Valituksia tulee luettua kun ei pala oikein. Säätelemässä on porukalla ukkoja ja ei lähde kaasutuspalo alusta loppuun kunnolla. Missä on vika silloin? On oikean mittaaasta hormia , on tuloilmaventtiili oikea, on vedontasaajaa, on kuivat puut,on alku hiillokset,on oikeat kierrokset ensiö ja toisio auki, on nuohottu joka ikinen kolo tarkasti, on tiivisteet kunnossa ja tarkastettu,on mitattu sopiva veto paskalit , on puiden koko sopiva....osa neuvojista on oikeita guruja etänä tosin ja ei toimi kunnolla. Mikä mättää silloin?
Käänteispaloisten huono palaminen?
Missä vika?
73
1377
Vastaukset
- Turha raapia
Märät tulitikut?
- atmosmiäs
Käyttäjä.
- 4+8
mikä kattila?
- siellä ne pesii
Voi olla naakanpesä piipussa. Tai sitten vaan trollipeikon avaus suoli24.
- Jukuri made in finlj
Kun se on näillä aataminaikaislla opeilla kyhätty, niin sinun pitää palkata latari tai ala-talkkari siitä huolehtimaan.
http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/484412/vtselostus21.pdf?sequence=1 - ......
Voisiko kertoa tarkemmin, miten tämä ongelma oikein ilmenee? Onko katilassa tehon puute ja minkälaista sauhua tulee piipusta. Alkuun sinne alapalotilaan menee oikein kunnon liekki, mutta kyllä se jossain vaiheessa on aika näkymätön ja sininen(hiilimonoksiidia), joka sitten palaa ja antaa tehoa, kun saa lisähappea. Jos kattilasta tulee ulos 90 asteista vettä, niin kyllä sieltä tehoa silloin löytyy. Omassa kattilassa tulovesi on jopa 92 asteista, vaikka poltan havupuuta.
>Valituksia tulee luettua kun ei pala oikein.<
Jos tuolla tarkoitat tätä foorumia, niin lienet ymmärtänyt asioita väärin? Koko foorumin anti liittyy puun polttamisen kehittelyyn ja havaintoihin. Tuskastumiset ovat aivan eri asia.
niin, itse pidän erittäin mielenkiintoisena tätä aöuetta, miten fyysinen muu muutetaan kaasuksi, joka palaa / saadaan palamaan kuin kaasu konsanaan.- Liekin väri
Käänteispalo tarkoittaa sitä, että pyrolysoituneet kaasut poltetaan erillisessä palokammiossa, olkoon se kammio sitten alhaalla, sivulla tai päällä.
Liekinväri kaasutuskattilassa on sininen, silloin kun kaasutus toimii 100 prosenttisesti. Liekin väri kirjoitti:
Käänteispalo tarkoittaa sitä, että pyrolysoituneet kaasut poltetaan erillisessä palokammiossa, olkoon se kammio sitten alhaalla, sivulla tai päällä.
Liekinväri kaasutuskattilassa on sininen, silloin kun kaasutus toimii 100 prosenttisesti.Mutta, miten säätelet kammiossa palavan kaasun hapettamista kun / jos kattilan valmistaja ei ole laittanut lasisilmää. Todella kirkas ,- yhtenäinen väri kertoo hyväsä palamisesta.
kokonaan toinen tarina on, onko liekki hyvä koko lämmityksen ajan?
- Hullua hurskaampi
Täällä kaiken maailman kylähullut aprikoivat vain.
- Hammaskeijut
Käänteispalon toimimaan saanti melkoista raketti tiedettä, tai sitten koko käänteispalo on satua niinkuin hobitit ja lohikäärmeet.
- dildopeppuli
Minäpä kerron teille totuuden. Ne käänteispalokattilan käyttäjät lämmittävät talojaan niillä. Ei ne täällä kerro satuja.
Täällä suoli24 keksitään pian kattila joka palaa ilman happea, pelkillä kierrätetyillä savukaasuilla ja jäännöshapella. Hormia ei tarvita, kun kattila kierrättää kaiken savukaasun ja polttaa sen aina uudestaa ja uudestaan. Siinä on sellainen pyörre joka imee kaiken mikä tulee eteen ja pyrolyysi.- Pönttö!
Sitä sanoiaan häkäpontöksi.
"kattila joka palaa ilman happea," - onsiinä
Pönttö! kirjoitti:
Sitä sanoiaan häkäpontöksi.
"kattila joka palaa ilman happea,"Kyllä siinäkin happea tarvitaan.
"Laitteiston toiminta perustuu niin sanottuun palamattomaan tuleen, eli palamisilma johdetaan tulipunaisena hehkuvan hiilikerroksen läpi, kuten normaalissakin palotapahtumassa, mutta sille ei anneta tarpeeksi happea. Tarpeeksi korkeassa lämpötilassa syntyy häkää. Häkää on kaasussa normaalisti noin 20 % ja se soveltuu polttomoottorin käyttämiseen niin bensiini- kuin dieselmoottoreissakin." - Ilmeisimmin
onsiinä kirjoitti:
Kyllä siinäkin happea tarvitaan.
"Laitteiston toiminta perustuu niin sanottuun palamattomaan tuleen, eli palamisilma johdetaan tulipunaisena hehkuvan hiilikerroksen läpi, kuten normaalissakin palotapahtumassa, mutta sille ei anneta tarpeeksi happea. Tarpeeksi korkeassa lämpötilassa syntyy häkää. Häkää on kaasussa normaalisti noin 20 % ja se soveltuu polttomoottorin käyttämiseen niin bensiini- kuin dieselmoottoreissakin."Tottakai, kun palaminen määritelmän mukaan on polttoaineen yhtymistä happeen.
- hyvienihmistenkylä
Taas nappasin käänteispalon tulille. Syttyi mainiosti ja ei ollut minkäänlaista ongelmaa. Olisi varaajassa ollut vielä lämpöä mutta saa sitten rauhassa aattona saunoa ja emäntä aikoi käydä aamulenkillä niin on kuumaavettä sitten suihkuun riittävästi. Kyllä toimii sitten hienosti ja syttyy helposti nämä uudet kattilat. Ei tarvitse kun hiukan hiiliä kasailla keolle arinan päälle ja takkasytkällä liekkiä ja imuri päälle. Se on siinä. Ja puuta päälle. Komeat tohinat alkoi ja nyt suntti vilkuttaa jo vihreää, eli kääntyy kiinni päin. Se on merkki että varaajaan alkoi menemään 90 asteista vettä. Pakkastakin näkyy olevan -15 astetta ja menovesi 50 paikkeilla. Onneksi on hyvät vehkeet ja jos tulee vaikka sähkökatko niin on varauduttu. Löytyy bensaa ja pikku aggregaatti millä saadaan lämmöt pysymään joulun yli päällä. Ja löytyy pari takkaa ja puita liiteri täynnä. On se ihmisen hyvä olla omavarainen lämmön suhteen.
- puulämmittäjä
"Taas nappasin käänteispalon tulille.Pakkastakin näkyy olevan -15 astetta ja menovesi 50 paikkeilla. "
Montako litraa klapeja kuluu vuorkaudessa talon lämmitykseen -15 pakkasessa?
Tämä on aito utelias kysymys ja asia kiinnostaa. > Ja puuta päälle. Komeat tohinat alkoi <
Harmi vain, miten aniharva kattilan valmistaja laittaa lasisilmän polttokammion luukkuun palamisen säätelyä varten.
Miten ihmeessä näitä lasisilmättömiä kattiloita säätelet? Tohina ja palaneiden kaasujen seuraaminen hormin päästä on liian karkea säätö. Itse laitan lasisilmän jokaiseen tulisijaan, jos tulisijassa ei ole lasiluukkua.- ......
markkulievonen kirjoitti:
> Ja puuta päälle. Komeat tohinat alkoi <
Harmi vain, miten aniharva kattilan valmistaja laittaa lasisilmän polttokammion luukkuun palamisen säätelyä varten.
Miten ihmeessä näitä lasisilmättömiä kattiloita säätelet? Tohina ja palaneiden kaasujen seuraaminen hormin päästä on liian karkea säätö. Itse laitan lasisilmän jokaiseen tulisijaan, jos tulisijassa ei ole lasiluukkua.Kyllä esim. Vedassa näkee toisioilmaläpän raosta, miten pesä palaa. Sieltä aukosta tulee normaaloiloissa ihan se sininen liekki. Kun on kattilan sytyttänyt, niin hetken tulee lieskaa ihan kovalla voimalla. Ja se arinakivi hehkuu ihan punaisena, että ei se millään voikaan kestää kuin korkeintaan sen 3-4 vuotta ja sen jälkeen se on ihan haperoa ja hajoaa lähes käsiin.
- väri..
...... kirjoitti:
Kyllä esim. Vedassa näkee toisioilmaläpän raosta, miten pesä palaa. Sieltä aukosta tulee normaaloiloissa ihan se sininen liekki. Kun on kattilan sytyttänyt, niin hetken tulee lieskaa ihan kovalla voimalla. Ja se arinakivi hehkuu ihan punaisena, että ei se millään voikaan kestää kuin korkeintaan sen 3-4 vuotta ja sen jälkeen se on ihan haperoa ja hajoaa lähes käsiin.
Onko kyseessä muu kuin Veda 35 malli ? Kuvissa ei tuota läppää näy.
- Rehellinen clippi
...... kirjoitti:
Kyllä esim. Vedassa näkee toisioilmaläpän raosta, miten pesä palaa. Sieltä aukosta tulee normaaloiloissa ihan se sininen liekki. Kun on kattilan sytyttänyt, niin hetken tulee lieskaa ihan kovalla voimalla. Ja se arinakivi hehkuu ihan punaisena, että ei se millään voikaan kestää kuin korkeintaan sen 3-4 vuotta ja sen jälkeen se on ihan haperoa ja hajoaa lähes käsiin.
