Urho Kekkonen tuomitsi jatkosodan aloittajat

Kekkonen piti tälläisen puheen 1960-luvun lopussa ja se muistaakseni löytyy YLE;n arkistoista.

Puheessaan hän sanoi, että jatkosotaan ei olisi pitänyt lähteä ja talvisota olisi voitu ehkäistä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Kekkonen piti tälläisen puheen 1960-luvun lopussa ja se muistaakseni löytyy YLE;n arkistoista.

Puheessaan hän sanoi, että jatkosotaan ei olisi pitänyt lähteä ja talvisota olisi voitu ehkäistä.

Lue lisää

Jatkosotaan lähteminen ei ole sama asia kuin aloittaminen. Joten Kekkosen sanojen pohjalta Suomen olisi pitänyt tyytyä siihen, että sen alueita olisi pommitettu Neuvostoliiton puolelta(?).

Talvisotaa ei voitu ehkäistä, koska päätös sen aloittamisesta teki Neuvostoliiton johto, eikä Suomi.

Sodan syttymisen voi estää vain se osapuoli, jolla on päätösvalta sen aloittamisesta. Suomella ei oikeastaan ollut valtaa päättää Neuvostoliiton puolesta asiasta.

suomalainen2 kirjoitti:

Jatkosotaan lähteminen ei ole sama asia kuin aloittaminen. Joten Kekkosen sanojen pohjalta Suomen olisi pitänyt tyytyä siihen, että sen alueita olisi pommitettu Neuvostoliiton puolelta(?).

Talvisotaa ei voitu ehkäistä, koska päätös sen aloittamisesta teki Neuvostoliiton johto, eikä Suomi.

Sodan syttymisen voi estää vain se osapuoli, jolla on päätösvalta sen aloittamisesta. Suomella ei oikeastaan ollut valtaa päättää Neuvostoliiton puolesta asiasta.

Lue lisää

Talvisodalta oltaisi toki voitu välttyä, ja sitähän ei neukkukaan halunnut - mutta olisiko sitten ollut parempi että Suomi olisi Viron ja Balttian tavoin joutunut Venäjän miehittämäksi, se olisi ollut vaihtoehtona Talvisodalle.

Tiettävästi eivät koskaan tavanneet.

Göring kehotti ennen Talvisotaa antamaan periksi ja sodan loppupuolella tekemään rauhan. Urho oli tasan toista mieltä.
1941 olivat kai samaa mieltä: Ryssä matalaksi ja Suomi suureksi.

Olikohan? kirjoitti:

Tiettävästi eivät koskaan tavanneet.

Göring kehotti ennen Talvisotaa antamaan periksi ja sodan loppupuolella tekemään rauhan. Urho oli tasan toista mieltä.
1941 olivat kai samaa mieltä: Ryssä matalaksi ja Suomi suureksi.

Lue lisää

Myös Göring oli sitä mieltä, että raja oli liian lähellä. Suomalaiset yliarvioivat Göräkän vaikutusmahdollisuudet venäläisten pidättelemisessä.

Görsi kirjoitti:

Myös Göring oli sitä mieltä, että raja oli liian lähellä. Suomalaiset yliarvioivat Göräkän vaikutusmahdollisuudet venäläisten pidättelemisessä.

venäläisiä, vaan kehotti suomalaisia suostumaan neuvotteluihin ja sitten rauhaan.
Hän lupaili menetettyjen alueiden takaisin saamista monin kertaisina.

Suomen johto katsoi Göringin olevan NL:n asialla sen liittolaisena.

Görsi kirjoitti:

Myös Göring oli sitä mieltä, että raja oli liian lähellä. Suomalaiset yliarvioivat Göräkän vaikutusmahdollisuudet venäläisten pidättelemisessä.

Göringin oli helppo olla samaa mieltä Neuvostoliiton kanssa v.1939, koska Saksa oli tehnyt etupiirisopimuksen, jossa Suomi oli luovutettu NL:n haltuun. Toinen syy oli se, että rajakysymys ei koskettanut Saksaa ollenkaan.

Suomalaiset eivät tietävästi ajatelleet Göringiä venäläisten pidättelijänä. Tosin suomalaiset pettyivät, kun sopimus etupiiristä selvisi - ja kokivat ehkä sen vuoksi tulleensa petetyiksi - mutta muuten tilanteeseen suhtauduttiin niin realistisesti kuin osatiin.

laajalti eri mieltä.

jälkeisistä ansioista. Kyllähän niitä kertyi, kun Urho lopulta presidenttinä oli todettu hyödylliseksi.

Se on sodan kirjoitti:

jälkeisistä ansioista. Kyllähän niitä kertyi, kun Urho lopulta presidenttinä oli todettu hyödylliseksi.

