Valtioneuvoston viestintäosasto
20.12.2012 13.40
Hallitukselta periaatepäätös kansalliskielistrategiasta
Valtioneuvosto on 20. joulukuuta antanut periaatepäätöksen kansalliskielistrategiasta. Se on pääministerin johdolla valmisteltu hallitusohjelmahanke ja valtioneuvoston ensimmäinen kielistrategia.
Kansalliskielistrategiaa tarvitaan, jotta suomea ja ruotsia puhuvien kielelliset perusoikeudet voisivat toteutua täysimittaisesti ja kahdesta kansalliskielestä seuraavat hyödyt saataisiin yhteiskunnan käyttöön. Tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään.
Strategia koskee suomea ja ruotsia äidinkielenä, toisena kansalliskielenä ja maan yhteisinä kielinä maahanmuuttajille. Kielet tarvitsevat käyttöä ja kehittämistä. Esimerkiksi suomen kielen tulevaisuus on Suomen rajojen sisällä, sillä suomen kieltä huolletaan ja kehitetään ainoastaan Suomessa. Ruotsin kieli vähemmän käytettynä kansalliskielenä tarvitsee puolestaan yhteiskunnan tukea, jotta sitä voidaan käyttää myös julkisuudessa ja kaikilla yhteiskuntalohkoilla.
Hallituksen toimenpiteet
Strategiassa esitetään pitkän aikavälin toimia ja hallituksen toimenpiteet kuluvalle hallituskaudelle. Viimeksi mainittuja on yli 20 ja ne jakautuvat kolmeen ryhmään: kansalliskielten näkyvyyden lisäämiseen ja kielilainsäädännön systemaattiseen soveltamiseen hallinnon prosesseissa; suomen ja ruotsin kielen taidon vahvistamiseen ja kulttuurin arvostamiseen; valtioneuvoston suosituksiin kunnille, kuntayhtymille ja korkeakouluille.
Hallituksen toimenpiteisiin kuuluu muun muassa molempien kansalliskielten näkyvyyden lisääminen ja kielten oppimismahdollisuuksista ja kieliryhmien kohtaamismahdollisuuksista tiedottaminen.
Toimenpiteisiin kuuluu myös kielikylpytoiminnan laajempi mahdollistaminen. Tätä varten laaditaan kielikylpyopetuksen opetussuunnitelma ja selvitetään kielikylpyopettajien määrällinen tarve, jotta riittävä kielikylpyopettajakoulutus voidaan turvata. Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoa sekä lukuharrastusta edistetään äidinkielen vahvistamiseksi. Kansallinen termipankki luodaan kaikkien käyttöön suomen- ja ruotsinkielisen sanaston vaalimiseksi, kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Maahanmuuttajien mahdollisuuksia oppia kansalliskieliä ja saada tietoa maan kaksikielisyydestä lisätään. Muun muassa selvitetään mahdollisuus aloittaa toisen kansalliskielen opiskelu lukiossa.
Kahden kielen on oltava läsnä kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa. Tästä syystä on osana hallinnollisia uudistuksia ja lainvalmisteluhankkeita suoritettava kielellisten vaikutusten arviointi, ja vaikutusarvioinnin tulos otetaan asianmukaisesti huomioon uudistusten toteutuksessa.
Käytännön työvälineet ja täytäntöönpano
Kansalliskielistrategian liitteeseen sisältyy käytännön työvälineitä, joiden tarkoituksena on helpottaa kielilainsäädännön soveltamista käytännön tilanteissa ja edistää molempien kansalliskielten käyttöä ja näkyvyyttä. Työvälineet koskevat kielilainsäädännön huomioon ottamista muun muassa viranomaisten työryhmätyössä, hankintamenettelyssä ja julkaisuprosesseissa. Niiden käyttöönottoa suositellaan myös kunnille ja kuntayhtymille.
Keskeinen elementti kansalliskielistrategian onnistumiselle on strategian tehokas täytäntöönpano. Hallituksen toimien täytäntöönpanolle on merkitty vastuutahot ja yleisvastuu täytäntöönpanosta ja sen seurannasta annetaan oikeusministeriölle.
Jokainen ministeriö nimittää johdon tueksi nimitetään kansalliskielihenkilön ja näistä muodostuu valtioneuvoston kansalliskieliyhdyshenkilöverkosto. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on muun muassa avustaa strategian täytäntöönpanossa jakamalla tiedota siihen sisältyvistä käytännön työvälineistä. Kansalliskieliyhdyshenkilöiden nimittämistä suositellaan myös kaksikielisille kunnille ja kuntayhtymille.