Tee video clippi youtubeen, ei ole yhtään youtubessa. Siis jos veda 35m kyseessä.
Semmoinen asiallinen pätkä. Jos kuuluisi myös oikean polton ääni . - ......
Rehellinen clippi kirjoitti:
Tee video clippi youtubeen, ei ole yhtään youtubessa. Siis jos veda 35m kyseessä.
Semmoinen asiallinen pätkä. Jos kuuluisi myös oikean polton ääni .Onko kyseessä muu kuin Veda 35 malli ? Kuvissa ei tuota läppää näy.
Kyllä se siellä puhaltimen alapuolella on, voi ihan portaattomasti säätää. - mikä reikä?
...... kirjoitti:
Onko kyseessä muu kuin Veda 35 malli ? Kuvissa ei tuota läppää näy.
Kyllä se siellä puhaltimen alapuolella on, voi ihan portaattomasti säätää.Mikä reikä on tuossa Veda 35 arinan yläpuolella vasemmalla puolella.Vai näenkö harhoja.
http://www.veda.fi/wp-content/uploads/2012/11/P6070162.jpg ...... kirjoitti:
Onko kyseessä muu kuin Veda 35 malli ? Kuvissa ei tuota läppää näy.
Kyllä se siellä puhaltimen alapuolella on, voi ihan portaattomasti säätää.Kokemuksen perusteella, kerroppa minkä kokoinen varaaja sinulla on ja miten kauan sen lämmittämiseen menee aikaa Veda 35 kattilalla?
Jääkö laakean arinan pinnalle helposti kytevää hiillosta. Siis kytevää, jolloin tuli on jo sammunut arina reiässä. Siis palaako arinan yläpuolella oleva hiillos puhtaaksi, ilman savuttamista / tuubien pikeentymistä.- 3+6
markkulievonen kirjoitti:
Kokemuksen perusteella, kerroppa minkä kokoinen varaaja sinulla on ja miten kauan sen lämmittämiseen menee aikaa Veda 35 kattilalla?
Jääkö laakean arinan pinnalle helposti kytevää hiillosta. Siis kytevää, jolloin tuli on jo sammunut arina reiässä. Siis palaako arinan yläpuolella oleva hiillos puhtaaksi, ilman savuttamista / tuubien pikeentymistä.Vaikka juuri ei käänteispalosta ole kokemusta, niin en usko että arinalle jäävistä hiilistä on mitään haittaa. Päinvästoin. Kekäleet helpottavat uutta sytytystä.
Siellä on hetkessä valmis hiillos hyvin pienillä sytytystoimilla.
Näin tein usein edellisellä yläpalolla. Nykyisessä alapalossa on aina valmiit hiilet pesässä.. - ........
3+6 kirjoitti:
Vaikka juuri ei käänteispalosta ole kokemusta, niin en usko että arinalle jäävistä hiilistä on mitään haittaa. Päinvästoin. Kekäleet helpottavat uutta sytytystä.
Siellä on hetkessä valmis hiillos hyvin pienillä sytytystoimilla.
Näin tein usein edellisellä yläpalolla. Nykyisessä alapalossa on aina valmiit hiilet pesässä..Siinä Vedan arinan yläpuolella oleva aukko on hakkeen polttoa eli stokeria varten.Katiilan saa tailata ihan haluamillaan varusteilla, voi siis ottaa stokeriaukon kummalle puolen haluaa, suuluukkuun voi tarvittaesa ottaa öljypolttimen kiinnitysreiän ja tuon suuluukun käsityysen voi myös valta.
Kytevä hiillos ei todellakaan ole ongelma, sillä voi puut saada syttymään vielä jopa 10-12 tunnin päästä riippuen puusta, parhaita tietenkin koivu.Jos sitä hiilosta haluaa välttää, niin savukaasuanturin asetus johonkin 30 asteeseen, niin ei kyllä näy kekäleitä.
Tuo missä ajassa kattila vetää varaajan täysin kylmästä kauttaalttaa yli 80 aseiseksi riippuu tietenkin ulkolämpötilasta, mutta jos verkosto ei lainkaan tehoa ota, niin meikläisen tapaukseessa, jossa varaaja on vain kuution kokoinen, niin 30 asteinen vesi lämpiää noin kahdessa tunnissa 80 asteeseen, siis tuo 35 kW:n teho pitää paikkansa. Käänteipalon tehohan vaihtelee riippuen missää vaiheessa se pesän klapikasan hiileksi muuttuminen on, siis jossain vaiheessa teho on huomattavasti yli tuon 35 kW:n. - pitääkö paikkansa ??
........ kirjoitti:
Siinä Vedan arinan yläpuolella oleva aukko on hakkeen polttoa eli stokeria varten.Katiilan saa tailata ihan haluamillaan varusteilla, voi siis ottaa stokeriaukon kummalle puolen haluaa, suuluukkuun voi tarvittaesa ottaa öljypolttimen kiinnitysreiän ja tuon suuluukun käsityysen voi myös valta.
Kytevä hiillos ei todellakaan ole ongelma, sillä voi puut saada syttymään vielä jopa 10-12 tunnin päästä riippuen puusta, parhaita tietenkin koivu.Jos sitä hiilosta haluaa välttää, niin savukaasuanturin asetus johonkin 30 asteeseen, niin ei kyllä näy kekäleitä.
Tuo missä ajassa kattila vetää varaajan täysin kylmästä kauttaalttaa yli 80 aseiseksi riippuu tietenkin ulkolämpötilasta, mutta jos verkosto ei lainkaan tehoa ota, niin meikläisen tapaukseessa, jossa varaaja on vain kuution kokoinen, niin 30 asteinen vesi lämpiää noin kahdessa tunnissa 80 asteeseen, siis tuo 35 kW:n teho pitää paikkansa. Käänteipalon tehohan vaihtelee riippuen missää vaiheessa se pesän klapikasan hiileksi muuttuminen on, siis jossain vaiheessa teho on huomattavasti yli tuon 35 kW:n.Eihän tuosta tule kattilan keskitehoksi 80% hyötysuhteella kahdelle tunnille kun n. 23kW. Miten perustelet tuon 35kW tehon paikkansa pitävyyden?
pitääkö paikkansa ?? kirjoitti:
Eihän tuosta tule kattilan keskitehoksi 80% hyötysuhteella kahdelle tunnille kun n. 23kW. Miten perustelet tuon 35kW tehon paikkansa pitävyyden?
Niimpä. Keskiteho varaajan lämmityksessä onkin eri asia kuin kattilan ilmoitettu teho. Puukattila ei toimi kuin öljylämmitys/ poltin, joka syttyy ja samoin sammuu hetkessä. Puulämmitys kattilassa on loivat tehon siirtymät.
Lisäksi kaverilla on suuntaa antavat määritteet eli ei tarkoin tutkitut ja testatut. Esim. minulla on 2m3 varaaja ja ilmoitettu kattilan teho 40kw. Jos varaaja on "kylmä" eli 25.....30C, niin lämmitys aika kokonaisuudessaan on 5.5...6/h. Kattilan keskitehoksi tulisi ,. 31kw.
Mutta, tiedän, miteb kattilan maksimiteho on 40.....50kw luokkaa......... kirjoitti:
Siinä Vedan arinan yläpuolella oleva aukko on hakkeen polttoa eli stokeria varten.Katiilan saa tailata ihan haluamillaan varusteilla, voi siis ottaa stokeriaukon kummalle puolen haluaa, suuluukkuun voi tarvittaesa ottaa öljypolttimen kiinnitysreiän ja tuon suuluukun käsityysen voi myös valta.
Kytevä hiillos ei todellakaan ole ongelma, sillä voi puut saada syttymään vielä jopa 10-12 tunnin päästä riippuen puusta, parhaita tietenkin koivu.Jos sitä hiilosta haluaa välttää, niin savukaasuanturin asetus johonkin 30 asteeseen, niin ei kyllä näy kekäleitä.
Tuo missä ajassa kattila vetää varaajan täysin kylmästä kauttaalttaa yli 80 aseiseksi riippuu tietenkin ulkolämpötilasta, mutta jos verkosto ei lainkaan tehoa ota, niin meikläisen tapaukseessa, jossa varaaja on vain kuution kokoinen, niin 30 asteinen vesi lämpiää noin kahdessa tunnissa 80 asteeseen, siis tuo 35 kW:n teho pitää paikkansa. Käänteipalon tehohan vaihtelee riippuen missää vaiheessa se pesän klapikasan hiileksi muuttuminen on, siis jossain vaiheessa teho on huomattavasti yli tuon 35 kW:n.Tarkoitin vain tuolla hiilloksen kielteisyydellä sitä, miten se helposti alentaa kattilan hyötysuhdetta ja likaa kattilaa. Siis palaminen on hidasta ja epätäydellistä. Taas pieni määrä jäännös hiillosta ei ole pahasta, jos se ei nostata kattilan lämpötilaa huomattavasti lämmityksen päätyttyä. (Kiehumisvaara veden kierron suljettua).
Vedan saa kuulemma räätölöityä täysin mieleisekseen aina tuubiputkien määrästä lähtien puhumattakaan veden tulo/ meno kohdista. Pienen kattilanvalmistajan myyntietu.- markkulievonen.
........ kirjoitti:
Siinä Vedan arinan yläpuolella oleva aukko on hakkeen polttoa eli stokeria varten.Katiilan saa tailata ihan haluamillaan varusteilla, voi siis ottaa stokeriaukon kummalle puolen haluaa, suuluukkuun voi tarvittaesa ottaa öljypolttimen kiinnitysreiän ja tuon suuluukun käsityysen voi myös valta.
Kytevä hiillos ei todellakaan ole ongelma, sillä voi puut saada syttymään vielä jopa 10-12 tunnin päästä riippuen puusta, parhaita tietenkin koivu.Jos sitä hiilosta haluaa välttää, niin savukaasuanturin asetus johonkin 30 asteeseen, niin ei kyllä näy kekäleitä.
