Äidin jouluvieralu rajantakaa

Rakas, jo iäkäs ja minulle hyvin läheinen äitini nukkui pois keväällä 2012 syövän nujertamana. Kaipaan ja ikävöin häntä usein. Kuten nyt taas joulunakin.
Silloin kun äidilläni oli vielä hyvä kuulo, hän kuunteli radiosta jouluisin aina paljon joulumusiikia. Kuuntelimme sitä myös yhdessä.Jouluvalmisteluiden lomassa, odottellen kuulevame omia lempijoululaulujamme.

Tänä jouluna minulle tapahtui jotakin aivan, uskomatonta ja ihmeellistä. Mihin en todellakaan voinut olla kiinnittämättä huomiota.
Kuuntelin jouluaattona radiota, ottaessani esille joulukoristelaatikon, koristaakseni kuusen ja kotiani.
Koristelaatikossa on myös muutamia äidiltäni jääneitä joulukoristeita.
Nostin ensimmäisenä laatikosta käteeni. Ovikranssin, jossa on pieniä kerubienkeleitä. Se oli aina jouluna äidin ovessa. Katselin enkeleitä ja muistin, miten tärkeää äidille oli kuulla adventtiaamuna virsi nro:1 Hoosianna Davidin poika. Vaikka muuten hän ei virsistä yhtään pitänyt.
Tätä ajatelessani. Radiossa alkoi välittömästi soimaan, ei hoosianna, mutta enkeleihin liittyvä, enkeli taivaan lausui näin. Hieman hämmästyin,ajatuksiini osuvaa laulua. Jatkoin ajatusta... siellä sinäkin nyt äitirakas, olet jouluenkelinä jossakin. Olisitpa vielä luonani ja saisimme vielä kuunnella yhdessä joululauluja radiosta.

Etelä-suomen joulusää näytti tänä vuonna epävarmalta, onko joulu musta, vai valkoinen. Aattona alkoi kuitenkin sataa ihanasti taivaantäydeltä lunta, aivan kuten amerikkalaisissa jouluelokuvissa. Joita äitinikin tykkäsi katsella. Hän piti myös erityisesti Bing Crosbyn tulkitsemasta, white chrismas laulusta. Eiköhän heti tätä äidin lempikappaletta muistelessani, alkanut heti soimaan tämä sama kappale ja juuri Bibg Crosbyn esittämänä. Katselin ulkona yltyvää lumisadetta ja ajattelin, kappaleen sopivan erittäin hyvin juuri tähän hetkeen.

Äiti piti myös Elviksen laulamista joululauluista. Tätä muistellessani, saman tien alkoi radiosta soimaan Elviksen blue christmas. Olin todella hämmästynyt.
Tämän kappaleen jälkeen, ajattelin ohimennen myös pois nukkunutta Kari Tapiota ja hänen ihanaa joululauluaan. Tahdon oikean joulun. Jota äidin kanssa ihastuneena kuuntelimme äidin viimeisenä jouluna. Kun tämä kappale alkoi heti ajatuksen jälkeen soimaan. Kyyneleet nousivat silmiini ja olin nyt aivan varma siitä, että rakas äiti kommunikoi näin musiikin välityksellä minun kanssani. Hymyilin kyynelten läpi ja sanoin ääneen. Kiitos äiti, kiitos tästä ihanasta joulukonsertista. Kiitos, että olet siinä taas.

Otin laatikosta vielä esille, äidille joskus ostamani suuren joulupukkinuken. Oikoessani sen nuttua, kajahti radiosta soimaan, joulupukki, joulupukki, valkoparta vanhaukki. Jota äiti lauloi leikkisästi usein, asetellessaan tätä pukkia lipastonsa päälle.
Ajattelin hämmästyneenä, hieman jo huvittuneenakin, eihän tämä voi olla totta! Onkohan tämä vain unta.
Mutta, olin hereillä ja kuulin radiosta todellakin nämä kaikki kappaleet, juuri tässä ajatusjärjestyksessä. Istuessani keskellä lattiaa koristelaatikkoa penkoessani.
Olen täysin varma siitä, että äiti oli jouluaattona hetken luonani ja halusi vielä varmistaa minun tietävän sen, näiden tuttujen sävelmien avulla.
Äiti tuli lohduttamaan minua ikävöidessäni häntä ja halusi kertoa, ettei olekaan kovin kaukana :)
Tämä oli minulle kuitenkin niin ihmeellistä. Koska en ole lainkaan sellainen ihminen, joka kuvittelee, tai uskoo tälläisiin rajantakaa tuleviin viesteihin.