Nimetön todistaja näki ohjukset Ukrainan sotakoneessa
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1419483348218.html
Luulisi, että nyt kun tuo lentokone on saatu Hollantiin tutkittavaksi, olisi aika helppo todeta onko ohjus ollut 690 kg painava 35 kg räjähteitä sisältävä BUK ohjus vai 43,5 kg painava 3 kg räjähteitä sisältävä R-60 ilmataisteluohjus.
Yllättävän pitkään vaan nuo tutkimukset kestää.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1419483348218.html
Luulisi, että nyt kun tuo lentokone on saatu Hollantiin tutkittavaksi, olisi aika helppo todeta onko ohjus ollut 690 kg painava 35 kg räjähteitä sisältävä BUK ohjus vai 43,5 kg painava 3 kg räjähteitä sisältävä R-60 ilmataisteluohjus.
Yllättävän pitkään vaan nuo tutkimukset kestää.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Vaiko 32 millin konekivääri.
Uusi väite, on luultu että separatistit ampuit siviilikoneen alas, kai se selviää vielä
Itse uskon tuohon Arto Pulkin teoriaan
http://www.suomensotilas.fi/fi/artikkelit/palaako-totuus-ukrainassa
Tuo on myös Ukrainan kannalta hankala, jos pitä paikkaansa.
Sillä tuon tiedon mukaan Ukrainan on täytynyt tietää jo kesäkuussa, että kapinallisilla on BUK järjestelmä.
Silti ylilentojen on annettu jatkua.
Pulkki on täysin väärässä!
Jos konetta ei olisi ammuttu alas, niin talouspakotteita ei olisi saatu aikaiseksi!
Sit ollaanki hankalassa tilanteessa, jos toi onkin ammuttu R-60:llä
…tai jos Ukraina tiesi, että kapinallisilla on BUK-järjestelmä käytössä ja silti ohjasivat siviilikoneita alueelle.
Kuinka korvata väärin asetetut talouspakotteet?
Unohdetaan jo ne maastalaukaistavat!
Lännen väite oli, että su-25 ei kykene yli 8 kilometriin, mutta totuus on toinen, kuin jenkkivaleet!
totuus on toinen, olet oikeassa. Tuttavamies kokeili kyseisenä päivänä hirvikivääriään Lieksassa. Oli itsetehdyt patruunat ja kaikki. Tuli kuitenkin yksi vahingonlaukaus eteläsuuntaan juurakkoihin kompuroidessaan ja jo alkoi tapahtumaan. Putosi matkustajakone Ukrainassa ja Kalen hirvikiväärin luodin iskemä näkyy kuvista hyvin. Hissukseen on Kale tuon jälkeen ollut ja suunnannut aina kokeiluissa kiväärinsä koillisen suuntaan.
Talouspakotteiden suunnittelu alkoi jo lähes kymmenen vuotta sitten. Silloin paljastui nuoresta Putinista tehdyt piirroskuvat rakastajan kera. Piirrosten tekijänä oli Tom Finland ja melkein välittömästi tämän paljastuttua alkoi Venäjällä seksuaalivähemmistön vainot asian salaamiseksi. Nämä Venäjän kansaan kohdistuneet vainot olivat ensimmäinen talouspakotteiden herättäjä. Nyt maailma oli nähnyt selvästi, ettei Putin seiso tekojensa takana, vaan pyrkii luomaan toista todellisuutta.
Alusta asti selvää, että oli sama kone, kuin se merellä "kadonnut"!
Jos kone oli sama kuin merellä kadonnut ja ruumiit oli niiden
kadonneinein niin missä on sitten nämä alasammuttun koneen
ruumiit, täytyyhän ne jossain olla?
Kyllä kai nyt voidaan tutkimuksissa todeta ketä nuo kuolleet oikeastaan on?
Onhan myös tieto koneiden matkustajista olemassa joten DNA
testit paljastaa ketä alasammutussa koneessa kuoli?
Valitettavasti kaikki on lavastettavissa!
Menihän 911kin läpi suurimmassa osassa kansaa!