Tuo missä ajassa kattila vetää varaajan täysin kylmästä kauttaalttaa yli 80 aseiseksi riippuu tietenkin ulkolämpötilasta, mutta jos verkosto ei lainkaan tehoa ota, niin meikläisen tapaukseessa, jossa varaaja on vain kuution kokoinen, niin 30 asteinen vesi lämpiää noin kahdessa tunnissa 80 asteeseen, siis tuo 35 kW:n teho pitää paikkansa. Käänteipalon tehohan vaihtelee riippuen missää vaiheessa se pesän klapikasan hiileksi muuttuminen on, siis jossain vaiheessa teho on huomattavasti yli tuon 35 kW:n.Tämä jäi vielä kiinnostamaan. Paljonko poltat puuta lämmityskerralla? Jos varaaja on siis " kylmä".
Jos kattilan hyötysuhdetta laskettaisiin, niin silloin tulisi tietää puun menekki kiloina , ei tilavuutena. Omassa systeemissä tuhraantuu lämmityskerralla n 60kg kuivaa puuta ja varaajaan siirtyy n 180kwh lämpö energiaa. (2m3) - 3+6
markkulievonen kirjoitti:
Tarkoitin vain tuolla hiilloksen kielteisyydellä sitä, miten se helposti alentaa kattilan hyötysuhdetta ja likaa kattilaa. Siis palaminen on hidasta ja epätäydellistä. Taas pieni määrä jäännös hiillosta ei ole pahasta, jos se ei nostata kattilan lämpötilaa huomattavasti lämmityksen päätyttyä. (Kiehumisvaara veden kierron suljettua).
Vedan saa kuulemma räätölöityä täysin mieleisekseen aina tuubiputkien määrästä lähtien puhumattakaan veden tulo/ meno kohdista. Pienen kattilanvalmistajan myyntietu.Mikäli kattilassa on hyvin toteutettu ilmasulkuläppä, niin ei tuo hiillos likaa kattilaa, eikä aiheuta savutusta. Palamisilman kulku pitää siis katkaista kokonaan kattilaan.
Näissä on monesti parantamisen varaa. Läpät on väljiä kehykseen nähden tai puuttuu jopa kokonaan. Luukkujen tiivisteetkin saattaa vuotaa tai huolimattomasti laitettu.
Hiillos menee hetkessä ns. mustaksi, mikäli happea ei ole saatavilla. Siellä ei silloin mikään pala, eikä vedenlämpötila nouse.. - ....
markkulievonen. kirjoitti:
Tämä jäi vielä kiinnostamaan. Paljonko poltat puuta lämmityskerralla? Jos varaaja on siis " kylmä".
Jos kattilan hyötysuhdetta laskettaisiin, niin silloin tulisi tietää puun menekki kiloina , ei tilavuutena. Omassa systeemissä tuhraantuu lämmityskerralla n 60kg kuivaa puuta ja varaajaan siirtyy n 180kwh lämpö energiaa. (2m3)Kyllä käytännössä 1kuution säiliön ja noin 150 litran kattilan vesimäärän lämmittäminen 50 asteella vaatii noin 66 kilowattitunnin lämpömäärän, joten on tuon pannun silloin toimittava noin 33 kilowatin teholla. En toisiankaan ole ollut sekuntikellon kanssa tuota aikaa mittaamassa, joten voin käyttää ilmaisua noin kaksi tuntia. Polttopuuni on yleensä sekä puuta,joskus hyvin harvoin koivua, joka lisäisi kyllä pannun tehoa. Se on totta, että puntarin kautta on polttopuut käytettävä, jos haluaa todellisen hyötysuhteen määrittää, ei tuolla sillä litra määritti sillä ole mitään kunnon merkitystä, tilavuus paino vaihtelee niin paljon. Pihlaja ja omenapuu ovat todellisuudessa parhaat polttopuut, jää koivukin toiseksi. Hyötysuhdearvioni vuositasollaon Vedankohdalla noin 80, mikä riittää minulle,puut tulevat omasta metsästä noin puolen kilometrin päästä. En kyllä usko,ettämuillakaan kattiloilla pääsee normaalioloissa yli 85 prosentilla
- markkulievonen.
.... kirjoitti:
Kyllä käytännössä 1kuution säiliön ja noin 150 litran kattilan vesimäärän lämmittäminen 50 asteella vaatii noin 66 kilowattitunnin lämpömäärän, joten on tuon pannun silloin toimittava noin 33 kilowatin teholla. En toisiankaan ole ollut sekuntikellon kanssa tuota aikaa mittaamassa, joten voin käyttää ilmaisua noin kaksi tuntia. Polttopuuni on yleensä sekä puuta,joskus hyvin harvoin koivua, joka lisäisi kyllä pannun tehoa. Se on totta, että puntarin kautta on polttopuut käytettävä, jos haluaa todellisen hyötysuhteen määrittää, ei tuolla sillä litra määritti sillä ole mitään kunnon merkitystä, tilavuus paino vaihtelee niin paljon. Pihlaja ja omenapuu ovat todellisuudessa parhaat polttopuut, jää koivukin toiseksi. Hyötysuhdearvioni vuositasollaon Vedankohdalla noin 80, mikä riittää minulle,puut tulevat omasta metsästä noin puolen kilometrin päästä. En kyllä usko,ettämuillakaan kattiloilla pääsee normaalioloissa yli 85 prosentilla
Säiliö Veda 35 on reilut 150 litraa. Poltatko vajaan säiliöllisen lämmityskerralla vai täyden?
Niin, tuo säiliöllinen , tiiviisti pakaten ei riittäne 2m3 varaajan lämmittämiseen (180kwh). - näinkö sitten
.... kirjoitti:
Kyllä käytännössä 1kuution säiliön ja noin 150 litran kattilan vesimäärän lämmittäminen 50 asteella vaatii noin 66 kilowattitunnin lämpömäärän, joten on tuon pannun silloin toimittava noin 33 kilowatin teholla. En toisiankaan ole ollut sekuntikellon kanssa tuota aikaa mittaamassa, joten voin käyttää ilmaisua noin kaksi tuntia. Polttopuuni on yleensä sekä puuta,joskus hyvin harvoin koivua, joka lisäisi kyllä pannun tehoa. Se on totta, että puntarin kautta on polttopuut käytettävä, jos haluaa todellisen hyötysuhteen määrittää, ei tuolla sillä litra määritti sillä ole mitään kunnon merkitystä, tilavuus paino vaihtelee niin paljon. Pihlaja ja omenapuu ovat todellisuudessa parhaat polttopuut, jää koivukin toiseksi. Hyötysuhdearvioni vuositasollaon Vedankohdalla noin 80, mikä riittää minulle,puut tulevat omasta metsästä noin puolen kilometrin päästä. En kyllä usko,ettämuillakaan kattiloilla pääsee normaalioloissa yli 85 prosentilla
Vedassa siis palaa n. 10kg puuta tunnissa polton aikana. Sillä saadaan aikaan 66kWh n. 80% hyötysuhteella. Eli keskiteho on sitten yli 40kW.
Eikös se näin mene kun puussa on keskimäärin se 4.1 kWh/kg ? 3+6 kirjoitti:
Mikäli kattilassa on hyvin toteutettu ilmasulkuläppä, niin ei tuo hiillos likaa kattilaa, eikä aiheuta savutusta. Palamisilman kulku pitää siis katkaista kokonaan kattilaan.
Näissä on monesti parantamisen varaa. Läpät on väljiä kehykseen nähden tai puuttuu jopa kokonaan. Luukkujen tiivisteetkin saattaa vuotaa tai huolimattomasti laitettu.
Hiillos menee hetkessä ns. mustaksi, mikäli happea ei ole saatavilla. Siellä ei silloin mikään pala, eikä vedenlämpötila nouse..Voi olla noin kuvaamallasi tavalla. Omassa kattilassani on toisin. Jos heitän polttamatta jääneen pienen hiilikerroksen arinan päälle ja suljen pellin ja latauspumpun, niin lämpötila kattilassa kohoaa kriittiselle tasolle. Tosin varaajasta tulevan veden lämpötila lämmityksen lopussa ja samoin kattilassa on lähellä 100C:tta. Kiehumispiste on 106C:tta.
- .........
näinkö sitten kirjoitti:
Vedassa siis palaa n. 10kg puuta tunnissa polton aikana. Sillä saadaan aikaan 66kWh n. 80% hyötysuhteella. Eli keskiteho on sitten yli 40kW.
Eikös se näin mene kun puussa on keskimäärin se 4.1 kWh/kg ?Puhutaanko me nyt samoista asioista. Ensin yksi määrite 1 kWh= 866 kcal. Jos esim. 1000 litraa vettä lämmitetään 30:stä 80:een, niin se on 1000 kertaa 50 eli tarvitaan lämmittämiseen 50000 kcal, siis 50000/866 eli 57,73 kWh:a. Mitä siis tuossa tarvitsee oletella jotain pannun hyötysuhdetta, tässä vaan puhutaan pannun antamasta tehosta.
Se tuosta sitten voidaan olettaa, että polttoainetta kuluu 57,73/0,8 eli 72,16 kWh:a.Jos ajatellaan sekapuuta, joka sisältää ehkä 1300 kWh/pinokuutio, niin sitä kuluu 0,056 pinokuutiota eli käytännössä siis 56 litraa. Mutta painoyksiköt on ainoa oikea tapa arvioida puun kulutusta, pinomotteja on niin monenlaisia riippuen pinojan huolellisuudesta, puun koosta ja kuinka suoria ne puut ovat. - näinkö sitten
......... kirjoitti:
Puhutaanko me nyt samoista asioista. Ensin yksi määrite 1 kWh= 866 kcal. Jos esim. 1000 litraa vettä lämmitetään 30:stä 80:een, niin se on 1000 kertaa 50 eli tarvitaan lämmittämiseen 50000 kcal, siis 50000/866 eli 57,73 kWh:a. Mitä siis tuossa tarvitsee oletella jotain pannun hyötysuhdetta, tässä vaan puhutaan pannun antamasta tehosta.