Lisätietoja: valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, p. 09 1602 2006 ja kansalliskielistrategian pääsihteeri Paulina Tallroth, p. 09 1602 2383 tai 050 522 5199, valtioneuvoston kanslia
Kansalliskielistrategia
20.12.2012 13.40
Hallitukselta periaatepäätös kansalliskielistrategiasta
Valtioneuvosto on 20. joulukuuta antanut periaatepäätöksen kansalliskielistrategiasta. Se on pääministerin johdolla valmisteltu hallitusohjelmahanke ja valtioneuvoston ensimmäinen kielistrategia.
Kansalliskielistrategiaa tarvitaan, jotta suomea ja ruotsia puhuvien kielelliset perusoikeudet voisivat toteutua täysimittaisesti ja kahdesta kansalliskielestä seuraavat hyödyt saataisiin yhteiskunnan käyttöön. Tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään.
Strategia koskee suomea ja ruotsia äidinkielenä, toisena kansalliskielenä ja maan yhteisinä kielinä maahanmuuttajille. Kielet tarvitsevat käyttöä ja kehittämistä. Esimerkiksi suomen kielen tulevaisuus on Suomen rajojen sisällä, sillä suomen kieltä huolletaan ja kehitetään ainoastaan Suomessa. Ruotsin kieli vähemmän käytettynä kansalliskielenä tarvitsee puolestaan yhteiskunnan tukea, jotta sitä voidaan käyttää myös julkisuudessa ja kaikilla yhteiskuntalohkoilla.
Hallituksen toimenpiteet
Strategiassa esitetään pitkän aikavälin toimia ja hallituksen toimenpiteet kuluvalle hallituskaudelle. Viimeksi mainittuja on yli 20 ja ne jakautuvat kolmeen ryhmään: kansalliskielten näkyvyyden lisäämiseen ja kielilainsäädännön systemaattiseen soveltamiseen hallinnon prosesseissa; suomen ja ruotsin kielen taidon vahvistamiseen ja kulttuurin arvostamiseen; valtioneuvoston suosituksiin kunnille, kuntayhtymille ja korkeakouluille.
Hallituksen toimenpiteisiin kuuluu muun muassa molempien kansalliskielten näkyvyyden lisääminen ja kielten oppimismahdollisuuksista ja kieliryhmien kohtaamismahdollisuuksista tiedottaminen.
Toimenpiteisiin kuuluu myös kielikylpytoiminnan laajempi mahdollistaminen. Tätä varten laaditaan kielikylpyopetuksen opetussuunnitelma ja selvitetään kielikylpyopettajien määrällinen tarve, jotta riittävä kielikylpyopettajakoulutus voidaan turvata. Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoa sekä lukuharrastusta edistetään äidinkielen vahvistamiseksi. Kansallinen termipankki luodaan kaikkien käyttöön suomen- ja ruotsinkielisen sanaston vaalimiseksi, kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Maahanmuuttajien mahdollisuuksia oppia kansalliskieliä ja saada tietoa maan kaksikielisyydestä lisätään. Muun muassa selvitetään mahdollisuus aloittaa toisen kansalliskielen opiskelu lukiossa.
Kahden kielen on oltava läsnä kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa. Tästä syystä on osana hallinnollisia uudistuksia ja lainvalmisteluhankkeita suoritettava kielellisten vaikutusten arviointi, ja vaikutusarvioinnin tulos otetaan asianmukaisesti huomioon uudistusten toteutuksessa.
Käytännön työvälineet ja täytäntöönpano
Kansalliskielistrategian liitteeseen sisältyy käytännön työvälineitä, joiden tarkoituksena on helpottaa kielilainsäädännön soveltamista käytännön tilanteissa ja edistää molempien kansalliskielten käyttöä ja näkyvyyttä. Työvälineet koskevat kielilainsäädännön huomioon ottamista muun muassa viranomaisten työryhmätyössä, hankintamenettelyssä ja julkaisuprosesseissa. Niiden käyttöönottoa suositellaan myös kunnille ja kuntayhtymille.
Keskeinen elementti kansalliskielistrategian onnistumiselle on strategian tehokas täytäntöönpano. Hallituksen toimien täytäntöönpanolle on merkitty vastuutahot ja yleisvastuu täytäntöönpanosta ja sen seurannasta annetaan oikeusministeriölle.