"Leninin kunniamerkki (ven. Орден Ленина, Orden Lenina) oli Vladimir Leninin mukaan nimetty neuvostoliittolainen kunniamerkki, joka myönnettiin huomattavista siviili- ja sotilasansioista Neuvostoliiton hyväksi". Merkin saaneita mm. J.K.Paasikivi, Urho Kekkonen, Kim Philby. (Wikipedia)

Leninin kunniamerkki kirjoitti:

"Leninin kunniamerkki (ven. Орден Ленина, Orden Lenina) oli Vladimir Leninin mukaan nimetty neuvostoliittolainen kunniamerkki, joka myönnettiin huomattavista siviili- ja sotilasansioista Neuvostoliiton hyväksi". Merkin saaneita mm. J.K.Paasikivi, Urho Kekkonen, Kim Philby. (Wikipedia)

Lue lisää

Joten tuossa seurassa oleminen ei ole kenellekään kunniaksi!

Jos suuri orjavaltio jostakin palkitsi niin se katsoi kohteen alamaisesti palvelleen sen etuja!

Hävetkööt saaja! kirjoitti:

Joten tuossa seurassa oleminen ei ole kenellekään kunniaksi!

Jos suuri orjavaltio jostakin palkitsi niin se katsoi kohteen alamaisesti palvelleen sen etuja!

Vaikea väittää vastaan kunniamerkin myöntämisen perusteelle. Kim Philby oli muuten brittien tiedustelupalvelun koekea virkailija joka vakoili Neuvostoliiton hyväksi..

Ansioista myönnettiin kirjoitti:

Vaikea väittää vastaan kunniamerkin myöntämisen perusteelle. Kim Philby oli muuten brittien tiedustelupalvelun koekea virkailija joka vakoili Neuvostoliiton hyväksi..

Eli Philby oli maanpetturi, joka sai käytännössä tuomioista kaikkein pahimman! Hän joutui elämään lopun elämänsä Neuvostoliitossa!

Paasikivi kyllä kannatti hyvien suhteiden ylläpitoa NL:oon, mutta sodan uhatessa totesi Saksan olevan tuhat kertaa NL:a parempi vaihtoehto.
YLE:n arkistossa on Paasikiven Leningradin valtausta varten kirjoittama puhe.
Paasikivi piti Suomeen palattuaan jatkuvaa yhteyttä Rytiin, jota hän arvosti.

SUOMEN OLISI PITÄNYT VALITA ENGLANTI. SAKSAN HITLER OLI HITLER.

HITLER HÄVISI SOTANS kirjoitti:

SUOMEN OLISI PITÄNYT VALITA ENGLANTI. SAKSAN HITLER OLI HITLER.

Englannin Talvisodan jälkeen. Saksan hyökkäys länteen poisti kuitenkin Englannin mahdollisuudet tukea Suomea.

Suomi liukui NL:n painostaessa vähä vähältä Saksan syliin. Saksan hyökättyä itään Englanti ilmoittautui heti NL:n rinnalle ja julisti sodan Suomelle 6.12. 41.

Suomi valitsi kirjoitti:

Englannin Talvisodan jälkeen. Saksan hyökkäys länteen poisti kuitenkin Englannin mahdollisuudet tukea Suomea.

Suomi liukui NL:n painostaessa vähä vähältä Saksan syliin. Saksan hyökättyä itään Englanti ilmoittautui heti NL:n rinnalle ja julisti sodan Suomelle 6.12. 41.

Lue lisää

Välirauhan aikana 1940-1941 Neuvostoliitto painosti ja uhkaili Suomea ja NL:n um Molotov ilmoitti Berliinissä marraskuussa 1940, että NL:n tarkoituksena oli saattaa Talvisodan kysymys päätökseen! Saksa oli ainoa taho, joka saattoi tuolloin auttaa!

Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II

Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:

Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.

"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".

Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.

Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".

Paasikivi ei vastustanut itse jatkosotaa, vaan lähinnä sitä, että oltiin yhden kortin (Saksan voiton) varassa. Paasikivi oli keväällä -41 siinä käsityksessä, että Suomi oli ajautumassa uutteen sotaan yksin Neuvostoliittoa vastaan, jonka vuoksi pyysi vapautusta suurlähettilään tehtävästä. Ja sai eron sopivasti ennen sodan syttymistä.

Paasikivi näyttää uskoneen länsirintaman nopeaan avautumisen (so. Englanti tekisi maihinnousun Länsi-Eurooppaan välittömästi Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon). Kun länsirintamasta ei kuulunut mitään, niin mies teki - omien päiväkirjamerkintöjen perusteella - sen johtopäätöksen, että länsimainen demokratia ei kykene nopeisiin päätöksiin. Siltä pohjalta Juho Kusti vuorostaan tuli siihen tulokseen, että Saksa voitaisi sodan.

Vasta vuoden 1942 puolella Paasikivi alkoi uskoa sodan päätyvän Saksan tappioon. Siihen vaikuttivat Tanskassa kuultu tieto, jonka mukaan ilmapommituksia voitiin ohjata yhdestä pommikoneesta ja Liitotutuneitten maihinnousu Pohjois-Afrikkaan. (Myös Mannerheim mainitsee muistelmissaan maihinnousun Afrikkaan tekijänä, josta suomalaisten olisi pitänyt nähdä sodan lopputulos.)