Se tuosta sitten voidaan olettaa, että polttoainetta kuluu 57,73/0,8 eli 72,16 kWh:a.Jos ajatellaan sekapuuta, joka sisältää ehkä 1300 kWh/pinokuutio, niin sitä kuluu 0,056 pinokuutiota eli käytännössä siis 56 litraa. Mutta painoyksiköt on ainoa oikea tapa arvioida puun kulutusta, pinomotteja on niin monenlaisia riippuen pinojan huolellisuudesta, puun koosta ja kuinka suoria ne puut ovat.Mutta kuitenkin puuta pitää palaa tuo 20kg että saadaa tuo määrä kWh kasaan 80% hyötysuhteella. Jos kattila polttaa 10kg tunnissa niin eikö sen antama teho ole sitten 41kW. Se mitä kattilasta siirtyy veteen on sitten hyötysuhde. Vai onko kattilan teho se mikä määrä energiaa polttoaineesta siirtyy veteen.
näinkö sitten kirjoitti:
Mutta kuitenkin puuta pitää palaa tuo 20kg että saadaa tuo määrä kWh kasaan 80% hyötysuhteella. Jos kattila polttaa 10kg tunnissa niin eikö sen antama teho ole sitten 41kW. Se mitä kattilasta siirtyy veteen on sitten hyötysuhde. Vai onko kattilan teho se mikä määrä energiaa polttoaineesta siirtyy veteen.
Asian viereen. Kattilan valmistajien antamat tiedot kattlasta on ristiriitaisia. Esim. Atmos DC 40GS tulipesän tilavuudeksi annetaan 170 litraa. Samoin puun keskimääräinen kulutus tunnissa on 10kg. Taas pesällisen palamisaika on 3 / h.
Eli, jos tämä kattila olisi käytössäni, niin tulipesään mahtuisi kaikki n. 60kg lämmityskerralla poltettavat puut,- mutta taas palamisaika olisi lähempänä 5 tuntia.
Jos taas kattilan palamisaika olisi tuo 3 /h, niin pesän täyttö olisi vain puolilleen. Miksi valmistaja antaa mielikuvan, miteb pesään laitetaan vain 3/ h palamiseen tarvittavat puut eli 30kg / puolilesällistä.- atmosmiäs
markkulievonen kirjoitti:
Asian viereen. Kattilan valmistajien antamat tiedot kattlasta on ristiriitaisia. Esim. Atmos DC 40GS tulipesän tilavuudeksi annetaan 170 litraa. Samoin puun keskimääräinen kulutus tunnissa on 10kg. Taas pesällisen palamisaika on 3 / h.
Eli, jos tämä kattila olisi käytössäni, niin tulipesään mahtuisi kaikki n. 60kg lämmityskerralla poltettavat puut,- mutta taas palamisaika olisi lähempänä 5 tuntia.
Jos taas kattilan palamisaika olisi tuo 3 /h, niin pesän täyttö olisi vain puolilleen. Miksi valmistaja antaa mielikuvan, miteb pesään laitetaan vain 3/ h palamiseen tarvittavat puut eli 30kg / puolilesällistä.Kyllä ainakin 32kW atmoksen paloaika on täydellä pesällisellä n. 5h joskus jopa pidempi. Valmistaja lupaa 3h. Savukaasuja ei kyllä saa millään 225 asteeseen pudotettua, tai sitten pitää laittaa kattilan ilmat ihan minimille ja silloin taas paloaika pidentyy. Tehdassäädöillä palokaasut 250 astetta. Empä tiedä miten tuon paloajan voisi edes saada lyhyemmäksi. Pesään menee n. 130l puuta valmistajan mukaan itse en ole pesän tilavuutta mitannut. Mutta jos sinne lataa sen täyden pesän niin kyllä se sitä kauan polttaa. Ehkä sitä lupaamaa 7kg tunnissa noin suunnilleen. Ja sillä tulisi polttoaineen kulutuksen mukaan sitten tehoksi n. 30kW. Nytkin laitoin pesällisen palamaan joskus puoli kuudelta ja siellä se sitä vielä polttelee. Kolmen tunnin jälkeen kävin katsomassa niin melkein puolipesää palamatta ja päällä ihan palamattomia kovia puita, toki mustiksi savustuneita.
Että ei täsmää yhtälöt käytännössä ja valmistajan listoissa. Tuota on ihmetellyt itsekkin monta kertaa. Ei edes teoriassa mahdollista. atmosmiäs kirjoitti:
Kyllä ainakin 32kW atmoksen paloaika on täydellä pesällisellä n. 5h joskus jopa pidempi. Valmistaja lupaa 3h. Savukaasuja ei kyllä saa millään 225 asteeseen pudotettua, tai sitten pitää laittaa kattilan ilmat ihan minimille ja silloin taas paloaika pidentyy. Tehdassäädöillä palokaasut 250 astetta. Empä tiedä miten tuon paloajan voisi edes saada lyhyemmäksi. Pesään menee n. 130l puuta valmistajan mukaan itse en ole pesän tilavuutta mitannut. Mutta jos sinne lataa sen täyden pesän niin kyllä se sitä kauan polttaa. Ehkä sitä lupaamaa 7kg tunnissa noin suunnilleen. Ja sillä tulisi polttoaineen kulutuksen mukaan sitten tehoksi n. 30kW. Nytkin laitoin pesällisen palamaan joskus puoli kuudelta ja siellä se sitä vielä polttelee. Kolmen tunnin jälkeen kävin katsomassa niin melkein puolipesää palamatta ja päällä ihan palamattomia kovia puita, toki mustiksi savustuneita.
Että ei täsmää yhtälöt käytännössä ja valmistajan listoissa. Tuota on ihmetellyt itsekkin monta kertaa. Ei edes teoriassa mahdollista.Vaikea on ymmärtää millä kaavalla Atmoskattilan valmistaja laskee kattilan teknilliset tiedot. Esim. kattilasi puun kulutus ilmoitetaan 7.2kg / h eli ( n. 30kwh) ja jos palamishyötysuhde olisi ilmoitettu n. 85%, niin kattilan todellinen teho olisi 25kw.
Sama laskutapa pätee CD 40 GS versioon.
>7kg tunnissa noin suunnilleen. Ja sillä tulisi polttoaineen kulutuksen mukaan sitten tehoksi n. 30kW.<
Eli polttaessa 7kg / h kattilasi teho on n 25kw. Onko atmoskattilankin tiedot noinkin poikkeavia todellisuudesta.
Niin, kattilan todellisen tehon ja huötysuhteen saa määriteltyä ihan kotikonstein suuntaa antavasti.atmosmiäs kirjoitti:
Kyllä ainakin 32kW atmoksen paloaika on täydellä pesällisellä n. 5h joskus jopa pidempi. Valmistaja lupaa 3h. Savukaasuja ei kyllä saa millään 225 asteeseen pudotettua, tai sitten pitää laittaa kattilan ilmat ihan minimille ja silloin taas paloaika pidentyy. Tehdassäädöillä palokaasut 250 astetta. Empä tiedä miten tuon paloajan voisi edes saada lyhyemmäksi. Pesään menee n. 130l puuta valmistajan mukaan itse en ole pesän tilavuutta mitannut. Mutta jos sinne lataa sen täyden pesän niin kyllä se sitä kauan polttaa. Ehkä sitä lupaamaa 7kg tunnissa noin suunnilleen. Ja sillä tulisi polttoaineen kulutuksen mukaan sitten tehoksi n. 30kW. Nytkin laitoin pesällisen palamaan joskus puoli kuudelta ja siellä se sitä vielä polttelee. Kolmen tunnin jälkeen kävin katsomassa niin melkein puolipesää palamatta ja päällä ihan palamattomia kovia puita, toki mustiksi savustuneita.
Että ei täsmää yhtälöt käytännössä ja valmistajan listoissa. Tuota on ihmetellyt itsekkin monta kertaa. Ei edes teoriassa mahdollista.Eli arjen tasolla Atmos DC 40 GS vastaa teholtaan Veda 35 m kattilaa.
Polttaa puuta 10kg / h =41.5kwh ilmoitetun hyötysuhteen ollessa 80......89% kattilan todellinen teho on 33.2............36.9kw.
Miksi atmos määrittää kattilan tehon poltettavan puun lämpöenergian mukaan huomioimatta kattilan hyötysuhdetta. (Aivan sama tilanne kun vahvistimien tehoja mainostettiin virran kulutuksen mukaan laitteen hyötysuhdetta huomioimatta.)......... kirjoitti:
Puhutaanko me nyt samoista asioista. Ensin yksi määrite 1 kWh= 866 kcal. Jos esim. 1000 litraa vettä lämmitetään 30:stä 80:een, niin se on 1000 kertaa 50 eli tarvitaan lämmittämiseen 50000 kcal, siis 50000/866 eli 57,73 kWh:a. Mitä siis tuossa tarvitsee oletella jotain pannun hyötysuhdetta, tässä vaan puhutaan pannun antamasta tehosta.
Se tuosta sitten voidaan olettaa, että polttoainetta kuluu 57,73/0,8 eli 72,16 kWh:a.Jos ajatellaan sekapuuta, joka sisältää ehkä 1300 kWh/pinokuutio, niin sitä kuluu 0,056 pinokuutiota eli käytännössä siis 56 litraa. Mutta painoyksiköt on ainoa oikea tapa arvioida puun kulutusta, pinomotteja on niin monenlaisia riippuen pinojan huolellisuudesta, puun koosta ja kuinka suoria ne puut ovat.Kattilan hyötysuhdetta ajatellen. Jos innostusta riittää, niin seuraappa miten monta kiloa puuta poltat yhdellä lämmityskerralla kattilassa. Energia huomioiden kiloa kohden puu lajilla ei ole merkitystä.
