senkin takia, että mistään päin tätä mielekästä aluetta ei olisi ihan toivottoman pitkä matka pääkallonpaikalle, Kauhavalle.
Näyttää siltä, että Aisaparin merkitys alueen kehittämistyössä tulee kasvamaan tulevaisuudessa vielä entisestään. Kokeneena ja alueen jo hyvin tuntemana organisaationa se onnistuisi varmaan jopa organisoimaan kylien välisen yhteistyön, jossa nykyistä laajemmat ihmisjoukot saisivat osallistua konkreettisesti alueen kehittämistoimintaan nykyisen kuntien ja kuntapoliitikkojen kehitystoimintaa passivoittavan itsekkyyden ja toinen toisensa syyttelyn sijaan. Riitelyyn tuhlataan turhan paljon energiaa, jolla kehittämiseen suunnattuna sataisiin vielä paljon lisähyvää aikaan.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Lehtimäki näkyy pohjustaneen irtautumisprojektinsa niin huolella, että Alajärvi on pahemassa välikädessä kuin Konsta Pylkkänen unessaan.
Lehtimäellä lienee sovittu järjestelmällisesti, mihin Kuusiokuntaan kukin koululainen menee kouluun, Alajärvelle enää aniharva. Jos Lehtimäkeä pidetään väkisten Alajärven alaisuudessa, joutuu kaupunki pulittamaan kestämättömän hinnan kullekin kuusiokunnalle lehtimäkeläisten nuorten opinteistä.
Phöh. Alajärvi saa valtionosuuden kaikista alueellaan asuvista koululaisista, kävi ne kouluissa missä tahansa. Erotus, jonka alajärvi joutuu toiselle kunnalle maksamaan taitaa olla pienempi kuin mitä lehtimäen yläasteen kustannukset on tähän asti ollut.
Tämän lisäksi säästyy myös kuljetusrahat, kun vanhemmat kuljettaa oppilaansa muihin kouluihin.
Säästöä joka oppilas.
Elikkä tuo asennehan juuri todistaa Alajärveläisten ison halun pelkästään hyötyä lehtimäkeläisistään vain lypsämällä näitä. Kyllä siellä nyt se koulu ois saatu säilyttää, kun kaikki muu on jo viety kaupungin keskustaan.
Eipä taida Suomesta kovin montaa paikkakuntaa löytyä, jossa on kaksi yläastetta. Varsinkaan Alajärven kokoluokasta.
Monille vaikea ymmärtää, että Lehtimäkeä ei enää ole, on vain Alajärven kyliä tällä hetkellä. Lehtimäki ei selvinnyt itsenäisenä, miksi Alajärven muiden alueiden pitäisi kärsiä ja rahoittaa saman menon jatkuminen. Ei Alajärven muissakaan kylissä ole yläastetta.
Alajärvi ei ole hyötynyt lehtimäestä euoakaan päin vastoin miljoonia on mennyt tämä edellämainittu valkealampi on tuorein miljoona menetys Alajärven veronmaksajille.
Joopajoo. Vuoden vanha kirjoitus jo, mutta eipä nämä mihinkään ole muuttuneet:
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleisöltä/alajarven-saastopakettiesitys-ja-lehtimaen-alueen-kustannukset-1.1480446
Voisi kuvitella, että Lehtimäelle on viime vuosina investoitu enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja nuo karmeat velat ja alijäämätkin on "hoidossa". Mitähän hyötyä ja lypsämistä tuosta on löydettävissä.
Olen tähän asti Alajärven ulkopuolisena pitänyt Alajärvisiä asiallisina ja fiksuina mutta kommenteista päätellen siellä on paljon sitä vanhaa ylimielisyyttä jä pöyhkeyttä naapureitaan kohtaan...ikävä kyllä.
Juuri noin, asian ytimeen osunut huomio .
No mitenkähän nuo lukioasiat ovat sitten jos Vimpeli pakkoliitetään Alajärveen? Vimpeli joutui luovuttamaan lukion JP-yhteistyössä Alajärvelle. Näinköhän Alajärvi tulee ylläpitämään toista lukiotaan sivukylässä pitkään? Ja jos lopettaa toisen (eli Vimpelin) lukion niin samalla loppunee toinen (eli Vimpelin) yläastekin?