Mitä mänteiltä voi enempiä odotella, kuin orjan ja tyhmän osaa?
Tyhjän saa aina pyytämättä!
No just joo. Pudotettu kone oli täynnä suurenergisiä ja jopa joissakin kohdissa kookkaita sirpaleita. SU 25:den infrapunaohjukset ovat mitättömiä, aiheuttaen pieniä jälkiä pienine sirpaleineen. Kyseiset lämpöhakuiset ohjukset ovat suunniteltu itsepuolustukseksi hävittäjiä vastaan, ei pudottamaan suuria kohteita. Nyt Venäjä on keksinyt, että hirvikivääri tekee samaa jälkeä kuin 150 mm tykki. Hukassa ovat venäläiset tietotaitoineen ja propagandoineen.
Professori syyttää median käyttävän vale-asiantuntijoita, pop-up -velhoja, hölöttäjiä
Valtio-opin professori Matti Wibergin mielestä tiedotusvälineet ylläpitävät asiantuntijakuplaa.
Professori Matti Wiberg kirjoittaa Verkkouutisten blogikirjoituksessaan, että media liian usein välittää pätevien näkemysten sijaan subjektiivisia mielipiteitä ja tutkimustulosten sijaan ennakkoluuloja.
Hänen mielestään mielipiteistä maksetaan liikaa ja median tulevaisuutta turvaisivat vain nykyistä syvällisemmät olennaisuudet.
"Todellisten asiantuntijoiden sijaan reportterit haastattelevat opintonsa juuri ja juuri kunnialla suorittaneita, mahdollisesti jopa väitelleitä, tosin kehnohkot arvosanat väitöskirjastaan saaneita, hölöttäjiä", Matti Wiberg kirjoittaa.
Tutkijoina esiintyvät mielipideautomaatit eivät hänen mukaansa ole tieteellisessä mielessä laatuvarmistettuja.
"Julkisuudessa esiintyy Venäjä-asiantuntijoina henkilöitä, jotka eivät osaa venäjää ja politiikan asiantuntijoina henkilöitä, joilla ei ole lainkaan valtio-opillisia opintoja sekä turvallisuuspolitiikan tietäjinä henkilöitä, jotka eivät tunne nykysodan keinoja ja välineitä ja kansainvälisen politiikan asiantuntijoina heppoisia sanailijoita, joilla ei edes ole eläviä yhteyksiä ulkomaisiin kollegoihinsa", Wiberg toteaa.
"Yhteistä näille vale-asiantuntijoille on epärealistinen käsitys omista taidoistaan: Kuvittelevat olevansa mojovasti tietävämpiä kuin todella ovat. Nämä paremmintietäjät yleensä vain hokevat asioita, joita ovat lukeneet lehdistä, kuulleet radiosta tai nähneet televisiosta".
Professori Wibergin mukaan oheisseurauksena he heittävät synkän varjon ansioituneiden tutkijoiden ylle. "Yleisö ei pysty arvioimaan tieteilijänä esiintyvän pajattajan laadukkuutta tieteilijänä".
"Usein mediassa taajaan esiintyvät hölöttäjät eivät ole akateemisesti pätevöityneitä tutkijoita, vaan tyypillisesti ansioita vailla olevia pop-up -velhoja. Heiltä usein puuttuu alansa hallinta, syvällistä perehtyneisyyttä omaan tieteenalaansa heillä ei juuri ole. Akateemisissa virantäytöissä he eivät pärjää, koska meriittejä heillä ei ole", Wiberg katsoo.
Hänen mukaansa kupla-asiantuntija tekee yliopistosta arvauspajan ja johtaa yleisöjään harhaan.
"Tiede ei suuren yleisön silmissä kohta eroa hölötyksestä", hän pahoittelee.
Ammatillisia ansioita vailla olevan kupla-asiantuntijan suhde asiantuntijaan on Wibergin mukaan sama kuin valelääkärin suhde lääkäriin.