Kun tiedetään varaajan koko 1m3 kattilan vesi / massa putkistot yht. n 1.2m3
50 asteen lämmönnousu on n. 70kwh lämpöenergiaa lämmitysaikana lämmitykseen otettu 3kwh tunnissa.(?). parin tunnin aikana n 6kwh
Yht. 76kwh
Jos puun kulutus olisi 23.....25kg, niin kattilan hyötysuhde olisi todella hyvä. Kattilahuoneen ja hormin lämpötilan nousuun liittyvä lämpöenergia on vielä huomioimatta, jos nämä tulee vielä hyödynnetyksi.- tiedä häntää
markkulievonen kirjoitti:
Eli arjen tasolla Atmos DC 40 GS vastaa teholtaan Veda 35 m kattilaa.
Polttaa puuta 10kg / h =41.5kwh ilmoitetun hyötysuhteen ollessa 80......89% kattilan todellinen teho on 33.2............36.9kw.
Miksi atmos määrittää kattilan tehon poltettavan puun lämpöenergian mukaan huomioimatta kattilan hyötysuhdetta. (Aivan sama tilanne kun vahvistimien tehoja mainostettiin virran kulutuksen mukaan laitteen hyötysuhdetta huomioimatta.)Mutta eihän kukaan tiedä paljonko veda polttaa tunnissa puuta. Nuo tiedot on yhden käyttäjän arvioita. Paloaika on arvio ja puumäärä on arvio. Valmistaja ei anna mitään muita tietoja kun tehon. Ei edes arvioitua paloaikaa täydellä pesällä.
tiedä häntää kirjoitti:
Mutta eihän kukaan tiedä paljonko veda polttaa tunnissa puuta. Nuo tiedot on yhden käyttäjän arvioita. Paloaika on arvio ja puumäärä on arvio. Valmistaja ei anna mitään muita tietoja kun tehon. Ei edes arvioitua paloaikaa täydellä pesällä.
Niimpä ja siksi uteliaisuus heräsi paljonko hänen tapauksessaan lämmityskerralla palaa puuta.
Kokeilemalla kaikki selviää vaikkakin suuntaa antavasti.
- tyyppikilpi
Kattilan teho ei saa koskaan ylittää sille annettuja rajoja. Vedalla se teho määritelmä on 20-35kW. Siinä se pitää pysyä koko palamisen ajan.
Joka kattilalla voidaan ylittää valmistajan antama suurin lämmitysteho, jos niin halutaan.
Ymmärrän, miten valmistajan määrittämä lämmitysteho tulee hyötysuhteeseen liittyen eli teho liittyy savukaasujen ilmoitettuun lämpötilaan. Jos nostat kattilan tehoja, niin samalla savukaasujen lämpötila nousee ja näin hyötysuhde laskee.Teorian tasolla.- leikkikilpi
markkulievonen kirjoitti:
Joka kattilalla voidaan ylittää valmistajan antama suurin lämmitysteho, jos niin halutaan.
Ymmärrän, miten valmistajan määrittämä lämmitysteho tulee hyötysuhteeseen liittyen eli teho liittyy savukaasujen ilmoitettuun lämpötilaan. Jos nostat kattilan tehoja, niin samalla savukaasujen lämpötila nousee ja näin hyötysuhde laskee.Teorian tasolla.Jaa nämä teholuokitukset ovat sitten vaan ihan hatusta vedettyjä sinun mielestä. Kyllä ne pitää pitää paikkansa. Vaikea valita kattilaa paloluokkiin sopivaksi kun tehot on ihan keksittyjä. Ei sen kattilan saa ylittää sitä suurinta tehoa minkä valmistaja on antanut. Tai sitten tuo kilpi on väärässä kattilassa. Ja palotarkastajalle voi satuilla ihan mitä vaan
leikkikilpi kirjoitti:
Jaa nämä teholuokitukset ovat sitten vaan ihan hatusta vedettyjä sinun mielestä. Kyllä ne pitää pitää paikkansa. Vaikea valita kattilaa paloluokkiin sopivaksi kun tehot on ihan keksittyjä. Ei sen kattilan saa ylittää sitä suurinta tehoa minkä valmistaja on antanut. Tai sitten tuo kilpi on väärässä kattilassa. Ja palotarkastajalle voi satuilla ihan mitä vaan
Hatustako vedettyjä. Ei kai? Tarkoitin vain, miten kattilasta saa halutessa irti paljon suuremman tehon, mutta toinen asia on, onko se mielekästä?
Teholuokitukseen siis liittyy savukaasujen lämpötila. Taas tuota voi nostattaa jos sitä haluaa.
- atmosmiäs
Nyt sitten punnittin puut ja laskin kattilan hyötysuhteen eilisen mukaan. Sain hyötysuhteeksi aika tarkkaan 80%. Mukaan huomioitu talonkulutus, suihkuvedet ja varaajaan mennyt energia. Poltettu puumäärä kiloissa 38. Varaajaan meni 96kWh, talon lämmitykseen lämmitysaikana 20kWh, joka pitää aika paikkansa pitkäaikaisten askelmien mukaan. Suihkulle ja muille häviöille varasin 8kWh. Tuo voi olla alakanttiin mutta eipä tule ainakaan sitten yliarvioitua. Kolme ihmistä kävi suihkussa ja tyttö lotrasi kylvyssä ja suihkussa molemmissa. Eli muuta kulutusta yhteensä 28kWh 4-5 tunnin aikana. Kokonaismäärä 124kWh. Ja puista oletettavasti saatu energia (1kg/4.1kWh) 156kWh. Lisätään vielä että kattila on nyt 12h päästä vielä 65 ja pesässä hiillosta noin 5cm kerros kun sen tasaa pesän pohjalla ja punaista näkyi eli olisi lähtenyt uudestaan tulille jos olisi laittanut puhaltimen päälle. Tästä voisi päätellä että osa energiasta on mennyt hukkaan. Niin ja se kattilan polttama puumäärä oli sitten noin 7,6kg/h.
Atmos DC 32 GS kattilaan menee siis puuta täyteen pesään n. 38kg. Puut 70% koivua ja 30% mäntyä ja kuusta. Jos pelkällä koivulla pesän täyttää niin voi saada menemään n. 45kg.- markkulievonen.
Miten suuri varaaja? Oliko varaaja ennen lämmitystä täysin tasalämpöinen / "kylmä" ?
- atmosmiäs
markkulievonen. kirjoitti:
Miten suuri varaaja? Oliko varaaja ennen lämmitystä täysin tasalämpöinen / "kylmä" ?
Järjestelmän vesitilavuus on n. 1500l, sisältäen kattilan vesimäärän. Koko järjestelmä oli lämmityksen alkaessa aika tarkkaan n. 40 keskilämmöltään. Kiertoon meni suntti täysin auki n. 45 ja paluu oli n. 35, Varaajan keskimittarissa n. 40. Lämmönnousu varaajassa aika tarkkaan 55 astetta. Kaikissa mittareissa lämmityksen loppuessa 95 ja kattilaan jäi vielä hiillosta kytemään. Kattilan puhallin ja kattila oli silloin sammuneet. Patterikiertoon meni 50 koko lämmityksen ajan. Paloaika sytytyksestä kattilan sammumiseen n. 5h.
- .........
Kun täällä on noita käytännön kokeita kattiloilla tehty, niin teinpä sitten minäkin, kyseessä on Veda 35M
Päästin varaajan mittarit laskemaan 30 asteeseen, siis jopa pirtii alkoi jo viilenemään. Pannun ja varaajan välisen latauspaketin ventiili oli alkuvaiheessa kiini.Sytytin ne alkuvalket niin, että hiilosvaiheessa se ventiili aukesi. Sitten pistin pannun pesään 22,2 kiloa kuivaa havupuuklapia, melko suurikokoista, keskipaino lähes 2,5 kg. Noissa puissa siis oli energiaa 91 kWh:a. Ulkolämpötila oli noin -8, oletan, että talo vie noin 4 kW:n tehon.Kokeilin noin nollassa asteessa sähkövastuksella, silloin vei 3,2 kW:a
Tuo puumäärä nosti sen kuution varaajan 80 asteeseen 4 tunnissa ja 15 minuutissa. Energiaa siis kului varaajan lataamiseen 57,73 kWh ja talon lämmittäiseen 17 kWh,siis yhteensä eli 74,7 kWh. Saunoin samaan aikaan, suihkussa olin ehkä pari minuuttia, samoin tuo talo ehkä otti laskettua enemmän tehoa, kun varaajien lämpötila meni alle kierovesilämpötilan.
Loppupäätelmä siis, puuta poltettiin 91 kWh:a ja käyttöön saatiin 75.. Tuosta kun laskee, niin hyötysuhde on jopa 82,4%..
Yksi testin huomio on, että keskiteho on vain 17,65 kW:a. Syynä osittain polttopuu, kyllä puhtalla koivulla teho on aivan toista.Ja tuo paloaika näyttää olevan sama kaikilla käänteiskattiloilla, siis 4-5 tuntia. Eihän se toisaalta mitään haittaakaan, kun kattila käytännössä ei vaadi minkäänlaista valvontaa. Ajoiitainen teho hyvinkin nousee ilmoitettuun, alku ja loppuvaiheesa teho on ihan luonnostaan selvästi alhaisempi.