Aisaparin alueen kuntayhtymässä pitäisi sitten aikanaan olla yhteishallinto, ei epäonnistuneiksi osoittautuneita yhteisiä lautakuntia vaan yhteinen keskushallinto, joka voisi päättää myös järkeä ja sopua apuna käyttäen, kuinka monta lukiota ja kuinka monta ylä-astetta on alueella järkevää pitää ja mihin päin aluetta ne on viisainta sijoittaa. Varmaa on, että molempia tulisi olemaan ainakin enemmän kuin yksi. Kauhavalle voisi sijoittaa molemmat, mutta muuten käytettäisiin järkevää hajasijoitusta tasa-puolisesti. Siellä missä ei olisi lukiota, niin sinne tulisi ylä-aste. Ja missä olisi lukio, sinne ei tulisi yläastetta.
Ala-asteet pidettäisiin kaikissa vähintään 500 asukkaan kylissä tai kyläyhtymissä/kyläkokonaisuuksissa.
Aluetieteen professori Hannu Katajamäki on jo pitkään ajanut nykyisen keskittämisen vastakohtaa, hajasijoittamismallia, joka auttaisi maaseudun elävänä pitämisessä. Se ei tarkota, että kaikkialla pitäisi olla kaikkea, vaan mielekäs palvelujen verkosto, jossa sallittaisiin kolmannen sektorin täysillä mukana olo. Maasedun elävänä pitämiseen tulee jatkossa yhä enemmän EU-rahaa sinne missä toiminta on noin hyvin organisoitua ja monialaista kuin Aisaparilla.
Ihan hyvä idea, mutta tulee hirvittävän kalliiksi ylläpitää "tuplamäärä" aineopettajia, lieneekö kaikille edes tarpeeksi tunteja? Yläaste ja lukio saavat synergiaetuja toisistaan, samat aineopettajat pystyvät opettamaan molemmissa kouluissa. Tämähän on se syy miksi esimerkiksi Vimpelissä 5-luokkalaiset ovat jo yhteiskoulussa. Jos esimerkiksi Vimpelistä lopetetaan lukio, niin on suuri vaara, että yläasteella siirryttäisiin luokanopettajavetoiseen opetukseen, koska aineopettajille ei yksinkertaisesti riittäisi opetustunteja. Tälläkin hetkellä Vimpelissä ilmeisesti tunnit eivät tahdo riittää, koska on epäpäteviä opettajia ainakin yläasteella?
Kompromissia tietenkin tarvittaisiin, eikä ihan saisi rahassa mitata koulujärjestelmän välttämätöntä ylläpitoa. Hyvällä tahdolla ja maalaisjärjellä tultaisiin toimeen ja mikä estäisi päteviä ja hyviä opettajia autoilemaan koulusta kouluun siinä missä oppilaatkin kotoaan kouluun. Koulujen keskinäinen kanssakäyminen lisäisi koko alueen elävyyttä, sosiaalisuutta, yhteisöllisyyttä, ihmisen mielekästä elämänmuotoa. Ja alueella viihtyvyys on se, josta nimenomaan jotain kannattaisi maksaakin.
Kuka tää Katajamaki on tuntuu että, aivot on jäässä ihan tyhmiä ajatuksia onko joku uimaroffa ei uskois näin tyhmiä ajatuksia tulis keltään
Sehän täysin selvää ei maaseutua pidä elättää muiden veronmaksajien rahoilla
olkoon vaikka eu-tukia missä ei pärjätä se loppuu itsestään
Jos tälläisiä hepuleita on päättäjissä ei mikhän ihme jos suomella menee huonosti
onneksi hää ei päätä näitä asioita
KUNTALIITOKSET TULEE SEHÄN TÄYSIN SELVÄ ja palvelut keskittyy vain keskuskuntaan eli paikka on ALAJÄRVI
Hoiskonrikkaalla on suuri aukko sivistyksessä
Kyllä se on tosiseikka, ettei noita yläkouluja ja lukioita voi isommassakaan kunnassa kovin monta olla... Ikävä asia, mutta niistä on reuna-alueiden luovuttava. Sitten vielä se, että koulukuljetusten takia ei lukio ja yläkoulu voi olla eri paikoissa, vaan siten, etttä sama auto vie alakouluun, yläkouluun ja lukioon, reunoilta keskustaa kohti. Yksi juttu näissä kuntaliitosasioissa on taas se, että me ihmiset kuitenkin ajatellaan asioita tunteella ja oman kunnan nimestä luopuminen on rankkaa. Siksi erityisesti isossa, monen kunnan kuntaliitoksessa pitäisi uudelle kunnalle keksiä uusi nimi!
Isolla alueella koulukuljetukset eivät olisi ongelma, laadittaisiin kuljetusverkosto, joka mahdollistaisi suorat jatkoyhteydet koululta koululle, kätevää, elävöittäisi ja yhtenäistäisi aluetta. Tuntuu tietysti äkkipäältä utopistiselta kun meidät on aivopesty ja totutettu keskittämisen "edullisuuteen".