Jokainen ministeriö nimittää johdon tueksi nimitetään kansalliskielihenkilön ja näistä muodostuu valtioneuvoston kansalliskieliyhdyshenkilöverkosto. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on muun muassa avustaa strategian täytäntöönpanossa jakamalla tiedota siihen sisältyvistä käytännön työvälineistä. Kansalliskieliyhdyshenkilöiden nimittämistä suositellaan myös kaksikielisille kunnille ja kuntayhtymille.
Lisätietoja: valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, p. 09 1602 2006 ja kansalliskielistrategian pääsihteeri Paulina Tallroth, p. 09 1602 2383 tai 050 522 5199, valtioneuvoston kanslia
Kansalliskielistrategia
Vastaukset 10
Vanhimmat
http://vnk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=373088
Niin kovalla tohinalla on hanketta viety eteenpäin, että valtion paperistakin löytyy useita kirjoitusvirheitä.
"Jokainen ministeriö nimittää johdon tueksi nimitetään kansalliskielihenkilön ja näistä muodostuu valtioneuvoston kansalliskieliyhdyshenkilöverkosto. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on muun muassa avustaa strategian täytäntöönpanossa jakamalla tiedota siihen sisältyvistä käytännön työvälineistä. Kansalliskieliyhdyshenkilöiden nimittämistä suositellaan myös kaksikielisille kunnille ja kuntayhtymille."
"yrjänä"
Virheitä sattuu koska teksti on käännetty kiireellä ruotsinkielestä!
Koko hanke on valmisteltu ruotsiksi Ahtisaaren ollessa keulakuvana ja käännetty vasta sitten "rahvaan" kielelle!
Miten pitkään annamme häpäistä itseämme?
Alue jota Suomeksi on kutsuttu on suomenkielisten ja sitä ennen suomen kantakielisten alue. Suomen kieli on ollut olemassa 2000 vuotta ennen ruotsin kieltä. Suomi on paikka jossa asuivat suomea tai suomen kantakieltä puhuvia jo tuhansia vuosia sitten. Vaikka Suomea valtiota ei ole ollut pitkään on suomen kieli ja suomalaiset olleet Suomessa pitkäääään. Saksalaisuudesta ja tanskalaisuudesta vasta muodostunut ruotsalaisuus on uusi tulokas Pohjolassa
Suomessa on ollut monta kotimaista kieltä jo monta tuhatta vuotta mutta ruotsi ei niihin ole koskaan kuulunut.
Suomi ja saamen kielet ovat kehittyneet täällä alueella tuhansien vuosien aikana samasta alkukielestä. Ruotsi on kehittynyt jossain aivan muualla.
Suomi irrotettiin v. 1809 ruotsalaisesta identiteetistä ja sen jälkeen olemme rakentaneet oman identiteetin.
Kansalliskielistrategia on laadittu Folktingetin aloitteesta ja toimesta.
Hyväksyttiin sellaisenaan Suomen hallituksen kielipoliittiseksi linjaksi.
"Tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään."
Mitä jos päämääräksi olisi otettu yksikielinen Suomen valtio?
Jos kielten puhujien suhde on 5% / 90%, silloin kyllä pikkukielellä on hurja etulyöntiasema. Lisäksi tämä vähemmistökieli on naapurimaan virallinen kieli!
Vastuu lankeaa ensiksi surutahoille. ne korruptoivat suomalaispäättäjiä toimimaan oman kansansa etuja vastaan.
Mitenkään vähättelemättä noiden korruptoitujen suomalaispäättäjien vastuuta!
Niin, vastuutaan eivät ole fennot oikein koskaan pystyneet ottamaan. Muut kuin fennot ovat aina ottaneet vastuun. Fennojen rooliksi on jäänyt valittaminen ja sekin ilman vastuuta. Viimevuosina tämä vastuuttomuus on saanut oikein yhden puolueen taakseen nimittäin Perussuomalaiset. Puolueessa vastuutomuus on käytännössä valittamisen poliittista liturgiaa.
Mitenkään vähättelemättä noiden korruptoitujen suomalaispäättäjien vastuuta!
Niin kukaan ei voi irtisanoutua omasta korruptoituneeksi ryhtymisestään.
Sekopää svekohörhömme ei ymmärrä, mikä ero on kielteisessä ja myönteisessä vastuussa?!
Vastuu on pelkästään suomenkielisillä pakkoruotsihuårilla.