Testini ei ole titeellisesti pätevä, mutta kyllä arvioni, että Vedan hyötysuhde on 80 % paikkeilla vuositasolla, pitää paikkansa. Tiedä sitten, mikä olisi tilanne, jos polttaisi pelkkää koivua.- atmosmiäs
Eli aloitit kuumalla kattilalla sen mittauksen. Minä aloitin kylmällä ( 40). Ilman alkuhiilloksia tein tuon kokeen ja sekin hidastaa tuota kunnon palamisen alkua useasti. Samoin minulla oli kiertovesi laskenut alle pyydetyn tarpeen. Mutta noita on vaikea laskea ihan kotikonstein paljonko tuo talon nosto normaaliin lämpöön vaatii energiaa. Näyttää olevan ihan samoja lukemia molemmilla kattiloilla. Minun kattilani on kyllä nuohouksen tarpeessa. Nuohottu viimeksi 3kk sitten. Pitää tehdä uusi koe sitten kun nuohoaa ja katsoa vaikuttaako mitään. Atmos lupaa hyötysuhteeksi 80-89% joten tuo pitää aika hyvin paikkansa jopa 3kk nuohoamatta olleella kattilalla. Puu ratkaisee paljon ja se koko enemmänkin. Isompi puu palaa rauhallisesti ja pitkään. Sen olen huomannut pistänyt merkille.
- ........
atmosmiäs kirjoitti:
Eli aloitit kuumalla kattilalla sen mittauksen. Minä aloitin kylmällä ( 40). Ilman alkuhiilloksia tein tuon kokeen ja sekin hidastaa tuota kunnon palamisen alkua useasti. Samoin minulla oli kiertovesi laskenut alle pyydetyn tarpeen. Mutta noita on vaikea laskea ihan kotikonstein paljonko tuo talon nosto normaaliin lämpöön vaatii energiaa. Näyttää olevan ihan samoja lukemia molemmilla kattiloilla. Minun kattilani on kyllä nuohouksen tarpeessa. Nuohottu viimeksi 3kk sitten. Pitää tehdä uusi koe sitten kun nuohoaa ja katsoa vaikuttaako mitään. Atmos lupaa hyötysuhteeksi 80-89% joten tuo pitää aika hyvin paikkansa jopa 3kk nuohoamatta olleella kattilalla. Puu ratkaisee paljon ja se koko enemmänkin. Isompi puu palaa rauhallisesti ja pitkään. Sen olen huomannut pistänyt merkille.
Minä vetelin tuubit harjalla ennen koetta, kyllä se yllättävän paljon vaikuttaa. Siinä voi hyvinkin motin vuodessa säästää, kun nuohoan pannun hieman useammin. Tuo talon lämmitysteho. Minulla on 6 kW.n vastus varaajassa ja joku viikko sitten pidin nollan asteen lämpötilassa lämmitin taloa sähköllä. Kun on tuo etäluettava mittari, niin katsoin sitten suoraan Vattefallin sivulta kulutuslukemat tuolta ajalta ja vähensin niistä muun kulutuksen, joka on helppo päätellä.Silloin oli lämmitysteho luokkaa 3,2 kW:a.
Mitä suurempi puu, sen parempi käänteispalokattilassa, mitään tikkuja ei kannata polttaa. Tuo kuumasta kattilasta alkuunlähtö antaa pareman prosentin, se on totta. Kattilamainokset myös perustuvat samaan asiaan, äärimmäisen optilaalisiin olosuhteisiin ja todella putipuhtaaseen kattilaan.Sinulla todennäköisesti on nouhouksen tarvetta, kyllä oletukseni on, että Atmos pääsee yli 85% samoilla lähtöjutuilla kuin tuossa minun kokeessani, johtuen keraamisista osistaan, ei niitä sinne kattilaan turhaan ole pistetty. >Yksi testin huomio on, että keskiteho on vain 17,65 kW:a. Syynä osittain polttopuu, kyllä puhtalla koivulla teho on aivan toista.<
Molempien kattiloiden todellisia käytännön tehoja ihmettelen. Vedan vielä enemmän.Se on totta, miten lämmityksen lopussa savukaasujen määrä / irtoaminen hidastuu ja kuvittelin, että tämä tekijä vie lämmityksen lopusta vain alle tunnin.
Mutta, uskoisin, miten molempien kattiloiden tehojen pienuuteen on syynä savukaasujen vähyys. Ainakin kertomasi perusteella puu koko on liian suuri / järeää. Todellisuudessa koivu puu on tieheämpää kuin esim. mänty ja ( siksi tilavuudeltaan painavampaa) koivun kaasuuntuminen palavaksi kaasuksi on vielä hitaampaa. Vaatii vielä suuremman lämmön tai pienemmän koon.
Kun huomioi kattiloiden pienet tehot, niin olikohan savukaasujen keskilämpötila normaalia alhaisempi. Jos savukaasujen lämpötila olisi ollut yli 200C:tta, niin molempien kattiloiden teholuokitus on ylikorostettu.
Jos itse käyttäisin kattiloitanne , niin Atmoksella lämmitysaika olisi 6.5 / h ja Vedalla peräti 10 / h.
Mutta, olen vakuuttunut, miten puun kokoa etsimällä oikeaksi / sopivaksi , niin molempien kattiloiden lämmitysteho nousisi. Ainakin Vedan. Uskon, miten Vedallakin lämmitysaika täällä päässä laskisi 6 / h.
Muuten, oma kattilani on mitoitettu 40kw tehoiseksi ja siinä oikein poltettuna 40 litran palokammio on kauttaaltaan palavia savukaasuja, siis yli 4 / h ajan. Lopussa hiilikerroksen polttaminen vie aikaa n 1 / h ja teho eli alle 20kw.- ....
markkulievonen kirjoitti:
>Yksi testin huomio on, että keskiteho on vain 17,65 kW:a. Syynä osittain polttopuu, kyllä puhtalla koivulla teho on aivan toista.<
Molempien kattiloiden todellisia käytännön tehoja ihmettelen. Vedan vielä enemmän.Se on totta, miten lämmityksen lopussa savukaasujen määrä / irtoaminen hidastuu ja kuvittelin, että tämä tekijä vie lämmityksen lopusta vain alle tunnin.
Mutta, uskoisin, miten molempien kattiloiden tehojen pienuuteen on syynä savukaasujen vähyys. Ainakin kertomasi perusteella puu koko on liian suuri / järeää. Todellisuudessa koivu puu on tieheämpää kuin esim. mänty ja ( siksi tilavuudeltaan painavampaa) koivun kaasuuntuminen palavaksi kaasuksi on vielä hitaampaa. Vaatii vielä suuremman lämmön tai pienemmän koon.
Kun huomioi kattiloiden pienet tehot, niin olikohan savukaasujen keskilämpötila normaalia alhaisempi. Jos savukaasujen lämpötila olisi ollut yli 200C:tta, niin molempien kattiloiden teholuokitus on ylikorostettu.
Jos itse käyttäisin kattiloitanne , niin Atmoksella lämmitysaika olisi 6.5 / h ja Vedalla peräti 10 / h.
Mutta, olen vakuuttunut, miten puun kokoa etsimällä oikeaksi / sopivaksi , niin molempien kattiloiden lämmitysteho nousisi. Ainakin Vedan. Uskon, miten Vedallakin lämmitysaika täällä päässä laskisi 6 / h.
Muuten, oma kattilani on mitoitettu 40kw tehoiseksi ja siinä oikein poltettuna 40 litran palokammio on kauttaaltaan palavia savukaasuja, siis yli 4 / h ajan. Lopussa hiilikerroksen polttaminen vie aikaa n 1 / h ja teho eli alle 20kw.En minä tuota tehoa pidä minään ongelmana,kuitenkin palotilat on kauniin harmaat,joka kielii palon tehokkuudesta. Pienellä puukoolla tehoa helposti lisää,mutta todennäköisesti hyötysuhteessa häviää. Kovilla pakkasilla pääsee pitkiä aikoja yksillä tulitikuilla, kun täyttää pesän 12 tunnin välein kekäleiden päälle,siis hoitotyö on aika minimaalista,vaikka on vain kuution varaaja.
.... kirjoitti:
En minä tuota tehoa pidä minään ongelmana,kuitenkin palotilat on kauniin harmaat,joka kielii palon tehokkuudesta. Pienellä puukoolla tehoa helposti lisää,mutta todennäköisesti hyötysuhteessa häviää. Kovilla pakkasilla pääsee pitkiä aikoja yksillä tulitikuilla, kun täyttää pesän 12 tunnin välein kekäleiden päälle,siis hoitotyö on aika minimaalista,vaikka on vain kuution varaaja.
Totta, pienellä puun koolla tehot nousee, mutta palaminen helosti ei ole enää hallinnassa.
Niin, jotenkin lähes 35 vuoden aikana on takaraivoon iskostunut käsite, miten lämmitysaika tulisi olla mahdollisimman lyhyt ja taas lämmitysvälit pitkät. Mutta, jos kokonaisuutta ajattelee, niin helppoa ja huoletonta olisi lämmittää molemmilla kattiloilla. Omassa lisäykerrat ovat n. 25 min välein 4.5 h aikana. Näin lämmittäen palamistulos on sama kuin teidän kattiloissanne..... kirjoitti:
En minä tuota tehoa pidä minään ongelmana,kuitenkin palotilat on kauniin harmaat,joka kielii palon tehokkuudesta. Pienellä puukoolla tehoa helposti lisää,mutta todennäköisesti hyötysuhteessa häviää. Kovilla pakkasilla pääsee pitkiä aikoja yksillä tulitikuilla, kun täyttää pesän 12 tunnin välein kekäleiden päälle,siis hoitotyö on aika minimaalista,vaikka on vain kuution varaaja.
Asian viereen. Onko Veda 35M kattilassa peräti 80mm tuubiputket sisähalkaisilaltaan ja pituus 650mm. (6kpl).
Siis käänteispalokattiloissa oleva palokammio, niin tässä kammiossa tulisi savukaasujen palaa mahdollisimman täytenä eli täydellä teholla saavuttaen korkean lämpötilan kaasujen polttamiseen. ( on mieluimmin päämäärä kuin todellisuus).