Rysssä on aina ollut tyhmä ja ylimielinen. Mikään ei muutu
Koko maailmahan tietää, että putiinin kapinallisille antamalla ohjuksella koneen pudottivat joko venäläiset itse tai kapinalliset.
naton sotilastiedustelu on toista mieltä mitään pitävää näyttöä ei ole??
Suomalainen sotilasunivormuun pukeutunut kapteeni on vastassa harmaan rakennuksen aulassa Brysselissä. Mies esittäytyy, mutta pyytää, ettei hänen nimeään mainittaisi.
Tähän taloon ei totisesti mennä heittämällä sisään. Aulan vartijat ovat aseistautuneita, mikä on poikkeuksellista EU:n rakennuksissa. Ennen metallinpaljastinta on luovuttava passista, joka solahtaa valvomoon paksun panssarilasin ohuesta aukosta.
Matkalla hissille vieras riisutaan vielä nauhurista, kamerasta, kännykästä, tietokoneesta, muistitikuista – kaikista tallentavista laitteista. Pyöröovi aukeaa, kun lukulaite tunnistaa kulkuluvan.
Artikkeliin liittyvät
KUKA: Georgij Alafuzoff 14.12.2014
Olemme Euroopan unionin sotilasesikunnan tiedusteluosaston uumenissa. Tänne EU:n 28 jäsenmaata lähettävät sotilastiedustelutietoaan. Niiden analyyseistä jalostuu raportteja EU:n ulkopolitiikan päättäjien ja jäsenmaiden sotilastiedustelujen käyttöön.
Hissi nousee yläkerrokseen (tarkkaa kerrosta ei saa kertoa). Sitten edessä on uusi sulku. Ovien eristämään karsinaan pääsee vain saattajan kanssa, ja vihoviimeinen portti aukeaa vasta, kun takana oleva ovi on kiinni. Tämän portin taakse edes vakituinen henkilökunta ei saa enää tuoda kännyköitä. Sääntö tuli voimaan, kun Edward Snowden paljasti Yhdysvaltain tiedustelulaitoksen NSA:n urkinnan tehokkuuden.
Ovi Euroopan sotilastiedustelun johtajan toimistoon on kuitenkin auki. Se tarkoittaa, että nyt pöydillä ei ole mitään salaista. Seinällä oleva ohje kehottaa sulkemaan oven, kun esillä on turvaluokiteltua tietoa.
Työhuoneessaan odottelee kyömynenäinen harmaantunut mies. Hän on suomalainen Georgij Alafuzoff, 61.
"Tervetuloa Euroopan sotilastiedustelun risteyskohtaan", hän sanoo istuuduttuaan neuvottelupöytään. Saattajana toiminut kapteeni, Alafuzoffin avustaja, jää seuraamaan haastattelua ja tarjoaa tietokoneen muistiinpanoja varten.
Toimisto on yllättävän arkinen ensinäkemältä, mutta kun tarkemmin katsoo, huomaa pieniä yksityiskohtia. Tietokoneen keskusyksikön kotelot ovat tavanomaista jyhkeämpiä, ja seinillä kulkee neonvärisiä kaapeleita. Tekniikka on suojattu urkintaa vastaan.
Neuvottelupöydällä on pullo vettä ja Coca-Colaa, työpöydällä tietokone ja kaksi ikonia. Ortodoksinen uskonto periytyy suvussa. Alafuzoffin isoisä paroni Ivan Alafuzoff oli venäläisemigrantti, joka tuli Pietarista Suomeen Venäjän vallankumouksen jälkeen.
Työhuoneen seinät on vuorattu kartoilla. Ne kertovat, mikä sotilastiedustelun maailmassa on nyt ajankohtaista: suurin kartoista esittelee Afrikan mantereen ja Lähi-idän, yksi kartta on Mustanmeren ympäristöstä ja kaksi Ukrainasta.
Juuri Ukrainaan liittyy kohu, joka nousi viime keväänä Alafuzoffin lausuntojen jälkeen. Hän sanoi Ylen haastattelussa huhtikuun lopulla, että Ukrainassa ei ole Venäjän sotilaita eivätkä Venäjän asevoimat olleet sekaantuneet konfliktiin. Venäjällä Alafuzoffia kehuttiin "rehelliseksi mieheksi vieraasta tiedustelusta".