Paasikivi idänsuhteiden "takuumiehenä" perustui lähinnä siihen, että oli kannattanut myönnytysten tekemistä v.1939 syksyllä. Se johtui luultavasti siitä, että kaikki valtioneuvostossa esitetyt mielipiteet ja niiden esittäjät menivät venäläisten tietoon. Emme tiedä, mitä mieltä Paasikivi oli oikeasti, koska ei ilmeisesti voinut esittää niitä vapaasti ilman vuotoa.

Englanti lupasi tukea. Koska Norja ja Ruotsi kielsivät maa-alueensa käytön oli suunnitelmissa rintama Neuvostoliittoa vastaan lähi-idässä.

mittavaa tukea kirjoitti:

Englanti lupasi tukea. Koska Norja ja Ruotsi kielsivät maa-alueensa käytön oli suunnitelmissa rintama Neuvostoliittoa vastaan lähi-idässä.

Talvisotaa. Saksan hyökkäys länteen vei britit pois pelistä.

Suomi ehti tehdä ns. sotakauppasopimuksen, mutta siihen jäi.

Joo ja samoin varmaan veteraanit pitkin maata, vihdoin siitä paskasta päästiin.

Kekkonen hoiti sotasyyllisyysasian valvontakomission ja Paasikiven käskyjen mukaan. Jonkun sekin vääryys oli hoidettava tai rys sät olisivat sen hoitaneet

"Tutkijat kuten Jokisipilä, ovat vankoin mielipitein tuoneet esille kuinka Suomi ehdoin tahdoin hakeutui Saksan liittolaiseksi."

Tutkijat ovat nimenomaan tuoneet esille sen, että NL:n ja Saksan politiikka jätti Suomelle vain yhden mahdollisuuden eli turvautua Saksaan. Ratkaisua helpotti se, että Saksan uskottiin voittavan edessä oleva sota.

NL havahtui järkevään politiikkaan vasta huhtikuussa -41 ja silloin oli jo myöhäistä. Suomi oli valinnut puolensa, vaikka virallisia sopimuksia ei ollut tehty.

Oli pakkotilanne! kirjoitti:

"Tutkijat kuten Jokisipilä, ovat vankoin mielipitein tuoneet esille kuinka Suomi ehdoin tahdoin hakeutui Saksan liittolaiseksi."

Tutkijat ovat nimenomaan tuoneet esille sen, että NL:n ja Saksan politiikka jätti Suomelle vain yhden mahdollisuuden eli turvautua Saksaan. Ratkaisua helpotti se, että Saksan uskottiin voittavan edessä oleva sota.

NL havahtui järkevään politiikkaan vasta huhtikuussa -41 ja silloin oli jo myöhäistä. Suomi oli valinnut puolensa, vaikka virallisia sopimuksia ei ollut tehty.

Lue lisää

Englanti tuki Suomea talvisodassa ja olisi jopa avannut rintaman Neuvostoliittoa vastaan. Norja ja Ruotsi eivät hyväksyneet maa-alueensa käyttöä mutta rintamaa suunniteltiin myös lähi-itään.

painostus Neuvostoli kirjoitti:

Englanti tuki Suomea talvisodassa ja olisi jopa avannut rintaman Neuvostoliittoa vastaan. Norja ja Ruotsi eivät hyväksyneet maa-alueensa käyttöä mutta rintamaa suunniteltiin myös lähi-itään.

Lue lisää

Eräs Neuvostoliittolainen kenraali vahvisti minulle tämän. Neuvostoliitto luopui Suomen miehittämisestä ulkovaltojen painostuksen johdosta.

vain Mannerheimlinja kirjoitti:

Eräs Neuvostoliittolainen kenraali vahvisti minulle tämän. Neuvostoliitto luopui Suomen miehittämisestä ulkovaltojen painostuksen johdosta.

Stalin ei voinut jättää Mannerheimlinjaa murtamatta. Diktaattori olisi menettänyt kasvonsa ja syrjäytetty.

se oli murrettava kirjoitti:

Stalin ei voinut jättää Mannerheimlinjaa murtamatta. Diktaattori olisi menettänyt kasvonsa ja syrjäytetty.

suurvallat sopivat Suomen säilyttämisessä itsenäisenä. Itsenäisyyden laatu jäi kuitenkin NL:n määrättäväksi.

Paasikivi halusi hyvien suhteiden säilyttämistä NL:oon. Kun se ei NL:n toimien takia ollut mahdollista, hän piti Saksaa tuhat kertaa parempana.

Paasikiven presidenttikauden alussa pv-komentajana oli kenraali Lundqvist ja sitten kenraali Sihvo. Kumpikaan ei ollut vastustanut sotaa.

Urho Kekkonen valittiin presidentiksi 1956 Paasikiven asetuttua viime hetkellä vastaehdokkaaksi.