Palavien savukaasujen määrään vaikuttaa juuri palopesässä olevien puiden koko. Liian suuri möykkymäinen puun koko hidastaa savukaasujen muodostumista ja siten palokammiossa on vain osin palamista / kattila osateholla.- ........
Käänteipalokattila on periaatteeltaan kaasutuspolttoa, jonka säädettvyys on huomattavasti laajempi kuin varsinasen arinapolton(Yläpalokattila). Jos yläpalokattilaa polttaa pienellä teholla, niin kyllä sen naapurit haistaa.
Minulla käytössä 50 sentin puut, voisi olla 10 senttiä pidempiä. Tuo kasan valuminen on tietenkin ongelma havupuulla, etenkin kun joukossa on pystyynkuivaneista tukkipuista tehtyjä klapeja, jotka ovat kevempiä kuin "pihkapuut".
Minulla ennen oli YP-kattila ja se varsinainen sielunvihollisen suunnittelema eli kaksoiskattila. Kyllä siellä pannuhuoneessa ravasin kolmen vartin välein ja siitä huolimatta oli tuskaa saada edes tuo pieni varaaja täyteen kovalla pakkasella. Veda sentään hoitelee sekä varaajan täyteen, että lämmittää samalla taloa kohtuuajassa ja meikä vaan istuu pirtissä TV:ta katsellen tai netissä surffaten. Minulla puut ovat kuormalovojen päällä( 2 pinomottia) ja kovien pakkasten aikana haen tuolta puuvarastolta puhdasta koivua sisältävän lavan, jolla tuon pannun keskiteho varmasti puolitoistakertaistuu, puu on tehty koivukuidusta, läpimitta 12-15 senttiä.
Yhkä havuputa polttaessa voisi kasan päälle pistää jonkin painavan palamattoman esineen, joka painasi kasaa nopeammin alaspäin ja nostasi keskitehoa. Vaikka teräslevy, joka samalla varasi lämpöä. ........ kirjoitti:
Käänteipalokattila on periaatteeltaan kaasutuspolttoa, jonka säädettvyys on huomattavasti laajempi kuin varsinasen arinapolton(Yläpalokattila). Jos yläpalokattilaa polttaa pienellä teholla, niin kyllä sen naapurit haistaa.
Minulla käytössä 50 sentin puut, voisi olla 10 senttiä pidempiä. Tuo kasan valuminen on tietenkin ongelma havupuulla, etenkin kun joukossa on pystyynkuivaneista tukkipuista tehtyjä klapeja, jotka ovat kevempiä kuin "pihkapuut".
Minulla ennen oli YP-kattila ja se varsinainen sielunvihollisen suunnittelema eli kaksoiskattila. Kyllä siellä pannuhuoneessa ravasin kolmen vartin välein ja siitä huolimatta oli tuskaa saada edes tuo pieni varaaja täyteen kovalla pakkasella. Veda sentään hoitelee sekä varaajan täyteen, että lämmittää samalla taloa kohtuuajassa ja meikä vaan istuu pirtissä TV:ta katsellen tai netissä surffaten. Minulla puut ovat kuormalovojen päällä( 2 pinomottia) ja kovien pakkasten aikana haen tuolta puuvarastolta puhdasta koivua sisältävän lavan, jolla tuon pannun keskiteho varmasti puolitoistakertaistuu, puu on tehty koivukuidusta, läpimitta 12-15 senttiä.
Yhkä havuputa polttaessa voisi kasan päälle pistää jonkin painavan palamattoman esineen, joka painasi kasaa nopeammin alaspäin ja nostasi keskitehoa. Vaikka teräslevy, joka samalla varasi lämpöä.Toisaalta itse en pidä kiirettä kattilan vaihdossa kun entinen toimii hyvin,- vaikka on työläs. Kattilan runkona on Jämä YP 140 ja muunneltuani kattilan rakennetta kattilassa palaa tuli aina,- myös lisäyksen aikana korkeassa lämpötilassa, ilman minkäänlaista savuttamista.Todellinen ongelmana on liian pieni puidenn lisäys pesä, jonka saa täyttää aivan täyteen. Todennäköisesti lisäysväli olisi yli tunnin, jos käyttäisin klapipuuta. Nyt möykkymäiset puut jättävät turhan paljon käyttämätöntä tilavuutta.
- atmosmiäs
........ kirjoitti:
Käänteipalokattila on periaatteeltaan kaasutuspolttoa, jonka säädettvyys on huomattavasti laajempi kuin varsinasen arinapolton(Yläpalokattila). Jos yläpalokattilaa polttaa pienellä teholla, niin kyllä sen naapurit haistaa.
Minulla käytössä 50 sentin puut, voisi olla 10 senttiä pidempiä. Tuo kasan valuminen on tietenkin ongelma havupuulla, etenkin kun joukossa on pystyynkuivaneista tukkipuista tehtyjä klapeja, jotka ovat kevempiä kuin "pihkapuut".
Minulla ennen oli YP-kattila ja se varsinainen sielunvihollisen suunnittelema eli kaksoiskattila. Kyllä siellä pannuhuoneessa ravasin kolmen vartin välein ja siitä huolimatta oli tuskaa saada edes tuo pieni varaaja täyteen kovalla pakkasella. Veda sentään hoitelee sekä varaajan täyteen, että lämmittää samalla taloa kohtuuajassa ja meikä vaan istuu pirtissä TV:ta katsellen tai netissä surffaten. Minulla puut ovat kuormalovojen päällä( 2 pinomottia) ja kovien pakkasten aikana haen tuolta puuvarastolta puhdasta koivua sisältävän lavan, jolla tuon pannun keskiteho varmasti puolitoistakertaistuu, puu on tehty koivukuidusta, läpimitta 12-15 senttiä.
Yhkä havuputa polttaessa voisi kasan päälle pistää jonkin painavan palamattoman esineen, joka painasi kasaa nopeammin alaspäin ja nostasi keskitehoa. Vaikka teräslevy, joka samalla varasi lämpöä.Minä sekapuita poltellessa laitan vaan ne koivut päällimmäisiksi niin hoituu sillä tuo painotus.
Minulla on kanssa kokemusta yhdeltä talvelta pienellä 20kW kattilalla lämmittämisestä. Siinä oli öljypoltin ja puupesä sama pesä. Kun puuta poltettiin nin öljypoltin pois ja toinen luukku tilalle. Pannuhuoneessa piti käydä puolentunnin välein pienen pesän takia. Ja varaaja ei lämminnyt millään. Nyt ihan naurattaa kun miettii miten tämä uusi kattila säästää aikaa, vaivaa ja puitakin. Vartti päivässä riittää kohtuu pakkasilla. Sitten saa lämmityksen unohtaa. Eihän sitä tiedä kun se joka sen on käytännössä kokenut. markkulievonen kirjoitti:
Toisaalta itse en pidä kiirettä kattilan vaihdossa kun entinen toimii hyvin,- vaikka on työläs. Kattilan runkona on Jämä YP 140 ja muunneltuani kattilan rakennetta kattilassa palaa tuli aina,- myös lisäyksen aikana korkeassa lämpötilassa, ilman minkäänlaista savuttamista.Todellinen ongelmana on liian pieni puidenn lisäys pesä, jonka saa täyttää aivan täyteen. Todennäköisesti lisäysväli olisi yli tunnin, jos käyttäisin klapipuuta. Nyt möykkymäiset puut jättävät turhan paljon käyttämätöntä tilavuutta.
Mutta, onneksi lämmityskerrat ovat harvoja. Pakkasilla 2vrk ja leudommilla säillä 3....4vrk.
Noin 100 lämmityskertaa vuodessa.- ......
markkulievonen kirjoitti:
Toisaalta itse en pidä kiirettä kattilan vaihdossa kun entinen toimii hyvin,- vaikka on työläs. Kattilan runkona on Jämä YP 140 ja muunneltuani kattilan rakennetta kattilassa palaa tuli aina,- myös lisäyksen aikana korkeassa lämpötilassa, ilman minkäänlaista savuttamista.Todellinen ongelmana on liian pieni puidenn lisäys pesä, jonka saa täyttää aivan täyteen. Todennäköisesti lisäysväli olisi yli tunnin, jos käyttäisin klapipuuta. Nyt möykkymäiset puut jättävät turhan paljon käyttämätöntä tilavuutta.
Minulla taas on sellainen käsitys, että YP-kattilalla pitää poltta hieman vajaallisia pesällisiä(ehkä 2/3 täytös), jos haluaa hyötysuhdetta.Siinä täyttöluukussahan lienee myös ilmaläppä, sitä kautta hieman toisioilmaa, ensiöilma alalapän kautta arinan alle. Ariterimin yläpalokattila lienee hyötysuhteeltaan yksi parhaista, siinä muistaakseni on enemmän konvektiopintaa siellä, jossa savukaasut poistuvat hormiin. Jossain testissä katselin, että sillä päästiin jopa yli 70% hyötysuhteeseen, kun tavanomainen YP:llä on 60 %.
Mutta se työmaa minulla alkoi YP:n kanssa hirvittämään, vaikka siinä olisi ollut vielä käyttövuosia edessä runsaasti, kannoin pihalle ja käänteispalo tilalle, en ole sitä noin neljäntonnin sijoitusta sisältäen latauspaketin kyllä katunut. ...... kirjoitti:
Minulla taas on sellainen käsitys, että YP-kattilalla pitää poltta hieman vajaallisia pesällisiä(ehkä 2/3 täytös), jos haluaa hyötysuhdetta.Siinä täyttöluukussahan lienee myös ilmaläppä, sitä kautta hieman toisioilmaa, ensiöilma alalapän kautta arinan alle. Ariterimin yläpalokattila lienee hyötysuhteeltaan yksi parhaista, siinä muistaakseni on enemmän konvektiopintaa siellä, jossa savukaasut poistuvat hormiin. Jossain testissä katselin, että sillä päästiin jopa yli 70% hyötysuhteeseen, kun tavanomainen YP:llä on 60 %.
