eräältä toiselta palstalta.
Rakkaus
on valmis jättämään
Jumalan käsiin
hänet, jota rakastetaan.
Rakkaus itsessään,
on valmis luopumaan, mutta ei hylkäämään.
Yrittämättä sitoa,
määrätä, päättää toisen puolesta. Rakkaus antaa vapauden, kuitenkaan hylkäämättä, loukkaantumatta, katkeroitumatta. Rakkaus on aina valmis lohduttamaan, parantamaan ja auttamaan jopa niitäkin jotka Rakkautta vihaavat. Siinä on Rakkauden uskollisuus.
Mutta rakastava, ihminen, hän
joka kantaa sydämessään
rakkautta, ei aina
siihen pysty, kykene.
Kiitos Jumalalle:
jos rakkaus hänen sydämessään
on aito, se opettaa
kyllä.
Taivuttaa kipuun,
voidakseen nostaa iloon Jumalassa.
Sillä vain vapaat
voivat olla
onnelliset, tämän taivaan alla.
Se on suuri onnettomuus:
rakastaa rakkaudella
joka ei suostu jättämään toistaan
Jumalan käsiin.
Kääntää rakkaus vastakohdakseen!
Ja mikä on rakkauden
vastakohta?
Viha?
Ei suinkaan!
Yllättävää kyllä, Rakkaudella on kaksi vastakohtaa Enismmäinen rakkauden vastakohta on:
omistaminen mutta ei omistautuminen, sitominen mutta ei sitoutuminen, määrääminen, pakottaminen hinnan pyytäminen Lahjasta.
Sillä rakkaus on ei ole ottamista ja vaatimista, vaan pyyteetöntä antamista.
Toinen Rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys. Ja eikö juuri kaiken itselleen vaativa, ja vähän, jos mitään antava, ole välinpitämätön?
Sillä rakkaus on kaikestaan luopumista.
Ja vain siksi:
ne jotka antautuvat Rakkaudelle, Kristukselle,
voivat saada loputtomsti annettavaa. Rikkain on se joka antaa kaikkensa toiselle ilman mitään pyyntöjä, tai edes salaista toivetta vastapalveluksesta. Rakkaus ei ole kaupankäyntiä, vaan ilman ehtoja ja varauksettomasti annettava Lahja. Suurin on se joka joka suostuu pienimmäksi. Se on suuri paradoksi, joka vain harvoille avautuu.
Jotka sitovat, jäävät ilman.
Jotka sanovat:
tämän ja tämän tarvitsen,
voidakseni olla onnellinen.
Jäävät ilman - onnea. Kuristaminen tukahduttaa Rakkauden.
Jotka ymmärtävät:
tämän ja tämän tahdon luovuttaa
Herralle, koska Hän on
onneni - saavat
onnen.
Jotka ymmärtävät sydämellään: Tahdon luopua omasta onnestani sinun onnesi tähden, saavat ihmeellisen ilon. Voiman kärsiä kiittäen ja iloiten.
Sanoja, sanoja, sanahelinää?
Vaikenen.
Joka todella rakastaa, on valmis
luovuttamaan rakkaudelle
hänet, jota rakastaa -
Rukoillen hänelle
aavaa, avointa merta ja suotuisia
tuulia, silloinkin
jos itse joutuu jäämään
rannalle, unohdetuksi, hyljätyksi.
Sillä elämän täyttymys
ei ole toisessa, hänessä
jota rakastat.
Elämän täyttymys
on rakkaudessa itsessään - - -luopumisessa kaikestaan toisen hyväksi. Rakkaus voittaa kärsimällä. Jumalassa.
Rakkaus
on valmis jättämään
Jumalan käsiin
hänet, jota rakastetaan.
Rakkaus itsessään,
on valmis luopumaan, mutta ei hylkäämään.
Yrittämättä sitoa,
määrätä, päättää toisen puolesta. Rakkaus antaa vapauden, kuitenkaan hylkäämättä, loukkaantumatta, katkeroitumatta. Rakkaus on aina valmis lohduttamaan, parantamaan ja auttamaan jopa niitäkin jotka Rakkautta vihaavat. Siinä on Rakkauden uskollisuus.
Mutta rakastava, ihminen, hän
joka kantaa sydämessään
rakkautta, ei aina
siihen pysty, kykene.
Kiitos Jumalalle:
jos rakkaus hänen sydämessään
on aito, se opettaa
kyllä.
Taivuttaa kipuun,
voidakseen nostaa iloon Jumalassa.
Sillä vain vapaat
voivat olla
onnelliset, tämän taivaan alla.
Se on suuri onnettomuus:
rakastaa rakkaudella
joka ei suostu jättämään toistaan
Jumalan käsiin.
Kääntää rakkaus vastakohdakseen!
Ja mikä on rakkauden
vastakohta?
Viha?
Ei suinkaan!
Yllättävää kyllä, Rakkaudella on kaksi vastakohtaa Enismmäinen rakkauden vastakohta on:
omistaminen mutta ei omistautuminen, sitominen mutta ei sitoutuminen, määrääminen, pakottaminen hinnan pyytäminen Lahjasta.
Sillä rakkaus on ei ole ottamista ja vaatimista, vaan pyyteetöntä antamista.
Toinen Rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys. Ja eikö juuri kaiken itselleen vaativa, ja vähän, jos mitään antava, ole välinpitämätön?
Sillä rakkaus on kaikestaan luopumista.
Ja vain siksi:
ne jotka antautuvat Rakkaudelle, Kristukselle,
voivat saada loputtomsti annettavaa. Rikkain on se joka antaa kaikkensa toiselle ilman mitään pyyntöjä, tai edes salaista toivetta vastapalveluksesta. Rakkaus ei ole kaupankäyntiä, vaan ilman ehtoja ja varauksettomasti annettava Lahja. Suurin on se joka joka suostuu pienimmäksi. Se on suuri paradoksi, joka vain harvoille avautuu.
Jotka sitovat, jäävät ilman.
Jotka sanovat:
tämän ja tämän tarvitsen,
voidakseni olla onnellinen.
Jäävät ilman - onnea. Kuristaminen tukahduttaa Rakkauden.
Jotka ymmärtävät:
tämän ja tämän tahdon luovuttaa
Herralle, koska Hän on
onneni - saavat
onnen.
Jotka ymmärtävät sydämellään: Tahdon luopua omasta onnestani sinun onnesi tähden, saavat ihmeellisen ilon. Voiman kärsiä kiittäen ja iloiten.
Sanoja, sanoja, sanahelinää?
Vaikenen.
Joka todella rakastaa, on valmis
luovuttamaan rakkaudelle
hänet, jota rakastaa -
Rukoillen hänelle
aavaa, avointa merta ja suotuisia
tuulia, silloinkin
jos itse joutuu jäämään
rannalle, unohdetuksi, hyljätyksi.
Sillä elämän täyttymys
ei ole toisessa, hänessä
jota rakastat.
Elämän täyttymys
on rakkaudessa itsessään - - -luopumisessa kaikestaan toisen hyväksi. Rakkaus voittaa kärsimällä. Jumalassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kiitos Markus ihanasta runosta!! Siinä on paljon pohtimista!!