Alafuzoffin puheet eivät olleet EU:n virallisen linjan mukaisia. Moni piti lausuntoa yllättävänä ja epäili, että Euroopan sotilastiedustelun päällikkö kyllä tiesi, että Itä-Ukrainassa olivat liikkeellä samat Venäjän armeijan erikoisjoukot kuin Krimillä.
Kysymys kevään lausunnosta saa Alafuzoffin hieman kiusaantumaan. Vastatessaan hän hieroo korvaansa.
"Olin rehellinen, kun annoin arvion silloin. Pyrimme tuolla hetkellä objektiiviseen analyysiin. Ja nyt näin jälkeenpäin ajateltuna olen saattanut olla väärässä", tiedustelupäällikkö myöntää.
Oliko lausunto siis hämäys tai harhautus?
"Miksi olisin hämännyt tai harhauttanut? Me pyrimme totuudenmukaisuuteen emmekä hämää tietoisesti julkisuuden kautta. Informaatiosodankäynti ei kuulu meille", Alafuzoff vakuuttaa.
Itä-Ukraina on ollut viime aikoina EU:n sotilastiedustelun päätyömaa, ja Alafuzoff kertoo käyneensä siellä itsekin konfliktin vuoksi. Hänen mukaansa Ukrainan kriisin hoitamisessa on tehty lukuisia virheitä.
"Ukraina on esimerkki siitä, miten poliittisia päätöksiä Euroopassa on voitu tehdä liian nopeasti ja vajavaisin tiedoin", Alafuzoff vihjaa.
Hän ei suostu täsmentämään, mitä oikein tarkoittaa. Se olisi Alafuzoffin mielestä "poliittisen arvion antamista, mikä ei kuulu sotilastiedustelulle".
"Ongelma on kokonaisvaltaisen lukutaidon puute. Asioita tulkitaan liikaa omista lähtökohdista, jolloin objektiivista tilannekuvaa ja arviota ei synny", Alafuzoff sanoo.
Mikä sitten on oikea, riippumaton tilannekuva?
Alafuzoffin mukaan tilanne Euroopan ja Venäjän välillä on ajautunut "vähintään yhtä pahaksi kuin kylmän sodan aikana" Länsi-Euroopan ja Neuvostoliiton välillä oli.
"Käynnissä on välienselvittely, hyvin hyvin laajasti ymmärrettynä sota", Alafuzoff sanoo.
Ukraina on tässä välienselvittelyssä eräänlainen välikappale.
"
Jos lännen sanktiot johtavat tilanteeseen, jossa Venäjän kansantuote laskee, niin se on keinojen käyttämistä. Ja kun Venäjä tukee Kiovan tahtoon sopeutumattomia piirejä, niin nekin ovat keinoja."
Vielä vuosi sitten esimerkiksi Norjan ja Venäjän sotilassuhteet olivat "kohtalaisen hyvät" Pohjoisella jäämerellä Barentsin alueella.
"Nyt sotilassuhteet ovat totaalisesti katkenneet. Ymmärrys on hakusessa", Alafuzoff muotoilee.
Sen sijaan Alafuzoff ei ole Brysselissä havainnut Suomen ja Venäjän sotilassuhteiden heikentyneen.
"Suhteet ovat kohtuullisen normaalilla tasolla, se on rauhoittavaa."
Alafuzoffilla on maine Venäjän tuntijana ja ymmärtäjänä, eikä pelkästään sukujuuriensa vuoksi. Onhan hän opiskellut kuuluisassa Venäjän yleisesikunta-akatemiassa ja puhuu täydellistä venäjää. On niitä, joiden mielestä Alafuzoff on aiemmin jopa vähätellyt Venäjän uhkaa.
Riippumattomuus ja objektiivisuus. Näitä kahta sanaa Alafuzoff toistaa puhuessaan työstään eli sotilastiedustelun tuottamista raporteista.