Mutta se työmaa minulla alkoi YP:n kanssa hirvittämään, vaikka siinä olisi ollut vielä käyttövuosia edessä runsaasti, kannoin pihalle ja käänteispalo tilalle, en ole sitä noin neljäntonnin sijoitusta sisältäen latauspaketin kyllä katunut.Niin, tein kattilan palopesän yläosaan 90mm korkean tunnelin/kammion, jossa kaasujen palaminen alkaa ja jatkuu seuraavaan osaan, jossa myös palamisilma hapetetaan. Tuossa ensimäisessä kammiossa on siis jatkuva tuli,- myös puiden lisäyksen aikana.
Jos JÄMÄ kattilan tulipesä olisi ollut 150mm korkeampi, niin todella hieno kokonaisuus ja lisäyväli jopa 2 / h. Nyt on ahdasta.
Perustilassa oleva Jämä YP 140, tulisi lailla kieltää sen käyttäminen. Savukaasut jäävät erittäin kylmiksi, koska palotilat ovat liian avaria. Puut kaasuuntuvat todella hyvin, mutta kaasujen palaminen erittäin epätäydellistä.
- atmosmiäs
Minä ainakin olen tyytyväinen tuohon n. 25kW keskitehoon tuolla 3kk nuohoamattomalla olleella kattilalla. Ilman hyötysuhdetta laskettuna tuo on jo n. 31kW. Parhaan palon aikan tuo teho on varmasti lähellä tuota 32kW hyötysuhteellakin laskettuna. Ja kattilan teho on kuitenkin maksimissaan valmistajan mukaan 32kW. Kattilan tyyppikilvessä lukee 22-32kW.
Savukaasut huiteli minun nuohoamattomalla kattilalla 250- 280 paikkeilla sen kunnon palamisen aikana. Kun kattila saavuttaa minulla 90 astetta niin sitten vedonsäädin sulkee takaa ilmaluukun ja silloin palaminen rauhoituu. Samoin savukaasut laskee puhtaalla kattilalla tasolle n. 230.
Puut on minulla aika lailla sitä kokoluokkaa mitä valmistaja suosittelee. Ei mitään tikkuja mutta ei mitään jättiläisikään.
Joten ei mopolla mahdottomia. Jos haluaa lisää tehoa niin sitten pitää ottaa suurempi tehoinen kattila. Ei 40kW kattilaa voi korvata 22-32kW kattilalla ja luulla että se on yhtä tehokas. Ja eipä tuolla tehollakaan ole niin väliä kun varastopesä on tarpeeksi suuri varaajaan nähden.
Sinun tilassa jos atmosta haluat ostaan niin laittaisin mallin DC 50 GSX. Siinä riittää tehoa ja varastopesäkin on tarpeeksi suuri. Liian tehokasta kattilaa ei ole on vain liian pieniä varaajia. Itse jouduin ottamaan tuon pikkukattilan koska luokitukset pannuhuoneessa ei riittänyt suurempaan. En minäkään voi tuolla 32kW polttaa täysiä pesällisiä kun harvoin. Silloin varaajan pitää olla ihan tyhjä, talokin jäähtynyt hiukan ja reilu pakkanen. Muuten tulee ylitäyttöä ja puita menee hukkaan. 2000l varaaja olisi juuri sopiva minun tapauksessa tuolle kattilalla. Mutta jätin vielä vanhan varaajan paikalleen kun oli ehjä ja taitaa tulla tilanpuutetta jos joskus varaaja isommaksi ajattelee vaihtaa. Eli mieluummin liian tehokas kattila kun liian tehoton varaajaan nähden.Ajatuksissani tuli kepponen. Ajattelin kattilasi olleen 40kw. Kattila tosiaan on tuo 32 kw tehoinen.
Niin, itse valitsen lähiaikoinan Veda 35 tai tuon Atmos DC 40GS . Näkisin, miten Atmos 25kw ja 32 kw kattilat ovat lähes samoja kattiloita kuin myös 40kw ja 50kw kattilat. Pientä muutosta kaasujen ohjauksessa.- .........
markkulievonen kirjoitti:
Ajatuksissani tuli kepponen. Ajattelin kattilasi olleen 40kw. Kattila tosiaan on tuo 32 kw tehoinen.
Niin, itse valitsen lähiaikoinan Veda 35 tai tuon Atmos DC 40GS . Näkisin, miten Atmos 25kw ja 32 kw kattilat ovat lähes samoja kattiloita kuin myös 40kw ja 50kw kattilat. Pientä muutosta kaasujen ohjauksessa.Yleensä varaavassa järjestelmässä on nyrkkisääntö, että katilan teho= neljä kertaa talon lämmittämiseen vaadittava huipputeho. Jos mökki on todella pieni, niin 25 kW:a riittää, normaalitaloon yleensä pitää olla yli 30 kW:a.
......... kirjoitti:
Yleensä varaavassa järjestelmässä on nyrkkisääntö, että katilan teho= neljä kertaa talon lämmittämiseen vaadittava huipputeho. Jos mökki on todella pieni, niin 25 kW:a riittää, normaalitaloon yleensä pitää olla yli 30 kW:a.
Oma mörskä on 230m2 kaksikerroksinen ja siksi 2m3 varaajan lämpöenergia /tilavuus tulee hyödyntää tarkoin. Lämmön nousu n 70C. /180kwh
Minun tapauksessani Vedan avautuva pääty on erittäin hyvä ja merkittävä tekijä, verraten muihin kattiloihin. Tosin suunnittelisin tämän kattilan palamiskammion uudelleen kuin myös ilman ohjaamisen . Samoin tuubien kaasujen ohjaimet. Vaikka tämä kattila näyttää alkeelliselta / yksinkertaiselta, niin pienin muutoksin vielä toimivampi.- ........
markkulievonen kirjoitti:
Oma mörskä on 230m2 kaksikerroksinen ja siksi 2m3 varaajan lämpöenergia /tilavuus tulee hyödyntää tarkoin. Lämmön nousu n 70C. /180kwh
Minun tapauksessani Vedan avautuva pääty on erittäin hyvä ja merkittävä tekijä, verraten muihin kattiloihin. Tosin suunnittelisin tämän kattilan palamiskammion uudelleen kuin myös ilman ohjaamisen . Samoin tuubien kaasujen ohjaimet. Vaikka tämä kattila näyttää alkeelliselta / yksinkertaiselta, niin pienin muutoksin vielä toimivampi.Vedassa hyvää on se, että huoltotoimenpiteen suoraan edesta ja suoraan ylhäältä.Ehkä minun pannuhuoneeseeni olisi vaikea sijoittaa pannua, jossa myös takana ilmasäätöläppiä. Se kyllä pitää huomioida,että pannuhuone on riittävän korkea, jotta tuubien nuohous onnistuu, ei hakkaa tuubiharjan vartta kattoon. Tuubien harjaus vie 5 minuuttia, että sen voi tehdä vaikka kerran viikossa ja vaikka ei siellä putkissa ole muuta kuin tuhkapölyä, niin eristävä pinta se on, laskee hyötysuhdetta.Vaikka minulla on vain kuution varaaja, ostin viedeen 200 litran kalvopaisuntaastian, ihan voi suositella tuollaista ylisuurta astiaa, ei koskaan nouse lähelekään puoltatoista kiloa paine, vaikka varaaja näyttää yli 90 astetta, jos sattuu menemään liikaa puita pesään. Toinen oma viritys on öljypoltintermostaatti, joka katkaisee virran puhaltimelta, kun alkaa lämpö mennä liian korkealle, oiva varuste, jos ei satu olemaan itse paikalla.Vedan ohjaikaapista löytyy ihan liitänä tuolle termostatille, muuten sinne menee piuha vain savukaasutermostaatilta.
Sama täällä. Kattilahuone on erittäin ahdas ja kattilan meno/ tulo paikoituksella on suuri merkitys. Tosin vino asentoon mahtuisi myös Atmos.Samoin kattilan taakse pääseminen tuottaa vaikeuksia esim. Atmos kattilan karstan poistossa. Vedassa ymmärtäääkseni tuubiputkien karsta poistetaan etu puolelta.
Paljonko arvioit Vedan tulipesään mahtuvan mänty klapeja kiloina määritellen? Niin, paljonko olikaan noiden tuubiputkien halkaisija?- .......
Kävin ne tuubiputket nyt mittaamassa, kun edes hieman kattila jäähtyi. Tuubiputken halkasija on 80 mm ja pituus 650 mm, niitä on 6 kpl.
Laskin, että tuubiputkien konvektiopinta-ala siis on 0,9796 neliömetriä. Ei tuo ole ainoa konvektiopinta, myös sen kaasujen polttokammion alla on vesitila, samoin uuni, jossa puut palavat, on suuluukkua lukuunottamatta vesivaipan ympäröimä.
Arvio tuosta puumäärästä. Jos puu on 60 senttistä, niin arvioni mukaan sinne uuniin mahtuu noin 30 kg. Siinä arinalevyn päällä pidetään vähintään muutaman sentin vahvuista tuhkakerrosta suojaamassa levyä, se vie siis muutman sentin uunin korkeudesta.
- Anonyymi
Ilmeisesti kaasuaukon reuna vaatii jonkinlaisen apuarinan, joka estää puiden välien pituussuuntaisen kaasuvirran ja ohjaa sen pääosin poikittaiseksi. Kun käänteispolttoja on pituussuuntaisilla aukoilla ja keskireikäisillä arinapinnoilla, ei aivan tarkkaa vastausta voi antaa. Joskus oikea tieto ei mene perille, kun sen antaja voidaan katsoa mainokseksi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p591927Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,491672- 521594
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51527Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61505Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61425Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81316Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41173Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41148