"Objektiivisuuden ja totuudessa pysymisen vaatimus on suuri. Emme voi esimerkiksi vieläkään varmasti sanoa, kuka ampui alas matkustajakoneen Ukrainassa. Sellainen varmuus vaatii todistusaineistoa", Alafuzoff sanoo heinäkuisesta iskusta, jonka tekijän esimeriksi CIA kertoo selvittäneensä.
Hän on ensimmäinen suomalainen, joka on päässyt vertaamaan kaikkien EU-maiden sotilastiedustelun tuottamia raportteja. Miten suomalaisen sotilastiedustelun tieto eroaa tästä massasta?
"Se on ennen kaikkea riippumattomuus ja objektiivisuus, jota itsenäinen ja toistaiseksi liittoutumaton valtio kykenee tuottamaan."
Alafuzoffin omaa objektiivisuutta tässä asiassa voi toki epäillä, toimihan hän ennen nykyistä tehtäväänsä Suomen sotilastiedustelun johtajana.
Sanaparilla "toistaiseksi liittoutumaton" Alafuzoff viittaa tietenkin puheisiin Suomen Nato-jäsenyydestä. Silti hän ei suoraan halua ottaa kantaa Natoon, koska asia on "täysin" poliittisten päättäjien vallassa.
"Täysin objektiivisia tiedusteluarvioita on vaikea tehdä, jos on kovin voimakastahtoisen liittouman jäsen".
Tämä on suoraa puhetta mieheltä, joka lukee työkseen myös Nato-maista tulevia raportteja.
"Liittoumassa tulee poliittisia paineita siihen, että asiat pitää sanoa tietyn suuntaisesti tai tietyn värisesti."
Myös vakoilun ja tiedustelun maailmassa toimivat ihmiset haluavat olla mieliksi työnantajilleen eli poliittisille päättäjille. Se on inhimillistä.
"Ollaksesi tunnustettu ja hyväksytty, sinun pitää alkaa tuottaa sellaista tietoa kuin esimiehet haluavat. Tämä on vähän kuin klikkien kalastelua nettilehdissä otsikoilla, jotka eivät pidä paikkaansa."
Tämän vuoksi sekä idän että lännen suurvallat ovat tehneet vääriä arvioita.
"Neuvostoliiton suurin tiedustelukatastrofi oli Afganistanin sota. Yhdysvaltain tiedustelun karkein virhe taas oli Irakin sota."
Suomalaisen sotilastiedustelun vapaus ja riippumattomuus siis kärsisivät Nato-jäsenyydestä, mutta Alafuzoffin mielestä ehkä jokin muukin.
"Karhu suhtautuu marjoja poimivaan ihmiseen eri tavalla, jos hän on vaarattomaksi koettu kuin jos hän on vaaralliseksi todettu."
Hänen mukaansa Suomi joutuu ottamaan huomioon sen, mitä Venäjä ajattelee.
"Onko Suomi liittouman jäsen tai sen ulkopuolella, niin se vaikuttaa niihin toimenpiteisiin, joihin toinen valtio saattaa ryhtyä tiedusteluasioissa ja muutenkin."
Siksi Alafuzoff sanoo suhtautuvansa Suomen Nato-jäsenyyteen "varauksellisesti".
Edes suomalaiset tiedustelumiehet eivät ole erehtymättömiä, kuten Alafuzoff itsekin myönsi Itä-Ukrainasta puhuttuaan. Mutta siltä näyttää, että suomalaista tiedusteluosaamista arvostetaan Euroopan unionissa. Samassa rakennuksessa, kerrosta ylempänä, työskentelee Euroopan siviilitiedustelun Intcenin johtaja Ilkka Salmi, 45.
Tilanne on ainutlaatuinen. Mikään EU-maa ei ole aiemmin pitänyt hallussaan molempia tiedustelun huippupaikkoja.
EU:n sotilas- ja siviilitiedustelu tekevät hyvin läheistä yhteistyötä. Brysselin tiedustelutalossa yhdistetään kaikkien EU-maiden sotilastiedustelun ja siviilitiedustelun niin kotimaastaan kuin ulkomailta hankkima informaatio.
"Pystymme Ilkan kanssa keskustelemaan avoimesti aivan kaikesta. Se on tärkeää, sillä olemme asiantuntijoiden ja luovien älykköjen yhteisöjä. Sellaiset ihmiset ovat haasteellisia johtaa ja ohjata."
Salmen ja Alafuzoffin yhteistyö ei ole itsestäänselvyys. Yleensä EU-maissa turvallisuustiedustelu (Suomessa suojelupoliisi) ja ulkomaille suuntautuva sotilastiedustelu pidetään erillään. Alafuzoffin mielestä tämä on hölmöä. Suomessakin sotilas- ja tulevan siviilitiedustelun tulisi tehdä yhteistyötä, hän sanoo.
"Tiedustelun kannalta on ehdottoman välttämätöntä, että kaikki tieto yhdistetään. Siviilitiedustelun ja sotilastiedustelun hankkiman tiedon raja on kadonnut tai katoamassa."
Hän muistuttaa, että Yhdysvaltojen epäonnistuneet operaatiot ovat johtuneet tiedustelupalvelujen suoranaisesta kilpailuasetelmasta.
"Suurissakin valtioissa tiedustelupalvelut ovat mustasukkaisia tiedoistaan, joilla ne haluavat pönkittää omaa asemaansa."
Toisin on Brysselissä. Täällä siviilitiedustelun Intcenin ja EU:n sotilasesikunnan analyytikot tekevät yhdessä noin 90 prosenttia "lopputuotteista". Kuten Ilkka Salmi, Alafuzoff puhuu nimenomaan "tuotteista ja asiakkaista". Tuotteet ovat tiedusteluraportteja. Asiakkaita ovat EU:n jäsenmaat ja EU:n oma ulkosuhdehallinto. Ja Alafuzoff puhuu itsestään "tuotantopäällikkönä".
EU:n päävakoojana toimiminen kuulostaa yhtäkkiä yllättävän arkiselta työltä.
Edes ryssät itse eivät usko tuohon sen enempää kuin väitteeseen, että kone olisi ollut täynnä mädänneitä ruumiita.
Ryssien puheet ovat aina paskapuheita ja Putin on mielipuoli.
Valheenpaljastuskokeen läpäisseen todistajalausunnon mukaan Ukrainan ilmavoimien kapteeni Vladislav Voloshin nousi tukikohdastaan Su-25 hävittäjällä lennon MH17 tuhoutumispäivänä. Hävittäjä palasi ilman ohjuksiaan ja sisällissodasta palkittua lentäjää on pidettävä epäiltynä MH17-koneen alasampumisesta.
Toimittaja: Janus Putkonen
25.12.2014, Verkkomedia.org
Todisteet vain lisääntyvät: Ukrainaa pidettävä syyllisenä lennon MH17 alasampumiseen
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=12526
Tuossa Iltasanomien artikkelissa on unohtunut mainita että Ukrainan armeijalla on venäläisiä BUK-järjestelmiä runsaasti käytössään.
Eihän kukaan selitä ISIKsen tekemisiäkään Yhdysvaltojen tekemiseksi siksi että ISIS kapinalliset ajelevat amerikkalalsella kalustolla ?
"Objektiivisuuden ja totuudessa pysymisen vaatimus on suuri. Emme voi esimerkiksi vieläkään varmasti sanoa, kuka ampui alas matkustajakoneen Ukrainassa. Sellainen varmuus vaatii todistusaineistoa", Alafuzoff sanoo heinäkuisesta iskusta, jonka tekijän esimeriksi CIA kertoo selvittäneensä.
Hän on ensimmäinen suomalainen, joka on päässyt vertaamaan kaikkien EU-maiden sotilastiedustelun tuottamia raportteja. Miten suomalaisen sotilastiedustelun tieto eroaa tästä massasta?
"Se on ennen kaikkea riippumattomuus ja objektiivisuus, jota itsenäinen ja toistaiseksi liittoutumaton valtio kykenee tuottamaan."